Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624



Samankaltaiset tiedostot
Selvitys: Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana hankkeesta

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna Virtuaalikoulu

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raportt Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana:

III periodi :

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

Saamelainen paikallinen kehittäminen

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

MEIDÄN VESANNON KOULU

9.45. lakimiessihteeri

AITOJEN TAITOJEN JUURILLA

Arjen turvaa kunnissa

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli Verkostokuulumisia

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

Monialainen yhteistyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

Utsjoen saamenkielisten

Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

OHJELMA. Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssi Inari

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Suomen kulttuurivähemmistöt

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

LAUSUNTO 1 (6) Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Pohjoisranta Rovaniemi

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

b) Seuran/yhdistyksen/yhteisön kokonaisbudjetti kaudelle, jolle avustusta haetaan: 3 000

Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu

PUUTARHA NUORISOTILANA

Transkriptio:

1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen taustaa SamiSoster ry sai vuonna 2004 Lapin lääninhallitukselta avustusta käynnistää saamelaisalueella kuntarajat ylittävää nuorisotyötä, jossa tavoitteena oli tiedon tuottaminen saamelaisen alueellisen nuorisotyön sisällöllisistä tarpeista ja mahdollisista toimintatavoista. Lisäksi tavoitteena oli saamelaisnuorten kulttuurisen identiteetin vahvistaminen sekä ennaltaehkäisevän päihdetyömallin kehittäminen saamelaisyhteisön tarpeisiin. Em. tietojen ja kokemusten perusteella oli tarkoituksena työstää toimintamallia, joka tähtää alueellisen, kuntarajat ja osittain valtioiden rajat ylittävän saamelaisen nuorisotyön kehittymiseen. Vuonna 2004-2005 toteutetun projektin kokemusten mukaan eri ikäisten nuorten tarpeet erilaiselle toiminnalle jakautuvat selkeästi ikäryhmittäin: * pienimmät lapset miltei yläasteikään toivovat ohjattua toimintaa, erilaista yhdessä tekemistä ja touhuamista. * Seuraava ikäryhmä, yläasteikäisistä lähes parikymppisiin, toivoo ennen kaikkea yhteistä tilaa olla ja viettää aikaa omien ikätovereiden kanssa ja mahdollisuutta kulkea yhdessä tapahtumissa. * Siitä seuraava ikäryhmä, 18-25 vuotiaat ja siitä ylöspäin, on taas kiinnostunut ennen kaikkea toiminnasta, joka voisi myös työllistää. Myös kiinnostus omiin kulttuurillisiin taitoihin ja tietoihin on suuri. Lisäksi nuorten keskusteluissa nousi esille, tarve kehittää toimintaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuoret esittivät kehitettäväksi mm. alueellista toimintaa, jossa he voisivat tutustua eri alueen nuorten kulttuuriin ja elämään ja kehittää toimintoja yhdessä. Nuoret nostivat esille myös tarpeen pohtia yhdessä saamelaiseen kulttuuriin sisältyviä asioita, monikulttuurisen yhteiskunnan vaatimuksia ja nuorten omia mahdollisuuksia ja vaikeuksia saamelaisen kulttuurin ja kielen ylläpitämisessä.

2 2. Tavoitteet Kehittää saamelaisnuorille alueellisesti toimintaa, joka - vahvistaa nuorten saamelaisidentiteettiä ja tukee nuorten hyvinvointia, - edistää saamen kielen ja kulttuurin säilymistä - edistää saamelaisten perinteisten tietojen ja perinteisten taitojen siirtymistä uusille sukupolville - - Kehittää saamelaisen nuorisotyön toimintamallia 3. Hankkeen toteutus Toteuttamistavaksi valittiin nuorten esitysten pohjalta alueellinen työskentely siten, että saamelaisnuorille järjestettiin eri puolilla saamelaisaluetta saamelaistapahtumien yhteydessä oma tapahtuma, jonka teeman valintaan vaikuttaa kulloisenkin tapahtuman sisältö. o Kohderyhmänä olivat 14-24 vuotiaat saamelaisnuoret o Yhteistyökumppaneina olivat paikalliset saamelaisyhdistykset, Saamelaiskäräjien lastenkulttuurikeskus, SamiSoster ry:n muut kehittämishankkeet, Sami Duotji ry, Suomen saamelaisten keskusjärjestö ry, SEIS-projekti sekä Inarin selvä pelihanke. SamiSoster ry järjesti projektin aikana yhteensä kolme viikonlopputapahtumaa eri puolilla saamelaisaluetta, yhden seminaarin sekä osallistui Suomen EU:n puheenjohtajakauden tapahtumaan ja käynnisti yhden nuorisohankkeen. 3.1. Vuotson tapahtuma Teemana oli saamelainen identiteetti ja tutustuminen Vuotson alueen kulttuuriin. Ohjelmassa oli nuorten yhdessä oloa, vuotsolaisten ikäihmisten tarinatuokioita Sompien alueen ja Vuotson elämästä, keskustelua nuorten vaikutusmahdollisuuksista sekä koulutuksesta. Tapahtumassa vierailivat Tiina Sanila ja Petra Magga sekä Saamelaiskäräjiltä Pekka Aikio ja Heikki J Hyvärinen. Ohjelmassa oli myös suopunginheiton opetusta nuorille ja suopunginheittokilpailut. Illalla oli Vuotson koululla Amocin konsertti, joka keräsi lähes 100 henkeä paikalle. 3.2. Hetan marjanpäivät Teemana oli saamelainen musiikki ja Marjanpäivät perinteenä sekä saamenpukuun pukeutuminen

3 Joiku- ja musiikkikurssin vetäjinä olivat Anna Näkkäläjärvi ja Petra Magga Saamelaiskäräjiltä. Saamenpukuun pukeutumisen opastajana oli Sami Duotji ry:stä Marja Näkkäläjärvi-Jomppanen. Nuoret osallistuivat marjanpäivien saamelaiskulttuuritapahtumaan, eri konsertteihin ja poroajo- sekä suopunginheittokilpailuihin ja marjanpäivä diskoon. Marjanpäiville osallistui nuoria joka puolelta saamelaisaluetta sekä muualta Suomesta mm. Helsingistä. 3.3. Ijahis Idja- tapahtuma Inarissa Toukokuussa Sami Nuorat ovttas- projekti osallistui Inarissa Ijahis Idja- tapahtumaan yhdessä Saamelaiskäräjien ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Sami Nuorat ovttas- projekti järjesti tapahtumaan suuren suosion saaneen Nuoraid Idja kafea- nuorten yökahvilan. Ijahis Idja- tapahtumassa oli useita saamelaismusiikin konsertteja. Nuorilla oli oma nuorten artistien konsertti. 3.4. Arki ja haaveet nuorten ajatuksia kotiseuduilta ja kaukaa seminaari Levillä Maalikuussa 2006 SamiSoster ry järjesti yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Seis projektin kanssa yhteistyössä seminaarin aiheesta Arki ja haaveet nuorten ajatuksia kotiseuduilta ja kaukaa Levillä, Hotelli Hullussa Porossa. Kaksikielisenä, pohjoissaameksi ja suomeksi, toteutetun seminaarin tavoitteena oli keskustella perinteen ja modernin välissä kamppailevien nuorten kohtaamista haasteista ja haaveista. Seminaarissa esille nostettiin ennen kaikkea saamelaisnuorten identiteettiä ja sen rakentumista koskevat kysymykset, mutta nuorten asemaa pohdittiin myös moniperusteisesta näkökulmasta ja etnisten vähemmistöjen kautta. Raportti liitteenä. 3.5. Osallistuminen Inarin selvä peli- toimintaan Samisoster ry:n edustaja ja nuoret ovat toimineet aktiivisesti Inarin selväpeli-työryhmässä eri tapahtumissa sekä Inarissa että Utsjoella. 3.6. Nuoraid Ohcejohkka- projekti SamiSoster ry käynnisti keväällä 2006 Utsjoella 3- vuotisen Nuorten Utsjoki- hankkeen RAY:n avustuksella. hankkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten elämänlaatua. Tarkoituksena on kehittää sekä tukitoimia erityisesti syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tukemiseksi, että toimia, joilla voidaan myönteisellä tavalla tukea Utsjoen kunnan nuorten kasvua. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja ongelmien ehkäisemiseen, puuttumiseen ja käsittelemiseen. Projektin tavoitteiden taustalla on visio monikulttuurisesta nuorten Utsjoesta, jossa nuorilla on myönteinen ja aktiivinen suhde elämään monikulttuurisessa maaseutuyhteisössä. Tarkoituksena on, että eri kielellisiin ja kulttuurillisiin ryhmiin kuuluvat arvostavat ja kunnioittavat toisiaan, toistensa historiaa, kieltä ja kulttuuria.

4 3.7. EU:n nuorisotoimialajohtajien kokoukseen liittyvän nuorisotapahtuman järjestäminen lokakuussa 2006 Saariselällä. Suomen EU:n puheenjohtajakauteen liittyvään tapahtumaan saamelaisnuoret kutsuttiin mukaan SamiSoster ry:n ja saamelaiskäräjien lastenkulttuurikeskuksen kautta. Saamelaisnuoret osallistuivat tapahtuman ja tapahtumassa luovutetun julkilausuman valmisteluun. Tapahtumassa he toivat esille saamelaisten kulttuuria ja elämää sekä nuorten toiveita ja odotuksia. 4. Tulokset Nuorten asioiden ja elämään liittyvien asioiden esille nouseminen sekä SámiSoster ry:n, Saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien toiminnassa. SamiSoster ry:n toiminnassa nuorten elämään liittyvät asiat ovat esillä sekä Utsjoella toimivassa Nuorten Utsjoki-hankkeessa, mutta myös muissa kehittämishankkeissa. SamiSoster ry:n toiminnan vakiintuminen Inarin selvä peli- työryhmässä sekä yhteistyön kehittyminen kuntien nuorisotyön kanssa. Ennaltaehkäisevän huumetyön kehittämishankkeen suunnitteleminen yhteistyössä Inarin kunnan nuorisotyön kanssa Saamelaisalueen nuorten yhteistoiminnan tiivistyminen ja nuorten parissa työskentelevien tahojen verkostoituminen. Nuorten ideoiman toimintamallin kehittyminen Utsjoen nuorisohankkeen käynnistyminen 5. Arviointi Arvioitaessa tämän hankkeen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista, voidaan todeta, että asetetut tavoitteet toteutuivat sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Tähän osaltaan vaikutti edellinen saamelaisnuorten kanssa toteutettu alueellinen työ. Saamelaisten kulttuurissa on eroja eri puolilla saamelaisaluetta. Kulttuurin säilymiseen ja kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi paitsi koti ja koulu, myös asuinympäristö, sukulaiset, ystävät jne. Tässä hankkeessa oli tavoitteena kehittää alueellisesti toimintaa, joka tukisi saamelaisnuorten identiteetin vahvistumista. Arvioitaessa tätä merkittävää tavoitetta, voidaan todeta, että toiminta onnistui. Nuorten palautteen mukaan juuri tällainen toiminta,. jossa eri asuinalueelta ja erilaisesta saamelaisesta kulttuurista tulevat nuoret tapaavat ja voivat yhdessä pohtia asioita auttaa nuoria oman saamelaisen identiteetin pohtimisessa ja vahvistumisessa..

5 Tässä toteutetussa hankkeessa SamiSoster ry;llä oli mahdollisuus hyödyntää muiden hankkeiden toimintaa, jolloin toteuttaminen yleensä näinkin laajana oli mahdollista. Ottaen huomioon saamelaisalueen laajuuden, hanke tavoitti nuoret. Nuorten osallistumiseen vaikuttivat monet asiat mm. poroerotukset, jotka eivät olleet tiedossa suunniteltaessa tapahtumia, rippikoululeirit, joista ei järjestäjillä ollut ajoissa tietoa, muualla opiskelevien nuorten omat tapaamiset tai muuta vastaavaa. Toimintojen yhteensovittaminen koko saamelaisalueen huomioiden on haasteellinen tehtävä. Tässä hankkeessa luotu malli on hyvä ja toteuttamiskelpoinen ja onkin syytä pohtia eri keinoja ja toteuttamistapoja tällaisen toiminnan saamiseksi pysyväksi nuorisotoiminnaksi. Toiminta sopisi hyvin esim. SamiSoster ry:n toiminnaksi, mutta se vaatisi pysyviä resursseja koordinaattorin palkkaus- ja toimintakuluihin sekä määrärahaa nuorten tapahtumiin. Liitteet: talousselvitys Arki ja haaveet -seminaarin kooste tapahtumien ohjelmia