Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Yhteinen maailmanperintö 2 Maailmanperintö Korkea Rannikko/ korkea kohtaa matalan, jääkaudesta nykyaikaan 3 Ainutlaatuiset arvomme vastuumme Grand Canyon, Galapagossaaret, Pääsiäissaari, Suomenlinna, Falunin kuparikaivos, Auschwitz Birkenau, Kiinanmuuri, Egyptin pyramidit, Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo, Vapaudenpatsas, Versailles, Petra, Stonehenge, Länsi Norjan vuonomaisemat, Illulissat jäävuono jne. Maailmanperintö kertoo ainutlaatuisella tavalla maailman ja ihmiskunnan historiasta. Vuonna 2010 koko maailmassa oli lähes 900 maailmanperintökohdetta, joista 21 ylittää usean eri valtion rajat. Maailmanperintökohde voi olla kulttuuriperintökohde, luonnonperintökohde tai niiden yhdistelmä. Korkea Rannikko/ on luonnonperintökohde ja kuuluu hyvään seuraan muun muassa Yhdysvaltojen Grand Canyonin ja Ecuadorin Galápagossaarten kanssa! Luonnonperintökohteeksi hyväksyminen vaatii maailmanperinnön suojelemista, hoitamista ja esittelyä. Korkealla Rannikolla / 1
ssa pääsee näkemään yhä jatkuvan maankohoamisen vaikutukset ja miten mannerjäätikkö on muokannut luontoa ja luonut erikoisia geologisia muodostumia. Mannerjäätikön jälkiä ja maankohoamista pystyy tarkastelemaan maailman parhaiten juuri Korkealla Rannikolla / Merenkurkun saaristossa. Korkean Rannikon/Merenkurkun saariston ainutlaatuinen arvo liittyy geologisiin muodostumiin, kuten kalottivuoriin ja De Geermoreeneihin. Maailmanperinnöt kuuluvat kaikille. Ne ovat korvaamattomia hyvinvoinnin, tiedon ja innoituksen lähteitä. UNESCOn maailmanperintösopimus: Sopimus sitoo jäsenmaat hoitamaan ja suojelemaan maailmanperinnön ainutlaatuisia arvoja tuleville sukupolville. Korkean Rannikon/n hallinnon koordinoinnista vastaavat Ruotsissa Västernorrlannin lääninhallitus ja Suomessa Metsähallitus. Kuva: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, Anita Storm, Tomas Birkö, Jonas Salomonsson 4 Korkean Rannikon/Merenkurkun saariston rajat ylittävä maailmanperintökohde sijaitsee molemmin puolin Pohjanlahden kapeinta kohtaa Ruotsin pohjoisosassa ja Suomen keskiosassa. Korkea Rannikko hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2000, ja vuonna 2006 alueeseen 2
5 Saman jään alla liitettiin. Itämeren kapeinta kohtaa Suomen ja Ruotsin välillä kutsutaan Merenkurkuksi, ja se koostuu sekä Suomen että Ruotsin rannikkosaaristoista ja merenpohjan kynnyksestä, jossa vedensyvyys on enimmillään vain 25 metriä. Merenkurkun eteläisin osa sijaitsee Ruotsin puolella noin 30 kilometriä Korkeasta Rannikosta pohjoiseen. Merenkurkku erottaa etelän Selkämeren pohjoisen Perämerestä. KORKEA RANNIKKO 20 kilometriä leveä, 80 kilometriä pitkä Pinta ala: 142 500 ha, josta 56 % vettä. Henkeäsalpaavat maisemat korkeine jyrkkine vuorineen ja kapeine lahtineen. Maailman korkein rantaviiva 286 metriä merenpinnan yläpuolella Skuleberget vuorella. Kunnat: Kramfors, Örnsköldsvik. MERENKURKUN SAARISTO 70 kilometriä leveä, 60 kilometriä pitkä Pinta ala: 194 400 ha, josta 85 % vettä. Matala ja kivikkoinen saaristomaisema tuhansine saarineen, kareineen ja luotoineen. Korkein kohta sijaitsee vain 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Uutta maata nousee merestä joka vuosi noin 150 jalkapallokentän verran. Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari ja Vöyri. Viimeisimmän Veiksel jääkauden aikana molemmat alueet olivat lähes kolmen kilometrin paksuisen jääpeitteen alla, kunnes ilmasto lämpeni ja jää alkoi sulaa. 10500 vuotta sitten jää oli sulanut maailmanperintöalueelta. Kokonaan 3
6 Korkea Rannikko se oli sulanut 9000 sitten. Jääpeite oli paksuimmillaan ja painavimmillaan juuri Korkean Rannikon ja n alueella. Kuva: Christina Knookala. Korkealla Rannikolla/Merenkurkun saaristossa maa on paksun jääpeitteen sulamisen jälkeen kohonnut eniten maailmassa: noin 800 metriä. Jään painama maankuori nousee hitaasti mutta varmasti alkuperäiseen korkeuteensa. Korkea Rannikko on kuten nimestä kuulee ja kuvista näkee harvinaisen jylhää kumpuilevine vuorineen, jyrkkine rinteineen ja syvine lahtineen. 7 oli alavaa ja matalaa jo ennen jääkautta, mutta se on itse asiassa noussut yhtä paljon kuin Korkea Rannikko. Jääkauden lopulla n alue sijaitsi n. 250 metriä merenpinnan alapuolella. 8 Korkea Rannikko/ maailmanperintö jossa maa kohoaa 8 mm/vuosi Viimeisin jääkausi, maankohoaminen ja aaltojen voima ovat sävyttäneet ja muokanneet Korkean Rannikon/n ainutlaatuisen maiseman. Maankohoaminen jatkuu edelleen myös tällä noin 3 400 neliökilometrin suuruisella alueella, johon kuuluu muun muassa 7 000 saarta ja luotoa. Maa kohoaa yhtä nopeasti Suomen ja Ruotsin puolella eli noin 8 millimetriä vuodessa ja siis lähes metrin sadassa vuodessa. Kuva: Helifoto (ilmakuva) 4
9 Jään paksuus ja laajuus... koska mannerjäätikkö oli paksuimmillaan ja painavimmillaan juuri tällä alueella. Jäätikkö oli laajimmillaan noin 22 000 vuotta sitten (kuva). 10 Maankohoaminen jatkuu! Maa, jota jää painoi 800 metriä alaspäin, pyrkii nyt jään sulettua takaisin alkuperäiseen korkeuteensa ja tämä maankohoamisilmiö on yhtenä perusteluna maailmanperintökohteeksi nimittämiselle! On kuitenkin olemassa eri käsityksiä siitä, miten paljon jää tosiasiassa painoi maata alaspäin, ehkä se olikin alle 800 metriä! 11 Korkea kohtaa Korkean Rannikon maisema koostuu korkeista vuorista ja syvistä laaksoista. 12 13 matalan Kiviä kun taas Merenkurkun rannikko koostuu matalasta, mosaiikkimaisesta ja aavasta maisemasta monine saarineen ja luotoineen. Kuva: Anita Storm. Molemmat alueet ovat olleet ajoittain mannerjäätiköiden peittäminä 2,5 miljoonan vuoden kuluessa. Kuitenkin Korkea Rannikko ja ovat aivan erilaisia. Alueiden erilaisuus selittyy tutkimalla viimeisintä jäätiköitymistä edeltäviä geologisia prosesseja. Suuri osa Suomen ja Ruotsin kallioperästä on noin 1800 1900 5
miljoonaa vuotta vanhaa. Kuva: Anita Storm. 14 riittää Korkealle Rannikolle muodostui myöhemmin muun muassa nordingrå graniittia ja jotunista hiekkakiveä. Diabaasia tunki vanhan kallioperän läpi myös Merenkurkun saaristossa, luultavasti maankuoren halkeamia ja siirroksia pitkin. Koko alue kului aikojen saatossa peneplaaniksi eli puolitasangoksi. Västernorrlannin läänin keskiosassa, jossa Korkea Rannikko sijaitsee, maa työntyi ylöspäin. Kohouma oli noin 500 800 metriä ympäröivän alueen yläpuolella ja oletettavasti johtui aktiivisesta kallioperästä. 15 10500 vuoden takaa nykyaikaan Mannerjäätikkö oli hävinnyt kokonaan noin 10 500 vuotta sitten ja jättänyt jälkeensä avomeren. Maa oli jo kohonnut 500 metriä jääkauden laajimmasta levinneisyydestä. Rannikon korkeimmat kohdat pilkistivät vedestä saarina ja luotoina. Kalottivuoret kertovat selkeiten tästä ajasta. Vuoteen 2000 mennessä maa oli noussut melkein 300 metriä lisää. Aiempi saaristo on kasvanut yhteen kumpuilevaksi maisemaksi, ja jyrkkien vuorten ja syvien lahtien välissä näkyy kapeita laaksoja. Saaristo koostuu korkeista, jyrkistä saarista. Laaksot ovat entisiä merenlahtia, jotka ovat nousseet maankohoamisen myötä. Sedimentistä (hienorakeisesta materiaalista) on muodostunut hyvää maanviljelysmaata. 6
16 Maankohoamisen maailmanennätys 286 metriä Maankohoaminen sai nopean alun, kun jää alkoi sulaa: enemmän kuin 10 cm vuodessa eli 10 metriä sadassa vuodessa! Kun jäätikkö oli kokonaan sulanut maailmanperintöalueelta, maa oli jo kohonnut noin 500 metriä ja sen jälkeen vielä 286 metriä. Maa ei ole missään muualla maapallolla noussut yhtä korkealle merenpinnasta kuin Korkealla Rannikolla. Kohtaa, johon meri ylimmillään ulottui viimeisimmän jaakauden aikana tai sen jälkeen, kutsutaan korkeimmaksi rantaviivaksi. 17 ja maailmanlaajuisesti mielenkiintoisia jälkiä Kalottivuori, Korkea Rannikko. Mannerjäätikön paino, sulamisvedet ja aaltojen voima ovat muokanneet maailmanperintöalueen maiseman ja luoneet mielenkiintoisia geologisia muodostumia, kuten kalottivuoria, pirunpeltoja ja De Geer moreeneja. Korkealla Rannikolla on kalottivuoria, joiden huippu ei ole ikinä joutunut merenpinnan alapuolelle ja on näin ollen säästynyt aaltojen voimalta. Moreenikerros on vuoren huipulla tallella ja sen ansiosta siellä voi kasvaa metsää. Kuva: Tero Libell, 2009. 18 Pirunpelto, Korkea Rannikko. Jään ohentuessa ja sulaessa rannat paljastuivat ja meri alkoi kuluttaa niitä. Maankohoamisen jatkuessa meren aalloille paljastuu koko ajan uutta rantaa. Meren aallot kuluttavat ja hiovat rantojen maakerroksia ja kiviä. Jyrkissä kohdissa maaperä huuhtoutuu täysin paljaaksi. Aallot huuhtovat hienorakeisen materiaalin mukanaan mereen, missä siitä muodostuu sedimenttiä merenpohjalle. Karkeat ja painavat 7
kivet liikkuvat vain lyhyen matkaa tai jäävät paikoilleen. Kivet pyörivät toisiaan vasten, jolloin kulmat hioutuvat ja kivistä tulee pyöreitä ja sileitä. Syntyy pirunpelto! Pirunpelloissa on kaikkia mahdollisia kivilajeja, koska mannerjäätikön mukana kulkeutui monenlaisia kiviä. Eriväriset kivet ja vihreä keltakarttajäkälä tekevät pirunpelloista sekavan värikkäitä. Pirunpeltoja on joka puolella Korkeaa Rannikkoa korkeimman rantaviivan ja nykypäivän (ja tulevaisuuden) rantaviivan välissä. Pirunpeltojen muodostumista edisti aluksi se, että avomeri oli laajempi suuren osan maastosta ollessä vielä veden alla. Jyrkän rannikon vuoksi meri lyö kalliota kohti suurella voimalla. Tämän takia ssa näkee harvemmin pirunpeltoja, koska sen rannikko on matalaa eikä meri sen vuoksi lyö rantaan samalla voimalla. Maailman korkeimmalla sijaitseva pirunpelto onkin juuri Korkealla Rannikolla noin 260 metriä merenpinnan yläpuolella. 19 Merestä kuroutunut lahti, Korkea Rannikko. Maan noustessa merenlahdet madaltuvat, ja jos lahden suulla on kynnys, lahti kuroutuu vähitellen merestä ja muuttuu aikojen kuluessa sisäjärveksi. Vågsfjärden järvi oli yhteydessä mereen noin 150 vuotta sitten. Nykyään se on sisäjärvi! Kuva: Milly Lundstedt, 2010. 8
20 on nuorta maisemaa. Ensimmäiset karikot nousivat merestä vasta 2000 vuotta sitten ja vielä 1500 vuotta sitten suuri osa matalasta rannikosta oli edelleen veden peitossa, mukaan lukien nykyinen Vaasan kaupunki. n suurimman saaren, Raippaluodon, korkeimmat kohdat alkoivat pilkistää merestä vasta 1000 luvun ensimmäisten vuosisatojen aikana. 21 Todiste maankohoamisesta sama maisema vuosina 1970 ja 1998 500 luvun jälkeen maa on noussut noin 15 metriä ja saaristo laajentunut huomattavasti, sillä saaret ja luodot kasvavat kokoa jatkuvasti. Rannikkokaistale on myös laajentunut ja tarjonnut paikan muun muassa Vaasan kaupungille. tarjoaa maailman parhaat edellytykset maankohoamisilmiön vaikutusten tutkimiseen matalassa moreenisaaristossa. Uutta maata nousee merestä joka vuosi noin yhden neliökilometrin verran, joka vastaa suunnilleen 150 jalkapallokenttää. Tällä maankohoamisvauhdilla matala rannikko ja saaristo muuttuvat huomattavasti jo yhden ihmisiän aikana. Laiturit ja venevajat jäävät kuivalle maalle, laivaväylät madaltuvat, lahdet kuroutuvat merestä ja uusia rantamatalikkoja nousee esiin. Kuva: Tuukka Pahtamaa. 23 Maailmanlaajuisesti mielenkiintoiset jäljet De Geer moreenit, Mannerjäätikkö irrotti ja kuljetti mukanaan suuret määrät irtomateriaalia, savea, hiekkaa, soraa, kiviä ja lohkareita. Nämä eri ainekset lajittuivat ja sijoittuivat eri tavalla jään sulaessa. 9
Lajittumaton maa aines, moreeni, peittää ensimmäisenä kallioperää. Topografia seuraa tämän takia usein kallioperän pinnanmuotoja. Moreenia on usein myös kerrostunut eri muodostumiin ja juuri tämä antaa Merenkurkun näkyvälle maisemalle sen erikoisluonteen. Erityisen huomiota herättäviä ovat pyykkilautamoreenit eli De Geer moreenit, jotka muodostuivat mannerjäätikön sulamisen loppuvaiheilla. De Geer moreeneja esiintyy usein ryhminä alavilla alueilla. Moreeniselänteet voivat olla kilometrin pituisia ja 1 5 metriä korkeita. Erityisen hyvin muodostuneita De Geer moreeneja näkee Raippaluodossa ja Björkön Svedjehamnissa. Kuva: Tomas Birkö, 2009 24 Fladat ja kluuvujärvet, Matalat merenlahdet kuroutuvat merestä, jos niiden suulla on matalampi kynnys. Tällöin niistä muodostuu ensin fladoja, melkein irti kuroutuneita lahtia, joilla on kuitenkin vielä yhteys mereen. Flada muuttuu vähitellen kluuviksi, jonne virtaa vain satunnaisesti merivettä merenpinnan ollessa korkealla tai myrskytessä. Seuraava aste on kluuvijärvi, jonne merivesi ei ulotu. Kuva: Helifoto, 2009. 25 Maankohoamismetsää, Kasvillisuus mukautuu asteittain maankohoamiseen ja meren läheisyyteen. Kasvillisuus vaihtelee kovasti: karujen ulkosaarien tunturikasveista rikkaiden metsämaiden vehmaisiin lehtipuihin sisämaata kohti kuljettaessa. 10
Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo tarjoavat laajan ja ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia kasviyhdyskuntien kehitysasteita juuri merestä nousseista maastoista ikivanhoihin kuusimetsiin. Vesiympäristön muutos on tässä myös tärkeää, kun murtovesi muuttuu makeaksi vedeksi maankohoamisen muodostamissa järvissä. Kuva: 2009. 26 Luontokeskus Korkea Rannikko Terranova Korkean Rannikon naturum Skuleberget vuoren juurella ja Terranova Merenkurkun luontokeskus Vaasassa tarjoavat yksityiskohtaisia näyttelyitä maailmanperintökohteesta ja vinkkejä paikoista, joissa kannattaa vierailla. Terranova on latinaa ja tarkoittaa uutta maata. Kuva: Anja Sundberg (vasemmalla). 27 Kohtaamme, mutta koska? Maankohoamisen odotetaan vielä jatkuvan, mutta kohoamisen määrästä on eri käsityksiä; 14, 100 vai 200 metriä? Noin 2000 vuoden kuluttua maa on noussut niin paljon, että Suomi ja Ruotsi kasvavat Merenkurkun kohdalla yhteen ja Perämeri muuttuu Euroopan suurimmaksi makeavetiseksi sisäjärveksi. Kasvihuoneilmiö voi kuitenkin muuttaa tätä kehitystä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa napajäätiköitä, jolloin merenpinta nousee, ja se voi kumota maankohoamisen vaikutuksen. Merenpintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten maan sisuksen painovoiman muutokset 11
sekä veden lämpötila, joka vaikuttaa meren tilavuuteen. 28 29 12