KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040

Samankaltaiset tiedostot
KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040

Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Elinkeino-ohjelman painoalat

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Löydämme tiet huomiseen

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Uudenmaan tulevaisuuskuva Kyselyn tulokset

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Tampere Grow. Smart. Together.

Keski-Suomen kasvuohjelma

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Click to edit Master title style

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kohti seuraavaa sataa

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Keski-Suomen skenaariot Varautuminen ja toimenpiteet, kesäkuu 2018

Tieto on rakkaus. Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen AKUSTI

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

1.! " # $ # % " & ' (

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

KAUPUNKISTRATEGIA

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous

Läntisen Suomen yhteisesti kootut hallitusohjelmatavoitteet

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Yksi elämä -terveystalkoot

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Suomen Itämeren alueen strategia

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Ristijärven kuntastrategia

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Älykkäitä tekoja Suomelle

Ennakoivan hyvinvoinnin ekosysteemin rakentaminen ja kehkeyttäminen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

KUNTASTRATEGIA

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

LAPPI- SOPIMUS

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Click to edit Master title style

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

Manner-Suomen ESR ohjelma

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Kaupunkistrategia Oulu Kaupunginvaltuuston työpaja Kaupunginjohtaja Päivi Laajala

Transkriptio:

KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 11.2.2019 Capful Oy Kimmo Kivinen, Harri Konola, Johanna Schreck 1

SKENAARIOKUVAUKSET Osa 1

SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT 2 Tehokkuuden armoilla GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS YHTEISÖLLISYYS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO PÄÄTÖKSENTEKO LÄHELLÄ PÄÄTÖKSENTEKO ETÄÄLLÄ 1 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden vastuulla GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI 3 Yhteisymmärryksen ehdoilla YHTEISÖLLISYYS GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO PÄÄTÖKSENTEKO LÄHELLÄ PÄÄTÖKSENTEKO ETÄÄLLÄ PÄÄTÖKSENTEKO LÄHELLÄ PÄÄTÖKSENTEKO ETÄÄLLÄ TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI 2 TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI COPYRIGHT 3 CAPFUL

SKENAARIO 1: LOPPUTILANNE 2040 Yhteisöllisyyden vastuulla ELINKEINOT JA TYÖ HYVINTOINTI JA VÄESTÖ YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Geopoliittisesti epävakaassa maailmassa protektionismi vallitsee ja Globalisaatio on kääntynyt eriytymisen suuntaan. Maailmantalouden heikko tilanne ajaa kansanvaltiot suojelemaan kotimaisia tuottajia suojatullein ja pakottein. Nationalismin nousu ja EU:n talousvaikeudet johtavat useisiin irtiottoihin Unionista. Venäjän ja Suomen välinen kauppa hankaloituu ja kansainväliset investoinnit vähenevät. Heikko taloustilanne laskee biotaloustuotteiden hintoja ja vienti sakkaa. Omavaraisuus ja huoltovarmuus korostuvat protektionistisen päätöksenteon vallitessa ja suomalaista tuotantoa suositaan. Paikallisruoan tuotanto ja jalostus vahvistuvat ja maakuntien merkitys maataloustuotteiden ja luonnonvarojen tuottajana kasvaa. Globaali logistiikka supistuu etenkin lentoliikenteen osalta, mikä painottaa maan sisäisen järjestelmän ja toimivan infrastruktuurin merkitystä. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus nousee kriittisen tärkeäksi ja lähituotanto yleistyy. Valmistavaa teollisuutta palaa ulkomailta Suomeen. Kansainvälinen yhteistyö mm. kyberturvallisuuden osalta takkuilee ja valtiot ottavat entistä vahvemman roolin tiedonhallinnassa ja esim. Kiina ja Venäjä kehittävät omia internet-järjestelmiään. Myös yksilöt suhtautuvat skeptisesti omien tietojensa levittämiseen. Luottamus teknologiaan on koetuksella ja eri viiteryhmien ääriajattelu vahvistuu. Ihmiskontakti korostuu vastaiskuna teknologiakehitykselle ja palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa. Hoivapalvelut työllistävät merkittävän osan työikäisistä. Paikallisesti tarjotut palvelut ja lokaalit innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointivaltion kasvavia kustannuksia ei kyetä rahoittamaan julkisin varoin. Universaaliuden periaate terveydenhuollossa poistuu. Kolmas sektori ottaa vastuuta palveluiden järjestämisestä vapaaehtoistoiminnan lisääntyessä. Uusia kumppanuusratkaisuja ja innovaatioita syntyy alueellisten organisaatioiden, yritysten ja kansalaisten välille. Lähiyhteisöjen, kuten perheiden rooli kasvaa merkittävästi. Kansalaisten terveyserot kasvavat eri alueiden ja väestöryhmien välillä. Syrjäytyneiden määrä lisääntyy. Heikon taloustilanteen vuoksi panostusta liikenneinfrastruktuuriin vähennetään ja keskusten sisäisten ja niiden välisten yhteyksien kehittäminen on entistä enemmän alueiden ja kaupunkien vastuulla. Infran heikentyminen vaikeuttaa metsäteollisuusyritysten puunsaantia. Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne supistuu ja erityisesti Venäjältä tulevat matkustajavirrat vähenevät. Suurimpien kasvukeskusten suuntautumisen sijaan aluerakenne muotoutuu enemmän pieniin kylämäisiin yhdyskuntiin. Tätä kehitystä tukevat niin arvojen ja asenteiden, asumisen kuin työn tekemisen muutokset sekä uudet teknologiset innovaatiot. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän paikallistuminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumisen merkitystä. Muuttoliike maaseudulta pois hidastuu. Ilmastonmuutoksen seurauksena Golf-virran lämmittävä vaikutus heikkenee. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat yleistyvät. IHMINEN 4

SKENAARIO 1 Skenaarioiden syy- seuraussuhteet Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat ja eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus 2019-2020 2040 Maailman politiikan muutos: Nationalismi Protektionismi Brexit ja kauppasodat Luottamuksen heikkeneminen talouteen ja yhteiskuntaan Taloudellisten resurssien niukkeneminen Luottamus digitalisaatioon heikkenee, syynä mm tietomurrot Ihmisten luottamuksen murentuminen teknologiaan Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, radikalisoituminen Työn sisällön kehittyminen taantuu ja innovointi vähenee Yhteisöllisyyden vastuulla Rajat suljetaan Lähiyhteisöjen merkitys nousee Ilmaston muutos ja vaikeasti ennustettavat muutokset Huonot satokaudet ilmaston kylmenemisen vuoksi Ilmastopakolaisuus lisääntyy ja seuraukset ovat arvaamattomat Ruoan hinta nousee Maaseudun elinvoimaisuus vahvistuu, lähiruoan merkitys korostuu 5

SKENAARIO 2: LOPPUTILANNE 2040 Tehokkuuden armoilla ELINKEINOT JA TYÖ Keskusjohtoiset nopealiikkeiset idän valtiot, kuten Venäjä ja Kiina valloittavat maailmaa strategisin yritysostoin ja investoinnein. Maiden välille on syntynyt vaikutusvaltainen koalitio joka on asennoitunut länttä vastaan, Tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu ohjaa päätöksentekoa. Teknologia kehittyy nopeasti ja maailmantalous kasvaa yrityslähtöisessä ja idän teknologiajättien dominoimassa maailmassa. Suuri osa yksilöiden ja organisaatioiden tuottamasta datasta keskittyy näiden valtiojohtoisten teknologiajättien haltuun. Tämä aiheuttaa jännitteitä, ristiriitoja ja konflikteja maiden välillä. Biobuumin vallitessa biopohjaisia tuotteita arvostetaan ja metsäintegraattien ympärille muodostuu monimuotoista liiketoimintaa, uutta työtä ja vahvoja ekosysteemejä. Kehitystä rajoittaa kuitenkin voimakas raaka-ainepula. Kiinalaiset yritykset kiinnostuvat biotalousalasta ja sen raaka-aineista ja hankkivat omistukseensa olemassa olevia tehtaita. Uusien teknologioiden avulla logistiikkaketjut optimoidaan nykyistä paljon tehokkaammiksi. Laivaliikenteen merkitys laskee lentoliikenteen lisääntyessä merkittävästi. Autonomisten ratkaisujen yleistyessä teknologiayritysten rooli alalla kasvaa ja työvoiman tarve laskee. HYVINTOINTI JA VÄESTÖ Automatisointi etenee useilla aloilla ja tekoälyn avulla suoritetaan entistä haastavampia tehtäviä. Suomen koulutustaso ei pysy kehityksen tahdissa. Tilanne johtaa työmarkkinoiden polarisointiin ja tuloerot kasvavat. Huippuosaajista kilpaillaan. Koulutusta pyritään joustavoittamaan kaikin keinoin. Suuri osa ihmisistä ovat teknologiajättien työnjakoalustojen armoilla ja joutuvat tyytymään sieltä saataviin töihin. Alustat määrittelevät tulotason. Hyvinvointi on kasvavissa määrin riippuvainen sosiaalisesta asemasta ja varallisuudesta. Yksittäiset ihmiset ja kuluttajat ottavat kasvavissa määrin vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yksityisen sektorin merkitys kasvaa ja terveydenhoidossa korostuvat personoidut ratkaisut ja tekoälyn hyödyntäminen. Vakuutusten merkitys terveydenhuollon turvaajana korostuu. Hyvinvointia uhkaa lisäksi voimakas hybridivaikuttaminen erilaisten intressitahojen toimesta, mikä näkyy kasvavana epäluulona ihmisten ja instituutioiden välillä. TALOUS YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Kaupungistumisaste on korkea ja erityisesti pääkaupunkiseudun metropolialue vahvistuu. Urbaani ja kansainvälinen asuinympäristö saa ihmiset muuttamaan pääkaupunkiseudulle kuihtuvista maakunnista. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat keskittyneitä suurkaupunkeihin ja osaajat muuttavat kasvavissa määrin myös Suomen ulkopuolelle. Suomessa panostetaan erityisesti digitaaliseen infrastruktuuriin, kaupunkien raideliikenteeseen ja maayhteyksiin kansainvälisen liikenteen lentoasemille. Myös Idän intressit Suomen logistiikkaan lisääntyvät ja Kiina sijoittaa suomalaisiin infrastruktuurihankkeisiin (esim. Helsinki-Tallinna tunneli, Rantarata, seudun satamat). Matkustajavirrat Venäjältä ja Aasiasta kasvavat ja ostosmatkailu rajalla lisääntyy. 6

SKENAARIO 2 Skenaarioiden syy- seuraussuhteet Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat ja eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus 2019-2020 2040 Globaali kilpailu kiihtyy ja syntyy keskusjohtoisten maiden rintama länsimaita vastaan Vallansiirto vallanperijöille onnistuu ja keskusjohtoiset maat nousevat Maiden välinen verokilpailu kasvaa (yhteisöverot) Investointeja idästä Biotalous kehittyy Venäjälle kasvua biotaloudesta Energiatuotantoon syntyy uusia ratkaisuja Eurooppa jää jalkoihin Julkiset resurssit hupenevat Teknologian armoilla Teknologinen murros Vain huippuosaajia tarvitaan Eroja ihmisten hyvinvoinnissa AI, 5G ja lohkoketjut tehostavat toimintaa Terveydenhoidosta personoitu kulutustuote Perinteinen hyvinvointivaltio rappeutuu 7

SKENAARIO 3: LOPPUTILANNE 2040 Yhteisymmärryksen ehdoilla ELINKEINOT JA TYÖ Maailmantaloutta vauhdittaa vapaakaupan suosio. Venäjästä ja Kiinasta tulee avoimempia maiden hallintojen heikentyessä (esim. maiden internettien tiukat rajoitteet poistuvat, Google rantautuu maihin). Kaupankäynti sekä yhteistyö EU-maiden kanssa lisääntyy. Luottamus maiden välillä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen tarvittavista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monikansallisia sopimuksia tehdään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla (liike-elämä, politiikka, ilmastosopimukset). Uusi sopimismalli lisää byrokratiaa ja hidastaa päätöksentekoa. Myös mahdollisuus tehdä maan sisäisiä päätöksiä rajoittuu. Perinteisen työnantaja-työntekijä suhteen ja ammatin merkitys vähenee, ihmisiltä odotetaan joustavuutta. Alustatalous luo työtä, jota tehdään myös työttömyysjaksojen aikana ja omien töiden rinnalla. Kansalaispalkka luo turvaa uusilla monimuotoisilla työmarkkinoilla. Syntyy kansallisia ja paikallisia alustoja joilla töitä tehdään. Työttömyysjaksot nähdään jatkuvan oppimisen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollisuutena. Biomarkkinoita leimaa luontoarvojen korostuminen ja vahva ympäristötietoisuus. Puunkäyttö rakennusmateriaalina lisääntyy ja bioraaka-aineen avulla ollaan korvattu muovi. Puhdas luonto ja puhtaat kasvuolosuhteet korostuvat myös ruoantuotannossa. HYVINTOINTI JA VÄESTÖ Suomen taloudella menee vahvasti ja yhteiskunnan keskeiset palvelut ja infrastruktuuri ovat julkisen toimijan vastuulla. Julkisen sektorin toimijat ovat onnistuneet uudistamaan toimintamallejaan ja palvelullistamaan toimintaansa. Internet on aidosti globaali ja kansainväliset nettipalvelut hallitsevat. Internetiä valvoo uusi globaali valvontaelin. Oman datan jakamisesta on tehty helppoa ja teknologiaan luotetaan. Rajapinnat ovat avoinna parempien ja personoidumpien palveluiden takaamiseksi. Terveysdataa jaetaan ja sairauksien ennaltaehkäisy on viety niin pitkälle, että perinteiset terveyskeskukset menettävät merkitystään. Kotirobotiikka ja tekoäly mahdollistavat (iäkkäiden) etähoidon ja eri toimijat kouluista hyvinvointikeskuksiin pääsevät käsiksi kansalaisten henkilökohtaiseen dataan, hyvinvoinnin turvaamiseksi. Teknologian mahdollistama terveyspalveluiden halpa tuottaminen saa aikaan säästöjä julkiselle sektorille ja tämä takaa mahdollisuuden tarjota väestölle myös kalliimpia erikoispalveluita. YHTEISKUNTA YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Kansainvälinen muuttoliike suuntautuu tasaisesti eri maiden välillä. Suomen aluerakenne perustuu useiden kasvukeskustojen verkostoon. Nopeat raideliikenteen yhteydet sekä etätyön yleistyminen laajentavat huomattavasti ihmisten perinteistä työssäkäyntialuetta. Alustatalouden mahdollistaessa paikasta riippumattoman työnteon asuinpaikka valitaan muiden kriteerien mukaan ja muut alueiden tarjoamat mahdollisuudet korostuvat (luonto, palvelut, viihtyvyys). Biotaloustoimijoiden menestyminen näkyy Kymenlaaksossa myös logistiikan vilkastumisena. Afrikan maiden talouskasvu johtaa satamaliiketoiminnan ja Itämeren merkityksen kasvuun. Vuoteen 2040 mennessä alueelle on onnistuttu saavuttamaan ympäristölle suotuisia muutoksia ympäristöpoliittisin keinoin ja uusien teknologisten innovaatioiden avulla. 8

Skenaarion liikkeelle panevat voimat SKENAARIO 3 Skenaarioiden syy- seuraussuhteet Juonen vaiheet: tapahtumat ja eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus 2019-2020 2040 Trumpin jälkeen Kiinan ja USA:n suhde elpyy Brexit sotkujen seurauksena EU löytää itsensä uudelleen Julkiset toimijat kehittävät ja uudistava toimintaansa merkittävästi (yhteistyömallit) Kiina avautuu, vaikka hallinto edelleen vahva Venäjällä valitaan uusi presidentti, oligarkia syrjään Suomen väkiluku nousuun työperäisellä maahanmuutolla Sote ja peruskoulureformi ovat toteutuneet Valtioiden välinen yhteistyö ja monikansallinen sopiminen lisääntyy Valtio ohjaa ja tukee digitalisaation kehitystä Jakamistalous yleistyy, kiertotaloudesta kilpailuetua Vapaakauppasopimuksia ja avoimia digitaalisia ja fyysisiä rajapintoja Globaalin Internetin valvontayhteisö /elin sekä byrokratian kasvu Teknologialtaan edistyksellisiä sote-palveluita MyData-alustan käyttöönotto Avointa dataa hyödynnetään laajasti eri toimialoilla Demokratia 6.0 Työtä tehdään joustavasti paikasta riippumatta Yhteisymmärryksen ehdoilla Ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihtyy ja ilmasto aktivismi lisääntyy Kulutusta ja kehittämistä leimaa luontoarvojen korostuminen Syntyy toimivia alustoja ja teknologia kehittyy Alustatalous muuttaa työtä ja oppimisympäristöjä Perustulo voimaan, työn merkitys vähenee 9

SKENAARIOIDEN KVANTIFIOINNIT Muuttujat (Koko Suomi) Tilanne Yhteisöllisyyden vastuulla Tehokkuuden armoilla Yhteisymmärryksen ehdoilla Suomen talouskasvu (% / vuosi / ka) 2030-2040 2,8% (2017) -2 1 2 Venäjän talouskehitys 2025-2030 (%) 1,5 % (2017) -3 3 1 Väkiluvun kehitys (Kymenlaakso) 1-3 0 Kiinan talouskehitys 2025-2030 (%) 6,9 % (2017) -1 3 2 Matkailu, yöpymisvuorokaudet 417 000 (2017) -3 1 3 Yksinyrittäjien määrä / Yritysten määrä 183 000-1 -1 3 Viennin osuus (% / BKT) 38,50 % -3 0 2 Biotalousalan arvonlisäys (Koko Suomi) 23,5 miljardia -1 3 2 Onnellisuusaste (elämänlaatunsa hyväksi tuntevat) 2-2 3 Hyvinvointi-indikaattori (GIN) 27,7-1 -3 2 Kokonaislogistiikka -3 1 3 Työllisyysaste % 72 % (11/2018) -1-2 2 Huoltosuhde 61,1 % (2017) -2-1 1 Osaamistaso -1 0 2 Koulutusaste (korkeakoulutus) 21.5% 1 0-2 Byrokraattisuus 3 0-2 Turvallisuus -1-1 2 Tarkoittaa polarisaation kasvua 10

SKENAARIOKOHTAISET VARAUTUMISSUUNNITELMAT Osa 2

KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat SKENAARIO 1: Yhteisöllisyyden vastuulla Maakunnan elinvoimaisuus Maakunnan saavutettavuus ja elinympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus Maakunnan sisäisten alueiden yhteistyön syventäminen ja kokonaisvaltaisen palvelurakenteen kehittäminen Yhteisöllisyyden aktiivinen rakentaminen koulutuksen, aluerakenteen ja viestinnän kautta Pk-yritysten ja mikroyrittäjien tukeminen ja klusterin rakentaminen pienimuotoisen yrittäjyyden ympärille Helpotetaan teollisuusyritysten paluuta alueelle Voimakas panostaminen kierto- ja jakamistalouteen lisäten resurssien käytön tehokkuutta Lähituotannon, kotimaisen ruoan ja tuotteiden merkityksen korostaminen Kyberosaamisen vahvistaminen ja strategia (luottamuksen palauttaminen dataan) Maahanmuuton hallitseminen ja aktiivinen strateginen edistäminen tukemaan maakunnan elinvoimaisuutta Osaamisen hyödyntäminen ja paluumuuttajien tehokas integraatio alueelle Koulutetaan tulevaisuuden osaajia keskeisillä toimialoilla (palveluliiketoiminta, biotalous, kyberturvallisuus) Yhteisöllinen rakentaminen keskiöön. Kortteliasuminen, yhteisiä tiloja ja palvelut lähelle Tiivistetään yhteiskuntarakennetta. Rakennetaan keskitetysti eikä hajautetusti Reuna-alueiden saavutettavuuden varmistaminen asuminen ja liikkuminen mahdollista uusien teknologioiden avustuksella Panostetaan informaatioverkostoihin ja turvataan tiedon sujuva liikkuminen Turvataan paikallisten suuryritysten raaka-aineiden saanti allokoimalla infrastruktuurikehityksen resurssit tehokkaasti Panostetaan luonnon monipuolisuuden ja puhtauden säilymiseen ja korostetaan puhdasta luontoa alueen markkinoinnissa Tulee kehittää selkeä kuva eri järjestöjen roolittamisesta sekä luoda kyvykkyys toiminnan fasilitoimiseen ja koordinointiin eri toimijoiden välillä Terveydenvoinnin edistämisessä painopiste ennakointiin. Lisäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ajaminen kulttuuriin (ruoka, uni, liikunta) Säilytetään SOTE järjestäjien roolit, mutta otetaan kolmas sektori vahvemmin mukaan terveydenhuollon tarjoamiseen Annetaan vastuuta järjestöille ja kolmannelle sektorille, tuetaan niitä ja tarjotaan niille työkaluja Vastikkeellinen valinnanvapauteen perustuva kansalaispalkka. Kannustetaan perinteiseen palkkatyöhön, mutta mahdollistetaan toimiminen järjestöissä Ehkäistään syrjäytymistä ja ohjataan yhteisöt pitämään huolta myös heikommassa tilanteissa olevista Osallistetaan elinkeinoelämän lisäksi yksilöt päätöksentekoon sekä luodaan kanavat joiden avulla päätöksiä tehdään yhdessä 12

KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat SKENAARIO 2: Tehokkuuden armoilla Maakunnan elinvoimaisuus Maakunnan saavutettavuus ja elinympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus Panostaminen strategisten kärkien osaamisiin ja niihin liittyvän yritystoiminnan kehittämiseen ja niitä tukevan ekotoiminnan vahvistamiseen. Innovoidaan ratkaisuja koulutusorganisaatioiden ja yritysten kesken. Perustetaan esim. Shanghain teknologia yliopiston biotalouden Euroopan kampus Kymenlaaksoon yhteistyössä korkeakoulun ja maakunnassa toimivien suuryritysten kanssa. Opiskelijoiden sitouttaminen alueeseen opintojen aikana. Verkostossa toimiva virtuaaliyliopisto sopimukset, meillä on tarjota kyberturvallisuuden huippuosaamista Kehitetään aasialaisille sopivia matkailupalveluja. Elämysmatkailun tuotteistaminen. Vaalitaan alueen omaa yhteishenkeä ja personallisuutta Painotetaan alueen strategista sijaintia Suomen resursseja koskevissa neuvotteluissa Taloustaitojen opettaminen nuorille pienentää eriarvoistumista. Tietoturvan ja kyberturvallisuuden vahvistaminen Kiinan kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Kehitetään virtuaalimatkailun osaamista ja palveluja kehittäminen maailmanluokan tasolle. Ylläpidetään infrastruktuuria tehokkaasti eri metropolien välillä. Varmistetaan reuna-alueiden saavutettavuus ja pientenkin teiden ylläpito ja kehitys. Hoidetaan väylien käytön mukaisesta hoidosta mukaisessa kunnossa vaatii rahoitusta ettei tieinfra rapaudu ratkaisuna tietullit tai muu rahoituksen perintä globaaleilta yrityksiltä, joilla on kuljetuksia maakunnan tie- ja rataverkostoa pitkin. Etätyö mahdollisuuksia korostetaan ja mahdollistetaan esimerkiksi loma-asunnoilta. Tämä vaatii toimivan internet yhteyden myös syrjäseuduilla. Houkutellaan ulkomaalaisia huippuosaajia hyvällä elämänlaadulla ja puhtaalla elinympäristöllä Varaudutaan automatisoituun liikenteeseen Panostetaan luontokohteiden saavutettavuuteen älykkäällä infrastruktuurilla (tekoälyn hyödyntäminen). Rakennetaan kestävää biotaloutta ja pyritään kehittämään raaka-aineiden saatavuuksia. Varmistetaan puhdas luonto ja strategisten alueiden koskemattomuus. Väestön voimakkaaseen keskittymiseen varautuminen Asukkaiden luontosuhteen ylläpitäminen ja kehittäminen virtuaalimaailman vastapainoksi (esim. luontopäiväkoti, jokamiehen oikeudet) Varmistetaan toimivat hoitoketjut Varaudutaan väestön ikääntymiseen ja muuttoliikkeeseen Tuetaan hyvinvointiyrittäjyyttä, mutta pidetään huolto laadunvarmistuksesta Polarisaation haittoihin varautuminen aktiivisella tkitoiminnalla Kehitetään maakunnan brändin houkuttelevuutta niin yrityksille kuin väestölle Digitalisaatio lisää osallisuutta ja antaa mahdollisuuden suoraan kansanvaltaan luodaan uusia malleja ottaa ihmiset mukaan päätöksentekoon. Edistetään maahanmuuton laajuutta ja vaikutusta siten työvoiman saatavuutta Hyödynnetään ihmisten tarve hiljentymiseen ja kehitetään alueen matkailuun myös somevapaita vaihtoehtoja (retriittejä) Koulutetaan tulevaisuuden kannalta relevantteja tietoja ja aloja (esim. kyberturva, teknologia, kiertotalous, biotalous, kestävä kehitys). Huolehditaan myös teknologian ihmislähtöisestä näkökulmasta (humaanisuus teknologian osaksi), erityisesti koulutuksessa ja varhaiskasvatuksesta 13

KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat SKENAARIO 3: Yhteisymmärryksen ehdoilla Maakunnan elinvoimaisuus Maakunnan saavutettavuus ja elinympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus Resurssitehokkuuden ja kiertotalousajattelun levittäminen kaikille alueen toimijoille Avoimen datan hyödyntäminen ja digitalouden yhdistäminen perinteisiin toimialoihin Valmistaudutaan minimoimaan viisumivapauden tuomia uhkia Rajamuodollisuuksien digitalisoiminen eivät hidasta enää liikkumista, esim. sormenjälkitunnistus junaan tultaessa Logistiikkaosaamiseen panostaminen ja logistiikan lisäarvopalveluiden kehittäminen Biotalouden raaka-aineiden ja puoli valmisteiden viennistä siirrytään lopputuotteiden vientiin, tuotteiden patentointi Kansainvälisten osaamisverkostojen hyödyntäminen ja yhteistyön kehittäminen Pietarin yliopiston kanssa Koulutustarpeiden jatkuva tarkastaminen osaamistarpeet muuttuvat Koulutus- ja osaamisviennin kehittäminen Hajautettujen oppimisympäristöjen sekä uudenlaisten koulutussisältöjen kehittäminen Tuetaan uusia toimialoja terveysturismi turvallisuusalan digitalisaation uudet tuotteet Hyvän ja puhtaan ympäristön vaaliminen Tehdään alueesta houkutteleva ympäristö asukkaille ja yrityksille panostamalla toimiviin yhteyksiin maakunnan sisällä sekä Pietariin ja Helsinkiin Suunnitellaan infra käytettäväksi kaikille (vaunuille ja vanhuksille) Reuna-alueiden saavutettavuuden varmistaminen Sisäisten yhteyksien kehittäminen ja uudenlaisten liikkumisratkaisujen tukeminen (esim. ajoneuvojen yhteiskäyttö) Liikkumiseen liittyvien palveluiden ja alustaratkaisujen kehittäminen Kymenlaakson puhtaan luonnon vaaliminen ja korostaminen matkailu- ja hyvinvointiliiketoiminnan osalta Kymenlaakson on kehitettävä kokemuksellisia, yksilöllisiä ja toimivia palveluita ja saaristoelämyksiä. Kestävään matkailuun panostaminen. Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Alustatalouden edistäminen (liikkuminen, osaaminen, yhteisöllisyys, uudet sote-ratkaisut) Maankäytön ja luonnonvarojen käytön seuranta, hyvä suunnittelu, valvonta luodaan digitalisoituja ratkaisuja Luodaan paikallisia päätöksentekomahdollisuuksia; uusia tilaisuuksia ja tapoja osallistua (paikallisen tason vaikuttamisen ja kehittämisen turvaaminen) Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien hyödyntäminen (esim. vanhenevan väestön tarpeet) Fyysisten SOTE-keskusten kehittäminen myös digitaalisiksi (digitaaliset alustat ja virtuaaliympäristöt, avoimeen dataan liittyvät hyvinvointiratkaisut) Kymenlaakson kokoinen alue voi tarjota ruuhkavuosiaan eläville lapsiperheille turvallista, mutkatonta ja nopeaa arkea. Monimuotoisen työnteon tukeminen, esim. uudelleenkouluttautumiseen kannustaminen Yhteistyötilojen ja työyhteisöjen tarjoaminen etätyöntekijöille Hyvät yhteydet huippusairaaloihin (HYKS tai Pietari) Kansainvälisiä kouluja ja lapsiperheille helppoa elämää ja arkea Tulonmuodostumisen on kannustettava aktiivisuuteen (työ, elin-ikäinen oppiminen, kansalaistyö) Kaikkien yhtäläisten oppimis- ja päätöksentekomahdollisuuksien varmistaminen Vaihtoehtojen luominen ihmisten merkitykselliseen tekemiseen 14

SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TOIMENPITEET Osa 3

KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT TOIMENPITEET Keskeisiä teemoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia ja alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Maakunnan elinvoimaisuus Tehokkuutta kierto- ja jakamistaloudesta Voimakas panostaminen kierto- ja jakamistalouteen lisäten resurssien käytön tehokkuutta. Resurssitehokkuuden ja kiertotalousajattelun levittäminen kaikille alueen toimijoille. Kehitetään biotaloutta ja luodaan kestävä bioekosysteemi ja luonnonvarastrategia. Matkailuliiketoimintaa vetovoimaisuustekijöistä Tuotteistetaan ja paketoidaan alueen vetovoimaisuustekijöihin liittyvät palvelut kokonaisvaltaisesti ja hyödynnetään niitä alueen matkailutarjoaman markkinoinnissa. Hyödynnetään alueen sijaintia ja luodaan palvelukokonaisuus, joka houkuttelee turisteja pääkaupunkiseudulta. Hyödynnetään alueen risteilyliiketoiminnan vahvuuksia enemmän. Menestystä osaamisesta Panostetaan alueen korkeakoulun (XAMK) houkuttelevuuteen, erinomaiseen sekä ajantasaisen opetuksen laatuun sekä innovoidaan yhteistyömalleja koti- ja ulkomaisten koulutusorganisaatioiden (Aalto, LUT, ITMO) kanssa uusiin alueelle tärkeisiin aloihin liittyen (bio- ja kiertotalous). Perustetaan esimerkiksi Shanghain teknologia yliopiston biotalouden Euroopan kampus Kymenlaaksoon yhteistyössä XAMK:in ja maakunnassa toimivien suuryritysten kanssa. Hajautettujen oppimisympäristöjen luominen sekä uudenlaisten koulutussisältöjen kehittäminen. Panostetaan uudenlaisiin oppimisen ympäristöihin kuten virtuaaliyliopistoon. Turvataan strategisten kärkien osaaminen. Olemassa olevan kyberosaamisen vahvistaminen sekä logistiikkaosaamiseen panostaminen ja logistiikan lisäarvopalveluiden kehittäminen. 16

KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT TOIMENPITEET Keskeisiä teemoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia ja alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Saavutettavuus ja elinympäristö Vetovoimaisuutta älykkäällä kaavoituksella Kehitetään toimiva kaavoituksellinen kokonaisuus, jossa keskiössä on Kotkan saaren ja Kouvolan kaupunkikeskusten kehittäminen ja niiden vetovoimaisuuden vahvistaminen. Rakennetaan tiiviimmin, mahdollistetaan palveluiden saanti, kunnostetaan alueet. Sujuva arki nykyisillä ja uusilla liikkumisen muodoilla Hyödynnetään alueen kompaktiutta ja panostetaan sisäisten yhteyksien kehittämiseen. Liikenne saatava mahdollisimman jouhevaksi niin hälytysajoneuvoille kuin perusliikenteelle (esimerkiksi nelikaistateillä). Nopeutetaan myös rataverkkoa. Lisäksi hyödynnetään uusia teknologioita asumisen ja liikkumisen (esimerkiksi yhteiskäyttöautot) mahdollistamisessa koko alueella. Turvataan tiedon sujuva liikkuminen panostamalla informaatioverkostoihin. Mahdollistetaan etätyö myös reuna-alueilla esimerkiksi loma-asunnoilta. Vaalitaan strategisia yhteyksiä muihin metropoleihin niin fyysisen infrastruktuurin kuin diplomaattisten suhteiden osalta. Houkuttelevuutta vetovoimaisen ja monipuolisen luonnon ympärille rakennetulla brändillä Panostetaan luontokohteiden saavutettavuuteen ja monipuolisen luonnon säilymiseen. Hyödynnetään näitä tekijöitä alueen markkinoinnissa ja korostetaan niitä matkailu- ja hyvinvointiliiketoiminnassa. Hyödynnetään ympäristöä ulkomaisten huippuosaajien houkuttelemisessa. Näyttäydytään houkuttelevana vaihtoehtona turistien pikakäynneille ja panostetaan myös lyhytkestoisiin ostosmatkailu asiakkaisiin. 17

KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT TOIMENPITEET Hyvinvointi ja osallisuus Keskeisiä teemoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia ja alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Pitovoimaa yhteisellä päätöksenteolla Osallistetaan niin yritykset kuin yksilöt päätöksentekoon ja luodaan kanavat joiden välityksellä he voivat vaikuttaa helposti (erilaiset osallistamisalustat kuten Facebook ryhmät ja sovellukset). Luodaan paikallisia päätöksentekomahdollisuuksia (uusia tilaisuuksia ja tapoja osallistua). Turvataan paikallisen tason vaikuttaminen ja kehittäminen. Huomioidaan ja osallistetaan lapset, nuoret ja erityisryhmät vahvemmin päätöksenteossa. Hyvinvointia yhteisöllisyydestä Yhteisöllisyyden aktiivinen rakentaminen koulutuksen, aluerakenteen ja viestinnän kautta. Väestön vähetessä luodaan yhteisöllisyyden kautta uusia mahdollisuuksia alueen elinvoimaisuudelle. Tuetaan ja kannustetaan kolmatta ja neljättä sektoria ottamaan lisää vastuuta palveluiden tarjoamisessa. Mahdollistetaan omaehtoinen toiminta ja organisoituminen (esim. paikalliset alustat, järjestöt ja verkostot jotka suorittavat kuntouttavaa työtoimintaa ja talkootöitä). Panostetaan varhaisen tuen mahdollisuuksiin eri toimintoineen ja tehdään mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä aikuisväen sosiaalituen rakenteista joustavampia, jotta ne vastaavat paremmin palvelutarpeisiin. Edistetään syrjäytyneiden ja erityisryhmien mahdollisuuksia työllistyä. Kannustetaan yhteisöjä pitämään huolta heikommassa tilanteissa olevista. Terveyttä teknologian tuella Takaamme kaikille helposti saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut liikkuvia palveluita kehittämällä ja uusia digitaalisia kanavia hyödyntäen (kasvotusten ja digitaalisesti; esim. Chat, älykkäät oirelomakkeet). Luodaan toimiva asiakaskokemus kaikissa kanavissa (mobiili, verkko, kasvotusten). Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelurakennetta. Panostetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ennakointikyvykkyyksiin ja korostetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin periaatetta. Hyödynnetään aktiivisesti teknologisia innovaatioita terveyspalveluiden tarjoamisessa (kotiin vietävä teknologia, tekoäly, sekä etä- ja itsehoito). 18