PÄÄTÖS. Nro 97/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/303/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2010

PÄÄTÖS Nro 97/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/303/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2010 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta betonin ja tiilen murskaukseen ja murskeen hyödyntämiseen Tieteenkatu 1:stä purettavan toimistorakennuksen paikalle rakennettavan Latsaruksen puiston pohjarakenteissa ja alueen katurakenteissa. LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Hervannan Tieteenkatu 1 Tieteenkatu 1 33720 Tampere Yhteyshenkilöt: Markku Karislahti, Pöyry CM Oy Jari Ruohonen, Pöyry Finland Oy Jukka Teerimäki, Sampo Oyj TOIMINNAN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Tampereen kaupungin Hervannan kaupunginosan kiinteistöille 837-65- 7050-1 ja 837-65-7050-1-M501, joista molemmat toimivat murskaus- ja välivarastointialueina ja määräala M501 hyötykäyttöalueena. Kiinteistön 837-65-7050-1 omistaa Kiinteistö Oy Hervannan Tieteenkatu 1 ja sen määräalan M501 Tampereen kaupunki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 mukaisesti jätteen laitosmaiseen tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Kyseisellä alueella ei voida soveltaa valtioneuvoston päätöstä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006), koska puistoalueet eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Alueella hyödynnetään (sijoitetaan maaperään) jätteeksi luokiteltavaa betoni- ja tiilimursketta (betonijäte 17 01 01, tiilijäte 17 01 02) yli 10 000 tonnia vuodessa, jolloin lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g perusteella aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 4.5.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta muuttaa alueen käyttötarkoitusta eikä alueella ole aikaisempaa ympäristölupaa tai muuta vastaavaa lupaa. Kiinteistö Oy Hervannan Tieteenkatu 1 on tehnyt meluilmoituksen rakennuksen purkutöistä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 26.7.2010, jonka johdosta ympäristönsuojelupäällikkö teki päätöksen 26.8.2010 (annettu julkipanon jälkeen 30.8.2010, 71, TRE: 5932/11.02.03/2010). Alueella on asemakaava. Voimassa olevan 25.11.2009 hyväksytyn (Tampereen kaupunki, KV) uuden asemakaavamuutoksen (8132) mukaan alueelle tulee asuinkerrostaloja (AK-36), leikkipuisto "Latsaruksen puisto" (VK) sekä parkkialue (LPA). Vanhassa kaavassa alue oli merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-9). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Kohdealue sijaitsee Tampereella Hervannan taajaman pohjoisreunalla. Kohdealuetta rajaa idässä Tieteenkatu, lännessä ja etelässä Tietoraitti sekä pohjoisessa Hepolamminkatu. Tulevassa tilanteessa alueen katuihin tulee hieman muutoksia. Lähin asuinkiinteistö, TOASin opiskelija-asuntola, sijaitsee Latsaruksen polun toisella puolella kohde-alueen rajasta noin 20 metriä etelään. Kohdealueen kaakkois- ja lounaispuolella 200 metrin päässä sijaitsevat seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt. Lähin koulu, Hervannan ammattioppilaitos, sijaitsee Tutkijankadun toisella puolella lähimpien rakennusten sijaitessa kohdealueen rajasta noin 20 metriä itään. Muita kouluja 1 kilometrin säteellä ovat Poliisikoulu (400 m), Kanjonin ala-aste (600 m), Tampereen teknillinen yliopisto (600 m), Pohjois-Hervannan ala- ja yläaste (900 m) ja Kanjonin alaasteen Hallilan toimipiste (900 m). Lähin päiväkoti, Kyyhkysen päiväkoti, sijaitsee Hervannan valtaväylän toisella puolella kohdealueen rajalta noin 300 metriä lounaaseen. Muita päiväkoteja 1 kilometrin säteellä ovat Kanjonin päiväkoti (600 m), Lukonmäen päiväkoti (800 m) ja Hallilan päiväkoti (900 m). Hervannan terveysasema sijaitsee 600 metrin etäisyydellä ja yksityinen lääkäriasema noin 400 metrin etäisyydellä kohdealueen rajasta. Lähimmät palvelutalot, Invalidiliiton palvelutalo ja Kuurosokeiden palvelutalo, sijaitsevat Hervannan valtaväylän toisella puolella kohdealueen rajasta 300 metriä länteen. Lisäksi Jehovan todistajien valtakunnansali sijaitsee kohdealueen rajasta 70 metriä kaakkoon.

3 Edellä mainitut häiriintyvät kohteet sijaitsevat haettavan toiminnan luonteen perusteella verrattain kaukana kohdealueesta lukuun ottamatta heti kohdealueen eteläpuolella sijaitsevaa asuinkiinteistöä ja itäpuolella sijaitsevaa koulukiinteistöä. Murskaus- ja hyötykäyttö tulee tapahtumaan kohdealueen keskiosissa, joten todelliset etäisyydet lähimpään asuin- ja koulukiinteistöön on edellä mainittuja suuremmat. Suunniteltu murskausalue sijaitsee purettavan toimistorakennuksen pohjoispuolella noin 240 metrin päässä lähimmistä asuinrakennuksesta (etelässä) ja noin 90 metrin päässä lähimmistä koulurakennuksesta (idässä). Suunniteltu hyötykäyttöalue sijaitsee purettavan toimistorakennuksen kohdalla noin 120 metrin päässä lähimmistä asuinrakennuksista (etelässä) ja 90 metrin päässä lähimmistä koulurakennuksista (idässä). Lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue, Hikivuoren arvokas kallioalue, sijaitsee 2,4 kilometrin päässä kohteesta itä-koilliseen. Lähin luontokohde, Suolijärven luontopolku, sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä kohteesta lounaaseen. Pohja- ja pintavedet sekä maaperä Kohde ei sijaitse valtion ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Akkulanharju (0483701, I-luokka), sijaitsee 1,7 kilometriä kohteesta koilliseen. Ennen nykyisen rakennuksen rakentamista alueella on tehty pohjatutkimus (Pohjatutkimus Oy, 1973), jonka perusteella orsivesi on hyötykäyttöalueella tasolla +136,4 136,7 m. Nykyinen orsiveden pinta on kuitenkin todennäköisesti syvemmällä rakentamisen takia. Kallion pinta hyötykäyttöalueella on noin tasolla +136 m, mutta laskee pohjoiseen päin mentäessä voimakkaasti ollen rakennuksen pohjoisosan alueella jo tasolla +132 m. Kiinteistön nykyinen maanpinta rakennuksen ympärillä on tasolla +140,5 m. Maanpinta laskee pohjoiseen mentäessä mutta nousee taas voimakkaasti kiinteistön koilliskulmalla. Kiinteistön Tieteenkatuun rajautuvassa länsireunassa maanpinta nousee voimakkaasti Tieteenkadun tasolle. Pohjatutkimuksen perusteella rakennuksen pohjoisosan alapuolinen maaperä koostuu ylhäältä alaspäin seuraavista kerroksista: kivitäyte, turve, hieta, savi/siltti ja moreeni. Lisäksi kohdealueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2005 ja 2010 (Geotesti Oy, 2005, ja Pöyry Finland Oy, 2010). Niiden perusteella pohjoisosan metsäalueella on pinnan humuskerroksen alla noin 0,5 metriä paksu turvekerros ja sen alla alkaa siltti-/savikerros. Metsän ja rakennuksen välisellä alueella on 1 2 metriä paksu täyttömaakerros ja sen alapuolella alkaa savi-/silttikerros. Rakennuksen länsi- ja eteläpuolella on asfaltin alla monin paikoin täyttömaata (soraa) 0,5 2 metrin paksuudelta ja sen alapuolella alkaa joko savi tai moreeni. Kaikkia kairauksia ei ulotettu kallioon saakka. Tehtyjen maaperätutkimusten (Geotesti Oy, 2005 ja Pöyry Finland Oy, 2010) perusteella kohdealueella ei ole pilaantuneita maita. Paikoin alueella havaittiin kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia, jotka selittyvät Pirkanmaan muuta Suomea korkeammalla taustapitoisuudella. Alueen maaperässä havaittiin myös paikoin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia, mutta tutkimuksen tehneen konsultin mukaan kohonneisiin pitoisuuksiin oli syynä turve, joka sekoitti analysointia.

4 Liikenne alueelle Kohteen ympärillä on olemassa oleva tiestö. Urakoitsija laatii kohteeseen tarkemman suunnitelman liikennejärjestelyistä, joka esitetään purkutyösuunnitelman yhteydessä. Tiilen ja betonin murskaus ja hyötykäyttö aiheuttaa lähinnä alueen sisäistä liikennettä, koska betonia ja mursketta siirrellään alueella rakennuksen, välivarastokasan ja hyötykäyttöalueen välillä. Kaikki kohteessa oleva tiili ja betoni pyritään hyödyntämään kohteen täytössä, lukuun ottamatta autonhuoltotilan ja lastauslaiturihallin lattiabetoneita, jotka viedään pois kohteesta. Lisäksi betonista murskauksen aikana irrotettavat raudat viedään pois kohteesta. Murskeen ylä- ja alapuolelle tulevien täyttömaakerrosten rakentaminen vaatii soran tuontia, joka aiheuttaa liikennettä myös alueen ympäristöön. Hyötykäytettävä betoni-/tiilimurske kuitenkin vähentää tuotavan täyttömaan määrää huomattavasti. Hyötykäyttöalueelle tuotavan soran kokonaismäärä on noin 4 400 m 3. Kulku työmaalle ja työmaalta tapahtuu tienpitäjän ohjeiden mukaan. Rekka-autojen turhaa tyhjäkäyntiä kohteessa pyritään välttämään. TOIMINTA ALUEELLA Yleiskuvaus toiminnasta Tieteenkatu 1 sijaitsevan toimistorakennuksen purkamisesta peräisin oleva betoni ja tiili murskataan ja murske hyötykäytetään alueelle tulevan puiston (Latsaruksen puisto) alustäyttöihin. Mursketta käytetään mahdollisesti myös kohdealueen sisälle tulevien tiealueiden pohjatäytöissä, lähinnä alueelle rakennettavan itä-länsisuuntaisen Tutkijankadun maarakentamiseen. Tiealueilla mursketta esitetään käytettäväksi "valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006)" esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Mursketta välivarastoidaan alueella ennen hyötykäyttöä. Suunnitellut välivarastointialueet sijaitsevat kohdealueen keskiosassa purettavan toimistorakennuksen pohjoispuolella sekä entisellä pysäköintialueella rakennuksen eteläpuolella. Liukoisuustestitulosten perusteella murske soveltuu hyödynnettäväksi kohteessa eikä siitä aiheudu päästöjä vesistöön. Ainoastaan autohuolto- ja lastauslaiturihallin lattiabetoneissa (n. 215 tonnia) havaittiin haitallisia määriä haitta-aineita (mineraaliöljyjä), mutta ne pidetään erillään muusta materiaalista ja toimitetaan asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan. Hyötykäytettävän betonin arvioitu määrä on 22 500 tonnia (9 000 m 3 ktr) ja hyötykäytettävän tiilen määrä 2 500 tonnia (1 000 m 3 ktr). Murske sijoitetaan noin 4 500 m 2 suuruiselle alueelle entisen rakennuksen kellarikerroksen tasoon noin 3,3 metriä paksuksi kerrokseksi, jonka päälle tehdään vielä pintarakenteet. Betoni-/tiilimurskeen murskaamisen ja sijoittamisen kaikki työvaiheet suoritetaan siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melua, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueella varastoidaan polttoaineita työkoneita sekä mahdollisesti murskauslaitteistoa varten kerrallaan noin 5000 l.

5 Rakennuksen purku sekä betoni- ja tiiliaineksen murskaus kestää arviolta 6 7 kuukautta ja alkaa alustavan suunnitelman mukaan marraskuussa 2010. Hyötykäyttö, joka kestää arviolta 5 6 kuukautta, alkanee tammikuussa 2011. Työvaiheet ajoittuvat lomittain eli murskausta ja hyötykäyttöä tehdään jo rakennuksen purkamisen aikana. Toiminta kohteessa ajoittuu arkipäiville (ma-pe) klo 7 ja 22 väliselle ajalle. Murskausta tehdään päivässä enintään 12 tunnin ajan. Betoni- ja tiilijätteen soveltuvuus maarakentamiseen Pöyry Finland Oy on tehnyt tutkimuksen kyseisestä kohteesta tulevan betonijätteen soveltuvuudesta maarakentamiseen (raportti 16WWE0039.BEC, 29.4.2010). Tutkimuksen näytteet otettiin rakennuksen seinistä ja lattioista kairaamalla. Näytteet otettiin kahtena kokoomanäytteenä, joista toinen koostui autonhuolto- ja lastauslaiturihallin lattiabetoneista (3 osanäytettä) ja toinen kattavasti eri puolilta kiinteistöä seinistä ja lattioista otetuista osanäytteistä (6 kpl). Kokoomanäytteistä analysoitiin valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisten aineiden kokonaispitoisuuksia ja niiden liukoisuuksia. Näytteenoton yhteydessä huolto- ja lastauslaituritilan betoneissa todettiin betonin pinnalla tumma kerros. Toimistotilojen betoninäytteissä ei havaittu aistinvaraisella tarkastelulla merkkejä haitta-aineista. Autonhuolto- ja lastauslaiturihallin betoninäytteen mineraaliöljyjen C 10 - C 40 kokonaispitoisuus oli 520 mg/kg, joka ylittää valtioneuvoston asetuksessa annetun perustutkimusten mineraaliöljyjen raja-arvon 500 mg/kg. Muilta osin ei haitta-aineita ollut havaittavissa merkittäviä määriä. Hyötykäyttöön kelpaava betoni käytetään kohteessa ja betonit (arviolta n. 215 t), joissa esiintyi kohonneita öljypitoisuuksia, viedään pois alueelta asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan. Hyötykäytettävästä betonimurskeesta otetaan asianmukainen määrä laadunvalvontanäytteitä murskauksen aikana. Tiili valmistetaan puhtaasta savesta, joten siinä ei itsessään ole haitta-aineita. Sen sijaan purkujätteen mukana tai käytetystä laastista niitä saattaa tulla tiilimurskeenkin sekaan. VTT:n tekemissä tutkimuksissa tiilimurskeessa ei havaittu haitalliseksi arvioituja määriä sulfaattia, kromia, kadmiumia ja lyijyä (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 51/2007). Betoni- ja tiilijätteen sijoittaminen maaperään Betoni- ja tiilimurske sijoittuu noin 4500 m 2 :n alalle Latsaruksen puistoalueen alle. Tutkijankadun ala on kartalta arvioiden noin 2700 m 2. Puistoalueen ympärille rakennetaan kerrostaloja, joiden alapuolelle nämä murskerakenteet eivät ulotu. Betoni- ja tiilimurskekerroksen alapuolelle tulee sorasta tehtävä täyttömaakerros vähintään 0,5 metrin paksuudelta. Tämän yläpuolelle tulee betoni- ja tiilimurske noin 3,3 metrin paksuisena. Betoni- ja tiilimurskeen päälle tulee noin 0,4 metrin sorakerros, jonka päälle rakennetaan vielä muut pintakerrokset siten, että lopullinen puistoalueen maanpinta tulee olemaan noin 1,5 metriä betoni- ja tiilimurskekerroksen yläpinnan yläpuolella. Tutkijankadun maarakentamisessa betoni- ja tiilimursketta käytetään valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti enintään 1,5 metrin kerroksena. Murskaustoiminta Betonin ja tiilen murskaukseen käytetään siirrettävää murskainta. Murskauslaitokseen tarvittava energia otetaan ensisijaisesti sähköverkosta ja toissijaisesti tehdään aggregaatilla. Murskauslaitos täyttää B-luokan murskauslaitoksen vaatimukset, mikä tarkoittaa siirrettävää laitosta, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein tai koteloinnein. Betoni- ja tiili murskataan alle 150 mm raekokoon.

6 Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Lähtömateriaali syötetään kaivinkoneella tai vastaavalla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Käytettävän murskauslaitoksen kokoonpano riippuu valittavasta urakoitsijasta. Betoni- ja tiiliaines murskataan nykyisen toimistorakennuksen korkean osan pohjoispuolella. Mursketta välivarastoidaan murskauspaikan ympäristössä sekä rakennuksen eteläpuolisella parkkialueella ennen hyötykäyttöä. Jos rakennuksen purku alkaa rakennuksen eteläpäästä, niin hyötykäyttö voidaan aloittaa, vaikka purkutyövaihe olisi vielä kesken. Tiilimurske pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan erillään betonimurskeesta ja sijoittamaan tarvittaessa täytön pintaan. Katurakenteisiin tiilimursketta ei sijoiteta huomioiden, että asetuksen 591/2006 mukaisesti hyödynnettävässä betonissa saa olla tiiltä vain vähäisiä määriä. Myös muita asetuksessa mainittuja ehtoja noudatetaan hyödynnettäessä betonia katualueella. Välivarastointialueelta murske kuljetetaan hyötykäyttöpaikalle kaivinkoneilla ja/tai kuormaautoilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Betonin hyödyntäminen korvaa luonnon raaka-ainevarojen käyttöä. Betonin hyödyntämisellä purkukohteessa vähennetään sekä korvaavien luonnon raaka-aineiden paikalle tuonnin että purkubetonin poiskuljetuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin toiminta on luonteeltaan mahdollisimman ekotehokasta. Työn lyhytkestoisuudesta ja päästöjen vähäisyydestä johtuen vaihtoehtoisten päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksia ei ole tarkasteltu. Huomioiden toiminnan ekotehokkuus ja luonnon raaka-aineiden korvaavuus ja se, ettei betonin hyödyntäminen aiheuta päästöjä vesistöön, pohjaveteen tai maaperään ja se, että pölyn ja melun leviämistä estetään edellä kuvatuin teknisin keinoin, on toiminta hakijan mukaan ympäristön kannalta parasta tekniikkaa tässä kohteessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Toimintaan ei hakijan mukaan liity normaalista maarakennustoiminnasta poikkeavia ympäristöriskejä. Betoni- ja tiilijätteen murskaamisen ja sijoittamisen kaikki työvaiheet suoritetaan niin, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melua, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Yleisesti rakennettava leikkipuistoalue ja asuinalue vaikuttavat viihtyisyyttä ja terveyttä parantavasti.

7 Päästöt vesiin ja maaperään Murskeen hyödyntäminen rakenteissa ei edellytä viemäröintiä. Murskeen alapinta tulee sijaitsemaan alueen orsivedenpinnantason yläpuolella. Hyötykäyttöalueen pohjois- ja länsipuolelle tulee rakennusten alle maanalaisia parkkihalleja, joissa orsiveden pääsy rakenteisiin estetään viemäröinnein ja mahdollisesti pumppauksin. Vettä käytetään pölyntorjuntaan tarpeen mukaan murskauksen ja hyötykäytön aikana. Kasteluvedet osin imeytyvät murskeeseen ja osin suotautuvat maahan. Vettä kulutetaan murskauksen aikana keskimäärin noin 5 10 m 3 /vrk. Murskeen hyötykäytön aikana veden kulutus on pienempää. Betoni- ja tiilimurske ei joudu tekemisiin alueen orsiveden kanssa, koska kaivannon pohjalle tulee täyttömaakerros (sorakerros) tasolle +136,8 m asti. Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään noin 0,5 metrin paksuista täyttömaakerrosta. Murskekerros tulee tämän yläpuolelle. Liukoisuustestitulosten perusteella hyötykäytettävästä betonista ja tiilestä ei liukene maaperään ja pohjaveteen merkittäviä määriä metalleja tai muita maaperän ja pohjaveden kannalta merkityksellisiä aineita. Betoni soveltuu hyödynnettäväksi kohteessa ja puhtaasta savesta valmistettava tiili ei sisällä haitallisia yhdisteitä. Betoni- ja tiilimurskeesta otetaan murskauksen yhteydessä tarpeellinen määrä laadunvalvontanäytteitä, minkä lisäksi tehdään visuaalista ja aistinvaraista tarkkailua. Kohteessa tehtyjen maaperätutkimuksien perusteella alueella ei ole pilaantuneita maita. Rakennuksen ympäristössä tehdyissä maaperätutkimuksissa havaittiin hieman kohollaan olevia arseenipitoisuuksia, jotka selittyvät Pirkanmaan alueen korkeilla taustapitoisuuksilla. Paikoin koholla olleet öljypitoisuudet selittyvät näytteiden seassa olleesta turpeesta joka häiritsee ko. näytteiden analysointia. Mikäli kohteessa kuitenkin havaitaan purkamisen ja murskauksen aikana aistinvaraisesti viitteitä haitta-aineista, tutkitaan maanäytteet laboratoriossa ja pilaantuneeksi todetut massat viedään luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan. Polttoaineet (samanaikaisesti n. 5000 l) varastoidaan siten, että niiden pääsystä ympäristöön ei ole vaaraa. Niiden lukittavat säiliöt varustetaan suoja-altaalla tai käytetään kaksoisvaippasäiliöitä. Jakelulaitteistot varustetaan ylitäytönestolla. Melu ja tärinä Melua esiintyy murskaustoiminnassa arkisin klo 7 22 välisenä aikana. Murskauksen tärkeimpiä melulähteitä ovat betonilohkareiden rikotuslaitteet, murskaus, seulat sekä kuljettimet. Meluvaikutus on tilapäistä. Lisäksi kaivinkoneista ja kuorma-autoista syntyy melua toiminta-alueella. Alue sijaitsee kaupunkialueella, jossa on myös normaalia liikennemelua. Betonin murskaus ja hyötykäyttö kohteessa vähentää kuorma-autojen ajoja kohteesta pois ja kohteeseen. Kohteessa käytettävän betonimurskauslaitteiston lähtömelutaso on tyypillisesti tasoa 109-113 db. Lokotrack (LT 1110) merkkisen iskupalkkimurskausyksikön melutaso 1 metrin päässä laitteesta on 109 db (Metso Minerals). Fintec (1107) merkkisen betonimurskaimen lähtömelutaso on 113 db (Kolsopin logistiikkakeskuksen tiili- ja betonijätteen käsittelylaitos, Ympäristömeluselvitys 4.6.2008). Tielaitoksen selvityksen 43/1993 mukaan murskausasemien aiheuttamat melutasot ovat 25 metrin etäisyydellä tasolla 84 db(a). Selvityksen mukaan louheen murskausaseman

8 melutasot vaimenevat alle tason 55 db (A) tasaisessa, avoimessa maastossa 300 400 metrin matkalla. Koska betoni ja tiili ovat pehmeämpiä kuin suomalainen kivi, on murskauksesta aiheutuva melu kuitenkin lähtökohtaisesti hieman alhaisempaa kuin normaalissa kivenmurskauksessa. Lokotrack LT 1315 betonimurskauslaitteiston 85 db taso alittuu laitteen sivuilla noin 26 metrin päässä laitteesta ja laitteen päissä noin 5 metrin päässä laitteesta (Metso Minerals). Ylöjärven Kolsopin logistiikkakeskuksen ympäristömeluselvityksessä tehtyjen mallinnusten perusteella sallittu 55 db äänitaso alittuu tasaisessa maastossa noin 250 metrin päässä murskauslaitoksesta (päiväajan keskiäänitaso L Aeq 7 22). Varastokasoilla pystyttiin kuitenkin merkittävästi vähentämään melun vaikutusta. Noin 7,5 metrin korkuisen betonijätekasan toisella puolella noin 50 metrin päässä melulähteestä alittui 45 db:n taso. Mallinnuksessa päästölähde sijoitettiin 2,5 metrin korkeuteen ja murskausaika päivässä oli 12 tuntia. Suunniteltu murskausalue sijoittuu purettavan toimistorakennuksen pohjoispuolelle noin 240 metrin päässä lähimmistä asuinrakennuksesta (etelässä) ja noin 90 metrin päässä lähimmistä koulurakennuksesta (idässä). Muita melulle mahdollisesti altistuvia kohteita ei ole 250 metrin säteellä suunnitellusta murskausalueesta. Melu vähenee osittain aluetta ympäröivään maastoon, purettavaan rakennukseen, kasvillisuuteen ja suojaksi sijoitettaviin betoni- tai murskekasoihin. Murskauslaitteisto sijoitetaan alustavasti rakennuksen pohjoispuolen maapainanteeseen, jossa maanpinta on tasolla +137,5 m eli 3 4 metriä ympäröiviä tiealueita matalammalla. Myös murskauksessa käytettävien laitteistojen koteloinneilla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia. Rakennuksen pohjoispuolelle sijoittuvan murskauksen aiheuttaman melun ja tärinän osalta rakennuksen pohjoispää toimii suojana etelään lähimmän asuinrakennuksen suuntaan. Murskauslaitteiston itäpuolelle koulurakennuksen ja murskauslaitteiston väliin sijoitetaan murskauksen ajaksi murskattavasta betonista tai murskeesta pohjois-eteläsuuntainen noin 5 metrin korkuinen kasa. Kasan yläpinta tulee olemaan noin 7 metriä murskausalueen maanpintaa korkeammalla. Myös sijoittamalla murskauslaitos itälänsisuuntaisesti voidaan melun levimistä itään vähentää. Rakennuksen purku aloitettaneen rakennuksen eteläpäästä. Parkkialueelle läjitettävät betoni- ja murskekasat toimivat suojana etelän suuntaan, mutta purkuyön alussa niitä ei vielä ole. Purettavan rakennuksen pohjoispuolelle rakennettava Tutkijankatu saatetaan rakentaa ennen purkua ja murskausta tai niiden aikana. Tiealueelle ei välttämättä voida sijoittaa suojakasaa. Tällöin tiealueen matkalta melun leviäminen idän suuntaan estetään suojaaidoin (vaneriaita tai vastaava). Rakennuksen korkean osan alla on noin 15 metrin levyinen avoin tila. Edellä mainittu suoja-aita sijoitetaan myös tähän osaan estämään melun leviämistä kaakkoon. Edellä mainituilla keinoilla ulkoalueiden sallittu melutason päiväohjearvo (klo 7 22) 55 db (993/1992) pääosin alittuu lähimmällä asuinkiinteistöllä sekä oppilaitoksen alueella. Melua voi lyhytkestoisesti kuitenkin aiheutua eteläpuolen asuinkiinteistölle aivan purkamisen loppuvaiheessa, kun koko rakennus on purettu, sekä itäpuolen oppilaitokselle purkamisen alkuvaiheessa, kun suojakasojen raaka-ainetta ei vielä ole saatavilla. Tärinää toiminnasta ei katsota aiheutuvan.

9 Pöly Murskauslaitos kuuluu tielaitoksen luokituksen B-luokkaan. Murskauksen suurimpia pölylähteitä ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaus, seulat sekä kuljettimet. Betonimurske on inerttiä jätettä, joka on kuivana pölyävää. Betoni koostuu sementistä, kiviaineksesta, mahdollisista lisäaineista ja vedestä. Sementti ei sisällä kvartsia, mutta betonin kiviaines on kvartsipitoista, minkä vuoksi betoni- ym. rakennuspöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia. Kvartsipöly voi aiheuttaa pitkäkestoisessa voimakkaassa altistuksessa välittömästi pölylähteen vierellä työmailla pölykeuhkosairauden, silikoosin. Emäksisyytensä takia (ph 10 12) betonipöly ärsyttää myös hengitysteitä ja ihoa. (Työterveyslaitos) Tielaitoksen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, 1994" mukaan kokonaisleijuman arvo (TSP) 0,4 mg/m 3, 2 tuntia vapaassa tilassa, alittuu B- luokan laitoksella n. 300 metrin etäisyydellä. Lisäksi FCG Planeko Oy on tehnyt hiukkaspitoisuusmittauksia louhetta murskaavien laitosten läheisyydessä (Kolsopin betonijätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointi 30.6.2008). Mittauspisteissä 350 500 metrin päässä murskausasemalta kokonaisleijumapitoisuuksien keskiarvot vaihtelivat 1 5 viikon pituisilla mittausjaksoilla välillä 13 28 ug/m 3 jääden hiukkasten kokonaisleijuman ohjearvoa 50 ug/m 3 (VNp 480/1996) alhaisemmaksi. Työmaalla oli mittausjaksoilla murskauksen lisäksi myös muita toimintoja, jotka aiheuttivat pölyämistä. Tampereen alueella vallitseva tuulen suunta on etelä-lounaasta (Näsinneulan tuuliruusu, 2008). Kohdealueen koillispuolella 300 metrin säteellä on teollisuuskiinteistö sekä metsäaluetta. Jos tuulen suunta on lännestä tai pohjoisesta, voi pölystä aiheutua väliaikaista pölyhaittaa läheiselle oppilaitokselle tai asuinkiinteistölle. Kyseisissä kohteissa saattaa tällöin ylittyä hiukkasten ohje- tai raja-arvot (VNp 480/1996, VNa 711/2001). Pölyämistä voidaan kuitenkin vähentää merkittävästi suojaustoimenpitein. Muita mahdollisesti häiriintyviä kohteita ei ole 300 metrin säteellä suunnitellusta murskausalueesta. Pöly vähenee melun tavoin osittain aluetta ympäröivään maastoon, purettavaan rakennukseen, kasvillisuuteen ja suojaksi sijoitettaviin murskekasoihin. Murskauslaitteiston suunniteltu sijoittaminen pohjoispuolen maapainanteeseen vähentää pölyn leviämistä. Murskausta tehdään rakennuksen purun aikana. Rakennuksen pohjoispääty toimii aluksi suojana etelän suuntaan. Kiinteistön pohjoisosassa on metsäalue, joka toimii suojana pohjoisen suuntaan. Myös pohjois-eteläsuuntainen korkea betonikasa toimii pölysuojana. Mahdollisesti ennen purkua tai murskausta rakennettavalta Tutkijankadulta aiheutuvaa pölyämistä vähennetään suoja-aidoin, mikäli se ei suojakasojen avulla onnistu. Murskauksessa syntyvän pölyn leviäminen kaakkoon estetään melun tavoin suoja-aidalla. Murskauslaitoksen pölyntorjuntaan käytetään vesikastelua sekä seulojen ja kuljettimien kotelointia. Vesikastelu toimii tarvittaessa myös talvella pienillä pakkasilla lämmitettävän vesisäiliön / paineisten vesiputkien ansiosta. Kuljettimilta putoavan kiviaineksen pölyämistä estetään putoamiskorkeutta säätämällä sekä kuljettimien päihin tarvittaessa asennettavilla kastelupisteillä. Varastokasojen pölyämistä estetään kesäaikaan kastelemalla. Kasojen päälle sijoitetaan esimerkiksi sadettimet, jotka suihkuttavat vettä ohuena vesisuihkuna kasoihin pitäen niiden pinnan kostena ja estäen niiden pölyämistä. Kasojen kastelu

10 talviaikaaan ei ole mahdollista. Talvella kasojen pinnan jäätyminen estää niiden pölyämisen. Murskaustoiminta keskeytetään tarvittaessa pölyhaitan syntymisen ehkäisemiseksi kovalla pohjoisen ja lännen puoleisella tuulella. Hyötykäyttöalueen pintarakenteet estävät murskeen sijoittamisen jälkeisen pölyämisen. Lopullinen puistoalueen maanpinta tulee olemaan noin 1,5 metriä murskeen yläpinnantason yläpuolella. Tierakenteissa murskekerros päällystetään tavanomaisilla tien pintarakenteilla, jotka estävät pölyämisen työn valmistuttua. Jätteet Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntämisessä ei muodostu jätettä. Purkubetonin seulonnassa syntyvä metallijäte toimitetaan hyödynnettäväksi tai kaatopaikalle. Poikkeukselliset tilanteet Urakoitsija laatii purkutyöstä erillisen purkutyösuunnitelman, joka sisältää myös ympäristöja turvallisuussuunnitelman. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi Hyödynnettävän murskeen määrä kirjataan ylös. Toiminnassa syntyvien jätteiden määrä ja loppusijoitustiedot kirjataan ylös. Murskeen hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan työn aikana otettavilla laadunvalvontanäytteillä, joista tutkitaan liukoisuudet ja kokonaispitoisuudet. Työn valmistuttua tiedot hyödynnettävän murskeen määrästä sekä murskeen laadunvalvontamittausten tulokset raportoidaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimelle. Arvio toiminnan riskeistä ja riskien hallinta Hakijan mukaan toimintaan ei liity normaalista maanrakennustoiminnasta poikkeavia ympäristöriskejä. Purkutyösuunnitelma on osa riskien hallintaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan Vaasan päätoimipaikassa sekä Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla 3.6. 2.7.2010. Kuulutuksesta on ilmoitettu myös Aamulehdessä 3.6.2010. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, Tampere. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee 2.6.2010 päivätyllä kirjeellä.

11 Tarkastuskäynti Alueella ei ole suoritettu tarkastuskäyntiä toiminnan luonteesta johtuen. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset Lupahakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Tampereen kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, kaupunginhallitukselta sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Hakemuksen johdosta jätettiin yksi muistutus. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa 28.6.2010 (dnro PIRELY/885/07.00/2010) saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Toiminnan melu muodostuu murskauksesta, rikotuksesta, kuormauksesta sekä liikenteestä. Murskauslaitoksen tärkeimmät melulähteet ovat rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto sekä kuljettimet. Meluisimpia toimintoja ovat murskattavan materiaalin kaato kuorma-autosta tai kuormaajasta (kalliokiviaineksilla 135 db ilman impulssikorjausta) ja murskain (116 db). Impulssimaiseksi meluksi murskauksessa on määritelty materiaalin käsittelyyn liittyvä kolina ja murskattavan materiaalin syöttö murskaimeen sekä rikotus hydraulisella iskuvasaralla. Kapeakaistaiseksi meluksi ko. meluselvityksissä on määritelty työkoneiden peruutussummerin ääni. Kohteelle ei ole laadittu murskausmelun meluselvitystä. Hakemuksen mukaan meluvaikutuksia ei ole lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Pirkanmaan ELY keskus pitää kuitenkin tärkeänä, että toiminnan alettua melumittauksia suoritetaan lähimmissä altistuvissa kohteissa ja mikäli toiminnan aiheuttaman melun kuitenkin havaitaan aiheuttavan häiriöitä lähiasukkaille, tulee luvanhaltijan ryhtyä toimiin häiriöiden poistamiseksi, esimerkiksi melusuojauksin ja rikotuksen työaikoja rajoittamalla. Meluntorjunnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota iskuvasaralla tapahtuvaan betonirakenteiden ym. rikkomiseen. Betoni-, tiili ja kiviaineksen murskaamisesta ja sen oheistoiminnoista syntyy hienojakoista kivipöly- ym. leijumaa, joiden haittoja on ehkäistävä käyttämällä toiminnassa suodatinpölynpoistolaitteistoja ja kotelointeja tai muita toimintaan soveltuvia parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia pölypäästöjen ehkäisytoimenpiteitä. Pölyämistä on tarvittaessa torjuttava myös kastelemalla. Työkoneiden polttoaineet on varastoitava liikenne- ja viestintäministeriön 21.3.2002 antaman asetuksen 277/2002 mukaisissa hyväksytyissä laponestolla varustetuissa säiliöissä. Öljysäiliöiden ja putkistojen kunnosta on huolehdittava ja ne on tarkastettava määräajoin. Tarkastuspöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Polttoainevarastot tulee sijoittaa läpäisemättömälle alustalle niin, että vahinkotapauksissa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista öljyistä, polttoaineista ja kemikaaleista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Mahdollisten vuotojen talteenottoa varten alueelle on varattava imeytysastia ja riittävästi imeytysainetta esim. turvetta ja tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi.

12 Mikäli rakennuksen purkutöiden tai kaivutöiden yhteydessä alueelta löytyy hakemuksessa mainittujen autonhuoltohallin ja lastauslaiturin öljyillä pilaantuneiden materiaalien lisäksi muita pilaantuneita rakennusmateriaaleja, tulee ne toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Mikäli purku- tai maansiirtotöiden alettua alueen maaperästä löytyy kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee alueelle tehdä pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi ja mikäli pilaantuneita maa-aineksia joudutaan poistamaan alueelta, tulee niiden poistamisesta ja toimittamisesta käsiteltäväksi tehdä ilmoitus Pirkanmaan ELY keskukselle. Arseenin osalta ELY- keskus huomauttaa, että GTK:n selvitysten mukaan tällä alueella maaperän arseenin taustapitoisuutena voidaan pitää 26 mg/kg. Pirkanmaan ELY -keskuksen käsityksen mukaan murskauksessa syntyvän ja alueen täytöissä käytettävän betoni- ja tiilimurskeen laatua tulee seurata ottamalla näytteitä 1 näyte/alkava 10 000 tonnia mursketta. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto (ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan (kokous 6.7.2010, 109), että lähtökohtaisesti lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva melu käsitellään ympäristöluvassa eikä erillistä meluilmoitusta tarvita. Ympäristölupa voidaan myöntää lupahakemusta noudattaen ja seuraavin ehdoin: Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnan melutaso ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db, eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Meluisimmat työvaiheet on tehtävä arkisin klo 7 18. Melun leviäminen työmaan ympäristöön on estettävä esimerkiksi käyttämällä murskekasoja meluesteinä. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyn leviämistä ympäristöön. Työmaan välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä puhtaina työmaalta kulkeutuvasta aineksesta pölyhaittojen estämiseksi. Murskausyksiköt on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava esimerkiksi tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi ennen murskaustyön jatkamista. Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava käytössä aina, kun murskaustyötä tehdään. Polttoaineiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa maaperälle tai pohjavedelle. Polttoainesäiliön on oltava kaksivaippainen tai se on sijoitettava säiliön kokoa vastaavaan, katettuun suoja-altaaseen. Säiliössä on oltava ylitäytön- ja laponesto. Tankkaus- ja täyttöpaikan on oltava tiiviiksi pinnoitettu ja tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Työaikana on otettava säännöllisesti murskeen laadunvalvontanäytteitä. Valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisista raja-arvojen ylityksistä on ilmoitettava välittömästi valvovalle viranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön.

13 Tampereen kaupunginhallitus ja terveydensuojeluviranomainen eivät katsoneet tarpeelliseksi lausua asiassa. Tampereen ammattiopisto jätti lupahakemusta koskevan muistutuksen 30.6.2010. Muistutuksessaan ammattiopisto tuo esille seuraavaa: Purettavan toimistorakennuksen tontin itäsivulla sijaitsee toisen asteen oppilaitos, Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipiste. Oppilaitoksessa opiskelee ja työskentelee tällä hetkellä lähes 1500 ihmistä ja toiminta laajenee. Tontin (nro 837 65-7059-1) koko on n. 10 ha ja tontilla on opetuskäyttöön rakennettuja rakennuksia yhteensä n. 25 500 m 2. Oppilaitoksen pitää lakien ja asetuksien mukaan pitää huolta opiskelijoiden turvallisuudesta ja opiskeluympäristön terveellisyydestä. Tampereen ammattiopisto pyytää luvan myöntämisen yhteydessä huomioimaan murskaus- ja varastointitoiminnassa syntyvän melun ja pölyn eliminoimisen siten, että ne eivät aiheuta opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudelle ja terveellisyydelle riskejä, eivätkä ylimääräisiä kustannuksia esim. iv-laitteiden huollossa tai ympäristön likaantumisessa. Lisäksi toimenpidealue tulee aidata siten, että opiskelijoiden läpikulku varmasti estetään. Nykyinen alueen aita on huonossa kunnossa ja monet käyttävät aluetta oikoreittinään. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 8.7.2010 varannut luvanhakijalle tilaisuuden tutustua lausuntoihin sekä antanut mahdollisuuden vastineen jättämiseen. Vastine on toimitettu aluehallintovirastoon 26.7.2010. Hakija toteaa vastineessaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston lausuntoihin viitaten, että pöly- ja hiukkaspäästöjen haitan ehkäisemisen osalta lupahakemuksessa esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää riittävinä erityisesti, koska toiminta on tilapäistä. Purkamisen, murskauksen ja hyötykäytön kokonaiskesto on 8 kuukautta, ja pölyävin vaihe eli murskaus kestää noin 7 kuukautta. Tampereen ammattiopiston muistutukseen viitaten hakija toteaa, että työmaaalueelle pääsyn ja läpikulun estämiseksi työmaa-alueen ympärille tullaan pystyttämään vähintään kaksi metriä korkea tukeva metalliverkkoaita. Työmaa-alueelle pääsevät vain alueella työskentelevät henkilöt. Hakijalla ei ole muilta osin huomautettavaa lausunnoista ja muistutuksesta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kiinteistö Oy Hervannan Tieteenkatu 1:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betonin ja tiilen murskaukseen ja murskeen hyödyntämiseen Tieteenkatu 1:stä purettavan toimistorakennuksen paikalle rakennettavan Latsaruksen puiston pohjarakenteissa ja alueen tierakenteissa. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä.

14 Esitettyjen vaatimusten ja lausuntojen huomioon ottaminen Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Lupamääräykset 6 9 koskevat melun muodostumista ja leviämisen estämistä sekä mittaamista. Pölypäästöjen ehkäisystä ja leviämisestä määrätään lupamääräyksessä 10. Polttoaineiden varastointia koskee lupamääräys 13 ja häiriö- ja vahinkotilanteisiin varautumista lupamääräys 15. Maarakentamisessa hyödyntämättömiä purkujätteitä sekä haitta-aineita sisältäviä betoneita ja maita koskien toimitaan lupamääräysten 3 ja 14 mukaisesti. Samoin betoni- ja tiilimurskeen laatua tarkkaillaan lupamääräyksen 3 mukaisesti. Toimenpidealueen aitaamista koskee lupamääräys 11. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan järjestäminen 1. Kiinteistöllä 837-65-7050-1 saa murskata ja sen määräalalla 837-65-7050-M501 murskata ja hyödyntää hakemuksen mukaisesti maarakentamisessa kiinteistöillä sijaitsevan toimistorakennuksen purkamisessa syntyvää betoni- ja tiilijätettä (17 01 01 ja 17 01 02). Alueelle rakennettavan Latsaruksen puiston pohjarakenteissa ja alueen tierakenteissa voidaan hyödyntää enintään 22 500 tonnia betonimursketta ja 2 500 tonnia tiilimursketta. Hyödynnettäviä materiaaleja voidaan välivarastoida alueella vain työn toteuttamisen kannalta tarvittavan ajan. Betoni- ja tiilimurskeen käyttö tulee huomioida alueen tie- tai katusuunnitelmassa sekä yleisen alueen toteuttamissuunnitelmassa. 2. Toiminta kokonaisuudessaan tulee järjestää siten, että siitä aiheutuva melu, pöly, muut päästöt, haitat tai vaara terveydelle ja ympäristölle ovat mahdollisimman vähäisiä. 3. Betoni- ja tiilijäte tulee murskata alle 150 mm:n raekokoon. Hyödynnettävässä betonimurskeessa ei saa olla muuta rakennusjätettä yli 1 paino-%:a eikä se saa sisältää havaittavissa määrin kevyitä materiaaleja, kuten mineraalivillaa. Murske ei saa sisältää haitta-aineita, kuten mineraaliöljyä, asbestia tai bitumia. Betonit, joissa on jo havaittu tai havaitaan purkutyön aikana haitta-aineita, tulee pitää erillään hyödynnettävästä materiaalista ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisten pilaantuneiden maiden osalta tulee olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen laatua tulee seurata sijoittamisen aikana. Jos murskeen pitoisuus- ja liukoisuusanalyysien tulokset täyttävät taulukossa 1 esitetyt vaatimukset, voidaan betonimurske sijoittaa suunnitelman mukaisesti. Muutoin betonimurske on toimitettava kohteeseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottoon. Taulukko 1. Haitallinen aine Raja-arvo mg/kg kuiva-ainetta Pitoisuus Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) PCB 1,0 Arseeni (As) 50 Kadmium (Cd) 10 0,02 Kromi (Cr) 400 0,5

15 Kupari (Cu) 400 2,0 Lyijy (Pb) 300 0,5 Sinkki (Zn) 700 Sulfaatti (SO 2-4 ) 1 000 Näytteenotto betoni- ja tiilimurskeesta on suoritettava esimerkiksi standardin "SFS 5884 Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä" liitteen B kohdan B.1 "Näytteenotto ympäristökelpoisuustutkimuksia varten" mukaisesti siten, että näytteenottotiheys on vähintään yksi näytteenottokerta/alkava 10 000 t. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on oltava esitetty käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 4. Betoni- ja tiilijätettä sisältävä rakenne ei saa joutua kosketuksiin pohjaveden tai orsiveden kanssa. Jätetäytön alapuolelle on tehtävä sorasta vähintään 500 mm paksuinen täyttökerros, jonka päälle tulee asentaa suodatinkangas. Täyttökerroksessa käytettävän materiaalin on oltava hyvin vettä johtavaa. 5. Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntämisalue on rakennettava siten, että hulevedet ohjataan kaadoin tai muulla vastaavalla tavalla kaupungin hulevesiviemäriin. Ympäristöhaittojen rajoittaminen ja vähentäminen 6. Alueella voidaan toimia arkisin (maanantai-perjantai) klo 7.00 20.00 välisenä aikana pois lukien yleiset juhlapäivät. Iskuvasaraa ja murskauslaitosta voidaan kuitenkin käyttää vain klo 7.00 18.00 välisenä aikana. 7. Murskauslaitoksessa tulee pyrkiä ensisijaisesti sähkön käyttöön polttonesteiden sijaan. 8. Betoni- ja tiilijätteen murskauksesta ja muusta toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuntojen eikä hoito- ja oppilaitosten piha-alueilla päivällä klo 7.00 22.00 melun keskiäänitasoa 55 db(a). Murskauslaitoksen rakenteilla ja sijoittelulla on pyrittävä siihen, ettei voimakkain ääni lähde asutuksen suuntaan. Melurajat on huomioitava myös toimintojen liikkuessa alueella. 9. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana normaalin toiminnan aikaiset melutason mittaukset ensimmäisen kahden viikon aikana, kun murskaustoiminta on aloitettu. Mittaukset tulee suorittaa ainakin kolmesta eri pisteestä: murskauspaikan länsipuolisen huolto-aseman pihalta, Tampereen Ammattiopiston pihalta sekä toiminta-alueen etelänpuoleisen lähimmän kerrostalon pihaalueelta. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja ne on suorittava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melunmittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi hyvissä ajoin ennen mittauksia. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa mittauspisteitä. Mikäli melun mittaaja arvioi melun olevan kapeakaistaista tai iskumaista, on mittaustulosta korjattava ennen sen vertaamista annettuihin raja-arvoihin lisäämällä siihen 5 db(a). Toiminnanharjoittajan tulee melumittausten tulosten perusteella ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

16 10. Betoni- ja tiilijätteen käsittelystä, kuljetuksesta sekä alueesta, jolla työkoneet liikkuvat, on huolehdittava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Aseman pölyntorjuntalaitteita ja menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Murskausta ei saa tehdä kovalla tuulella, mikäli pölyä leviää oman kiinteistön ulkopuolelle. Alueen ja teiden pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä. Päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä. Hiukkasten osalta tulee huomioida valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) ja valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetetut raja-arvot. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää mittaamaan hiukkasten kokonaisleijuman. 11. Työmaa-alue tulee merkitä ja aidata riittävän hyvin ja pyrkiä siihen, etteivät sivulliset kulje alueella. Jätemateriaalien leviäminen varastoinnin tai rakentamisen aikana työmaa-alueen ulkopuolelle tulee estää. Mikäli roskaantumista tapahtuu, on jätteet poistettava ympäristöstä ensi tilassa. 12. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastaava hoitaja, joka tuntee ympäristölupapäätöksessä annetut määräykset ja vastaa niiden mukaisesta toiminnasta käytännössä. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimeen. Mikäli kyseinen henkilö vaihtuu tai hänen yhteystietonsa muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on lisäksi huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden riittävästä opastuksesta. 13. Toiminta-alueella sijaitsevien polttoainesäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä ja kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Polttoaineiden mahdolliset muut kuin kaksoisvaippasäiliöt tulee sijoittaa päällystetyllä tiiviillä alustalla olevaan suoja-altaaseen. Kevyen polttoöljysäiliön suoja-altaan tilavuus on oltava vähintään 1,3 kertaa kyseisen polttoainesäiliön tilavuus. Altaat on varustettava suojakatoksella tai sadeveden poistoja erotuslaitteilla. Säiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestimillä ja tankkauslaitteisto sulkuventtiilillä. Säiliöiden tulee olla pelastusviranomaisten vaatimalla tavalla tarkastettuja ja niiden suojarakenteiden kuntoa tulee seurata. Havaitut puutteet on korjattava. 14. Murskattavan betonijätteen seassa olevat muut jätteet on poistettava. Murskauksessa muodostuneet hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten metalliromu, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteestä valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. Poikkeukselliset tilanteet 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on työmaa-alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Kerätyille aineille on alueella oltava astia. Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimeen. Suuremman öljy- tai kemikaalivahingon sattuessa on viivytyksettä oltava yhteydessä myös Pirkanmaan hä-

17 täkeskukseen ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointi 16. Toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimeen. 17. Laitoksella on pidettävä kirjaa murskattavan betonin ja tiilen määristä, niiden varastointimääristä, alueelle sijoitettavan betoni- ja tiilimurskeen määristä ja sijoituspaikoista sekä murskauksessa muodostuvien jätteiden määristä, laaduista ja toimituspaikoista. Lisäksi kirjaa on pidettävä tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava työn valmistumisen jälkeen kuukauden kuluessa valvontaviranomaiselle sekä Tampereen kaupungin ympäristötoimeen. 18. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämisestä on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä ainakin tiedot hyödynnetyn jätteen määrästä, laadusta ja sijoituspaikoista kiinteistöllä (kartta). Loppuraportissa on lisäksi esitettävä toteutuneet rakennekuvat jätteen hyödyntämiskohteesta, hulevesien johtamistavasta, toiminnanharjoittajan esitys jälkitarkkailun tarpeesta sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Loppuraportti on toimitettava valvontaviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa jätteen hyödyntämisen päättymisestä. Raportti on lisäksi liitettävä kiinteistön asiakirjoihin. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa päättää jälkitarkkailusta loppuraportin saatuaan. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei toiminnasta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n mukaiset tarpeelliset lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Betoni- ja tiilimurske korvaa neitseellisiä maa-aineksia puiston rakenteissa. Alueelle rakennetaan etukäteen arvioiden riittävä paksu pintakerros luonnonmateriaaleista, jotta betoni- ja tiilimurske ei aiheuta ongelmia puiston rakentamisessa. Vaikka jätteen murskaus joudutaan tekemään keskeisellä paikalla, se toisaalta vähentää rakennustyöstä aiheutuvien kuljetusten määrää selvästi, koska alue rakennettaisiin joka tapauksessa samaan tasoon. Betonijäte, jossa on mukana jonkin verran tiiltä, on jätettä, jota voidaan teknisin perustein käyttää

18 maarakentamisessa ja jonka ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan. Teknistä käyttökelpoisuutta osoittaa pitkäaikainen käyttökokemus maarakentamisessa, erityisesti tie- ja katurakenteissa. Murskatun jätteen sijoittaminen maaperään ei ennalta arvioituna aiheuta pohjaveden pilaantumisen riskiä. Alueen ympäristö kuuluu kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin nojalla jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä vastaava muu järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Toiminnanharjoittajalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta tai jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminta on pienimuotoista. Aluehallintovirasto ei vaadi toiminnalta vakuutta, koska katsoo toimijan olevan vakavarainen. Myös toiminnan luonne on sellainen, että jätehuolto järjestetään osin purkutyöltä edellytettävien lupien mukaisesti eikä toiminnasta ennalta arvioiden voida katsoa aiheutuvan merkittäviä riskejä ympäristölle. Toiminnalta ei myöskään mahdollisesti edellytetä pitkäaikaista velvoitetarkkailua. Aluehallintovirasto katsoo toiminnanharjoittajalla olevan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävän asiantuntemuksen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Alueella saa käsitellä vain hakemuksen mukaista jätettä. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Varastointi lisää jätteen leviämisriskiä ympäristöön, minkä vuoksi jäte tulee toimittaa maarakennuskäyttöön nopeasti. Määräys 2. Kun toiminta järjestetään asianmukaisesti, ei siitä aiheudu jätelain 4 :n mukaista vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n mukaista maaperän tai pohjaveden pilaantumista, jätelain 19 :n mukaista ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnalle ominaista haittaa. Erityisesti on huolehdittava pölyämisen vähentämisestä ja melun torjunnasta. Alueesta ei sen käytöstä poistamisen jälkeen saa aiheutua jätelain 9 :n mukaisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräys 3. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti lupaviranomaisen tulee edellyttää toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua. Toiminnanharjoittajan on myös jätelain 51 :n mukaisesti oltava selvillä toiminnassaan syntyvästä jätteestä. Betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttökelpoisuus on varmistettava vastaavalla tavalla kuin mitä laadunvalvonnasta valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) edellytetään. Myös murskeiden laatukriteerit perustuvat edellä mainittuun asetukseen, jota laadittaessa murskeiden haitta-aineiden suurimpia sallittuja pitoisuuksia ja liukoisuuksia on selvitetty laajasti. Murskeen tulee myös olla rakennusteknisesti pohjatöihin soveltuvaa. Hyötykäyttöön soveltumaton jäte tulee toimittaa asianmukaiselle ympäristöluvan omaavalle käsittelijälle. Määräys 4. Jätteen hyödyntämisessä on huolehdittava siitä, että jätettä sisältävä rakenne ei joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Betoni- ja tiilimurskekerros voi alkaa aikaisintaan tasosta +136,8 m. Sorasta tehtävä täyttökerros pitää murskekerroksen pohjaveden yläpuolella ja toimii samalla kuivatuskerroksena. Sen pitkäaikaispysyvyys on varmistettava erottamalla se suodatinkankaalla betoni- ja tiilimurskekerroksesta.

19 Määräys 5. Alue on asemakaava-aluetta, jolla on kaupungin sadevesiviemäri. Jätteen hyödyntämisalue on rakennettava siten, että hulevedet ohjataan pois hyödyntämisalueelta. Tällöin vältytään ylimääräiseltä pintavesien imeytymiseltä rakennekerroksiin ja vähennetään betonista mahdollisesti liukenevien haitta-aineiden ja hiukkasten leviämistä ympäristöön. Määräykset 6, 7 ja 8. Lupamääräyksessä määrätään toiminta-ajoista, sillä toiminnasta saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista (melua), käytännössä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä lähimmissä asuin-, liike- ja koulutusrakennuksissa. Kyseisessä ympäristössä asuu paljon ihmisiä ja sähkö on verrattain helposti saatavilla, minkä vuoksi sähkön tuleekin olla murskausaseman ensisijainen energianlähde. Melun lisäksi samalla vähennetään ilmapäästöjä sekä maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia riskejä. Melun terveyshaittojen arvioimiseksi on valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) määritelty muun muassa asumista koskevat keskiäänitasot. Määräyksessä asetettu melun suurin sallittu keskiäänitaso on sama kuin mitä valtioneuvoston päätöksessä on esitetty. Muualla murskauslaitosten ympäristössä tehtyjen melumittausten tulokset osoittavat, että niiden rakenteellisilla ominaisuuksilla (esim. koteloinnilla ja syöttösuppilon kumituksella) sekä laitoksen ja purkujäte- ja murskekasojen asettelulla on huomattava vaikutus melun leviämiseen. Määräys 9. Melumittauksia vaaditaan valvonnallisista syistä. Niillä varmistetaan toteutettujen meluntorjuntatoimien riittävyys. Valittujen melunmittauspisteiden on katsottu edustavan hyvin eniten melulle altistuvia toimintoja. Lisäksi mittauksilla voidaan todeta melun leviäminen eri suuntiin. Valvontaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 55 :n perusteella muuttaa mittauspisteitä, mikäli edustavan mittaustuloksen saaminen suunnitelluista kohteista ei jostakin syystä ole mahdollista. Melun kapeakaistaisuus tai iskumaisuus voi tulla kysymykseen esimerkiksi betonin rikotuksissa, kuormauksissa tai esimurskauksessa. Meluntorjuntaratkaisuilla voidaan rajoittaa osin myös pölyn leviämistä. Määräys 10. Määräyksellä pölyntorjuntajärjestelmien kunnossapidosta ja aistinvaraisesta tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä vähennetään mahdollisen häiriön sattuessa ilmapäästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Murskaustoiminnan aiheuttaman pölyn leviäminen riippuu tuulen voimakkuudesta ja suunnasta. Valvontaviranomainen voi vaatia mittauksia, mikäli on syytä epäillä, että toiminnasta aiheutuu ilmaan haitallisissa määrin hiukkasia. Määräys 11. Jätelain 6 :n ja jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteestä eikä sen käsittelypaikasta saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 19 kieltää roskaamisen. Työmaa-alueen huolellisella aitaamisella ja merkitsemisellä estetään jätteen leviäminen alueen ulkopuolelle ja ainakin ulkopuolisten aiheuttama tahaton haitta alueen toiminnalle. Betoni- ja tiilijätteiden varastointi, murskaus ja hyödyntäminen tulee tapahtua suunnitellulla alueella, jotta niiden päästöt ovat hallinnassa ja tarkkailtavissa. Voimakkaan rankkasateen tai muun poikkeuksellisen tapahtuman seurauksena jätteitä voi levitä ympäristöön, mutta ne on siivottava ympäristöstä mahdollisimman pian. Määräys 12. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista sekä niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Hoitajan toiminta tukee myös toiminnanharjoittajan jätelain 51 :n mukaista velvoitetta olla selvillä muun muassa käsiteltävistä jätteistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Vastaavan hoitajan yhteystietoineen on tarpeen olla myös valvontaviranomaisten tiedossa yhteydenpidon nopeuttamiseksi.

20 Murskeen sijoittaminen tulee dokumentoida huolella ja ympäristöluvan valvojan täytyy olla selvillä betonimurskeen käyttökohteista ja rakenteista alueella, jotta murskeen käyttö on hallittua ja tarkoituksenmukaista. Määräys 13. Polttoaineiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojausta varten. Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Pienet öljypäästöt ovat isoja vahinkoja todennäköisempiä, minkä vuoksi säiliöiden vuotosuojauksen lisäksi on asetettu vaatimuksia myös säiliöiden muulle varustukselle. Valvonnalla varmistetaan säiliöiden toimintakunto. Määräys 14. Jätelain 4 :n mukaisesti kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyvä jäte on jätelain 6 :n mukaisesti ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä (JL 6 ja 15 ). Jätteistä ei jäteasetuksen 8 :n perusteella saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet on merkittävä jäteasetuksen 6 :n mukaisesti. Siirtoasiakirjoja edellytetään valtioneuvoston päätöksen 659/1996 perusteella turvallisen ongelmajätehuollon varmistamiseksi. Öljyjätteiden käsittelyn tulee tapahtua valtioneuvoston päätöksen 101/1997 mukaisesti. Määräys 15. Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 30 :n mukaisesti velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaiselle muutoksista, poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Öljyvahinkojen torjuntavälineistöllä ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Ilmoitusvelvollisuus viranomaisille perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Määräyksellä varmistetaan välitön tiedonkulku viranomaisille (YSL 76 ) tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai saattaa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Määräys 16. Valvontaviranomaisten on saatava ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaisesti tieto valvonnan kannalta olennaisista asioista ja toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Tällaisia tietoja ovat mm. tiedot murskaustoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta. Määräys 17. Määräykset pitää kirjaa murskattujen materiaalien määristä, varastoinnista ja sijoituspaikoista, päästöjen tarkkailusta sekä jätekirjanpidosta on annettu valvonnallisista syistä. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttää kirjanpitoa ja raportointia. Tarkkailuista saatujen tietojen perusteella voidaan vertailla toimintaa suhteessa annettuihin lupamääräyksiin ja käyttää tietoa vastaavissa lupaprosesseissa. Raportoimalla poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimeen voivat viranomaiset vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi antaa tarvittaessa asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä. Jotta toiminnan vaikutuksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa tehdä korjaavia toimenpiteitä, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle välittömästi. Kyseessä on kuitenkin melko lyhytaikainen kertaluonteinen toiminta. Raportointivelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja jätelain 52 :ään. Määräys 18. Raportointi- ja kirjanpitomääräykset perustuvat toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen (YSL 5 ja JL 51 ) ja viranomaisen tiedonsaantioikeuteen (JL 52 ja YSL 83 ). Loppuraportin laatiminen ja toimittaminen valvontaviranomaiselle ja kiinteistötietoihin on tärkeä osa tiedon dokumentointia (JA 22 ). Raporttien avulla voidaan myös arvi-