TAMPELLAN POHJAKERROKSEN LATTIAN JA MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11236 22.12.2011 SKOL jäsen KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu 1 33100 TAMPERE TAMPELLAN POHJAKERROKSEN LATTIAN JA MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

SISÄLLYS 1 TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 3 3 KOHTEEN TOIMINTAHISTORIA... 3 4 MAAPERÄ- JA POHJAVESITIEDOT... 4 5 PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET... 4 5.1 LATTIABETONI- JA MAAPERÄTUTKIMUKSET... 4 5.2 LABORATORIOTUTKIMUKSET JA MENETELMÄKUVAUKSET... 4 5.3 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINNIN PERUSTEET... 5 5.4 MAAPERÄNÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET... 5 5.5 LATTIABETONINÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET... 8 5.6 HAITTA-AINEEN OMINAISUUDET, KULKEUTUMIS-, TERVEYS- JA EKOLOGISET RISKIT... 10 5.6.1 PAH YHDISTEET... 10 5.6.2 KOBOLTTI (CO)... 11 5.6.3 KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI... 11 5.6.4 TERVEYSRISKIN ARVIOINTI... 12 5.6.5 EKOLOGISEN RISKIN ARVIOINTI... 12 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 12 7 GEOSUUNNITTELU... 14 LIITTEET Valokuvat Tutkimustodistukset Tutkimusalueen sijaintikartta Tutkimuspisteiden sijaintikartat (1:500) 2(14)

KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu 1 33100 TAMPERE TAMPELLAN POHJAKERROKSEN LATTIAN JA MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS 1 TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE Geopalvelu Oy on tutkinut Hartela Oy:n toimeksiannosta maanvaraisten lattiarakenteiden ja lattian alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta entisessä Tampellan kiinteistössä Kelloportinkadulla, Tampereella. Rakennuksessa toimi 1860-luvun taitteesta lähtien Tampereen Pellavatehdas. Viime vuosina kiinteistö on toiminut mm. Metso Oyj:n toimitiloina. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, onko kiinteistön aikaisemmasta toiminnasta mahdollisesti aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta. Lähitulevaisuudessa kiinteistöön on tarkoitus rakentaa asuinhuoneistoja Hartela Oy:n toimesta. 2 KOHTEEN KUVAUS Tutkittu kohde sijaitsee Kelloportinkadun, Lapintien ja Tammerkosken välisellä alueella. Kiinteistön pohjoispuolella on entisestä Tampellan kiinteistöstä peruskorjattu Tampereen Oikeustalo ja eteläpuolella on Työnpuisto. Kiinteistön kaakkoispuolella on Tampereen paloasema. 3 KOHTEEN TOIMINTAHISTORIA Tampellan alueella kosken itärannalla on ollut teollisuustoimintaa ainakin vuodesta 1842 alkaen. 1850- ja 1860-lukujen taitteessa sinne perustettiin ajanmukainen konepaja ja pellavatehdas. Nämä yhdistyivät Tampereen Pellava ja Rautateollisuus osakeyhtiöksi 1861. Tampellan alkuperäinen puuvillatehdas 1850-luvulta paloi 1883. Rakennus korjattiin 1884, mutta kerrosta matalammaksi, sillä tuli oli tuhonnut ylimmät kerrokset. 1800-luvun lopussa Tampellaa laajennettiin ja konepajoja uusittiin, sillä tehdas aloitti veturituotannon. Tampellan alueelle rakennettiin tuolloin esimerkiksi Häkilärakennus (1898), joka myöhemmin on toiminut muun muassa Tampellan teollisuusoppilaitoksena, ja Vanhaksi kappeliksi kutsuttu purjekangaskutomo (1883), joka purettiin 1911. Tuona aikana rakennettiin myös Tampellan kuuluisa kelloportti (1891) ja muutama konepajarakennus (1884 & 1898), jotka nykyisin kuuluvat museokeskus Vapriikin käsittämään kokonaisuuteen. Tampella rakensi työväelleen ja muihin tarpeisiin komean juhlatalon 1897, joka nykyisin toimii Tampereen Komediateatterina. 3(14)

Tekstiiliteollisuus laajeni vuonna 1934, kun Tampella osti vuonna 1898 perustetun Tampereen Puuvillatehdas Oy:n, jolla oli tehdas Tampereen Lapinniemessä. Koko Tampellan tekstiilituotanto siirrettiin Lapinniemeen vuonna 1977. Tampellan tekstiilitehtaiden toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä. Osa Tampellan tehdasrakennuksista purettiin. Tilalle on noussut uudisrakennuksia. Jäljelle jääneissä tekstiilitehtaan rakennuksissa toimii Museokeskus Vapriikki ja Tampereen Oikeustalo. 4 MAAPERÄ- JA POHJAVESITIEDOT Maaperä Tampellan lattioiden alapuolella on enimmäkseen täyttömaata. Perusmaahan päästiin koekuoppaa kaivettaessa rakennuksen puiston puoleisella seinustalla ja perusmaa koekuopassa 1 oli savista silttiä. Koekuopan sijainniksi valittiin rakennuksen kahden eri rakennusvaiheen rajakohta, jotta samasta koekuopasta voitiin tutkia molempien rakennusvaiheiden perustuksia. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 5 PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET 5.1 Lattiabetoni- ja maaperätutkimukset Lattia- ja maaperänäytteitä otettiin 1.11. 17.11.2011. Tässä raportissa on keskitetty ainoastaan tehdasrakennuksen pohjakerroksen ja 1. kerroksen maanvaraisten pohjarakenteiden lattia- ja maaperänäytteisiin. Lattianäytteitä otettiin yhteensä 8 kpl ja maaperänäytteitä 10 kpl. Koekuoppa 1 tehtiin rakennuksen eteläsivulle, rakennuksen sokkelin viereen. Näytteenotto koekuopassa ulotettiin noin 3,3 metrin syvyyteen. Näytteenoton yhteydessä ei havaittu merkkejä maaperän pilaantumisesta. 5.2 Laboratoriotutkimukset ja menetelmäkuvaukset Näytteet analysoitiin Lapin Vesitutkimus Oy:n tytäryhtiön Juwe Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa Rovaniemellä. Juwe Ympäristötutkimus Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio. Lattianäytteistä analysoitiin kokonaishiilivedyt (THC), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH), alkuaineet ja asbesti. Maaperänäytteistä analysoitiin kokonaishiilivedyt (THC), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja alkuaineet. Laboratorioanalyysejä tehtiin kaikkiaan yhteensä 62 analyysiä. Näytteiden kokonaishiilivedyt (THC) analysoitiin asetoni-heksaani uuttoa käyttäen ISO 9377-2 standardista modifioidulla menetelmällä. GC-MS menetelmä, jossa on jaottelu joko kahteen tai kolmeen fraktioon; bensiini C 5 -C 10, diesel C 10 -C 21 ja voiteluöljy C 21 -C 40. Analyysin määritysraja on 50 ja mittausepävarmuus ± 25 %. Asbesti analyysi tehtiin alihankintana valomikroskoopilla ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla WSP Finland Oy:n laboratoriossa Oulussa. 4(14)

Polyaromaattisille yhdisteille (PAH) tehtiin asetoni-heksaani uutto ISO 18287 standardista modifioidulla menetelmällä. Analyysi tehtiin GC-MS- menetelmällä, jossa analysoitiin 16 yhdistettä ja kokonaispitoisuus. Määritysraja 0.10 ja mittausepävarmuus ± 20 30 % riippuen kyseessä olevasta yhdisteestä. Alkuaineanalyysit teetettiin alihankintana Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratoriossa Oulussa. Suomen Ympäristöpalvelu Oy on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima (FINAS akkreditoitu) testauslaboratorio T231. Alkuaineanalyysissä (ICP-OES) määritettiin 12 alkuainetta kuningasvesiuutoksena. Määritetyt alkuaineet olivat: Arseeni (As), barium (Ba), kadmium (Cd), koboltti (Co), kromi (Cr), kupari (Cu), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V), sinkki (Zn) ja antimoni (Sb). 5.3 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteet Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin liittyvällä asetuksella (214/2007) eli ns. PIMA asetuksella säädetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteita. Asetuksessa on annettu 52:lle maaperän haitallisen aineen tai aineryhmän pitoisuudelle ohjearvot, joita käytetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna. Lisäksi asetuksessa on annettu arviointitarpeen laukaisevat kynnysarvot. Kynnysarvo ilmaisee haitallisen aineen pitoisuusarvon, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo ilmaisee haitallisen aineen pitoisuusarvon, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo ilmaisee haitallisen aineen pitoisuusarvon, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. 5.4 Maaperänäytteiden tutkimustulokset Maaperänäytteissä ei havaittu öljyhiilivetyjä, paitsi näytteessä 4 syvyydessä 0,12 0,2 m todettiin öljyhiilivetypitoisuus 330, joka ylittää lievästi PIMA-asetuksen kynnysarvopitoisuuden 300. Maaperänäytteissä havaittiin PAH yhdisteitä. Yhden tutkimuspisteen ja koekuopan näytteissä havaittiin kohonneita PAH pitoisuuksia. Koekuopan 1 näytteissä ylittyi PAH yhdisteistä fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin kohdalla PIMA-asetuksen kynnysarvopitoisuudet. Näytteen 7 syvyydessä 0,18 0,22 m ylittyi PAH-yhdisteistä fenantreenin, fluoranteenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuden PIMA-asetuksen alemmat ohje-arvot. Neljän tutkimuspisteen maaperänäytteissä todettiin kuparia valtioneuvoston PIMA-asetuksen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia (105 130 ) ja kuuden tutkimuspisteen maaperänäytteissä todettiin kynnysarvon, alemman sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kobolttia. Kobolttipitoisuudet vaihtelivat välillä 8.6 333. Valtioneuvoston PIMA asetuksessa 5(14)

koboltin kynnysarvopitoisuus on 20, alempi ohjearvo on 100 ja ylempi ohjearvo 250. Tutkimuspisteiden maaperänäytteissä ei todettu muiden alkuaineiden osalta PIMA-asetuksen kynnys- tai ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Maaperänäytteiden laboratorioanalyysien tulokset on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3. Taulukko 1. Taulukossa on maaperänäytteiden eri hiilivetyjakeet ja kokonaishiilivetypitoisuudet. Taulukossa on esitetty asetuksen (Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) kynnys- ja ohjearvot. Näyte Syvyys THC (m) hiilivetyjakeet THC yhteensä C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 Ylempi ohjearvo 500 1000 2000 - ei analysoitu 2 0,12 0,17 - < 50 < 50 < 50 3 0,25 0,28 - < 50 < 50 < 50 4 0,12 0,2-99 230 330 7 0,18 0,22 - < 50 < 50 < 50 24 0,14 0,19 - < 50 < 50 < 50 25 0,14 0,19 - < 50 < 50 < 50 26 0,19 0,26 - < 50 < 50 < 50 KK 1 0,9 1,3 - < 50 < 50 < 50 KK 1 n. 2,5 - < 50 < 50 < 50 KK 1 n. 3,3 - < 50 < 50 < 50 kynnysarvo 300 Alempi ohjearvo 100 300 600 Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 6(14)

Taulukko 2. Maaperänäytteiden PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) pitoisuudet, joille on kynnysarvot ja ohjearvot. PAH-yht. on määritysrajan ylittävien yhdisteiden summa. Taulukossa on esitetty asetuksen kynnysarvot, alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näyte Syvyys ( m) Naftaleeni Fenantreeni Fluoranteeni Antraseeni Bentso(a) antraseeni Bentso(k) fluoranteeni Bentso(a) pyreeni PAHyht. 2 0,12 0,17 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 3 0,25 0,28 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 4 0,12 0,2 < 0.10 0.11 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 0.14 0.25 7 0,18 0,22 < 0.10 6.2 9.6 0.99 5.0 1.9 4.0 52 24 0,14 0,19 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 25 0,14 0,19 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 26 0,19 0,26 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 KK 1 0,9 1,3 < 0.10 0.58 0.69 0.21 0.42 0.18 0.53 4.7 KK 1 n. 2,5 < 0.10 0.63 1.0 0.23 0.62 0.24 0.99 6.6 KK 1 n. 3,3 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 kynnysarvo 1 1 1 1 1 1 0.2 15 Alempi ohjearvo 5 5 5 5 5 5 2 30 Ylempi ohjearvo 15 15 15 15 15 15 15 100 Taulukko 3. Maaperänäytteiden alkuaineanalyysitulokset. Taulukossa on esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista, kynnys- ja ohjearvot. Näyte Syvyys As Cd Co Cr Cu Ni Pb Sb V Zn (m) 2 0,12 0,17 9.2 < 0.3 150 32 130 32 12 < 3 42 140 3 0,25 0,28 13 < 0.3 40 25 29 14 6.8 < 3 32 49 4 0,12 0,2 5.2 < 0.3 10 15 15 8.0 4.8 < 3 25 32 7 0,18 0,22 7.6 < 0.3 333 24 105 15 13 < 3 38 77 24 0,14 0,19 16 < 0.3 310 32 120 22 20 < 3 32 99 25 0,14 0,19 13 < 0.3 320 35 130 29 6.8 < 3 37 120 26 0,19 0,26 3.1 < 0.3 31 11 19 6 7.4 < 3 20 28 KK 1 0,9 1,3 10 < 0.3 8.7 40 32 19 13 < 3 52 75 KK 1 n. 2,5 11 < 0.3 8.6 37 39 25 35 < 3 48 140 KK 1 n. 3,3 7.4 < 0.3 19 66 32 30 12 < 3 82 114 kynnysarvo 26* 1 20 100 100 50 60 2 100 200 alempi ohjearvo 50 10 100 200 150 100 200 10 150 250 ylempi ohjearvo 100 20 250 300 200 150 750 50 250 400 * Arseenin kynnysarvo Pirkanmaalla on 26, muualla 5 Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 7(14)

5.5 Lattiabetoninäytteiden tutkimustulokset Lattianäytteissä havaittiin öljyhiilivetyjä betoninäytteissä 4, 24 ja 25 PIMA asetuksen alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lattianäytteessä 4 todettiin keskiraskaita hiilivetyjakeita 530 ja raskaita hiilivetyjakeita 4400, kun PIMA-asetuksen alempi ohjearvo keskitisleille on 300 ja ylempi ohjearvo raskaille öljyjakeille on 2000. Näytteissä 24 ja 25 ylittyivät PIMA asetuksen alempi ohjearvo (600 ) öljyhiilivetypitoisuuksilla 760 ja 1200. Lattianäytteissä ei havaittu asbestia lainkaan eikä PAH yhdisteitä PIMA-asetuksen kynnys- tai ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Kolmessa betoninäytteessä todettiin PIMA-asetuksen kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia alkuaineita. Vanadiinin kynnysarvopitoisuus 100 ylittyi näytteissä 2 ja 26 pitoisuuksilla 120 ja 140. Lattianäytteessä 24 ylittyi koboltin, lyijyn ja sinkin kynnysarvopitoisuudet sekä antimonin kohdalla PIMA-asetuksen alempi ohjearvo 10 pitoisuudella 19. Tutkimuspisteiden lattianäytteissä ei todettu muiden alkuaineiden osalta PIMA-asetuksen kynnystai ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Lattiabetoninäytteiden laboratorioanalyysien tulokset on esitetty taulukoissa 4, 5 ja 6. Taulukko 4. Taulukossa on lattianäytteiden eri hiilivetyjakeet, kokonaishiilivetypitoisuudet ja asbestianalyysin tulokset. Taulukossa on esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnys- ja ohjearvot. Näyte Syvyys THC (m) hiilivetyjakeet THC yhteensä Asbesti C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 Ylempi ohjearvo 500 1000 2000 - ei analysoitu 2 0 0,04-54 120 180 Ei sisällä asbestia 3 0 0,04 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia 4 0 0,04-530 4400 5000 Ei sisällä asbestia 5 0 0,06 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia 7 0 0,04 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia 24 0 0,06-160 600 760 Ei sisällä asbestia 25 0 0,07-450 710 1200 Ei sisällä asbestia 26 0 0,07 - < 50 < 50 < 50 Ei sisällä asbestia kynnysarvo 300 Alempi ohjearvo 100 300 600 Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 8(14)

Taulukko 5. Lattianäytteiden PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) pitoisuudet, joille on kynnysarvot ja ohjearvot. PAH-yht. on määritysrajan ylittävien yhdisteiden summa. Taulukossa on esitetty asetuksen kynnysarvot, alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näyte Syvyys ( m) Naftaleeni Fenantreeni Fluoranteeni Antraseeni Bentso(a) antraseeni Bentso(k) fluoranteeni Bentso(a) pyreeni PAH-yht. 2 0 0,04 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 3 0 0,04 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 4 0 0,04 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 5 0 0,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 7 0 0,04 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 24 0 0,06 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 25 0 0,07 < 0.10 0.94 0.15 < 0.10 0.17 < 0.10 0.12 1.7 26 0 0,07 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 < 0.10 kynnysarvo 1 1 1 1 1 1 0.2 15 Alempi ohjearvo 5 5 5 5 5 5 2 30 Ylempi ohjearvo 15 15 15 15 15 15 15 100 Taulukko 6. Lattianäytteiden alkuaineanalyysitulokset. Taulukossa on esitetty asetuksen (Valtioneuvoston asetus 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) kynnys- ja ohjearvot. Näyte Syvyys As Cd Co Cr Cu Ni Pb Sb V Zn (m) 2 0 0,04 6.3 < 0.3 4.5 37 15 12 7.9 < 3 120 32 3 0 0,04 8.4 < 0.3 13 25 16 12 10 < 3 34 35 4 0 0,04 9.4 < 0.3 6.5 28 22 14 7.8 < 3 36 61 5 0 0,06 8.3 < 0.3 5.6 39 21 17 10 < 3 67 50 7 0 0,04 9.0 < 0.3 7.4 26 19 14 11 < 3 35 47 24 0 0,06 12 < 0.3 21 26 27 12 140 19 34 210 25 0 0,07 14 < 0.3 10 40 22 14 13 < 3 37 48 26 0 0,07 5.3 < 0.3 4.8 39 16 11 5.1 < 3 140 32 kynnysarvo 26* 1 20 100 100 50 60 2 100 200 alempi ohjearvo 50 10 100 200 150 100 200 10 150 250 ylempi ohjearvo 100 20 250 300 200 150 750 50 250 400 * Arseenin kynnysarvo Pirkanmaalla on 26, muualla 5 Kynnysarvon ylittävä pitoisuus Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 9(14)

5.6 Haitta-aineen ominaisuudet, kulkeutumis-, terveys- ja ekologiset riskit Seuraavissa kappaleissa on kerrottu niiden haitta-aineiden ominaisuuksista, kulkeutumis-, terveysja ekologisista riskeistä, joita tutkitun kiinteistön maaperänäytteissä havaittiin PIMA-asetuksen alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. 5.6.1 PAH yhdisteet Fenantreeni Luontaisesti ainetta esiintyy muiden PAH yhdisteiden tavoin maaöljyssä ja kivihiilessä ja ympäristöön sitä päätyy erityisesti polttoaineiden ja muun orgaanisen aineksen palamisprosesseissa. Fenantreeni on niukasti vesiliukoinen, mutta kulkeutuu raskaimpiin PAHyhdisteisiin verrattuna paremmin maaperässä ja voi päätyä pohjaveteen. Fenantreenin biologinen hajoavuus maaperässä voi olla suhteellisen nopeaa. Fenantreenin ekotoksikologisista vaikutuksista maaekosysteemille on saatavissa heikosti tietoa. Fenantreeni on myrkyllistä vesieliöille. Altistuminen hengitysilmassa oleville polttoaineille ja tupakansavulle aiheuttaa merkittävimmän fenantreenin tausta-altistuksen. Fluoranteeni Fluoranteenia esiintyy luontaisesti maaöljyssä ja kivihiilessä. Ympäristöön sitä päätyy mm. polttoaineiden ja muun orgaanisen aineksen palamisprosesseissa. Fluoranteeni on niukasti vesiliukoinen, mutta ei kulkeudu helposti maaperässä. Fluoranteenin biologinen hajoaminen maaperässä on hidasta. Pitkäaikainen altistuminen fluoranteenille voi aiheuttaa mm. syöpää, vaikka aineen syöpävaarallisuus suhteessa bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuuteen onkin arvioitu noin kaksi kertaluokkaa pienemmäksi. Aineen ekotoksikologisista vaikutuksista maaperässä on saatavissa heikosti tietoa. Fluoranteeni on myrkyllistä vesieliöille. Altistuminen kaupunkien hengitysilmassa oleville ilmansaasteille ja tupakansavulle aiheuttaa fluoranteenin osalta tyypillisesti merkittävimmän tausta-altistuksen. Bentso(a)antraseeni Bentso(a)antraseenia esiintyy kivihiilessä ja raakaöljyssä sekä orgaanisen materiaalin palamistuotteissa. Bentso(a)antraseenin käyttäytymistä maaperässä säätelevät yhdisteen alhainen höyrynpaine ja vesiliukoisuus sekä taipumus sitoutua maaperän orgaaniseen ainekseen. Ominaisuuksiensa ja kemiallisen rakenteensa vuoksi sen liikkuvuus maaperässä on hyvin vähäistä ja biologinen hajoaminen hidasta. Yhdiste voi kertyä biologisesti. Bentso(a)antraseenin syöpävaarallisuuden on arvioitu olevan noin kymmenesosa bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta. Aine on vesieliöille erittäin myrkyllistä. Aineen toksisuudesta maaekosysteemeille on saatavissa vain vähän tietoa. Maaperään päässyt bentso- (a)antraseeni voi olla lähtöisin maaöljypohjaisista tuotteista (mm. poltto- ja voiteluöljyt sekä bitumi), kreosootista tai teollisuuden ja liikenteen päästöjen ilmalaskeumasta. Mahdollisen maaperästä aiheutuvan altistuksen lisäksi ihminen altistuu bentso(a)antraseenille ja muille PAHyhdisteille ravinnon (erityisesti paistettu ruoka) ja mm. tupakansavun kautta. Bentso(a)pyreeni Bentso(a)pyreeniä esiintyy muiden PAHien tavoin luontaisesti kivihiilessä ja maaöljyssä ja jota vapautuu ympäristöön orgaanisen aineksen epätäydellisessä palamisessa. Maaperässä bentso- (a)pyreeni pysyy tavallisesti orgaaniseen ainekseen sitoutuneena eikä merkittävissä määrin 10(14)

haihdu ilmakehään tai kulkeudu pohjavesiin. Yhdisteen biologinen hajoavuus on hidasta ja se voi kertyä biologisesti. Bentso(a)pyreeni on tunnetuista PAH- yhdisteistä herkemmin syöpää aiheuttava aine. Muiden PAH yhdisteiden syöpävaarallisuus ilmoitetaankin yleensä bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuuteen suhteutettuna. Aine on vesieliöille erittäin myrkyllistä. Aineen toksisuudesta maaekosysteemille on saatavissa vain vähän tietoa. Maaöljystä jalostetut tuotteet ja kreosootti ovat merkittävimpiä maaperässä esiintyvän bentso(a)pyreenin lähteitä. Pintamaahan ainetta kertyy myös ilmalaskeumana. Mahdollisen maaperästä aiheutuvan altistuksen lisäksi ihminen altistuu bentso(a)antraseenille ja muille PAH yhdisteille ravinnon (erityisesti paistettu ruoka) ja mm. tupakansavun kautta. Bentso(a)pyreeniä käytetään renkaiden täyteaineena, maalaustyössä (maalit, lakat ja vernissat mm. laivojen valmistuksessa ja korjauksessa) sekä kemianteollisuuden raakaaineena. Lähde: Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Jussi Reinikainen, Suomen Ympäristö 23/2007. 5.6.2 Koboltti (Co) Koboltti esiintyy kallio- ja maaperän mineraaleista lähinnä sulfideissa yhdessä raudan ja nikkelin kanssa sekä pieninä pitoisuuksina erimerkiksi kiille- ja savimineraaleissa. Tavallisimmat koboltin hapetusasteet luonnossa ovat +2 ja +3. Kyseisillä hapetusasteilla koboltti voi pysyä suhteellisen hyvin liuenneena ja kulkeutua maaperässä. Maaperän happamoituminen sekä kobolttia sitovien rautasaostumamineraalien ja orgaanisen aineksen vähäinen määrä lisäävät koboltin liukoisuutta ja kulkeutuvuutta. Ihmiselle koboltti on myös välttämätön hivenaine. Tietyt kobolttiyhdisteet ovat vesieliöille erittäin myrkyllisiä. Kobolttia on käytetty mm. erilaisissa teollisuuden metalliseoksissa, maaleissa ja akuissa. Maaperään kobolttia voi päästä myös kaivosteollisuudesta, jätteistä ja jätevesistä. 5.6.3 Kulkeutumisriskin arviointi Kiinteistön maaperä pohjakerroksen lattioiden alla on täyttösoraa ja hiekkaa. Täyttömaan alapuolella on savista silttiä, ja sen alapuolella moreenia ja kallio. Kallionpintaa ei ole tutkittu tässä yhteydessä, mutta oletettavasti se on melko lähellä pohjakerrosta ja perustuksia. Kiinteistö ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Ylemmän ohjearvon ylittävät PAH yhdiste- ja kobolttipitoisuudet todettiin tutkimuspisteissä syvyyksissä 0,12 0,22 metriä. Kulkeutumisen kautta PAH yhdisteet ja koboltti eivät aiheuta merkittävää maaperän tai pohjaveden pilaantumisriskiä, sillä PAH yhdisteet (lukuun ottamatta naftaleenia) ja raskasmetallit yleensä ottaen kulkeutuvat /liukenevat huonosti pohjaveteen. Polyaromaattisista hiilivedyistä syöpävaarallisin aine, bentso(a)pyreeni, on haitta-aineominaisuuksiltaan hyvin heikosti haihtuva, erittäin niukkaliukoinen veteen sekä lähes kulkeutumaton maaperässä. Niinpä nykytilanteessa ei pilaantumisen oleteta kulkeutuneen pohjaveteen eikä tutkitun kiinteistön ulkopuolelle merkittävässä määrin. 11(14)

5.6.4 Terveysriskin arviointi Maan syöminen tai suora ihokosketus aiheuttaa terveysriskin pintamaan välityksellä. Tulevassa käyttötarkoituksessa pilaantuneelle maalle altistuminen (mm. maan tahattoman nielemisen tai maansyönnin kautta elimistöön päätyvä maa-aines, hengitysilman ja haitta-aineiden imeytymisen ihon läpi) on mahdollista, sillä pohjakerroksen alapuolinen maa-aines on pilaantunut. Bentso (a)pyreeni on tunnetuista PAH yhdisteistä herkemmin syöpää aiheuttava aine. Syöpävaarallisimman bentso(a)pyreenin suurin hyväksyttävä pitoisuus asuinalueella on 2,6 terveysperusteisesti laskettuna. Haihtumisen kautta tapahtuva altistuminen ei ole tutkimustulosten perusteella mahdollista, koska PAH yhdisteistä herkemmin haihtuvaa naftaleenia ei näytteissä havaittu eikä haihtuvia hiilivetyjä havaittu. 5.6.5 Ekologisen riskin arviointi Useimmat PAH yhdisteet pidättyvät maaperässä tiukasti maan orgaaniseen ainekseen eivätkä siten ole helposti eliöiden saatavilla. PAH yhdisteiden toksisuudesta maaekosysteemeille on saatavissa vain vähän tietoa. Tietyt kobolttiyhdisteet sen sijaan ovat vesieliöille erittäin myrkyllisiä. Ympäristövaikutukset ovat todennäköisiä pilaantuneen alueen maaperä- ja vesieliöstölle paikallisesti. Maaperästä havaituista PAH-yhdisteistä naftaleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(k)fluoranteeni ja bentso(a)pyreeni ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tampellan pohjakerroksen maaperä- ja lattiabetoninäytteissä havaittiin tutkittujen näytteiden perusteella paikoin korkeitakin haitta-ainepitoisuuksia. Maaperänäytteissä ei havaittu juurikaan öljyhiilivetyjä, paitsi näytteessä 4 todettiin öljyhiilivetypitoisuus 330, joka ylittää lievästi PIMA-asetuksen kynnysarvopitoisuuden 300. Maaperänäytteissä havaittiin sen sijaan PAH yhdisteitä. Koekuopan 1 näytteissä ylittyi PAH yhdisteistä fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin kohdalla PIMA-asetuksen kynnysarvopitoisuudet. Näytteessä 7 ylittyi PAH-yhdisteistä fenantreenin, fluoranteenin, bentso(a)antraseenin, bentso- (a)pyreenin ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuden PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot. Neljän tutkimuspisteen maaperänäytteissä todettiin kuparia valtioneuvoston PIMA-asetuksen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ja kuuden tutkimuspisteen maaperänäytteissä todettiin kynnysarvon, alemman sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kobolttia. Lattianäytteissä havaittiin öljyhiilivetyjä kolmessa betoninäytteessä PIMA asetuksen alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lattianäytteessä 4 todettiin keskiraskaita hiilivetyjakeita 530 ja raskaita hiilivetyjakeita 4400, kun PIMA-asetuksen alempi ohjearvo keskitisleille on 300 ja raskaille öljyjakeille on 2000. Näytteissä 24 ja 25 ylittyivät PIMA asetuksen alempi ohjearvo (600 ) öljyhiilivetypitoisuuksilla 760 ja 1200. Todennäköisesti osa öljyhiilivety-yhdisteistä on peräisin pellavaöljystä. 12(14)

Lattianäytteissä ei havaittu asbestia eikä PAH yhdisteitä PIMA-asetuksen kynnys- tai ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Kolmessa lattiabetoninäytteessä todettiin PIMA-asetuksen kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia alkuaineita. Vanadiinin kynnysarvopitoisuus 100 ylittyi näytteissä 2 ja 26 pitoisuuksilla 120 ja 140. Lattianäytteessä 24 ylittyi koboltin, lyijyn ja sinkin kynnysarvopitoisuudet sekä antimonin kohdalla PIMA-asetuksen alempi ohjearvo 10 pitoisuudella 19. Tehtyjen tutkimusten perusteella kiinteistön pohjakerroksen lattia ja maaperä on pilaantunut haitta-aineilla. Pilaantuneet maa-ainekset sijaitsevat tulevalla asuinkiinteistöllä, joten ihmisen terveyteen kohdistuville haitoille altistuminen mm. hengitysilman kautta on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä. Kun kohteeseen tullaan rakentamaan asuinhuoneistoja, on kiinteistöllä maaperän lisätutkimus- ja kunnostustarve. Maaperässä on PIMA-asetuksen ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia PAH yhdisteitä ja kobolttia, joten ehdotamme, että alueelle tehdään lisätutkimuksia pilaantuneen maaalueen tarkemmaksi rajaamiseksi ennen kunnostustöiden aloittamista. Lisätutkimukset olisi parasta tehdä pohjakerroksen lattian purkamisen jälkeen. Kaikki maanvaraiset alapohjarakenteet puretaan ja niiden alustäytöt kaivetaan pois vähintään uusien rakenteiden edellyttämään syvyyteen. Pohjakerroksen lattioiden purkamista ja maankaivua tulee valvoa koko työn ajan ja seurata sekä kenttämittauksin että laboratorioanalyysein, jotta purkumateriaalit ja maa-ainekset voidaan kuljettaa oikeisiin ja asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneen alueen puhdistaminen vaatii joko ympäristöviranomaisen myöntämän luvan tai ilmoituksesta tehtävän päätöksen (YSL 78 ). Pirkanmaan ympäristökeskukselle tulee laatia Ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus ennen maaperän kunnostamisen aloittamista, viimeistään 30 päivää ennen työhön ryhtymistä. Rakennuksen ylempien kerrosten betonirakenteiden tutkimuksista laaditaan erillinen raportti. 13(14)

7 GEOSUUNNITTELU Kaikki alimman kerroksen lattiat puretaan, lattian alla olevat vanhat täyttömaakerrokset kaivetaan pois puhtaaseen perusmaahan saakka tai rakenteiden vaatimaan syvyyteen. Pohjaviemärit uusitaan, rakennetaan salaojat ja salaojituskerros sekä perusmuurin ulkopuoliset ja pysäköintihallin katon/pihakaivon vesieristykset uusitaan. Koy Koskitammen pohjarakentamisesta laaditaan erikseen pohjarakennesuunnitelma. Tampereella 22. päivänä joulukuuta 2011 GEOPALVELU OY Toivo Ali-Runkka toimitusjohtaja Marika Mäkinen ympäristöinsinööri 14(14)