Avoimuutta tukemassa

Samankaltaiset tiedostot
Kansalliskirjaston ATThankkeet

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

H e t. p i and Ho. c s. H e

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

EU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX KIMMO KOSKINEN

AVOIN TIEDE JA TUTKIMUKSEN NÄKYVYYS

Vastuullinen metriikka

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

ATT-areena Avoimen tieteen palvelut

Tutkijoille tukea UEF:in kirjastosta

Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely

PALVELUITA DATANHALLINTAAN

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Ohje arkaluonteisia henkilötietoja sisältävän tutkimuksen datanhallinnan suunnitteluun

Taideyliopiston tutkimusaineistopolitiikka Toteuttamissuunnitelma

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC

Suunta tästä eteenpäin

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Rinnakkaistallentamisen kehitys Suomessa

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

ATT-hankkeen tavoitteet vuonna Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo,

Avoimuus, digitaalisuus ja muut toimintakulttuurin muutosvoimat

JURE ja julkaisufoorumi. Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva

Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä

Tervetuloa! Avoimen tieteen päivät

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT. Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus

JULKAISUTIEDONKERUUN PROSESSIT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Tutkijan identifiointi

DATAN JÄLJET Projekti tutkimusdataan viittaamisen kehittämisestä Suomessa Heidi Laine, projektikoordinaattori, FCRD:in sihteeri

Tutkimuksen rahoittajien ja julkaisijoiden sekä tutkimusorganisaatioiden politiikkasuositukset. Yleiskatsaus nykytilanteeseen.

Tutkimusdatan pitkäaikaissäilytys ATT-hankkeessa.

MILDRED JA DATANHALLINNAN TUKI HELSINGIN YLIOPISTOSSA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO

Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Avointen aineistojen julkaisualusta AVAA

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto





KUULUMISIA TUULI- PROJEKTISTA

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Avoimen tiedon keskus

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO

Avoimen tieteen palvelut

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

Dataintensiivinen tutkimus ja osaamistarpeet tutkimuslaitoksissa

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Tutkimuksen tietoaineistot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Yliopistojen julkaisujen avoimuus vuonna 2016

RINNAKKAISTALLENTAMISEN KANSALLISET OHJEET

Data Management Plan Hyvä datanhallinta alkaa suunnittelusta. Minna Ahokas CSC

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen. Pekka Olsbo Julkaisupäällikkö Jyväskylän yliopiston kirjasto

Surima-hanke ja rinnakkaistallentaminen Suomessa

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Kotilava Hemvett. Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Kotilava. Rahoitusmalli avoinna uusille lehdille. Julkaisuavustusinfo Tieteellisten seurain valtuuskunnassa

Tieto matkaa maailmalle

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA EEVA NYRÖVAARA

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Työpajojen koonti. Ylijohtaja Tapio Kosunen

Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus. Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Avoimen tieteen palvelujen kehittäminen Tampereen yliopiston kirjastossa. Tampereen kirjastopäivät

Suomalaisten julkaisujen avoimuus - mittarit ja prioriteetit

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, Jyrki Ilva

AVOIMEN JULKAISEMISEN TUKEMINEN - HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON KUULUMISIA

Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen Humap Oy, sivu 1

Transkriptio:

Avoimuutta tukemassa Susanna Nykyri, YTT ORCID id: https://orcid.org/0000-0002-5018-5176 Päällikkö, avoimen tieteen palvelut, Tampereen yliopiston kirjasto URL: https://www.tuni.fi/fi/kirjasto/opi-ja-tutki/tutkimuksen-tuki 1

Tampereen yliopiston kirjastossa avoimen tieteen palvelut: Avoimen tutkimuksen tuki Julkaisemisen tuki Metriikka Kehittämis- ja koordinointivastuu moniammatillisesta Datapalvelusta (TAU) Paikallinen*, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja asiantuntijaverkostoissa toimiminen * Esim. Avoimen tieteen linjaus ja toimenpideohjelma 2

Avoimuuden arvioinnista Miksi arvioidaan? Mihin arviointi kohdistuu? Kysymällä aktivoidaan! Lisäkonkretisoinnin tarvetta: Merkittävä osa kysymyksistä kohdistuu käytännössä tukipalveluihin, erit. kirjaston tarjoamaan tukeen ja infraan, mutta sen merkitystä ja resursointitarvetta ei kuitenkaan tehdä eksplisiittisesti näkyväksi Missä näkyvät opetuksen ja ohjauksen konkretisoinnit ja merkitys? (Huom. TSV:n oppimisen avoimuus työryhmät) Kulttuurinmuutos ilmentyminään tutkija- ja työelämätaidot? 3

Seurannasta paikallinen, kansallinen, kansainvälinen? Mitä jos kansainvälinen onkin sitä paikallisinta? Miten otamme riittävästi kansainvälisen yhteistyön merkityksen ja tuen huomioon? Paikallinenkin (TAU) heterogeenista 4

Arvioinnin kehittämiseen myös kansainvälisiä ja konkreettisia työvälineitä ja verkostoja, datan osalta esim. RDA (The Research Data Alliance), The Research Data Alliance, yli 7700 jäsentä 137 maasta Edes datan säilyttämiseen erikoistuneet organisaatiot eivät voi valmistella datan säilyttämisen ratkaisuja yksin, vaan tueksi on perustettu yhteistyöverkosto, Data Curation Network, ks. URL: https://datacurationnetwork.org/ Oman organisaation datapalveluiden itsearviointi, auttaa tunnistamaan palvelun kehittämistarpeet, Using RISE, the Research Infrastructure Self Evaluation Framework, URL: http://www.dcc.ac.uk/resources/how-guides/rise Tietoarkisto myös kansainvälinen toimija 5

Ajoitukseen liittyviä akuutteja haasteita paikallisnäkökulmasta mm. Kesken mm. uuden organisaation sisäinen järjestäytyminen ja myös integroituminen kansallisiin ja kansainvälisiin palveluihin TAU 65 päivää nuori! CSC:n palveluiden sisällöt ja toteutusaikataulut sekä tutkimusorganisaatioilta tarvittavan paikallistuen määrittely ja resursointi myös kesken ja ratkaisevassa roolissa! Mm. Kuvailun tuki PAS-palvelun tuki Millainen arviointisykli mielekäs näin laajalle kokonaisuudelle? Mitä on odotettavissa? Miksi ajoitus tulee yllätyksenä? 6

Mitä arvioimme? Miten sanoitamme ja esitämme? Onko vertaileva arviointi tarkoituksenmukaisin tapa antaa palautetta? Peili vs. ranking? Arviointitapa ja sen laadinnassa yhteistyön merkitys Suuret muutokset vievät aikaa. Jo kysyminen aktivoi voisiko jakaa kulloinkin erityisen ajankohtaisiin yksityiskohtaisempiin aiheisiin (kuten nyt esim. tutkimusdatan PAS-palvelu ja - prosessit sekä resurssit)? Toimisi myös viestinnällisenä tukena akuutteihin erityishaasteisiin. Arvioinnin avoimuus ja läpinäkyvyys sekä vuorovaikutteisuus - hyvät arviointikäytännöt esimerkillisyys eduksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) koordinoima asiantuntijatyö työrauha, kannustavuus, osallistaminen tarpeen 7

Työpajakeskusteluun (1/2) Se kaikki muu avoimuuden eteen tehty työ, jota ei seurata kypsyystasoselvityksessä tai joka ylittää selvityksen vaatimukset? Selvitys keskittyy nyt tutkimukseen, mutta esim. opetus on vielä melko näkymätön osaalue. Jos organisaatio olisi tehnyt opetuspuolella laajasti avoimuuden kanssa töitä, se ei näkyisi (v. 2016-mallisessa) selvityksessä. Samoin tutkimuksen puolelta saattaisi löytyä asioita (uusia innovatiivisia keinoja edistää avoimuutta!), jotka eivät sovi selvityksen raameihin. Organisaatiokohtaiset soveltamiset ja valinnat sekä erityispainopisteet? Esim. Tampere University Pressin (TUP) kaltainen OA-kustantaja ei tuone missään kohdassa lisäpisteitä. Miten tällaisista voisi palkita selvityksessä? Bonuspistein? Lisämittaristona, jolla voisi saada perusmittariston päälle lisäpisteitä, ja josta siirrettäisiin harkinnan mukaan kriteerejä perusmittaristoon eli ns. pakollisiin osioihin? 8

(2/2) Voisimmeko jatkossa arvioida myös kansallisena (kuten dataviittaustiekartta, sensitiivisten datan ohjeet ja tuleva datan omistajuuden prosessimalli) ja kansainvälisenä yhteistyönä aikaansaatujen tuotosten paikallista implementointia? Niitä on kuitenkin valmisteltu edustavasti (vaikkakin jäsenyys ryhmissä perustuu asiantuntijuuteen eikä organisaatioon kuulumiseen) ja niihin on kulunut melkoisesti työaikaa. Missä organisaatioissa on tällaista osaamista ja halukkuutta/resursseja panostaa myös yhteisten tavoitteiden edistämiseen? (- Suhteuttaminen organisaation kokoon toki tähdellistä.) 9

Tiiviisti Sitä saa, mitä mittaa aktivoiva vaikutus When a measure becomes a target, it ceases to be a good measure (Goodhart s law) Avoimen toimintatavan arvioinnin soisi olevan toimintatapojensa avoimuudessa suorastaan esimerkillistä avoin keskustelu on hyvä alku! Kiitos! susanna.nykyri@tuni.fi 10