PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN ISO KUVA MAAKUNNISSA

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN ISO KUVA MAAKUNNISSA Palvelukokonaisuuksien ja - ketjujen kehittämisverkosto Työpaja 4 12.12.2018 Juha Koivisto 1

Ohjelma: Työpaja 4, 12.12. klo 10-16 Pj. Juha Koivisto, THL 10.00 10.20 Verkoston tavoitteet, tehdyn työn koontia ja virittäytyminen työpajaan Juha Koivisto, THL 10.20 11.30 Käsitteiden ja linjausten määrittelyä Eeva Liukko, THL Yhteistä työskentelyä 11.30 12.15 Lounas (omakustanteinen) 12.15 15.35 Maakuntien sparraukset Hanna Tiirinki, THL Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kokonaisuuden (ison kuvan) valmistelutilanne: Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Satakunta, Kanta-Häme ja Lappi. Kahvi/tee n. klo 13.45 14.05 15.35 16.00 Kommenttipuheenvuorot Tanja Hirschovits-Gerz, THL, Anu Niemi, THL, ministeriön edustaja, STM 12.12.2018 Juha Koivisto 2

PKPK-VERKOSTO 12.12.2018 Juha Koivisto 3

MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUU PKPK-VERKOSTON TYÖN TAUSTALLA Maakunta vastaa siitä, että palvelut sovitetaan yhteen toimiviksi asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja -ketjuiksi. Maakunnan tulee sovittaa sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen myös maakunnan muiden palvelujen sekä kuntien ja valtion palvelujen kanssa Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta. Maakunta määrittelee palvelukokonaisuudet ja -ketjut asiakasryhmien tarpeiden perusteella. Maakunta ohjaa ja seuraa palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen toteuttamista. (Järjestämislakiluonnos, 13 ) 12.12.2018 Juha Koivisto 4

PKPK-VERKOSTO ON VERTAIS- JA OPPIMISFOORUMI PKPK-verkosto tarjoaa maakunnille vertais- ja oppimisfoorumin palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja sekä palvelujen yhteensovittamista koskevan järjestämistehtävän tueksi. THL:n tehtävänä on mahdollistaa maakuntien välinen dialogi, benchmarkkaus ja yhdessä kehittäminen. PKPK-verkosto kehittää palvelukokonaisuuksien ja - ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan toimintamallia. 12.12.2018 Juha Koivisto 5

TYÖSKENTELYN RAJAUKSIA PKPK-verkosto keskittyy väestö- ja asiakasryhmien tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn tukemiseen. PKPK-verkostossa ei kehitetä palvelukokonaisuuksien ja - ketjujen kuvaamisen alustaa tai työkaluja. PKPK-verkoston työskentelyn ulkopuolelle rajautuvat Sitran sote-tietopakettien ja JHS-palveluluokituksen mukainen palvelujen ryhmittely. Niiden tarkoituksena on saada maakunnilta yhtenäisellä tavalla vertailukelpoista tietoa ohjauksen ja seurannan tueksi. 12.12.2018 Juha Koivisto 6

PALVELUKOKONAISUUDET JA -KETJUT VERKOSTON TIEKARTTA 2018 1. PKPK valmistelu n tarpeet maakunnissa 2. PKPK Segmentointi Segmentointi 3. PKPK Väestön palvelutarpeiden ennakointi 4. PKPK Määrittely ja muotoilu osa 1. 2019 5. PKPK, Määrittely ja muotoilu osa 2. 6. PKPK, Määrittely ja muotoilu osa 3. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely 7. PKPK Ohjaus, työkalut, osa 1. Ohjauksen työkalut 8. PKPK Ohjaus, työkalut, osa 2. 2020 Seuranta 9. PKPK Seuranta osa 1. 10.PKPK Seuranta osa 2. 11.PKPK Hyödyntämi nen kehittämistyössä Hyödyntäminen ja jatkokehittäminen 12.PKPK Verkoston päätös 17.4. 6.6. 18.9. 1212. 7.3. 6.6. 10.9. 10.12. 11.2. 12.5. 8.9. 25.11. 13.12.2018 PKPK verkosto 7

TYÖTILA INNOKYLÄSSÄ PKPK-verkoston kaikki materiaalit löytyvät Innokylän työtilasta: https://www.innokyla.fi/web/tyotila6935078 Twitter: #PKPKverkosto 12.12.2018 Juha Koivisto 8

AIEMMIN TYÖSTETTYÄ 12.12.2018 Juha Koivisto 9

MAAKUNNAN TILANNEKUVAN LUOMINEN Maakunnan tilannekuva sekä ymmärrys asukkaiden ja asiakkaiden palvelutarpeista rakentuu luomalla säännöllisesti synteesiä maakuntaa, palveluja, väestöä ja asiakkaita koskevasta tiedosta, esim. Väestötiheys, taajamat, haja-asutusalueet Väestön ikäjakauma, hyvinvointi ja terveys Osaaminen, kulttuuri, työllisyys ja elinvoima sekä elinympäristö Palvelujen käyttö, saatavuus, saavutettavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, laatu, vaikuttavuus ja kustannukset. Asukkaiden, asiakkaiden ja ammattilaisten näkemykset ja kokemustieto 12.12.2018 Juha Koivisto 10

MAAKUNNISSA HYÖDYNNETTY VÄESTÖ- JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUTARPEIDEN YMMÄRTÄMISEN TIETOPOHJA Kokemus- ja asiakastarvetiedot - Vaikuttamistoimielimet ja asiakasraadit mm. ikäneuvostot, nuorisovaltuustot, vammaisneuvostot, - Jalkautuminen (esim. kuntakierrokset) - Kokemusasiantuntijat, asiakaskehittäjät, asiakashaastattelut, - Asiakaspalautejärjestelmät/kyselyt, tekstiviestipalaute - Palvelumuotoilu, RAI-tieto, elämänlaatumittarit - Järjestöjen keräämä tieto Maakuntien tietopohja Palveluiden käyttötiedot Väestön demografiset, sosioekonomiset sekä hyvinvointi- ja terveystiedot - AvoHilmo, Hilmo, Sotkanet, päihdelaskenta - THL kansalliset asiakaspalautekyselyt ja arviointiraportit - Lastensuojelu 2016 ja 2017, erillisselvitykset, tilastoraportit - Kärkihankkeiden tiedonkeruu (I&O, LAPE) - Maakuntien/orgaisaatioiden alueellinen käyttötieto, tietojärjestelmät - HUS-Total, Sosiaalitaito, kuntataloustilasto, HaiPro, Suuntima - Asiakas- ja potilastietojärjestelmät esim. asiakasvirta-analyysit - Tilastokeskus, Kela, Terveyspuntari, Sotkanet, THL Tietoikkuna - Kuva-indikaattorit, Hyvinvointikompassi, Terveytemme.fi - Kouluterveyskysely, vanhuspalveluiden tilakyselyt - Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (FinSote), Tea-viisari - työvoimatutkimukset, Aluehallintovirasto, aluekehittämisen tilastotiedot hyvinvointibarometrit, toimintakykymittarit - Kuntien hyvinvointikertomukset ja tilinpäätöstiedot - Henkilöstö- ja palveluverkkoselvitykset 12.12.2018 Juha Koivisto 11

ASUKKAIDEN JA ASIAKKAIDEN SEGMENTOINTI Segmentoinnin tarkoituksena on ryhmitellä asukkaita ja mahdollistaa ryhmien tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely ja järjestäminen. Maakunnan tilanneanalyysin perusteella valitaan väestön segmentoinnin kriteerit, joiden parhaiten arvioidaan tukevan palvelujen järjestämistä väestön tarpeita vastaavalla tavalla, esim. elämänvaiheet, palvelujen tarpeen määrä. Väestötasoista segmentointia täsmennetään ryhmittelemällä asiakkaita esimerkiksi sosiaalisen ja/tai terveydellisen tilanteen mukaan ja riskien perusteella (ennaltaehkäisyn näkökulma). Väestösegmenttien ja asiakasryhmien tarkastelua syventämällä voidaan havaita erityisryhmiä, kriittisiä ryhmiä ja segmentit ylittäviä asiakasryhmiä. Asiakasryhmistä voidaan luoda tarkentavia asiakasprofiileja. 12.12.2018 Juha Koivisto 12

PYSYVÄT JA MUUNTUVAT SEGMENTIT PKPK- MÄÄRITTELYN PERUSTAKSI? Suhteellisen pysyvät, jähmeät segmentit, jotka perustuvat väestössä (ja käyttäytymisessä) esiintyviin yleisiin ominaispiirteisiin. Esimerkiksi elämänvaihe, palvelutarpeen määrä ja tuen tarve Toimivat palvelujärjestelmän raameina Tarjoavat alueellisille ilmiöille niitä jäsentävän ja paikantavan alustan Olisivat maakuntien yhdessä määrittelemiä ja mahdollistaisivat siten palvelujen yhdenvertaista järjestämistä, vertailukelpoisen tiedon keruuta ja vertaiskehittämistä. Joustavat, muuntuvat segmentit, jotka ovat kullekin (maa)kunnalle ominaisia ja perustuvat alueellisiin ilmiöihin. Esimerkiksi tietyn asuinalueen pahoinvointi, asunnottomuus, sairastavuus tai vanhusten yksinäisyys Asettuvat pysyvien segmenttien sisään ja poikittain sekä jäsentyvät niihin kiinnittyen palveluiksi, palvelukokonaisuuksiksi ja -ketjuiksi Ovat muuntuvia, sillä ilmiöihin voidaan palveluja järjestämällä vaikuttaa. 12.12.2018 Juha Koivisto 13

ILMIÖLÄHTÖISYYS Maahanmuuttaja-alueen levottomuus, lasten ja nuorten kännykän käyttö koulussa ja siihen liittyvä levottomuus, maakunnan reunaalueiden nuorten syrjäytyminen. Ilmiölähtöisessä tarkastelussa havainnoidaan paikallisia ja/tai monimutkaisia kokonaisuuksia yksittäisten ongelmien tai tarpeiden sijaan. Ilmiöiden tarkasteluun tarvitaan moninaista laadullista ja määrällistä tietopohjaa. Antaa pohjan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kehittämiselle. 12.12.2018 Juha Koivisto 14

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA - KETJUJEN MÄÄRITTELYN EVÄITÄ 1) Hyödyntää perustanaan väestön demografista ja sosioekonomista sekä hyvinvointi- ja terveystietoa, palvelujen käyttötietoa sekä kokemustietoa. 2) Tapahtuu yhteissuunnitteluna järjestäjän, tuottajien ja asukkaiden/asiakkaiden kesken, esim. yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmät 3) Rakentuu segmentoinnin, ilmiöiden tunnistamisen, asiakasprofiloinnin ja tarpeiden määrittelyn pohjalta 4) Hyödyntää jo kehitettyjä malleja, esim. kärkihankkeiden kehitelmät 5) On tavoite- ja tulosorientoitunutta ja jättää tilaa tuottajien innovaatioille 6) Määrittelee palvelujen yhdyspintoja sekä palvelujen yhteensovittamisen sääntöjä ja periaatteita. 12.12.2018 Juha Koivisto 15

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 12.12.2018 Juha Koivisto 16

1. SEGMENTOINTI Segmentoimalla asiakkaat palvelutarpeen mukaan maakunta voi suunnitella kullekin asiakassegmentille toimivan palvelujen kokonaisuuden, jossa yhteistyö palvelujen tuottajien välillä ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman perusteettomia viiveitä tai katkoja. (Järjestämisen käsikirja) 1. Pysyvät segmentit perustuvat väestössä ja väestön käyttäytymisessä esiintyviin yleisiin ominaispiirteisiin, jotka ovat kaikille (maa)kunnille yhteisiä. Yleisesti käytettyjä kriteerejä ovat elinkaari, palvelutarpeen määrä ja tuen tarve. 2. Muuntuvat segmentit ovat paikallisia ja perustuvat alueellisiin ilmiöihin, joihin voidaan palveluja järjestämällä vaikuttaa. Esimerkiksi asuinalueen levottomuus. 12.12.2018 Juha Koivisto 17

2. PALVELUINTEGRAATIO Integraatio tarkoittaa, että asiakkaan saama palvelu on eheä ja saumattomasti toteutettu kokonaisuus, jossa erilaisia palveluja yhdistetään asiakkaan palvelutarpeisiin vastaamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaalla, laadukkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Integraatio asiakasryhmätasolla toteutetaan määrittelemällä asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ja palveluketjut. Integraation tuloksena asiakkaan näkökulmasta palvelu on oikea-aikaista ja siinä yhdistetään eri palveluvalikoiman keinoja oikealla tavalla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. (Järjestämisen käsikirja) 12.12.2018 Juha Koivisto 18

3. PALVELUKOKONAISUUS Palvelukokonaisuus on tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lasten, nuorten, perheiden ja yrittäjien, palveluiden kokonaisuus, jossa huomioidaan kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut sekä rajapinnat mm. kunnan palveluihin. Palvelukokonaisuuksilla jäsennetään maakunnan toimintaa ja palvelutuotannon suunnittelua. Palvelukokonaisuus sisältää yhden tai useamman toisiinsa liittyvän lainsäädännön mukaisia palveluita. Määrittelemällä sopivat palvelukokonaisuudet yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa voidaan varmistaa palveluintegraation toteutumisen edellytykset. (Järjestämisen käsikirja) 12.12.2018 Juha Koivisto 19

4. PALVELUKETJU Palveluketju on tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lonkkaproteesipotilaiden hoitoketju kotoa kotiin huomioiden kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut. Palvelukokonaisuudet pitävät sisällään palveluketjuja, joiden avulla voidaan tarkentaa palveluntuottajien välisiä työnjakoja ja siirtymiä palveluissa. (Järjestämisen käsikirja) 12.12.2018 Juha Koivisto 20

LEARNING CAFÉ KLO 10.20 11.30 TEHTÄVÄKSIANTO Tehtävänä on luoda yhteistä, jaettua ymmärrystä neljästä keskeisestä käsitteestä. Jakaudutaan neljään ryhmään, ja kierretään kussakin työpisteessä siten, että lopuksi kukin ryhmä palaa aloituspisteeseensä ja kokoaa keskeiset tulokset. Työpisteissä on THL:n fasilitoija, joka kirjaa keskustelua. Aloituspisteessä ollaan 10 minuuttia ja sen jälkeen muissa 6 minuuttia. Koontikeskustelu aloituspisteessä on 10 minuuttia. Kukin piste esittele tuotoksensa, minkä jälkeen käydään yleinen keskustelu. Työpajan jälkeen THL kokoaa tuotokset, päivittää käsitteiden määritykset ja jakaa vielä PKPK-verkoston kommentoitavaksi. 12.12.2018 Juha Koivisto 21

MAAKUNTIEN SPARRAUKSET 12.12.2018 Juha Koivisto 22

MAAKUNTIEN SPARRAUKSET KLO 12.15 15.35 Kuusi maakuntaa esittää vuorollaan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kokonaisuuden (ison kuvan) valmistelutilannetta n. 10 min., jonka jälkeen yleinen keskustelu ja sparraus maakunnan esittämien kysymysten pohjalta n. 20 min. Esittävät maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Satakunta, Kanta-Häme ja Lappi 12.12.2018 Juha Koivisto 23

KOMMENTTIPUHEENVUOROT KLO 15.35 16.00 Tanja Hirschovits-Gerz, THL Anu Niemi, THL Ministeriön edustaja, STM 12.12.2018 Juha Koivisto 24