Pöytäkirja 2/2013 (8/10-14) kevätkokous 2013 Aika Paikka 23. 24.5.2013 (to-pe) Scandic Järvenpää, Asema-aukio, 04400 Järvenpää 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avasi kokouksen to 23.5.2013 klo 12.00 ja tervehti kokousväkeä seuraavin sanoin: Journalistiliiton tämän vuoden toimintasuunnitelman alussa todetaan, että luvassa on edunvalvonnan supervuosi. Kun asiakirja hyväksyttiin valtuuston kokouksessa viime joulukuussa, supervuodella kuvattiin sitä, että työehtosopimuksia neuvotellaan pitkin vuotta. Kevään aikana edunvalvontaan on tullut muutakin superia. Tähän mennessä on hyväksytty kaksi työehtosopimusta, MTV3:n ja lehdistön, ja kumpikin syntyi valtakunnansovittelijan avulla, kun liitto oli ensin jättänyt lakkovaroituksen. Journalistiliitto neuvottelee ja sopii. Tällaisen kuvan me olemme itsestämme antaneet, eikä työtaistelu tai sillä uhkaaminen todellakaan kuulu normaaleihin menettelytapoihimme. Liiton jäsenet ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 1988 Ylen neuvottelujen takia. Lehdistö oli lakossa syksyllä 1980. Jokaiseen tes-kierrokseen kuuluu myös työtaisteluun valmistautuminen. Tänä keväänä valmisteluissa mentiin pidemmälle kuin aikoihin. Sanomalehtien toimituksissa jännitettiin viime perjantaina, alkaako lakko vai ei. Hyväksyykö SJL:n valtuusto sovittelijan ehdotuksen? Entä VKL, joka uhkasi lakon ulkopuolella jääviä SJL:n jäseniä työsululla? Sovintoesitys hyväksyttiin puolin ja toisin, eikä lakkoa eikä työsulkua tullut. Työtaistelulla uhkaaminen ei kuulu normaaleihin menettelytapoihimme; mitä tänä keväänä siis tapahtui? Jo alkuvuodesta muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton Priimalehdessä linjattiin keväällä alkavan työehtosopimuskierroksen tavoitteita. Ensimmäiseksi suureksi sopimukseksi mainittiin lehdistön työehtosopimus josta tosiasiassa neuvoteltiin melkein puoli vuotta ennen kuin varsinainen liittokierros todella alkaa ensi syksynä.
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 2(11) Sekä Maikkarin että lehdistön neuvotteluissa työnantajaliittomme VKL toi pöytään postia EK:sta. Työantajapuolen mielestä liittokohtaiset neuvottelut tarkoittavat, että liitot tekevät niin kuin keskusjärjestö käskee. Ja keskusjärjestöltä kävi käsky, että palkkoja ei pidä korottaa, työaikaa pitää pidentää ja paikallista sopimista pitää lisätä. Yli kahden miljoonan järjestäytyneen palkansaajan sopimuskierroksen avaajaksi piti ensi saada maikkarilaiset. Ratkaisu haettiin valtakunnansovittelijalta. Seuraavaksi tylyä linjaa yritettiin ajaa läpi lehdistössä journalistia koskevan tessin kautta. Ratkaisu haettiin valtakunnansovittelijalta. Näiden kahden sopimuksen piirissä on pari promille suomalaista palkansaajista. Edessä on mielenkiintoinen syksy, jos työnantajien linja jatkuu tällaisena. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että me emme avanneet nollalinjaa, emmekä taipuneet heikennyksiin. VKL syytti Journalistiliittoa vastuuttomaksi ja pahoitteli, että emme ymmärrä alan haasteita. Alan yritykset ovat kuitenkin edelleen kannattavia ja useimmat tuottavat kelpo voittoja. Kyse on siitä, miten ja kenelle rahaa jaetaan. Valtuusto hyväksyi viime viikolla erittäin maltillisen palkankorotuksen, sanoisinpa, että vastuullisesti. Työajan pidentämistä lomia leikkaamalla tai muutenkaan emme hyväksyneet. Kyse on jaksamisesta, ja myös siitä, että nykyinen palkkajärjestelmä ei tuo seitsemän vuoden palveluksen enää kokemuslisiä. Kymmenen vuoden työurasta seuraava kuudes kesälomaviikko on ainoa kokemuslisä ja sitäkään eivät tukitehtävissä työskentelevät saa. Valtuuston tiukka linja loma-asiassa ja koko kentän valmius työtaisteluun osoitti, kuinka yhtenäinen liittomme on, vaikka jäsenkunta on moni-ilmeinen. Kaikki eivät olisi menettäneet kuudetta kesälomaviikkoa, vaikka VKL:n esitys olisi hyväksytty sellaisenaan, mutta kaikki olivat valmiita puolustamaan sitä. Työsuhteisten taistelu sai tuekseen myös freelancerit joita työantajat yrittivät myös houkutella töihin uhkaavan lakon aikana. Työnantajat haluavat lisätä paikallista sopimista. Tällä teskierroksella malli tosin oli sellainen, että ensin olisi paikallisesti pitänyt sopia, sovitaanko paikallisestikaan. Varmuuden vuoksi parissa talossa aloitettiin sopimuksettoman tilan aikana ytneuvottelut. Näin meille tehtiin selväksi, millaisissa oloissa paikallisia neuvotteluja käydään. Jatkuva yt-kierre näkyi tänä keväänä myös valtuuston työtaistelupäätöksessä. VKL:n tylyssä ja joustamattomassa linjassa nähtiin samaa epäoikeudenmukaisuutta, jota on koettu työpaikolla. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudet Liiton sääntöjen 3 :n 2. kohdan mukaan valtuuston kokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 3(11) 1.3 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen 1.4 Kahden sihteerin valitseminen 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Kevätkokous on pidettävä 15.4. 31.5. Hallitus on lähettänyt 4.3.2013 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 36 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta 13.5.2013. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista on lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Suoritettiin nimenhuuto. Merkittiin läsnä olleeksi ilmoittautuneet 54 valtuutettua ja 15 varaedustajaa sekä kaksi opiskelijaedustajaa. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Koska läsnä on yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi kevätkokoukseksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnettiin Pirjo Munckille (RTTL), Helena Pekarilalle (RTTL) ja Helena Vistille. Hyväksyttiin kokoukselle esityslista ja työjärjestys. Valittiin kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä Jussi Salokangas ja Terhi Tarvainen. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Leena Takaluoma (PSSY) ja Tapio Räihä (RTTL).
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 4(11) 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen Valitaan ääntenlaskijoiksi Harri Mertaniemi (KJY) ja Titta Kaartinen (SAL). 1.7 Valiokuntien asettaminen Päätettiin asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. 1.8 Pysyvät esteet Markus Luukkonen (ESSY) eroaa valtuustosta uusien tehtävien takia. ESSY valitsee uuden valtuutetun myöhemmin Aarne Ormio (RTTL) on ilmoittanut pysyvästä esteestä. Hänen tilalleen valtuuston jäseneksi tulee Auli Sillanpää. Kari Klemm eroaa valtuustosta siirryttyään eläkkeelle. Hänen tilalleen valtuuston jäseneksi tulee Juha Blomberg. Muutos astuu voimaan 1.6.2013. Hanna Käyhkö (Pohjois-Karjala) on ilmoittanut pysyvästä esteestä. Hänen tilalleen varsinaiseksi valtuutetuksi tulee Hannu Kauhanen. Valtuusto merkitsi pysyvät esteet ja uudet valtuutetut tiedokseen. 1.9 Liiton nimenkirjoitus Myönnettiin nimenkirjoitusoikeus SJL:n uudelle talous- ja hallintopäällikölle Helena Vistille. 2 Valtuuston kyselytunti 2.1 Valtuuston kyselytunti Päätettiin pitää valtuuston kyselytunti pe 24.5. klo 10.00. Kysymyksiä tuli kahdeksan (8) seuraavista aihepiireistä: - Journalisti-lehden tilanne - Vaikuttaminen seuraavan valtakunnansovittelijan valitsemiseen. - Koulutusasiamiehen vaihdon näkyminen koulutustarjonnassa sekä tietoisku Journalismin päivistä - Toimia tasa-arvoselvityksen suhteen - Freelancereiden koulutuskysymykset - Valmistautuminen etätyön yleistymiseen - Harjoittelijoiden ilmais- ja halpakäyttöön puuttuminen - Kohtuuttomat free-tekijänoikeussopimukset Lisäksi Marjut Mikkonen piti puheenvuoron työttömyyskassan mahdollisesta fuusiosta sekä kiitti valtuustoa yhteistyöstä työvuosien varrella. Kyselytunnilla puheenjohtajana toimi Pirkko Epstein.
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 5(11) 3 Järjestöasiat 3.1 Jäsenasiaohjeet Opiskelijajäsenyyden kuuden kuukauden karenssin poistaminen Valtuustossa vuonna 2011 hyväksytyissä jäsenasiaohjeissa on edelleen opiskelijajäsenten osalta edellytetty kuuden kuukauden opiskelua ennen kuin jäsen voi hakea jäsenyyttä. Opiskelijoiden aseman parannuttua on tälle karenssille vaikea löytää perusteita. Asiaa on käsitelty opiskelijayhteistyöryhmässä ja viimeksi joulukuussa valtuuston kokouksessa. Ohjeiden kohta 4.2 kolmas kappaleessa todetaan näin: Puolen vuoden opiskelun jälkeen ovat jäsenkelpoisia ne opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa media-alan ammattiin johtavaa tutkintoa. Jäsenvaliokunta esittää, että kappale muutetaan tällaiseksi: Jäsenkelpoisia ovat opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa media-alan ammattiin johtavaa tutkintoa. Asiasta käytettiin neljä puheenvuoroa. Heikki Jokinen (SFJ) esitti ja Jukka Väyrynen (SFJ) kannatti esitystä, että jäsenasiaohjeen kohdan 4.4. viimeinen kappale muutetaan kuulumaan Jos henkilö aloittaa freelance-toimintansa rinnalla jossain muussa ammatissa, jäsenedellytysten säilymiseksi freelance-toiminnan on oltava säännöllistä ja sen tulee muodostaa merkittävä osa jäsenen ansioista. Poistetaan kohta: kokonaisharkintaan vaikuttaa mm. se, mikä uusi ammatti on. Valtuusto päätti hyväksyä muutokset. 3.2 Opiskelijoiden aloite jäsenmaksualennuksen pidentämisestä Jussi Karhunen (KSJ, opiskelija) esitti ja Veera Tegelberg (PJY, opiskelija) kannatti aloitetta opiskelijoiden jäsenmaksualennuksen pidentämisestä. Ehdotamme alaa opiskelevien Journalistiliiton jäsenten jäsenmaksualennuksen pidentämistä nykyisestä kolmesta vuodesta 5,5 vuoteen. Liiton jäseneksi liittyvälle alan opiskelijalle liiton jäsenyys olisi siten ensimmäisen vuoden ajan ilmainen ja seuraavat vuodet 50 prosentin alennuksella perusjäsenmaksusta aina 5,5 vuoteen asti, mikäli opiskelut jatkuvat niin pitkään.
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 6(11) Nykyinen malli, jossa Journalistiliiton jäseneksi liittyvä alan opiskelija saa ensimmäisen jäsenmaksuvuoden ilmaiseksi ja toisesta ja kolmannesta opiskeluvuodesta 50 prosentin alennuksen perusjäsenmaksusta (normaalisti 12 /kk, alennuksella 6 /kk) on pääpiirteissään toimiva, kun jäsenmaksuun kuuluu myös työttömyyskassan jäsenyys. Koemme alennuskauden rajaamisen kolmeen vuoteen kuitenkin ongelmallisena. Journalistiliiton alinta perusjäsenmaksua (12 /kk) pidetään opiskelijoiden keskuudessa yleisesti kalliina maksaa, mikäli opiskelija opiskelee täysipäiväisesti. Käytännössä kaikkien alan opiskelijoiden opinnot kestävät lähes poikkeuksetta yli kolme vuotta. Yliopistossa maisterin tutkinto suoritetaan yliopiston suosituksen mukaan 5,5 vuodessa, joskin keskimääräinen valmistumisaika painuu useimmiten kuuteen vuoteen. Ammattikorkeakoulututkinnon saattaminen valmiiksi kestää suosituksen mukaan koulutusalasta riippuen noin neljä vuotta. Emme näe syytä sille, miksi jäsenmaksualennus on rajattu ainoastaan kolmeen vuoteen. Kolmen opiskeluvuoden jälkeen harva opiskelija on vielä työelämässä; silloin täysipäiväisen opiskelun aikana 144 euron vuosimaksu saatetaan kokea jopa syyksi erota liitosta. 5,5 vuoden jäsenmaksualennus olisi perusteltavissa yliopistotutkinnon suositellulla valmistumisajalla, ja pitäisi sisällään myös lyhyemmät koulutukset. Pidämme jäsenmaksualennuksen vuosimäärän rajaamista yleisesti ottaen hyvänä, sillä ilman sitä niin sanottu väärin perustein opiskelijastatuksella vapaamatkustaminen olisi huomattavasti helpompaa. Olemme tietoisia siitä, että osa opiskelijoista tekee paljon töitä jo opiskeluaikanaan. Tällaiset opiskelijat saisivat jäsenmaksualennuksen pidentämisestä etua suhteessa muihin liiton jäseniin. Opiskeluaikana työsuhteet ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta lyhytaikaisia, ja niiden jatkuminen erittäin epävarmaa. Muutaman vuoden valtakirjaperusteisten jäsenmaksutulojen menettämisellä ei olisi liiton taloudessa suurta vaikutusta, mutta epävarmassa työllisyystilanteessa elävälle opiskelijalle liiton jäsenyys kävisi huomattavasti houkuttelevammaksi. Lisäksi paljon töitä tekeviä on koko opiskelijamäärästä vain suhteellisen pieni joukko. Useat ammattiliitot houkuttelevat opiskelijoita jäsenikseen jopa ilmaisella opiskeluajan jäsenyydellä, kuten esimerkiksi Metalliliitto. Ekonomiliitto SEFE antaa koko opintoajalta 50 prosentin alennuksen jäsenmaksusta, Uuden Insinööriliiton jäsenyys maksaa koko opiskeluajalta vain 30 euroa vuodessa. Liitot kokevat tärkeänä, että jäsen on liiton piirissä jo opiskeluajoistaan lähtien, jotta sitoutuminen liittoon alkaa mahdollisimman aikaisin ja jatkuu katkeamatta työelämään siirryttäessä. Soisimme, että myös Journalistiliitto pitäisi opiskelijoita samanlaisessa arvossa. Jäsenmaksualennuksen pidentäminen olisi suuri kädenojennus opiskelijoiden suuntaan, mutta liiton talouden kannalta sen merkitys olisi vähäinen. Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijoiden Lööppi ry Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijoiden Vostok ry Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijat
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 7(11) Hallituksen lausunto: Opiskelijoiden jäsenmaksua korotettiin itsemaksavien jäsenmaksuuudistuksen yhteydessä. Sitä ennen opiskelijoiden jäsenmaksu oli pitkään pysynyt samana. Jäsenmaksun noston kompensoimiseksi opiskelijoille myönnettiin ensimmäiselle vuodelle vapautus jäsenmaksusta ja alennusta toiselta sekä kolmannelta opiskeluvuodelta. Journalistiliitto pyrki kehittämään opiskelijoiden jäsenmaksun ja siihen liittyvän alennuksen mahdollisimman oikeudenmukaiseksi ja opiskelijoiden kukkarolle sopivaksi. Opiskelijat pääsevät nykyään Journalistiliiton jäseneksi ilmaiseksi, mutta täysin oikeuksin. He saavat jäseninä kaikki samat edut kuin täyttä maksua maksavat ei-opiskelijajäsenet, mm. edunvalvontaa, Journalistilehden, pressikortin, jäsenvakuutuksen ja mahdollisuuden osallistua Journalistiliiton järjestämille kursseille. Opiskelijat voivat myös liittyä työttömyyskassaan, jonka jäsenyyden jäsenmaksu kattaa. Muihin jäseniin nähden opiskelijat saavat jäsenyytensä ja siihen liittyvät edut edullisesti: esimerkiksi freelancerien jäsenmaksu alimmassa jäsenmaksuluokassa on 23 euroa kuukaudessa eli 276 euroa vuodessa, työsuhteisen 25 euroa kuukaudessa eli 300 euroa vuodessa. Vastaavasti korkeinta jäsenmaksua maksavat freejäsenet maksavat 40 euroa kuukaudessa ja työsuhteiset 49 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden neljäntenä opiskeluvuotena maksettavaksi tuleva perusjäsenmaksu eli 12 euroa kuukaudessa eli 144 euroa vuodessa on alhaisempi kuin muiden jäsenmaksut. Sen voi myös maksaa useassa erässä pitkin vuotta. Vuoden 2013 alusta toteutettu itsemaksavien jäsenmaksu-uudistus vaatii viilaamista ja kriittistä arviointia, ja tätä varten hallitus on perustanut jäsenmaksutyöryhmän. Asiasta käytettiin kolme puheenvuoroa. Valtuusto päätti, että opiskelijoiden aloite käsitellään em. työryhmässä. Työryhmän on kuultava aloitteen tekijöitä aloitetta käsitellessään. 3.3 Liiton sääntömuutosasia Yhdistysrekisteri on vaatinut syksyllä 2011 valtuuston hyväksymiin sääntöihin muutoksia. Muutettiin valtuuston syyskokouksessaan 2011 hyväksymässä sääntömuutoksessa 29 :n 4. kohta muotoon: 4. Jokaiselle varsinaiselle valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen sekä järjestykseltään määrättyjä yleisvarajäseniä enintään kaksi kertaa yhdistyksestä valittujen varsinaisten jäsenten määrä.
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 8(11) Lisäksi tarkennettiin liiton sääntöjen 29 :n 6. kohtaa ja 37 :n 1. kohtaa uuden pykälänumeroinnin ja -jaottelun vuoksi. 6. Valtuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen liiton jäsen paitsi liiton sääntöjen 19 :n 2 kohdan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen vuoksi jäsenmaksusta vapautettu jäsen. 1. Hallitukseen kuuluvat liiton jäsenistä valitut a) puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, b) hallituksen ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, c) kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä. Liiton sääntöjen 19 2 kohdan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen vuoksi jäsenmaksusta vapautettu ei ole vaalikelpoinen hallitukseen. Muilta osin sääntömuutos vahvistettiin sellaisena kuin valtuusto sen syyskokouksessa 2011 hyväksyi. Valtuusto hyväksyi muutokset. 4. Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen 4.2 Työmarkkinaraportti Valtuusto valtuutti hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. Arto Nieminen esitteli työmarkkinaraportin. Sen lisäksi asiasta käytiin kolme puheenvuoroa. Merkittiin raportti tiedoksi. 5. Koulutus ja työelämä 5.1 Tasa-arvokysely 2013 Työelämävaliokunta toteutti talvella 2013 tasa-arvokyselyn, jossa selvitettiin miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumista, yhdenvertaisuutta, syrjintäkokemuksia ja tasa-arvosuunnitelman tunnettuutta. Yleisesti näyttää siltä, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on parantunut, mutta tekemistä vielä löytyy ja ongelmatyöpaikkoja on olemassa. Yhdenvertaisuuskysymykset ovat
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 9(11) nousemassa uudeksi ongelma-alueeksi. Vastauksia saatiin 420 kpl. Terhi Tarvainen esitteli selvityksen valtuustolle. Asiasta käytiin yksi puheenvuoro. Merkittiin selvitys tiedoksi. Sylvia Bjon siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi. 6 Edellisen vuoden toiminta ja talous 6.1 Kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta vuodelta 2012 Esityslistan liitteenä on jaettu hallituksen esitys liiton toiminta- ja vuosikertomukseksi vuodelta 2012. Toimintakertomuksen esitteli Arto Nieminen ja tilinpäätöksen esitteli Marjut Mikkonen. Korjattiin vuosikertomuksen sivulle 12 jäsenvaliokuntaan Varja Arolan tilalle Marko Tammi ja poistettiin kohta sijaisena syyskauden aikana Helena Pekarila. Lisätään vuosikertomukseen organisaatiotyöryhmä ja jäsenasiatyöryhmä. Asiasta käytettiin kolme puheenvuoroa. Alakohdasta XI käytettiin yksi puheenvuoro. Hyväksyttiin vuosikertomus 2012 em. korjauksin. 6.2 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2012 ja tase 31.12.2012 Esityslistan liitteenä on jaettu tuloslaskelma 1.1. 31.12.2012 ja tase 31.12.2012. Asiasta käytettiin kaksi puheenvuoroa. Hyväksyttiin tuloslaskelma ja tase. Päätettiin, että ylijäämä siirretään käyttörahastoon. 6.3 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastuskertomus sisältyy toiminta- ja vuosikertomukseen. Merkittiin tiedoksi tilintarkastajien lausunto.
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 10(11) 6.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen Vahvistettiin tilinpäätös. 6.5 Vastuuvapauden myöntäminen Myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus vuodelta 2012. 6.6 Vuoden 2014 talousarvion evästyskeskustelu Valtuusto keskusteli seuraavista aihepiireistä vuoden 2014 toiminnan ja talousarvion suunnittelussa huomioon otettavaksi: Keskusteltiin vaikuttamisesta eduskunnan työryhmissä ja suhteista esim. poliittisiin erityisavustajiin ja valtioneuvoston virkailijoihin. Asiasta käytettiin kaksi puheenvuoroa. Merkittiin keskustelu tiedoksi. 7. Viestintäpolitiikka ja journalismi Pirkko Epstein siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi. Hän toimi puheenjohtajana myös valtuuston kyselytunnilla (kohta 2). 8. Tiedonannot ja kokouksen päättäminen 8.1 Muut asiat Marianne Leskinen esitteli av-valtuuksien uudistusta. Puheenjohtaja muistutti, että syysvaltuusto kokoontuu 12. - 13.12.2013 Hotelli Haagassa. 8.2 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen pe 24.5.2013 klo 11.10. Vakuudeksi Asko Lehtonen puheenjohtaja
Pöytäkirja 2/2013 (8/1-14) 11(11) Terhi Tarvainen sihteeri Jussi Salokangas sihteeri Olemme tarkistaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Leena Takaluoma Tapio Räihä