Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle. Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja
IPCC:n raportti IPCC:n 1,5 asteen raportti osoittaa selvästi, kuinka paljon pienemmäksi ilmastohaitat jäävät, jos lämpötilan nousu pystytään rajoittamaan 1,5 asteeseen IPCC:n politiikkasuositus: - Fossiiliset päästöt mahdollisimman nopeasti alas - Hiilinieluja (luonnon nielut ja hiilen talteenotto ja varastointi, CCS & BeCCS) on kasvatettava merkittävästi, jotta 1,5 astetta ei ylitettäisi tai ylitettäisiin vain lievästi Kaikkien maiden tulisi tarkentaa omaa ilmastopolitiikkaansa vastaamaan näitä uusia johtopäätöksiä: käytännössä toimia enemmän ja nopeammin Ilmastopaneelin on hahmottanut Suomen päästövähennyspolkua vuoteen 2050 juuri 1,5 asteen tavoitteen pohjalta - Pääministerin pyynnöstä olemme esittäneet puolueiden puheenjohtajille Kaikki Ilmastopaneelin ehdotukset on laadittu juuri 1,5 asteen tavoitteen näkökulmasta Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 2
Suomen päästövähennys: 1,5 astetta Nettonielu Vähennys % vrt. 1990 Lisäpoiston tarve v. 2050 Vähennys % 2035 Hiilineutraalius - 6 Mt 129% -21 80% 2040 Tasajako - 13 Mt 110% -7 69% 2041-20 Mt 90% - 59% 2042-6 Mt 150% -35 91% 2036 Maksukyky - 13 Mt 130% -18 81% 2036-20 Mt 110% -5 70% 2037-6 Mt 187 % -62 112 % 2032 Historiallinen - 13 Mt 167 % -48 101 % 2032-20 Mt 148 % -34 90 % 2031 Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 3
2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 Suomen reilu (oikeudenmukainen) globaali panos 60 Maksukykyperiaate reiluusmittana Päästövähennystavoite: 130 % vuoteen 2050 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 Päästöt Lisäpoistot Vaihtokelpoinen nielu Nettopäästöt Vähennys vuosittain: 2.42 Mt CO2e CO 2 e lisäpoisto ilmakehästä: -21 Mt (2050) Päästövähennys vuoteen 2035: 70 % Vähentäminen teknisesti mahdollinen Toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla Suomi hiilineutraali vuonna 2035 Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018
Kansallisen ilmastotavoitteen tarkistus Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähennys 85 % vuoteen 2040 verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Suomi vähentää hiilidioksidia ilmasta nielujen ja teknologisten keinojen avulla niin, että Suomen nettopäästöt ovat negatiiviset vuoden 2035 jälkeen ja vuonna 2050 nettopäästövähennys on 130 % verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Suomen nykytavoitteet ja 1.5 asteen mukainen tavoitepolku: vertailu Lineaarinen tavoiteura 2030 2035 2040 2050 Nykyinen tavoite 43%*) 52% 62% 80-95% 1,5 asteen tavoite 55-60% 70% 85% 130%**) *) Luku epätarkka; **) Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen ja vaihtokelpoisten negatiivisten päästöjen yhteisvaikutus, nettopäästövähennys Yleisesti: toimet tulisi siis toteuttaa 10 vuotta nopeammassa aikataulussa kuin kahden asteen tavoitteen oloissa Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 5
2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 Mt CO2-ekv EU:n ilmastotavoitteen tarkistus Suomi tulisi käynnistää puheenjohtajuuskaudellaan valmistelut EU:n ilmastotavoitteen nostamiseksi nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon (EU:n uusi lupaus YK:lle Pariisin ilmastosopimuksen edistämiseen). EU:n päästövähennysten kunnianhimon nosto 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-40% vuonna 2030, - 80% v. 2050-55% vuonna 2030, - 90% v. 2050 EU:n tavoitteen nostaminen tultaisiin jakamaan päästökauppa- ja taakanjakosektoreiden kesken Suomen etu: mahdollisimman suuri osuus lisävähennyksestä päästökauppasektoriin Pienin kilpailukykyhaitta Taakanjakosektori Suomelle kallis Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 6
Mt CO2 Päästökaupan kehittäminen EU:ssa tarvitaan toimia päästöoikeuden hinnan nostamiseksi. EU:n tavoitteiden tarkistamisen yhteydessä kauppakauden 2021-2030 päästöleikkuria tulisi nostaa nykyisestä 2.2 prosentista 4 prosenttiin vuosittain ja kauppakaudelle 2031-2040 asettaa tiukka päästövähennystavoite, 85% vähennys päästökauppasektorin päästöihin vuoden 2005 tasosta. 2021-2030: alkujaon leikkuri 4 % 2031-2040: alkujaon leikkuri 2.5 % 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 20911.2018 7
EU:n ilmastopolitiikan pilarit ja 2030 päästökauppa taakanjako maankäyttö komissio jäsenmaa jäsenmaa 2030-43% (EU) ei kansallisia 2030-30% (EU) -39% (Suomi) 2030 no debit -rule kausi: 2020-2030 Sähkö ja CHP liikenne metsänielu metalli lämmitys puutuotenielu metsä maatalous metsäkadon päästöt mineraalit jäte viljelymaan päästöt petrokemikaalit työkoneet kosteikkopäästöt lento, alumiini F-kaasut Joustoja: Suomi Käyttää 0,7 Mt päästöoikeuksia taakanjakosektorille Ei käytä maankäyttösektorin ylijäämää taakanjakosektorissa (1.3%) Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 8
Päästökauppasektori Energiasektori Kivihiilen käytön kielto 2029 mennessä - Kustannus pieni (verotulot laskua 58 M ) Turpeen poistaminen tuotannosta 2030 mennessä - Päästöoikeuden hinnan noustessa tukitarve laskee - Turpeen verotuksen kasvattaminen lisää verotuloja Prosessiteollisuus (metalli, metsä- ja sementti) - Ei ole ehdotettu erityisiä kotimaisia lisätoimia vuoteen 2035 - Teräksen valmistus: uusi kunnianhimoinen pilotti SSAB vetypohjaiseen teräksen tuotantoon päästöjen eliminoimiseksi Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 9
Taakanjakosektori (ei-päästökauppa) 2030 EU:n Suomelle 2030 asettama päästövähennystavoite 39% edellyttää hieman yli 5 Mt CO2-ekv. uusia päästövähennystoimia. - Joustona voidaan käyttää 0,7 Mt päästöoikeuksia - Lähes 60 % Suomen päättämistä lisätoimista kohdistuu liikenteeseen Paketille tehty kokonaistaloudellinen arvio: - Toimien (biojalostamojen investointituki ja liikenteenpolttoaineverotulon lasku, sähköautojen tuki) aiheuttama keskimääräinen vuotuinen budjettivaje 260 M - BKT laskee 0,56 0.66% verrattuna tilanteeseen, jossa lisätoimia ei tarvitse tehdä (riippuen siitä kuin budjetti tasapainotetaan; työllisyysvaikutus on 0.1 0.2 % luokkaa - Samaan aikaan BKT:N kasvu on 29% Arvioissa ei ole otettu huomioon mahdollisesti syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia tai esimerkiksi terveyshyötyjä lähipäästöjen vähenemisestä Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 10
Taakanjakosektori: toimet 1,5 mukaiseksi Tavoitteiden kiristämisessä vuoden 2030 jälkeen liikenne on edelleen avainasemassa. Haastavin sektori päästövähennysten tuottamiseen on puolestaan maatalous Hallituksen tilaama Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 hahmottaa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa - Nollapäästöt 2045 - Nopeutettu aikataulu 2035 Tarkkoja toimenpiteitä ja kustannusarvioita ei ole vielä esitetty - Sähköautot: 660 000 v 2030 ja 1 900 000 v 2050 - Kaasuautot: 120 000 v. 2030 ja 250 000 v 2050 - Liikennesuorite: henkilöautojen suoritteen kasvu loppuu 2025 - Sähköautojen tuki: 2019 2025: yhteensä noin 340 M, (vuonna 2019 32,4 M ja 5400 täyssähköautoa) Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 11
Kustannusrasitukseen vaikuttavia asioita Päästöoikeuden hinta ja siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin - Vaihteleva uusiutuva laskee sähkön hintaa - Päästöoikeuden hinnan nousu laskee kaikkien toimialojen päästöjä - CHP:hen kohdistuvat ohjauskeinot Kotimaiset kannustimet taakanjakosektorilla - Tukitarpeen ja kiristyvän verotuksen yhdistelmiä tarvitaan, kannustimet eivät nyt kohdillaan - Monet kehitystä jouduttavat ratkaisut kaatuvat VM:n haluttomuuteen muuttaa vallitsevia käytäntöjä (esimerkiksi työsuhdeautojen verotus; mahdottomuus toteuttaa verotuksen suhteen korvamerkittyjä uudistuksia) - Rohkeus uusien ratkaisujen luomiseen: yhdyskunnat, julkinen liikenne ja päästöttömät liikennemuodot Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen 29.11.2018 12