Vesa Rainio Vaavi-hanke 17.2.2017
Klo 9.15 Klo 9.30 Klo 9.45 Klo 11.45 Klo 12.30 Klo 13.30 Klo 13.45 Klo 14.45 Klo 15.15 VAAVI-hanke ja opetuskokonaisuus Patoa virustaudit Pikasilmäys: Tarttuvat taudinaiheuttajat ja naudan virustartunnat Nautojen ripuli- ja hengitystievirukset, keskustelu ja kysymyksiä Lounas (omakustanteinen) Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Kahvi (omakustanteinen) VAAVI-hankkeen RS- ja koronavirusseuranta tiloilla. Tilakohtaisen tautitorjunnan suunnittelu. Mallisuunnitelmat. Oman tilan tautitorjunnan käytännön suunnittelu: harjoitustyön aloitus. Kun virus on tilalla miten silloin toimitaan?
VAAVI-hanke ja opetuskokonaisuus Patoa virustaudit
Tavoite: Vasikoista Enemmän eloonjääneitä Terveempiä Paremmin käyttötarkoitukseensa sopivia Tuottavampia
Hanke järjestää koulutuksia 20 x 45 min paketteina. Koulutus suunnataan käytännön eläinhoitotyötä tekeville. Koulutusten tueksi hanke tekee selvityksiä, mm. ruokinnan (maidon) seleenitasoista ja tarttuvien tautien leviämisestä (RS- ja korona-virusseuranta tautitorjuntasuunnitelmineen)
Luentopäivä (pidetään tänään) Pienryhmäkoulutus Oman tilan tautitorjuntasuunnitelman teko ja siihen saatu ohjaus
TÄNÄÄN 9.15 VAAVI-hanke ja opetuskokonaisuus Patoa virustaudit 9.30 Pikasilmäys: Tarttuvat taudinaiheuttajat ja naudan virustartunnat 9.45 Nautojen ripuli- ja hengitystievirukset, keskustelu ja kysymyksiä 11.45 Lounas (omakustanteinen) 12.30 Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa 13.30 Kahvi (omakustanteinen) 13.45 VAAVI-hankkeen RS- ja koronavirusseuranta tiloilla. Tilakohtaisen tautitorjunnan suunnittelu. Mallisuunnitelmat. 14.45 Oman tilan tautitorjunnan käytännön suunnittelu: harjoitustyön aloitus. 15.15 Kun virus on tilalla miten silloin toimitaan?
Suuri osa tämän päivän kuulijoista toteuttaa tilallaan tautitorjuntasuunnitelman laatimisen ja maidon vasta-aineseurannan. Ensimmäisen maitonäytteen saa ottaa heti, mielellään tammikuun puoliväliin mennessä. Maitonäytteeseen otetaan maitoa 3-5 ensikosta, samaan putkeen.
Tautitorjuntasuunnitelman tekee tila. Ohjausta suunnitelman tekoon saa 1. Tänään tämän luentopäivän muodossa 2. Pienryhmäkoulutuksessa, jossa käydään läpi osallistujien suunnitelmia ja pohditaan niiden mahdollisia ongelmakohtia 3. Henkilökohtaisesti puhelimitse ja sähköpostitse.
Tavoite on, että suunnitelma on sellainen jollaisen tila itse haluaa. Sen pitää toimia käytännössä. - Mieti sopiiko ohjeeksi esim. lomittajalle - Sisällytä toteutukseen tienviittoja sekä ohje- ja kieltotauluja - Jaa auliisti puhelinnumeroita, joista saa opastusta - Toteuta rakenteita, jotka palvelevat tautitorjuntaa (esim. lastaushuone tai aitaus, tautisulku, saappaiden ja käsien pesupisteet, umpisiilot, rotta- ja lintuverkot) - Estä toiminta, jota ei haluta (lukot, puomit, hälytykset) - Mieti poikkeustilanteet ja varahenkilöt etukäteen
Pikasilmäys: Tarttuvat taudinaiheuttajat ja naudan virustartunnat
Loismadot. 1 mm- 10 m Niveljalkaiset (punkit, hyönteiset, näiden toukat). 1 mm- 5 cm Sienet 0,01 mm 1 cm Alkueläimet 0,01 mm 0,1 mm Bakteerit 0,0002 mm 0,75 mm (yl.n. 0,001 mm) Virukset 0,000002 mm - 0,0004 mm
Eri taudinaiheuttajien kokoluokka on toisiinsa verraten suunnilleen seuraava: Virus herne Bakteeri appelsiini Alkueläin lentokone Hius jumbojettijono
Kokkidioosi (yleisimpiä vasikkaripuleita) Kryptisporidioosi (eräs vasikkaripuli, voi tarttua ihmiseen) Punatauti (punkin levittämä veren punasolujen alkueläintartunta. Aiheuttaa hoitamattomana yleensä tappavan anemian. Nykyisin harvinainen Suomessa.) Keuhkomato Maksamato Juoksutusmahamato (yleinen laidunloinen, onneksi yleensä oireeton, vaikka usein pieniä kasvutappioita) Häntäkapi
Utaretulehdus Napa- ja niveltulehdus Sorkkavälin ajotulehdus Keuhkokuume (alkaa yleensä virussairaudesta, mutta jälkitautina usein bakteeritartunta) Mykoplasman aiheuttama yskä Kohtutulehdus Salmonella-ripuli Tuberkuloosi (ei Suomessa)
Vasikkayskä (alkuvaihe. Viruksina: PI-3-, korona-, RS-, adenovirus. Ulkomailla lisäksi mm. IBR) Tarttuvia ripuleita (vasikoilla, ja lehmien talviripuli. Erityisesti koronavirusten aiheuttamia. Pikkuvasikoiden rotavirusripuli) Ihon tulehduksia, esim. lehmänrokko Syylät (toistakymmentä viruskantaa, moni erikseen utaretta tai nahkaa varten) Kinokuume (lampaasta terttuva nautojen tappaja) (ulkomailla: suu- ja sorkkatauti, karjarutto, BVD)
Nautojen ripuli- ja hengitystievirukset (Taudinaiheuttajien yleisyydestä sanottu koskee seuraavassa Suomea. Ulkomailla on paljon taudinaiheuttajia, joita meillä ei ole, ja ne ovat usein siellä hyvinkin yleisiä.)
Tauti alkaa yleensä virustartunnasta (tai mykoplasmasta, joka on pikkuruinen bakteeri) Useita viruksia, jotka voivat taudin aiheuttaa. Meillä pelätyimmyysjärjestyksessä: RS-virus, koronavirus, parainfluenssa (PI-3), adenovirus. (Ulkomailla IBR.. jne) Mykoplasma bovista on meillä toistaiseksi ehkä parilla prosentilla tiloista. Lähes kaikki Suomen vasikkayskät alkavat siis virustartunnasta.
Noin puolet vasikoiden ripuleista johtuu jostain tarttuvasta eliöstä Vajaa puolet tartuntaperäisistä ripuleista on virusten aiheuttamia. Tärkein näistä on rotavirus. Seuraavana koronaviruksen. Mutta muitakin on (esim. adenoviruksia) (Muut tartuntaeliöt: alkueläimet, loismadot, bakteerit Suomessa tämä on yleisyysjärjestys.)
Tarttuvaa ripulia esiintyy myös aikuisilla naudoilla. Ehdottomasti yleisin aiheuttaja on koronavirus. (Aikuisilla tautia aiheuttavat kannat eivät yleensä juuri sairastuta vasikoita.) Hengitystietulehduksia lehmillä aiheuttavat samat virukset kuin vasikoillakin. Lehmä sairastaa yleensä nuorisoa lievemmin oirein, mutta tappaviakin tapauksia tunnetaan.
Suomessa yleisimmät (taudin vakavuuden järjestyksessä): RS-virus koronavirus parainfluenssa (PI-3) adenovirus
Tauti on vakavin, kun se tulee karjaan, jossa ei sitä aiemmin ole ollut (ei vasta-aineita eikä niihin verrattavia erikoistuneita puolustussoluja) Tauti on vakavampi, jos eläimessä samanaikaisesti jyllää useita tartuntoja (virus- tai bakteeri-) Hyvin ruokittu ja hyvissä oloissa oleva eläin kestää tartunnat paremmin Jos hengitystiesairautta poteva kuolee, sillä on yleensä jälkitautina tullut bakteerikeuhkokuume
Yksi virus ei usein edes löydä solua, eikä elimistö tunnista koko virusta. Pieni määrä viruksia herättää elimistön puolustukseen vähitellen. Usein tauti on lievä tai huomaamaton (koska elimistö herää puolustukseen ja saa pidettyä ison osan solujaan terveinä). Iso määrä viruksia tartuttaa kerralla valtavan määrän hengitysteiden soluja. Sairaus pääsee pahaksi jo ennen kuin vastaainemuodostus pääsee edes alkuun.
Koeta siis pitää tartuttavien virusten määrä matalana, jos et voi ehkäistä niitä kokonaan. Keinoja: - Puhdas ilma - Puhdas ympäristö - Pienet ryhmät (Erilliset!!) - Hyvät vasta-ainetasot (ternimaito, rokotukset, ravinto, stressittömyys )
Tämä hengitystievirus saattaa ilman jälkitautiakin tappaa vasikan. Aiheuttaa voimakkaat hengitystieoireet hengitystiet turpoavat ja limaneritys on runsas. Hengitystiet voivat mennä niin tukkoon, että ilma ei tule ulos vaan puhkaisee keuhkon ja tuntuu toisinaan nahan alla ritinänä. Lamaa hengitysteiden puolustussoluja. Jälkitautivaara suuri. Hoida ajoissa. Muista kipulääke. Rokote saatavana. Suoja lyhyehkö.
Koronaviruksia on periaatteessa kahdenlaisia: ripuliviruksia ja hengitystieviruksia. Näissäkin omat alaryhmät (vasikoille eri ripuli kuin aikuisille). Osa kannoista aiheuttaa sekä yskää että ripulia.!
Koronavirus ja vasikkayskä Usein lievähkö vasikan flunssa. Mutta jälkitautivaara on merkittävä. Oireet pahemmat, jos yhdessä muun mikrobin kanssa samassa eläimessä.
Koronavirus ja vasikkaripulia Tarttuvan vasikkaripulin aiheuttajista yleisimpiä Erityisesti alle 1 kk iässä. Siksi TERNIMAITO tärkeä! Itämisaika 3-7 d tartunnasta. Tarttuu ulosteesta, mutta voi tarttua yskimälläkin. Voi tappaa, mutta jos pysyy hengissä paranee viikossa. Voi olla samalla yskää
Koronavirus ja lehmän talviripuli Itämisaika 3-7 d tartunnasta. Tarttuu ulosteesta. Virus kestää pakkasta muttei kuivumista siksi syyskelit suotuisia tartunnalle. Legendaarisen herkkä tarttumaan. Usein vaikea tietää, mistä oikein tuli. Vastustuskyky syntyy ja kestää usein vuosia. Kansanviisaus sanoo, että karja sairastuu 3 vuoden välein. Voimakas ripuli. Joskus verta mukana. Harvoin sairastuttaa vasikoita. Lehmistä usein valtaosan. Kerralla. Voi olla yskää tai silmävuotoa Maito vähenee, tankissa n. puolet normaalista
Vastasyntyneen (yl. selvästi alle 1 vko) vasikan ripuli. TERNIMAITO ehdottoman tärkeä!! Itämisaika < 1 vrk Virus on vaipaton. Kestää aika lailla lämpöä ja pesuaineita ja (maha)happoa. Viruksessa on valkuaisosa, joka on myrkyllinen ja lamaa suolensolun vedenpumppausta. Virus tuhoaa laktoosin ja sokerin sulatukseen tarkoitettujen eritteiden tuottajasoluja. Siksi vasikalle tulee tilapäinen (sokeri- ja) laktoosiintoleranssi. Ripuliin on siis useita syitä.
Ripuli on usein hengenvaarallinen. Kuolema on janokuolema ja estettävissä riittävällä nesteytyksellä (aina ei riitä suun kautta vaan pitää laittaa suonensisäisesti). Ehkäisyssä: - Ternimaito (mittaa laatu) - Puhtaus - Rokotus. Rokote annetaan emälle ummessaoloaikana ja vasta-aineet vasikka saa ternimaidosta. - Terni- ja välimaitoa annetaan vasikalle ainakin viikon ajan syntymästä. Niissä olevat vasta-aineet suojaavat suolen sisäpintaa tartunnalta.
PI-3 ja adenovirus Ovat sangen yleisiä. Aiheuttavat lievää hengitystietulehdusta (osa adenoviruksista ripuliakin).
Ohjeita: http://www.ett.fi/sites/default/files/user_fi les/ohjeet_ja_lomakkeet/tautiriskien%2 0KARTOITUSLOMAKKEEN%20T%C3%84YTT %C3%96OHJEET_0.pdf Tarkistuslomake: http://www.ett.fi/sites/default/files/user_file s/ohjeet_ja_lomakkeet/tautiriskien%20kar TOITUSLOMAKKEEN%20T%C3%84YTT%C3%96 OHJEET_0.pdf
Suunnitelma pitää tehdä toteutettavaksi. Siinä voi olla välitön osia ja aikataulutettuja lisäosia. Mieti, mikä on oleellista Mieti, mikä on toteutettavissa Mieti, mitä haluat(te) ja mitä alat vaatia muiltakin Mieti, miten saat käytännössä toteutumaan (opasteet, lukitukset, muut rakenneratkaisut) Mieti eri tilanteita, joissa on itsellä tai muulla kiusaus toimia suunnitelman vastaisesti. Ja miten estät sen (joko kiusauksen tai toiminnan) (lukitukset, rakenteet, valvonta, välineet, henkilöstövalinnat, yhteydenpitovälineet, olemassa oleva kalusto ja sen sijainti, laiterikot, varajärjestelmät).
Jatkuu mallisuunnitelmasta (erillinen Word-tiedosto) Tässä kalvokokoelmassa vielä viimeisen luennon kalvot
Ternimaito ja muu juotto Vastustuskyky: ruokaa, lepoa, iloista mieltä Vasta-aineet: luontaisten vasta-aineiden synty; rokotukset Pese kädet, yski suojatusti, vältä selvästi sairaan seuraa flunssantorjuntaohjeiden navettasovellukset Lepää, mene peiton alle, juo paljon ja syö buranaa flunssanhoito-ohjeita navettaan Jälkitauti on virustautia vaarallisempi
Vastustuskyky on 1. - Sitä, että elimistö on hyvässä vireessä: on varastossa ylimääräistä keuhkokapasiteettia, veritilavuutta, veriputkistoa, sydänkapasiteettia, lihasvoimaa, energiaa, valkuaista jne. - Osin on kyse riittävästä ravinnosta, osin fyysisestä harjoituksesta, osin siitä, ettei elimistö ole viime ajat ollut hälytystilassa ja purkanut varastojaan (stressi, aiempi sairaus)
Vastustuskyky on 2. - Sitä, että eläimellä on kyseiseen taudinaiheuttajaan sopivia ( liimautuvia ) vasta-aineita - Nämä voivat olla eläimen itsensä tekemiä (jolloin eläin on rokotettu tätä taudinaiheuttajaa vastaan tai jo aiemmin kohdannut tämän taudinaiheuttajan) - Voivat olla myös ternimaidossa saatuja
Vastustuskyky on 3. - Sitä, että eläimellä on kyseiseen taudinaiheuttajaan sopivia ( liimautuvia ) puolustussoluja (Tlymfosyytti) - Nämä ovat eläimen itsensä tekemiä (jolloin eläin on rokotettu tätä taudinaiheuttajaa vastaan tai jo aiemmin kohdannut tämän taudinaiheuttajan)
Rokotteella nostetaan elimistön virus- ja bakteerivasta-ainemääriä. Joko pannaan elimistö niitä tuottamaan tai lisätään niitä suoraan elimistöön. Ternimaito on Suomen tärkein nautarokote. Se antaa suojan vasikalle muutamassa tunnissa hyvin montaa mikrobia vastaan.
Kun tiine lehmä elää samassa ympäristössä kuin syntyvä vasikka, se tapaa samat mikrobit, jotka vasikkaakin odottavat. Ternimaitoon rikastuu emästä vasta-aineita, jotka imeytyvät vasikkaan erityisesti ensimmäisen juoton maidosta. Ensimmäisen juoton tulee sisältää riittävä vastaaineannos (2 l hyväksi mitattua emän tai muun lehmän ensilypsyn ternimaitoa). Ternimaidon laatu on mitattava. Lähes puolet maidoista tulee hylättäväksi Heikommilla ternimaidoilla ja välimaidoilla on kuitenkin oma käyttönsä. Niissä on vasta-aineita, jotka vaikuttavat suolen sisäpinnalla. Nämä ovat erityisen tärkeitä ripuleiden torjunnassa (rotavirus ).
Osaan viruksista on rokote. Toisiin tehokkaampi kuin toisiin. Suomessa on saatavana ainakin RS-virusja PI-3-yhdistelmärokote (jossa vielä parin bakteerin osiot) ja rotavirusrokote (emälle lopputiineydestä) Rokote ei aina suojaa lopun ikää. Joskus tarpeen uusia jopa muutaman kuukauden välein (RS-rokotteet)
Jälkitaudit hoidetaan antibiootilla. Virukseen ei antibiootti tepsi. Flunssaisen pitää levätä peiton alla, juoda paljon ja nauttia särkylääkkeitä. Siis: vasikalle annetaan lämmin ja rauhallinen makuupaikka (lämpölamppu, hyvä kuivitus, vasikkatakki ), kipulääkettä ja useasti juotavaa (vasikkasuolaliuos erinomainen). Näin on syytä toimia myös antibioottihoidon aikana (sekä vasikan että ihmisen).
Osastointi (ja kiinteät ryhmät), ryhmäkoko Ruokinta- ja muu hygienia Stressin vähentäminen Riittävä ravinto ja sopiva lämpö (muista alusta) Sairaiden eristys Tarkka seuranta ja ripeä hoito Ternimaito (ajoissa, mitatusti hyvää, tarpeeksi) Rokotukset