Teksti ja kuvat: Satu Pitkänen Poniväki perehtyi jalostuksen perusteisiin 25-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen connemarayhdistyksen tammikuun lopussa järjestämä poniväen jalostuspäivä keräsi salin täydeltä ponikasvattajia kuulemaan jalostuksen perusteista Lahteen. Jalostusagronomi Minna Toivonen kertoi jalostuksen perusasioista, sukusiitoksesta ja linjajalostuksesta tavalla, joka olisi sopinut varmasti kaikille hevos- ja eläinjalostuksesta kiinnostuneille. Jalostusagronomi Minna Toivonen luennoi muutaman tunnin ajan jalostuksen perusteista, jotka ovat samoja kaikessa eläinjalostuksessa. Jalostus on valintaa, joka on välttämätöntä populaation lisääntymiskyvyn ollessa suuremman kuin on tarpeen. Luonnossa sukuaan pääsevät jatkamaan ne yksilöt, jotka menestyvät parhaiten vallitsevissa luonnonolosuhteissa. Jalostuksessa puolestaan ihminen asettaa ne kriteerit, joiden mukaan menestyvät yksilöt jatkavat sukuaan, aloitti Minna Toivonen luennon. Jalostustyön lähtökohta on eläinten tunnistaminen ja polveutumisen varmistaminen. Geenit määrittävät yksilön ominaisuudet, ja ne siirtyvät vanhemmilta jälkeläisille. Ominaisuuksia on pystyttävä mittaamaan, sillä mitä mittaat, sitä voit parantaa. Hevosella useimpia ominaisuuksia voi mitata niin tammoilta kuin oriiltakin, mutta erityisesti rakenteen ja jalkojen kestävyyden kohdalla mittausta on helpompi suorittaa aikuisilta yksilöiltä. Silmämääräiseen arviointiin voi vaikuttaa mm. esitettävän hevosen kunto, esitysajankohdan sää ja paikan valaistus. Vaikuttaa voi myös se, kuinka hevonen esitetään. - Hevosten ominaisuuksien välillä tapahtuva vaihtelu voi johtua joko geneettisestä muunte- lusta tai ympäristötekijöistä. Jalostuksen kannalta onkin olennaista pystyä erottamaan, mikä vaihtelu johtuu ympäristöstä ja mikä perintötekijöistä, Toivonen kertoi. Yksilön ilmiasuun eli fenotyyppiin vaikuttavat systemaattiset ympäristötekijät kuten ikä ja sukupuoli toistuvat kerrasta toiseen, ja niiden vaikutus arvostelun tuloksiin on mahdollista ennustaa. Satunnaiset ympäristötekijät kuten hevosen kasvuympäristö, valmennus ja sairaudet ovat virhelähteitä, jotka voivat muuttaa arvostelua joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Näitä on usein mahdoton ennustaa ja niiden vaikutusta tuloksiin on vaikea minimoida. Yhtenä mahdollisuutena arvostelun tarkentamiseksi Toivonen esitti hevosen arvosteltavien kohtien lisäämistä. Esimerkkinä hän mainitsi islanninhevosten arvostelussa rakenteesta arvosteltavat kahdeksan kohtaa. Sen lisäksi islanninhevosilla arvostellaan ratsastettavuudesta yhdeksän kohtaa. Jalostustavoitteiden ja -arvon määrittäminen Ennen jalostustyöhön ryhtymistä Sukulaisuusaste puolittuu aina siirryttäessä sukutaulussa yhden sukupolven taaksepäin: Vanhempi jälkeläinen 0,5 = 50 % Isovanhempi jälkeläinen 0,25 = 25 % Isoisovanhempi jälkeläinen 0,125 = 12,5 % Täyssisarukset 0,5 = 50 % Puolisisarukset 0,25 = 25 % Täyssisarusten paritus = vanhempien sukulaisuussuhde 50 % - jälkeläisen sukusiitosaste 25 % Serkusten paritus = vanhempien sukulaisuussuhde 12,5 % - jälkeläisen sukusiitosaste 6,25 % on määriteltävä, mitä ominaisuuksia hevosessa yritetään parantaa ja millainen painoarvo kullekin ominaisuudelle asetetaan. Tavoitteen on oltava täsmällisesti määritelty ja sen on oltava mitattavissa kohtuullisin kustannuksin. - Jalostustavoitteiden on oltava kestäviä, sillä kotieläinjalostus on pitkäjänteistä työtä. Sukupolvien välinen aika on pitkä, ja tavoitteita ei voi saavuttaa, jos niitä muutetaan vähän väliä, Toivonen huomautti. Jalostuksellinen edistys tapahtuu vain sukupolven vaihtuessa. Hevosilla tämä tarkoittaa usein kymmentä vuotta. Hevosen jalostusarvon ennustaminen on vaikeaa. Yksilöarvostelu on eniten käytetty tapa, mutta se 56 Ratsastus 2/09
Täyssisaruksilla ei ole samat geenit, vaan niiden sukulaisuusaste on 50 %. Toisaalta täyssisarusten geenit saattavat antaa niille hyvinkin samankaltaisen ulkoasun. Täyssisarukset connemaratammat Maplehill Aideen ja Maplehill Blaithin ovat kuin kaksi marjaa. Aideenin selässä Minna Mäenpää, joka joutui jäämään Lahden luennolta pois sairastumisen vuoksi. Jalostajan motto Eläimen sukutaulu kertoo, millainen sen odotetaan olevan. Sen oma tulos kertoo, millaiselta se näyttää. Sen jälkeläisten tulokset kertovat, millainen se tosiasiassa on. edellyttää, että hevosen on oltava sen ikäinen ja sopivassa kunnossa, jotta ominaisuuksia voidaan arvostella. Jälkeläisarvostelu on yksilöarvostelua varmempi, mutta se voidaan tehdä vasta melko myöhäisessä vaiheessa ja on hevosilla usein mahdollista vain oriille, jolla on enemmän jälkeläisiä. Siksi tilastomatemaattisia keinoja pidetään jalostusarvon arvioinnissa luotettavimpana menetelmänä. - Ihmisen muisti on valikoiva. Jos hevosesta on positiivinen mielikuva, siitä muistetaan parhaat ominaisuudet ja jälkeläiset. Jos mielikuva on negatiivinen, muistetaan vain huonot seikat. Tietokone on säälimätön ja ottaa huomioon vain tiedossa olevat todelliset faktat. Tilastomatemaattisesti jalostusarvoa laskettaessa yhdistetään kaikki saatavilla oleva informaatio ja korjataan tulokset tunnettujen ympäristötekijöiden suhteen. Laskennan kannalta on olennaista, että mitattavia ominaisuuksia on tarpeeksi. - Indeksilaskenta onkin kuin tasoitusajo. Epäsuotuisissa oloissa eläneet tai arvostellut yksilöt saavat tasoitusta, kun taas erinomaisissa oloissa arvostellut saavat takamatkaa. Lopputuloksena voittajaksi selviytyy geneettisesti paras yksilö, Toivonen vertasi. Sukusiitos ja linjajalostus Sukusiitos ja linjajalostus oli luennolla alunperin jalostusagronomi Minna Mäenpään aihe, mutta hänen sairastuttuaan Toivonen esitteli tämänkin osuuden. Sukusiitos on usein hevosjalostuksessa esiin nouseva kysymys. Sukusiitetyn yksilön vanhemmat ovat sukua keskenään, eli niillä on vähintään yksi yhteinen esivanhempi. Sukusiitosaste kertoo sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit ovat alkuperältään samoja, eli peräisin samalta vanhemmalta. Mikäli yksilön emä ja isä ovat itse sukusiitettyjä, mutta eivät ole keskenään sukua, ei jälkeläinen ole sukusiitetty. - Yksilön korkea sukusiitosaste ei aiheuta ongelmia, mutta koko populaation sukusiitosasteen tulisi pysyä alle kuudessa prosentissa. Tiukka jalostusvalinta vähentää jalostukseen käytettävien eläinten määrää, jolloin populaation sukulaisuus lisääntyy. Hevosilla karsintaa tehdään käytännössä kuitenkin lähes ainoastaan orien kohdalla, tammanomistaja voi päättää itse käyttääkö tammaansa jalostukseen vai ei. Jotta sukusiitosaste pysyisi minimissään, tulisi mahdollisimman suurta osuutta populaatiosta käyttää jalostukseen, listasi Toivonen. Haitallisena sukusiitosasteena populaatiossa pidetään yleensä kymmentä prosenttia. - Rotuponeilla on vahvuutena eri maiden populaatiot. Vaikka rodun populaatio muuten onkin suljettu ja sen kautta tietyn asteinen sukulaisuus välttämätön, eri maista löytyy kuitenkin erilaisia linjoja, sanoi Toivonen. Monet kasvattajat käyttävät linjajalostusta vahvistaakseen tiettyjä erityisen hyvänä ja tärkeänä pitämiään ominaisuuksia jalostusmateriaalissaan. Näitä ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi rotuponeilla tyyppi tai liikkeet, urheiluhevosilla vaikkapa ravinopeus tai hyppykyky. Kasvattajalle linjajalostus on työkalu, jolla kerrataan joku erinomainen esivanhempi sekä isän että emän puolelta. Pyrkimyksenä on saada eläimen geneettinen tausta yhtenäisemmäksi eli homotsygoottisemmaksi, jolloin se myös varmemmin periyttää haluttuja ominaisuuksia jälkeläisilleen. Linjajalostus vaatii kuitenkin erityisen hyvän tuntemuksen linjaan jalostetuista yksilöistä, sillä linjajalostuksella esiin nousevat myös haitalliset ominaisuudet. Siksi linjattavilla yksilöillä ei saisi olla tunnettuja heikkouksia tai sairauksia. Jalostajalla pitää olla myös rohkeutta ja silmää karsia pois jalostuksesta yksilöt, jotka eivät vastaa tavoitteita. Huonoimmassa tapauksessa sukusiitos voi heikentää hedelmällisyyttä ja yksilön elinvoimaominaisuuksia. Lisäksi se voi lisätä epämuodostumien riskiä ja vähentää geneettistä vaihtelua populaatiossa, mikä johtaa jossain vaiheessa geneettinen edistymisen hidastumiseen. Miksi sukusiitoksen yhtä muotoa eli linjajalostusta kuitenkin käytetään jalostuksessa? - Sen kautta on saatu huippuyksilöitä, mutta aina on muistettava, että asiat syntyvät monien tekijöiden summana. Sukusiitos ja linjajalostus ei ole peikko, se on hyvä renki mutta huono isäntä, mikä on otettava huomioon jalostusvalintoja tehdessä, totesi Toivonen. u Ratsastus 2/09 57
Teksti ja kuvat: Kati Valjus Lantaimuri puolitti työtaakan ABC-tallilla Karsinat puhtaaksi imuroimalla? Kuulostaa uskomattomalta, ellei jopa mahdottomalta. Haukiputaalaisella ABC-tallilla karsinoiden imurointi kuitenkin kuuluu joka-aamuisiin rutiineihin. Lantaimurin ovat kehitelleet kestiläläiset Riikoset. Hevosenlanta olisi käypä bioenergian lähde Direktiivitulkinta kieltää lannanpolton Suomessa toistaiseksi Hevosen lannan poltto energiantuottamistarkoituksessa ei toistaiseksi ole Suomessa mahdollista. Sen kieltää Suomen tulkinta EU-direktiivistä, jonka mukaan hevosenlanta luokitellaan jätteeksi, johon sovelletaan jätteenpolton tiukkoja vaatimuksia. Muun muassa Saksassa ja Ruotsissa lannanpolttoteknologia on kuitenkin jo käytössä, sillä näissä maissa samaa direktiiviä on tulkittu siten, että lanta on määritelty maatalouden sivutuotteeksi. Hevosihmiset ovat ajaneet lannanpolttoasiaa Suomessa sinnikkäästi, ja koepolttoja tehdään jo. Direktiivin tulkinnan muutos olisi merkittävä taloudellinen ja ekologinen helpotus hevosalalle. Lantalan tyhjentäminen on monelle tallinpitäjälle yksi suurimmista kiinteistä menoeristä. Polttamalla lannan hävittäminen onnistuisi ekologisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Direktiivin tulkinnan muutos ei kuitenkaan merkitsisi pelkästään hävittämisen helpottumista. - Yhden hevosen vuorokaudessa tuottama lantamäärä vastaa energiaarvoltaan noin kolmea litraa kevyttä polttoöljyä. Viiden hevosen jätöksillä lämpiäisi keskikokoinen omakotitalo ympäri vuoden. Parhaassa tapauksessa lannanpoltolla voitaisiin siis korvata muita energialähteitä lämmityksessä ja sähköntuotannossa, visioi Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall, joka on mukana lannanpolttoa pohtivassa työryhmässä. Lainsäädännön muutos vie aikansa Neuvottelut asiasta Suomen ympäristöministeriön kanssa ovat viime syksynä edenneet reilun askeleen. - Tällä hetkellä VTT ja Työtehoseura tekevät jo tutkimusta poltosta syntyvistä päästöistä. Niiden tulokset ovat kuultavissa maaliskuun aikana, ja sen jälkeen olemme taas viisaampia asian suhteen. Kun puhutaan lainsäädännön muutoksista, prosessi etenee hitaasti. Ympäristöministeriö on kuitenkin mielestäni ollut varsin myönteisellä kannalla viemässä asiaa eteenpäin, kertoo Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Pekka Soini. Päätös lannanpolton sallimisesta olisi hevostalouden kannalta erittäin merkittävä. - Kun ottaa huomioon ennustettavissa olevan energian hinnan kehityksen, lannanpoltolla saataisiin aikaan mittavia säästöjä. Lyhyellä tähtäimellä polttomahdollisuus palvelisi erityisesti suuria hevoskeskittymiä, mutten näe mitään estettä sille, etteikö ajan mittaan voitaisi kehitellä myös pienempien tallien ja jopa kuntien yhteisiä polttoratkaisuja, Soini maalailee. Lupa on kuitenkin ykkösenä listalla, ennen kuin kehitystyötä voidaan lähteä viemään eteenpäin. - Sehän on selvää, että tuotekehitys lähtee käyntiin vasta, kun toimintaan päästään käsiksi. Parhaat ratkaisut teknologian kehittymiseen syntyvät kokemuksen kautta. Toisin sanoen, vaikka lupa saataisiinkin, olemme vasta prosessin alkutaipaleella, Soini huomauttaa. Saksassa toinen tulkinta Inkoolainen hevosalan yrittäjä Gun Järnefelt on ajanut lannanpolttoasiaa Suomessa aktiivisesti jo viitisen vuotta. 58 Ratsastus 2/09
Haukiputaalaisella ABC-tallilla on käytetty karsinoiden siivoamiseen lantaimuria reilun vuoden ajan. - Aikaisemmin 37 hevosen karsinat siivottiin käsipelillä. Se oli kahdelle työntekijälle melkoinen urakka. Kovin homma oli kottikärryjen työntämisessä pitkin pitkää käytävää lantalaan ja takaisin lukemattomia kertoja, muistelee tallimestari Miia Rinne. Yksinkertaisuudessaan lantaimuri toimii kuten keskuspölynimuri. Se imee hevosten jätökset ja kuljettaa ne alipaineputkia pitkin suoraan ulkona sijaitsevalle vaihtolavalle. Pitkällä käytävällä on kaikkiaan neljä liitintä, joihin suuttimen letkun voi kiinnittää. - Talikkohommista ei kuitenkaan kokonaan päästä, sillä pissat pitää tietysti kaivella purujen alta esille, ja osa hevosista on niin sotkuisia että lantakikkareet täytyy ensin läjätä talikolla. Suurin osa karsinoista kuitenkin puhdistuu pel- Lantaimuri toimii kuten keskuspölynimuri kästään imurinsuutinta liikuttamalla. Nykyisellään karsinoiden siivoamiseen menee kahdella työntekijällä reilut kolme tuntia, kun siihen ennen saattoi mennä tupla-aika, Rinne selvittää. Paitsi aikaa, imuri säästää ennen kaikkea työntekijöitä. - Lannanluonti on kovaa työtä joka toispuolisine työasentoineen, kärryjen työntelyineen ja kippaamisineen kuormittaa työntekijää kohtuuttomasti. Tätä nykyä pystymme rehellisesti lupaamaan huomattavasti kevyemmän työtaakan kuin tämän kokoisissa talleissa yleensä, kertoo ABC Ratsutallit Oy:n hallituksen jäsen ja työntekijöiden rekrytoinnista vastaava Johanna Riihijärvi. Kertainvestointina lantaimuri on melko kallis, kymmenisen tuhatta euroa. - Tuntuu hölmöläisten hommalta, että meidän täytyy Suomessa tehdä mittaukset alusta lähtien uudelleen, vaikka kaikki päästömittaukset on takuulla tehty Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa, Itävallassa ja Italiassa, missä lannanpolttoteknologia on jo käytössä, puuskahtaa Järnefelt. Järnefelt luki vuonna 2003 saksalaisesta ratsastuslehdestä menetelmästä, jolla hevosenlantaa hyödynnettiin polttamalla lämpöenergian lähteenä. - Ajatushan on nerokas! Monessa tallissa työskennelleenä ja omaakin tallia hoitaneena tiedän, että lannan poisvienti on erityisesti etelän kaupunkitalleilla suuri ongelma ja monen tallinpitäjän suurin kustannuserä, joka päivittäisessä tallinpyörityksessä tulee vastaan. Puhumattakaan siitä, että tämän uusiutuvampaa energian lähdettä saa hakea. Hevosenlanta uusiutuu keskimäärin joka kolmas tunti, Järnefelt huomauttaa. Järnefelt otti saksalaisiin yhteyttä ja kävi Münchenin lähistöllä katsomassa paikkaa, jossa hevosenlannan polttoon oli kehitelty kokonaan oma polttotekniikkansa. - Saksalaisten systeemissä lanta kuivataan ja puristetaan briketeiksi, joita voidaan varastoida ja polttaa kuin klapeja konsanaan. Pannun lämpötila on 950 astetta ja siinä on kaikki asianmukaiset savukaasujen ja pölyhiukkasten suodattimet. LVI-alalla toimiva Schächen perhe, idean isännät ja tuotekehittelijät, lämmittivät 15 hevosensa tuottamalla lantakutterinpuruseoksella ison omakotitalon, maneesin, pihalla olevan uimaaltaan ja laitumella olevat juoma-automaatit putkineen, Järnefelt kertoo. Schächen koetallin tuloksista innostuneina saksalaiset ottivat menetelmän omakseen. Münchenin lähellä, aivan asutuksen keskellä sijaitseva Olympiareitanlage on 82 hevosen tallikompleksi, joka kaksine maneeseineen, valtavine sosiaalitiloineen ja hotelleineen lämpiää hevosenlantabri keteillä. Säännökset kattilan, savukaasujen ja hiukkasten suhteen ovat luonnollisesti Saksassakin tarkat. Tätä nykyä Saksassa on jopa hevosenlantabri kettien pientuottajia, jotka myyvät ylijäämäsähköään valtakunnalliseen sähköverkkoon. - Saksassa direktiiviä päädyttiin tulkitsemaan siten, että hevosenlanta ei briketeiksi jalostuksen jälkeen ole jätettä. Laitoksen päätarkoitus ei myöskään ole jätteen poltto, vaan lämmön tuottaminen. Kolmaskin merkittävä ero Suomen direktiivitulkinnalle on: Saksassa hevosta ei katsota lehmien ja sikojen tavoin hyötyeläimeksi kuten Suomen tulkinnassa, Järnefelt ihmettelee. Kokonaiset kylät lämpimiksi hevosenlannalla? Järnefeltille selvisi pian, ettei lantakattiloiden rantautuminen Suomeen tapahtuisi hetkessä. - Alkuinnostuksessa juoksin Ympäristöministeriössä ja ympäristökeskuksissa julistamassa lannanpolton ilosanomaa. Vastaanotto oli kuitenkin nihkeää: direktiivi on direktiivi, eikä siitä voida lipsua. Se tuntuu uskomattomalta, sillä samaa EU:tahan me Saksan kanssa olemme. Saman lainsäädännön pitäisi kaiken järjen mukaan päteä täälläkin. Mutta ei, me hukkaamme hyvän, uusiutuvan bioenergian lähteen omilta nurkiltamme ja tuomme öljyä toiselta puolelta maailmaa. Samanaikaisesti jatkuvassa kasvussa olevan hevosalan yrittäjät kamppailevat lantaongelman kanssa, Järnefelt pyörittelee päätään. Viime aikoina myös edistyksellisestä länsinaapuristamme Ruotsista on kantautunut lupaavia uutisia: siellä on kehitelty menetelmä, joka polttaa lantaa sellaisenaan, ilman briketöintiä. - Lanta ja kuivike viedään karsinasta kottikärryillä suoraan uuniin, ja se palaa siellä saman tien. Ja tämä tapahtuu vieläpä osittain suomalaisvalmisteisessa uunissa! Uusiakin mahdollisuuksia on naapurimaassa avattu. Kehitteillä on projekteja, joissa suunnitellaan kokonaisten kylien lämmittämistä hevosenlannalla. Järnefelt uskoo, että lannanpolttoasia on nyt myötätuulessa. - Jos tämän vuoden aikana ei lupaa lannanpoltolle heltiä, niin ei voi todeta muuta kuin että shit happens! Ratsastus 2/09 59
1. 1. Lantaimuri toimii samalla periaatteella kuin keskuspölynimuri. Tallin käytävällä on yhteensä neljä liitintä. 2. Erikoissuuttimella puhdistuvat myös käytävät. 3. Pölypussi. Lanta kulkee putkia pitkin suoraan ulkona sijaitsevalle vaihtolavalle. 4. Paitsi aikaa, lantaimuri säästää ennen kaikkea työntekijöitä. Tallimestari Miia Rinne on ollut tyytyväinen uuteen, ergonomiseen työvälineeseen. 2. 3. 4. Imuri on maksanut itsensä takaisin 60 Ratsastus 2/09
Miten luomulannoitteesta tuli jäteongelma? Lannan jälkikäsittely on ongelma erityisesti Etelä-Suomen kaupunkitalleilla LANNOITTEEKSI? Maaseudulla lanta levitetään pelloille lannoitteeksi. Nykyään viljelijät ottavat lantaa vastaan nihkeästi, sillä se sisältää yleensä runsaasti kutterinpurua (on laskettu, että jopa neljä viidesosaa seoksesta) ja on näin ollen hidasta maatumaan. Runsaasti kutterinpurua sisältävä seos itse asiassa heikentää peltoa, sillä maatuminen syö pellosta typen. Lisäksi laki määrää, että lantaa saa levittää pelloille vain sulan maan aikana. Puolen vuoden varastointi omalla tontilla on kaupunkitallien pitäjille mahdotonta. Yksi ongelma on myös se, että kaupunkitallien pitäjien yhteydet viljelijöihin ovat katkenneet. Mahdollisia jälkikäsittelyn kanavia ei löydetä. MAANRAKENNUSAINEEKSI? Maanrakennusyrittäjät jalostavat lannasta käypää viherrakennusainetta erityisesti alueilla, missä on paljon uudisrakentamista. Lanta sekoitetaan pintamaahan tarkoitukseen osoitetuilla alueilla. Maatuminen on suhteellisen hidasta ja aumaa on hoidettava ja ilmastoitava, jottei ilmaston lämpenemistä edistäviä typpiyhdisteitä pääse syntymään. KAATOPAIKALLE? Edelleen osa kaupunkitallien lannasta päätyy kaatopaikalle, vaikka se on ehdottomasti epäekologisin tapa hävittää lanta. Kaatopaikoilla on omat säädöksensä, joiden mukaan biohajoavan jätteen määrää pyritään koko ajan asteittain vähentämään kasvihuonekaasujen vuoksi. Tallinpitäjälle kaatopaikalle kuskaaminen käy kontteineen, kuljetuksineen ja jätemaksuineen kohtuuttoman kalliiksi. KOMPOSTIIN? Monella tallilla on käytössä koneellinen kompostointi, mutta menetelmä ei poista perusongelmaa: lannan jälkituote on edelleen kuljetettava omalta tontilta pois. ESKADRON Flexisoft PROSAFE suojat Etu ja takasuojat yht. 125 MOUNTAIN HORSE High Rider II RATSASTUSSAAPPAAT norm. 212 e 20 % LOPUT TALVI- POISTOT 50 % jopa - Meille se on ollut kannattava investointi. Imuri on maksanut itsensä takaisin paitsi ajan säästössä, ennen kaikkea tallihenkilökunnan työtyytyväisyystason nousuna. Uusien työntekijöiden löytäminen, ja ennen kaikkea pitäminen, on osoittautunut huomattavasti helpommaksi, Riihijärvi kiittelee. Uuden tekniikan asentaminen rakennukseen asetti haasteita Haukiputaan lantaimuri on kestiläläisen Jyrki Riikosen rakentama vekotin, jonka putket ovat muovista nuohousputkea. Sen esikuvana on toiminut Lassi Riikosen omaan ponitalliinsa rakentama prototyyppi, jonka on ollut käytössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Oulun läänin Pelle Pelottomat ovat tehneet melkoisen kehitystyön. - Uusiin tallirakennuksiin on jo tarjolla erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja lannan poisvientiin. Tämä talli on rakennettu vuonna 1992, joten uuden tekniikan asentaminen vanhaan rakennukseen asetti kieltämättä haasteita. Jälkiasennus tehtiin samalla, kun tallissa tehtiin mittava peruskorjaus pari vuotta sitten, Riihijärvi kertoo. Imurin kehitystyö on käynnissä edelleen. - Alipaineputket pitävät näin isossa tallissa melko kovaa meteliä, joten jossain vaiheessa imuri tullaan vuoraamaan bitumilevyillä, jolloin äänenvoimakkuutta saadaan pienemmäksi. Hevosethan pääsääntöisesti ulkoilevat karsinoiden putsauksen aikaan, mutta vaikka niistä joku olisi tallissakin, ei melu niitä häiritse, Riihijärvi kertoo. Paitsi karsinat, imurilla puhdistuvat erityissuuttimen avulla myös käytävät, ruokakupit, seinät ja jopa katot. - Siisteydestä ja hyvästä talli-ilmasta on tullut runsaasti kiitosta asiakkailta. u Sinulle ja Hevosellesi Tervetuloa nettikauppaan! www.hevosvayla.fi ( 05 230 2282 Online 24 h/vrk Itäväylän kauppakeskus Helsingintie 1, Hamina RATSU RAVI WESTERN Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. Ratsastus 2/09 61
Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Ery Rosendalin albumit, Jari Rosendal ja Leena Kahisaari Huipputamma täytti 30 vuotta Antilly Z teki minusta ratsastajan Huipputamma Antilly Z täytti tammikuussa 30 vuotta nykyisellä kotitallillaan Hollannissa. Merkkivuotenaan se myös kantakirjattiin FWB-kantakirjaan ensimmäisellä palkinnolla. ry Rosendal tunnetaan paremmin nimellä Hämme. Hän kertoi saaneensa Antillyn ollessaan 18-vuotias ja siirtymässä junioriluokista nuoriin ratsastajiin. - Kun kokeilin sitä, se kuskasi minua ympäri maneesia parikymmentä minuuttia. Äitini Carita kuitenkin näki siinä jotakin ja minulta ei paljon kysytty, Hämme nauraa. - Äidillä on aina ollut valtavan hyvä hevossilmä. Hämme ja Antilly Z aloittivat kisauransa pienessä kaaoksessa. - Nikkilän ulkokisoissa tamma kävi niin kuumana, että poistui verryttelyalueelta aitana toiminut köysi jaloissaan. Sitten kun päästiin radalle, se kyllä toimi ihan hienosti. Villistä menosta alkanut yhteistyö poiki upeita tuloksia. Hämme oli juniorien EM-kilpailuissa neljäs, voitti kansainvälisiä nuorten luokkia sekä SM- ja PM-mitaleita ja osallistui lukuisiin kansainvälisiin gp-luokkiin ja maailmancupin osakilpailuihin. - Antilly on ehdottomasti elämäni hevonen. Se teki minusta ratsastajan ja koulutti minua ihmisenä, Hämme kiittää. - Välillä on ollut sellainen olo, että kukaan ihminen ei pysty ymmärtämään minua yhtä hyvin kuin se. Hämmen kilpaura loppui 1990-luvun lamaan. - Olin 24-vuotias kun lopetin kilparatsastuksen. Syyt olivat taloudelliset. Sponsoreja ei saanut eikä minulla ollut varaa jatkaa. Muut kilpahevoset myytiin, mutta Antilly Z jäi silloin Hollantiin siitostammaksi, koska siellä hyvät orit ovat lähempänä ja laidunkausi on pitkä. - Lopettaminen oli tosi rankka päätös. Koko elämäni oli pyörinyt hevosten ympärille ja sitten piti löytää aivan uutta sisältöä elämään. Ei mennyt kauan kun tutustuin Jariin, menimme naimisiin ja muutimme Coloradoon kolmeksi vuodeksi. Hämmellä ja Jarilla on nyt kaksi lasta, 8-vuotias Sessa ja nelivuotias Eric. - Antilly on aina ollut omapäinen ja se lienee ainoa tamma, jolla on porttikielto Zangersheideen, Hämme nauraa. - Se nimittäin siellä ollessaan karkasi laitumelta ja meni kuljetusautoon, jossa oli muutama kilpailuihin lähtevä ori - Tamma oli silloin jo yli 20-vuotias. Se harrasti laitumelta karkaamista johonkin 24 ikävuoteen asti. 1. 62 Ratsastus 2/09
2. 3. 1. Antilly kantakirjattiin FWB-kantakirjaan helmikuun alussa. Suomalaiset rakennetuomarit Maria Möller ja Camilla Simonsén kävivät Hollannissa tekemässä rakennearvostelun. 2. 30-vuotias Antilly Z juhli merkkipäivänään syömällä Gun Järnefeltin tekemän kakun. 3. Hämme ja Antilly nuorten EM-kilpailuissa Englannin Stoneleighissa vuonna 1989. Ratsastus 2/09 63
1. Antillyn varsat - Minulle selvisi vasta äskettäin, että Antilly oli varsonut nuorena hevosena kertaalleen, Hämme sanoo. - Varsa oli Ramirosta mutta se oli valitettavasti kuollut nuorena. Kilpauransa jälkeen Antilly Z jätti varsat Level Z (myytiin Hollantiin), Levad Z, Chauvinist Z, Tilly s Chantilly Z ja Tilly s Malmaison Z. On todella harvinaista, että pitkän ja menestyksekkään kilpauran tehnyt tamma vielä jättää näin monta varsaa. - Orivarsat olen myynyt ja tammat pitänyt itselläni. Lia Lammi on virallisesti Chauvinist Z:n kasvattaja, koska liisasin Antillyn hänelle kun se oli kantava Carthagosta. - Kaikki ovat tyypiltään erilaisia, mutta yksi asia niille on yhteinen: Ne rakastavat hyppäämistä, Hämme sanoo. Tilly s Chantilly Z on jättänyt varsat Tilly s Omen ja Tilly s Opportunity ja Malmaison Z on varsonut varsan Tilly s Chaos. Antillyn lastenlasten nimet ovat tuttuja niille, jotka ovat seuranneet Kyvyt Esiin tilaisuuksia. Tilly s Malmaison Z ja Tilly s Chaos ovat parhaillaan Ruotsissa valmennettavina, koska siellä on paremmat kilpailumahdollisuudet kuin Suomessa. Tilly s Chantilly Z puolestaan on Hämmen ratsuna ja asuu Kirkkonummella. Oman kasvatustoiminnan kautta Hämme ryhtyi myös auttamaan muita kasvattajia. - Ihmiset alkoivat kysellä neuvoja orivalintoihin ja siitä se lähti. Oriiden välittäminen on minulle kyllä harrastustoimintaa, ei sillä mitään tienaa. - Mutta kun olen nähnyt hollantilaisia oriita paljon ja tunnen Nijhofin ja De Wiemselbachin oreja, niin mielelläni autan ihmisiä tekemään hyviä valintoja. Orikatalogeissahan jokainen ori on täydellinen, Hämme naurahtaa. u 64 Ratsastus 2/09
2. 3. 4. 5. 1. Tilly s Chantilly on nyt Hämmen ratsuna, mutta siitäkin odotetaan vielä lisää hyviä varsoja. 2. Antillyn varsoista Chauvinist Z on ehtinyt urallaan pisimmälle. 3. Tilly s Chaos on emänsä Tilly s Malmaisonin kanssa Ruotsissa Jonas Ingemarsonin tallilla valmennettavana. 4. Tilly s Opportunity hallitsi viime vuonna kaksivuotiaiden Kyvyt Esiin estefinaalia. 5. Tilly s Malmaison Z voitti kaksivuotiaana Kyvyt Esiin estefinaalin. MADE- TO- MEASURE Jeremy Rudge Saddlery Ltd Jeremy Rudge mittatilaussatulat ovat valmistettu erittäin laadukkaasta englantilaisesta nahasta parhaalla ammattitaidolla. Valittavana useita malleja sekä värivaihtoehtoja. 10 v runkotakuu. Jeremy Rudge valikoimaan kuuluvat myös huippu laadukkaat käsinommellut suitset. Kaikki osat saatavana myös erikseen joten voit koota juuri sinun hevosesi tarpeisiin sopivan kokonaisuuden. Jeremy Rudge SSL-kouluvyö Upea kouluvyö huippuominaisuuksin. Vyön ja satulan eteenpäin liukumista estävä S-muotoilu, yhdistettynä paineen tasaisesti vastinhihnoille jakaviin liikkuviin solkiin ja joustoon. Satulapaja Iso Roobertinkatu 35 00120 HELSINKI puh. 0400 474 395 avoinna ark. 10 17 la 10 14 www.satulapaja.com Ratsastus 2/09 65