Herneen kasvatus eri olosuhteissa



Samankaltaiset tiedostot
Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Avomaan vihannesviljely

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Opetettavia asioita: pituus, massa, tilavuus, aika, pinta-ala

Satoa ruukusta ja laatikosta

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut Saa lukea myös kokonaan!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:...

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

Puutarhuri Juha Toikan joulukukkien hoito-ohjeet


FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

Kukkaopas. Voita. Pikakompostori! (Ks. takasivu)

Copyright Puutarha Auringontähti 2017 TÄMÄN OPPAAN KAIKENLAINEN JAKAMINEN, KOPIOIMINEN JA MUOKKAAMINEN ON KIELLETTYÄ ILMAN ASIANMUKAISTA LUPAA

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Hyljätyn lapsen kukoistus

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Pehmopapereiden matematiikkaa

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Viinijärven päiväkoti

Luku 1 Johdatus yhtälöihin

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

- mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline. - yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja

Viisi ruukullista yrttejä

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

797 E. matematiikka. Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

1. Lasketaan käyttäen kymmenjärjestelmävälineitä

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla

Berner Pro Telineet ja annostelijat

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Valvojakurssi Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

PANK PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT

Kerääjäkasvit suorakylvössä


PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo

Kotijuusto kefiiristä

Tehtävä 1: Arjen argumentaatiota

Kirkkopyhien leivosten reseptit

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä

Mb03 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Käyttöohje. Lue huolellisesti ennen käyttöä HERBIE

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

KV-SÄÄNTÖMUUTOSTARPEET KYSELYN TULOKSET

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

Leipä SPC-Flakes- hiutaleilla 1 pala = noin 3,75 grammaa SPC-Flakes- hiutaleita

Tallinohjaus & TIMERGPS

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari


Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Pehmopapereiden matematiikkaa

Kaavat haltuun Opetusmateriaali kauluspaidan mittojen ottoon ja valmiskaavan valintaan Anna Vesamäki Kevät 2011 Oppimateriaalin esittely

Berner Pro Telineet ja annostelijat

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät

Terveysmonitori. Tyyppi BC-543 Käyttöohje

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Limsan sokeripitoisuus

PULLEAT VAAHTOKARKIT

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät!

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

Palauta täytetty ruokapäiväkirja viimeistään viikkoa ennen ravitsemusterapeutti Nina Laaksosen vastaanottoaikaa lastenpoliklinikalle.

Transkriptio:

Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen / koejärjestelmä (esim. viilipurkki) herneen (tai muun ) siemeniä (liotettuna yön yli) muita siemeniä (esim. kaura/papu) multaa tussi tai muu merkintätapa purkkeja varten ravinneliuos (esim. ruukkukasveille tarkoitettu) mitta kasteluun sokeria viivaimia vaaka (biomassan muutoksen vertailuun, vaa an tulisi olla aika tarkka, mutta se ei ole pakollinen) pulloja ravinneliuoksia varten (tilavuus 0,5 l) taulukot tulosten kirjaamista varten (ohjeen lopussa) Ohjeet: Ohjeissa on neljä erilaista koejärjestelyä, joissa mitataan eri ominaisuuksien vaikutuksia herneen kasvuun. Koejärjestelyt voidaan jakaa siten, että jokaisella oppilaalla tai parilla on oma (eli luokassa useampi sama järjestely) tai ryhmässä on yksi kutakin koejärjestelyä (eli ryhmä jaettu neljään osaan). Kaikkia koejärjestelyjä ei tarvitse tehdä, vaan kokeen voi toteuttaa myös osittain valitsemalla yhden tai osan järjestelyistä. Purkkeja tulisi kastella päivittäin kunkin koejärjestelyn ohjeen mukaan, mutta viikonlopun voi jättää väliin. Työhön palataan joka kerhokerralla ja viimeisellä analysoidaan tuloksia. Kasvien versojen pituudet mitataan viikoittain ja merkitään ne taulukkoon. (HUOM! Kasteluveden määrä riippuu mullan määrästä, ohjaaja voi himan tarkkailla, onko vedenmäärä oikea ja tarvittaessa muokata sitä. Tavoitteena olisi kuitenkin, että se olisi vakio koko kokeen ajan.) Jos käytössä ei ole tarkkaa vaakaa, voidaan punnitseminen jättää kokonaan välistä. A. Koejärjestely: valo o Laitetaan purkkeihin runsaasti multaa, jokaiseen saman verran o Punnitaan kaksi siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne 1. purkkiin noin 1,5cm syvyyteen. Punnitaan ja istutetaan kaksi siementä myös muihin purkkeihin. Punnitaan vielä purkit. o Kastellaan jokaista purkkia 20 ml hanavettä päivittäin o Purkki 1: verrokki, säilytetään ikkunalaudalla koko kokeen ajan o Purkki 2: säilytetään pimeässä (esim. kaappi) koko kokeen ajan o Purkki 3: säilytetään pimeässä 1. viikko ja sitten siirretään ikkunalaudalle loppu ajaksi o Purkki 4: säilytetään valoisassa paikassa (esim. pöytävalo) koko kokeen ajan (myös yöllä)

B. Koejärjestely: ravinteet o Laitetaan purkkeihin runsaasti multaa, jokaiseen saman verran o Punnitaan kaksi siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne 1. purkkiin noin 1,5cm syvyyteen. Punnitaan ja istutetaan kaksi siementä myös muihin purkkeihin. Punnitaan vielä purkit. o Valmistetaan ravinneliuokset: 1. ravinneliuos: 0,5 litran pulloon vettä ja kaupan ravinneliuosta tuplasti purkin ohjeen mukaan 2. ravinneliuos: 0,5 litran pulloon vettä ja 2,5 dl sokeria 3. ravinneliuos: 0,5 litran pulloon vettä ja kaupan ravinneliuosta purkin ohjeen mukaan o Purkki 1: verrokki, kastellaan päivittäin 20 ml hanavettä o Purkki 2: kastellaan päivittäin 20 ml 1. ravinneliuoksella o Purkki 3: kastellaan päivittäin 20 ml 2. ravinneliuoksella o Purkki 4: kastellaan päivittäin 20 ml 3. ravinneliuoksella C. Koejärjestely: vesi o Laitetaan purkkeihin runsaasti multaa, jokaiseen saman verran o Punnitaan kaksi siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne 1. purkkiin noin 1,5cm syvyyteen. Punnitaan ja istutetaan kaksi siementä myös muihin purkkeihin. o Punnitaan purkit ja asetetaan ne ikkunalaudalle o Purkki 1: verrokki, kastellaan joka päivä 20 ml hanavettä o Purkki 2: ei kastella ollenkaan o Purkki 3: kastellaan 10 ml päivittäin o Purkki 4: kastellaan 40 ml päivittäin D. Koejärjestely: kilpailu o Laitetaan purkkeihin runsaasti multaa, jokaiseen saman verran o Purkki 1: verrokki, punnitaan kaksi herneen siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne noin 1,5 cm syvyyteen. o Purkki 2: punnitaan 10 herneen siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne noin 1,5 cm syvyyteen. o Purkki 3: punnitaan kaksi herneen siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne noin 1,5cm syvyyteen. Istutetaan purkkiin myös kaksi toisen lajin siementä. o Purkki 4: punnitaan kaksi herneen siementä ja merkitään niiden paino taulukkoon ja istutetaan ne noin 1,5cm syvyyteen. Istutetaan purkkiin myös 5-10 (koon mukaan) toisen lajin siementä. o Kastellaan jokaista purkkia 20 ml hanavettä päivittäin o Punnitaan purkit ja asetetaan ne ikkunalaudalle

Tulosten analysointi: Viiden viikon jälkeen purkit tulee taas punnita ja verson pituus mitata. Taimet poistetaan purkeista, ylimääräiset mullat ravistellaan pois juurista ja taimet punnitaan. Verrokkeja voi verrata keskenään jen saamiseksi. Vertailua voidaan tehdä koejärjestelyjen sisällä ja niiden välillä. Juuria, väriä, tukevuutta, pituutta jne. voidaan vertailla. Lasketaan painon muutos ( ja siemenestä taimeksi) ja paljonko vettä on lisätty viiden viikon aikana. Voitte pohtia mistä kasvi on saanut massansa (fotosynteesi!). HUOM! Jos käytössä ei ole vaakaa, vertailussa voidaan keskittyä versojen pituuteen ja paksuuteen, sekä lehtien runsauteen. Myös sitä, miltä versot tuntuvat (vahva, hento jne.), voidaan vertailla. Alla olevissa kuvissa olevilla kasveilla on muuttujana ollut kasteluveden määrä. Kuvassa 1 näkyy kaikki kasvit kokeen lopussa. Kuvassa 2 on herne, jota kasteltiin vain alussa (purkki 2). Se lähti siis itämään, mutta ei kasvanut sen suuremmaksi. Kuvassa 3 on herne, jonka kastelu oli vähäistä (purkki 3). Herne kasvoi jonkin verran, mutta oli jäi kitukasvuiseksi ja kuivaksi. Kuvassa 4 on verrokkikasvi (purkki 1). Sen kasvu oli parasta ja sen verso voi parhaiten. Verrokki biomassa on kasvanut eniten. Herne, jota kasteltiin liikaa (purkki 4), ei itänyt ollenkaan. Kuva 1. Kasvatuskoe kokeen lopussa Kuva 2. Purkki 2, kastelu vain alussa Kuva 3. Purkki 3, vähäinen kastelu Kuva 4. Purkki 1, verrokkikasvi

VALO siemenen (1. paino 2. pimeä 3. pimeä alussa 4. valossa

VESI siemenen (1. paino 2. ei kastelua 3. kastelu vähäinen 4. liikakastelu

RAVINTEET siemenen (1. paino 2. liika lannoitus 3. sokeri 4. optimi lannoitus

KILPAILU siemenen (1. paino 2. paljon herneitä 3. kilpailu vähäinen 4. kilpailu runsas