1
Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies Tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt Koko kohdejoukko lähes 600 miljoonaa henkilöä, osallistujia 160 000 Tiedonkeruu: elokuu 2011 maaliskuu 2012
Kansainvälinen aikuistutkimus Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa. Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa 5 464 henkilöä. Suomen vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. Ensin tehtiin haastattelijan tekemä tietokoneavusteinen taustahaastattelu. Sen jälkeen haastateltava teki perustaitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).
Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja.
Miten osaaminen arvioitiin Kutakin arvioitavaa osa-aluetta varten laadittiin asteikko, vaihteluväli 0 500. Kullekin henkilölle laskettiin hänen tekemiensä tehtävien perusteella hänen osaamistaan kuvaava pistemäärä. Osaamispistemäärien perusteella määriteltiin lisäksi, mille suoritustasolle henkilö sijoittui. Tasojen määrittely tehtiin tehtävien vaativuuden perusteella. Lukutaidossa ja numerotaidossa on viisi suoritustasoa: Taso 1 on alin ja taso 5 on korkein. Ongelmanratkaisussa tasoja on 3: Taso 1 on alin ja taso 3 korkein. Lisäksi osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle.
PIAAC Maavertailu: Lukutaito 7
PIAAC Maavertailu: Numerotaito Kuvio 2.4 8
PIAAC Maavertailu: Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Kuvio 2.5 9
PIAAC: Taidot ja ikä HUOM! Kuvio ei kerro että ikääntyessä taidot heikkenevät, vaan se on poikkileikkaus väestön osaamisesta tutkimushetkellä. 10
PIAAC: Taidot ja ikä 11
PIAAC: Taidot ja ikä 12
PIAAC: Taidot ja ikä 13
Nuorten Aikuisten Osaamisohjelma Kohderyhmä Suomen PIAAC-aineistossa Aineistossa on vain 107 iältään 20 29-vuotiasta vailla toisen asteen tutkintoa olevaa henkilöä (eli 11 % tämän ikäisistä henkilöistä) 14
Lukutaidon vertailu vuosien 1998 ja 2012 välillä Edellinen aikuistutkimus Suomessa Kansainvälinen aikuisten lukutaitotutkimus (Second) International Adult Literacy Survey (S)IALS Aineisto kerättiin 1998 IALS- ja PIAAC-tulosten vertailu Sama kohderyhmä, lukutaidon määrittelyssä yhtäläisyyksiä IALSin pistemäärä laskettu uudelleen (asiatekstien ja dokumenttien lukutaito yhdistetty) Osa koetehtävistä samoja 15
PIAAC:n ja IALS:n tulosten vertailua 16
PIAAC:n ja IALS:n tulosten vertailua 17
PIAAC:n ja IALS:n tulosten vertailua 18
PIAAC: Taidot ja koulutus Numerotaidon ja koulutustason yhteys samanlainen 19
Lukiokoulutuksen hankkineiden keski-ikä noin 30 vuotta. Ammatillisen koulutuksen hankkineiden keski-ikä noin 40 vuotta. Ammatillisen koulutuksen hankkineet 16-29-vuotiaat suomalaiset ovat kuitenkin kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. 20
PIAAC: Taidot ja koulutus 21
PIAAC: Taidot ja vanhempien koulutus 22
PIAAC: Taidot ja pääasiallinen toiminta 23
PIAAC: Taidot ja äidinkieli 24
PIAAC: Taidot ja maassa oleskelun pituus 25
PIAAC: Taidot ja työhön liittyvään koulutukseen osallistuminen 26
PIAAC: Riskiryhmä ja huippuryhmä Taulukko 1. Perustaitojen eri tasoille kuuluvien osuudet PIAAC 2012 Perustaito % väestöstä lkm % väestöstä lkm Suoritustaso Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 % väestöstä lkm % väestöstä lkm % väestöstä Lukutaito 2,7 93 000 8,0 278 000 26,5 928 000 40,7 1 424 000 22,2 777 000 lkm Ei tehnyt tehtäviä tietokoneella* % väestöstä lkm Numerotaito 3,1 109 000 9,7 340 000 29,3 1 026 000 38,4 1 345 000 19,4 680 000 Ongelmanratkaisutaito 11,0 386 000 28,9 1 010 000 33,2 1 162 000 8,4 292 000 18,4 645 000 * Vastaajat, jotka eivät tehneet tehtäviä tietokoneella OECDmaiden Suomi Kaikki maat keskiarvo PIAAC 2012 % väestöstä lkm % väestöstä % väestöstä Ei kokemusta tietokoneen käytöstä 3,5 123 000 2-22 9 Epäonnistuminen tietokoneen käyttötaitoja mittaavassa testissä 5,2 182 000 2-11 5 Ei halukkuutta tehdä tehtäviä tietokoneella 9,7 340 000 4-24 10 Yhteensä 18,4 645 000 11-50 24 27
PIAAC: Riskiryhmä ja huippuryhmä Taulukko 2. Suorituspistemäärien keskiarvot suoritustasoittain PIAAC 2012 Koko väestön keskiarvopistemäärät Suorituspistemäärien keskiarvot Alle tason 1 Suoritustaso Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 Ei kokemusta tietokoneen käytöstä Ei tehty tehtäviä tietokoneella Epäonnistuminen tietokoneen käyttötaitoja mittaavassa testissä Ei halukkuutta tehdä tehtäviä tietokoneella Lukutaito 148 215 256 301 341 288 222 235 269 Numerotaito 149 217 257 299 341 281 223 221 253 Ongelmanratkaisu 226 271 312 346 289 Yhden vuoden koulutus - vastaa 7 pistettä luku- ja numerotaidossa - vastaa 4 pistettä tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa 28
Ikä vuosina 60 Vastaajien ikä suoritustasoittain 58 55 54 50 45 40 35 50 48 46 50 47 42 46 44 34 40 39 31 37 36 46 Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisu 30 25 20 29
60% 50% 40% 30% 20% 10% 57% 70% 43% 60% 50% 40% 30% Vastaajien sukupuoli lukutaidossa 54% 51% 49% 60% 50% 40% 46% 51% 49% 54% 55% 46% 53% 45% 50% 50% 51% 49% 47% 51% 49% 50% 50% Vastaajien sukupuoli numerotaidossa 61% Vastaajien sukupuoli ongelmanratkaisussa Miehiä 50% 50% 56% 57% 56% Naisia 51% 49% 39% 44% 43% 44% Miehiä Naisia 0% 30% 20% Alle tason 1 20% Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 10% Miehiä Naisia 0% 10% Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 0% 30
Vastaajien koulutus lukutaidon suoritustasoittain 70% 64% 63% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 48% 80% 43% 70% 60% 50% 67% 56% 39% 64% 54% 27% 22% 46% 46% 40% 16% 36% 32% 32% 10% 30% 9% 8% 23% 5% 20% 18% 18% 14% 14% 10% 10% Alle tason 1 Taso 1 Taso 27% Taso 3 Taso 4/5 0% Vastaajien koulutus ongelmanratkaisun tasoittain Vastaajien koulutus numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 43% 49% 63% 1% 54% Perusaste 66% Toinen aste Korkea-aste 30% 4% Perusaste Toinen aste Korkea-aste 31
80 Vanhempien koulutus lukutaidon tasoittain 70 67 66 60 50 % 40 30 20 10 0 90 80 54 Vanhempien koulutus ongelmanratkaisun tasoittain 36 36 43 83 42 70 64 27 60 21 21 19 48 50 46 14 4243 % 42 40 11 8 30 30 26 22 20 15 16 Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 12 9 Taso 3 Taso 4/5 10 1 0 Vanhempien koulutus numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 36 55 29 17 Perusaste Toinen aste 72 Korkea-aste 24 4 Perusaste Toinen aste Korkea-aste 32
Työelämään osallistuminen lukutaidon tasoittain 80 70 60 80 Työelämään osallistuminen ongelmanratkaisun tasoittain 59 66 68 % 50 40 30 70 60 50 33 62 69 46 65 62 50 53 Työssä Työtön % 20 10 0 40 15 30 26 9 7 6 20 4 12 12 10 8 Alle tason 1 Taso 6 1 4 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 3 9 Työssä Työtön 0 Työelämään osallistuminen numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 33
70 Tulojen jakaantuminen lukutaidon suoritustasoilla % 60 50 40 30 20 10 % 60 50 45 40 35 30 25 20 15 10 9 34 21 Tulojen jakaantuminen ongelmanratkaisun suoritustasoille 45 45 43 42 38 36 36 33 Alimmat desiilit 1-3 31 31 30 29 26 27 25 Ylimmät desiilit 8-10 20 21 16 19 Alimmat desiilit 1-3 15 Ylimmät desiilit 8-10 0 5 Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 0 Tulojen jakaantuminen numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 34
70 60 50 70 60 Koettu terveys lukutaidon tasoittain Koettu terveys ongelmanratkaisun tasoittain 63 59 54 46 59 % 40 30 20 10 % 50 40 24 30 20 10 36 34 26 44 34 27 15 33 9 25 7 14 11 27 26 9 Erinomainen/ erittäin hyvä 40 Heikko/ kohtalainen Erinomainen/ erittäin hyvä 20 Heikko/ kohtalainen 0 Alle 0tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 Koettu terveys numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 35
Perustaitojen käyttö kotona lukutaidon suoritustasoilla 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 2,4 2,2 2,0 Perustaitojen käyttö työssä lukutaidon suoritustasoilla Lukeminen kotona Kirjoittaminen kotona Numerotaidon käyttö kotona Tietotekniikan käyttö kotona Lukeminen työssä Kirjoittaminen työssä 1,6 1,4 1,2 1,8 1,6 Numerotaidon käyttö työssä Tietotekniikan käyttö työssä 1,0 1,4 Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 1,2 1,0 Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 36
3,0 Perustaitojen käyttö kotona ongelmanratkaisun tasoilla 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,5 2,0 1,5 Perustaitojen käyttö työssä ongelmanratkaisun tasoilla Lukeminen kotona Kirjoittaminen kotona Numerotaidon käyttö kotona Tietotekniikan käyttö kotona 1,0 0,5 Lukeminen työssä Kirjoittaminen työssä Numerotaidon käyttö työssä Tietotekniikan käyttö työssä 0,0 37
Mitä PIAAC kertoo suomalaisten osaamisesta? Keskimääräinen tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen taso on hyvä Perustaidoiltaan heikkoja on Suomessa paljon Lähes viidesosa ei tehnyt tehtäviä tietokoneella Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on laskenut Iäkkäimpien ihmisten perustaidot ovat muita heikompia 38
Mitä PIAAC kertoo suomalaisten osaamisesta? Heikosti perustaidot hallitsevat: Ovat muita vanhempia Lukutaidossa hieman useammin miehiä Vähemmän koulutettuja Vanhempien koulutustaso on matalampi Useammin työttömiä ja harvemmin töissä Useammin pienituloisia Kokevat terveytensä heikommaksi Käyttävät perustaitoja harvemmin kotona ja työssä 39
Mitä PIAAC kertoo suomalaisten osaamisesta? Lukutaidossa ja numerotaidossa 7 pistettä vastaa yhtä vuotta koulutuksessa. Perusopetukseen on panostettava voimakkaasti. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen hankkineiden ero perustaitojen hallinnassa on liian suuri. Tavoite: Jokaisella pitäisi olla vankat perustaidot! 40
Haasteita Perustaidoiltaan heikot eivät useinkaan itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä. Heikot taidot voivat olla arka asia henkilölle itselleen. Tärkeätä onkin pyrkiä viestimään heikkojen perustaitojen yleisyydestä ja tarjolla olevasta koulutuksesta. Koulutuksessa on tärkeää huomioida kunkin oppijan yksilölliset tarpeet ja lähtötaso. Niille aikuisille, joilla on selviä ongelmia perustaidoissa, tarvittaisiin pitkäkestoista ja intensiivistä koulutusta.
Haasteita Työhön liittyvä täydennyskoulutus voisi olla yksi tehokas keino. Sen hyöty on näkynyt mm. tuottavuuden kasvuna, teknologian käytön tehostumisena, ajansäästönä, lisääntyneenä työturvallisuutena sekä vähentyneenä henkilöstön vaihtuvuutena. Suurin haaste aikuisten perustaitojen koulutuksessa on kuitenkin saada koulutukseen juuri ne aikuiset, jotka tarvitsevat perustaitojensa kehittämistä eniten. 42
Haasteita Työelämän jatkuvien muutosten myötä yleistaitojen hallinnasta on tullut entistä olennaisempi osa hyvää ammattitaitoa ja keskeinen työelämässä ja tietoyhteiskunnassa menestymisen edellytys. Työelämän tuottavuuden ja laadun parantuminen, työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen edellyttävät hyvien ammatillisten taitojen ohella kykyä käyttää ja kehittää perustaitoja. Perustaitojen hallinnassa on kysymys myös tasaarvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvon näkökulmasta ei voi olla hyväksyttävä tilanne, jos joiltain väestöryhmiltä puuttuvat yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavat perustaidot. 43
Lisää tietoa saatavilla: www.oecd.org/site/piaac/ www.piaac.fi http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2013/pi AAC_2012.html
Kiitos! antero.malin@jyu.fi