Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Kauden 2015-2016 aloituskokous
Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys, suomen kieli Viime kaudella uusi monikulttuurisuusohjelma ja sen valmistelu Pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien yhteiskokous kerran vuodessa, 2013 teemana nuorten asiat ja 2014 uskonnollisten yhteisöjen tekemä kotouttamistyö Maahanmuuttajafoorumi 2013 uusi avaus Järjestöjä kuultu useassa kokouksessa 3
Toimintakertomus 2013-2014 Arviointityöpaja 17.12.2014 Kysymykset: Ovatko käsitellyt teemat olleet tärkeitä? Mikä on ollut hyvää? Mikä on harmittanut? Kokouksiin on oltu tyytyväisiä, teemat hyviä Kehitettävää: enemmän raportointia hankkeista Enemmän kannanottoja niiden eteenpäin vieminen Kehitettävää löytyy myös poliittisista ryhmistä Toivomuksia tälle kaudelle? Hyvien etnisten suhteiden kehittäminen Aloitteiden tekeminen Monikulttuurisuusohjelman seuranta Enemmän näkyvyyttä neuvottelukunnalle 4
Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöasioita kehitetään Vantaalla?(1) Lainsäädännöllinen tausta laki kotoutumisen edistämisestä: kunnan kotouttamisohjelma, toimikunnat, oikeus säilyttää kulttuuria ja kieltä yhdenvertaisuuslaki: kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Suomen perustuslaissa määritellään että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Palveluissa periaatteena ovat yhteiset palvelut, mutta erityispalveluita tarjotaan tarvittaessa 5
Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöasioita kehitetään Vantaalla? (2) Viralliset toimikunnat Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta (moku-yksikkö hoitaa) Paikallisromanityöryhmä (moku-yksikkö hoitaa) Svenska kommittén (aluekoordinaattori Lotta Silfverberg) Moku-yksikkö, henkilöstö Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö Anu Anttila, monikulttuurisuusasiain suunnittelija Lenita Nyman, sihteeri (oppisopimus) 31.12.2016 asti Hankevastaava Riitta Dincay, Unelmista todellisuuteen, ESR valmisteluhanke 31.3.2015 asti Hankevastaava Tiina Kentta, Kotouttamisen tsemppari hanke 1.4.2015 31.3.2016 6
Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöasioita kehitetään Vantaalla? (3) Periaate: jokainen toimiala kehittää palveluita osana normaalia työtään Joitain erityispalveluita on: Oman kielen ja kulttuurin opetus, S2 opetus (koulut) Aikuisopiston suomen kielen opetus aikuisille Pakolaisten vastaanotto ja maahanmuuttajien sosiaaliohjaus (maahanmuuttajapalvelut) Maahanmuuttajien työhönvalmentajat (kaupungin työllisyyspalvelut) Mokuyksikkö Palveluiden kehittäminen perustuu pitkälle hankerahoitukseen 7
Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöasioita kehitetään Vantaalla? (4) MOKU-yksikkö koordinoi ja tukee toimialoja kokoaa tietoja: tilastot, tutkimukset asiantuntija viranomaistyön, päätöksenteon ja vähemmistö/ maahanmuuttajayhteisöjen välissä pääkaupunkiseutuyhteistyö (mm. edunvalvonta) valtakunnan tasolla yhteistyö maahanmuuttajaasioissa koordinoivan ministeriön kanssa TEM/ Kotouttaminen, OM / ETNO/ yhdenvertaisuusasiat ja STM / romaniasiat 8
Vantaan monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 9
Toiminnan suunnittelu 2015-2016 (1) Monikulttuurisuusasiain nlk:n tehtävät, kh 9.2.2015 23 kaupungin monikulttuurisuuspolitiikan ja monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 toimeenpanon seuranta ja arviointi etnisten vähemmistöjen elinolojen kehityksen seuraaminen valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan sekä niiden vaikutusten seuraaminen Vantaalla hyvien etnisten suhteiden kehittäminen ja edistäminen sekä monikulttuurisen ilmapiirin vahvistaminen Vantaalla muun muassa vahvistamalla vuoropuhelua etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen tai heitä edustavien järjestöjen ja kaupungin välillä monikulttuurisuusasioihin liittyvien aloitteiden tai toimenpide-esitysten tekeminen kaupunginhallitukselle yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien vastaavien neuvottelukuntien kanssa 10
Neuvottelukunnan toiminnan suunnittelu 2015-2016 (2) Kaupunginhallituksen antamat tehtävät Neuvottelukunnan toivomia teemoja Uskontodialogi Tutkimukset: somalit, venäläiset, maahanmuuttajalasten PISA-tulokset Hankkeet: uusi ESR-kausi 2014-2020 alkanut Vantaan, Espoon ja Helsingin yhteiskokous marraskuussa, tänä vuonna Vantaalla ETNOn vuoden teema osallisuus 11
Toiminnan suunnittelu 2015-2016 TEHTÄVÄ Kaupungin monikulttuurisuuspolitiikan ja monikulttuurisuusohjelman 2014 2017 toimeenpanon seuranta ja arviointi KOKOUKSET Etnisten vähemmistöjen elinolojen kehityksen seuraaminen Valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan sekä niiden vaikutusten seuraaminen Vantaalla Hyvien etnisten suhteiden kehittäminen ja edistäminen sekä monikulttuurisen ilmapiirin vahvistaminen Vantaalla muun muassa vahvistamalla vuoropuhelua etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen tai heitä edustavien järjestöjen ja kaupungin välillä 12
Moku-neuvottelukunta 2015 PKS-yhteiskokous Vantaalla, osallisuus-teema? 18.11. tai 25.11. Vuoden viimeinen kokous R3? 9.12. tai 16.12. JOULUKUU MARRASKUU TAMMIKUU Aloituskokous 25.3. LOKAKUU HELMIKUU syys-lokakuu 23.9. tai 30.9. SYYSKUU 2015 MAALISKUU ELOKUU HUHTIKUU 26.8. järjestöt? Uskontodialogi? TOUKOKUU 29.4 taloussuunnitteluun vaikuttaminen KESÄKUU 3.6. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 13 27.3.2015 13
Toiminnan suunnittelu 2015-2016 TEHTÄVÄ TOIMENPIDE Monikulttuurisuusasioihin liittyvien aloitteiden tai toimenpide-esitysten tekeminen kaupunginhallitukselle Yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien vastaavien neuvottelukuntien kanssa Tiedottaminen neuvottelukunnan toiminnasta 14
MAAHANMUUTTAJIEN POLIITTISEEN OSALLISTUMISEEN PANOSTETTAVA Helsingin Espoon ja Vantaan maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden vastaavat neuvottelukunnat toivovat, että kevään eduskuntavaaleissa puolueet, järjestöt ja kunnat kiinnittäisivät huomiota maahanmuuttajien äänestysaktiivisuuteen ja rohkaisisivat poliittiseen osallistumiseen. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on selvästi heikompi kuin kantaväestöllä, ulkomaan kansalaisista noin 20% käytti vuonna 2012 äänioikeuttaan. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuu puolet koko maan maahanmuuttajaväestöstä. Myös äänioikeutettujen maahanmuuttajien määrä on korkea pääkaupunkiseudulla, kaikista pääkaupunkiseudun äänioikeutetuista vieraskielisiä on n. 10%. Erityisesti ensimmäisen maahanmuuttajapolven poliittinen aktiivisuus on matalampi kuin kantaväestöllä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa pääkaupunkiseudun ehdokkaista ulkomaalaistaustaisia oli alle 6%. Moniheli ry:n icount -projektin aikana tehtiin kysely, jolla selvitettiin syitä äänestämättömyydelle. Äänestämättömyyden yksi suurin syy on, että henkilö ei tiedä olevansa äänestyskelpoinen. Muita syitä olivat motivaation puute, pakolaisuus ja tiedon puute suomalaisesta politiikasta. Neuvottelukunnat kannustavat puolueita, järjestöjä ja kuntia huomioimaan maahanmuuttajat omassa viestinnässään ja tapahtumissa sekä tekemään yhteistyötä monikulttuurisuutta edistävien järjestöjen kanssa. Viestinnässä toivotaan kiinnitettävän huomiota selkokielisyyteen, materiaalien kielivaihtoehtoihin sekä levityskanaviin. Neuvottelukunnat kannustavat sekä maahanmuuttajamiehiä että -naisia käyttämään äänioikeuttaan. Puolueiden vaaliohjelmien keskeiset osat tai vähintäänkin tiivistelmä tulisi kääntää useille kielille siten, että ne tavoittaisivat maahanmuuttajaväestöä nykyistä paremmin. Puolueiden ja järjestöjen kannustetaan hyödyntämään maahanmuuttajien omia tilaisuuksia, medioita ja tiedostuskanavia. 15