HAKUOHJE AVUSTUS MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINOINNIN JA TUOTANNON KEHITTÄMISEEN VUONNA 2013 (VALTION TULO- JA MENOARVION MOMENTTI 30.20.

HAKUOHJE AVUSTUS MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINOINNIN JA TUOTANNON KEHITTÄMISEEN VUONNA 2013 (VALTION TULO- JA MENOARVION MOMENTTI 30.20.46)

Sisältö 2 1 Johdanto... 4 2 Hakijat... 4 3 Avustuksen tavoite... 4 4 Avustuksen myöntämisessä käytettävät painopisteet... 5 5 Hyväksyttävät toimet... 5 5.1 Mainonta... 5 5.1.1 Maataloustuotteiden yleisluonteinen mainonta... 6 5.1.2 Laatumerkin ja EU:ssa hyväksyttyjen nimitysten mainonta... 6 5.2 Muut hyväksyttävät toimet... 6 5.2.1 Viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetus ja koulutus... 7 5.2.2 Neuvottelupalvelut maatilayrityksille... 7 5.2.3 Kilpailujen, näyttelyiden, messujen tai seminaarien järjestäminen maataloustuottajille ja niille osallistuminen... 7 5.2.4 Tieteellisen tiedon kansantajuistaminen, muiden maiden laatujärjestelmistä tiedottaminen ja perusmaataloustuotteista tiedottaminen... 7 5.2.5 Julkaisut tietyn alueen tai tuotteen tuottajista... 7 5.3 Yrityksiin kohdistuvat toimet... 8 5.3.1 Pk-yrityksiin kohdistuva neuvonta... 8 5.3.2 Pk-yritysten osallistuminen messuille... 8 6 Linjauksia mainonnasta ja tiedotuksesta... 8 6.1 Menettelyt yleisluonteisessa ja tuotekohtaisessa mainonnassa... 8 6.2 Mainonnan ja tiedotuksen ero... 9 6.3 Internet-sivut... 9 7 Hyväksyttävät kustannukset... 9 7.1 Hankkeen välittömät kustannukset... 9 7.2 Hankkeen yleiskustannukset... 10 7.3 Muuta kustannusten kirjaamisessa huomioitavaa... 10 8 Avustusten hakeminen... 11 9 Avustusten päättäminen ja avustusten maksaminen... 12 10 Säädösperusta... 13

11 Lisätietoja... 13 HAKUOHJE 30.5.2012 Markkinatukiosasto Sisämarkkinayksikkö 3

1 Johdanto Tämä ohje kuvaa niitä periaatteita, joilla hakemukset ratkaistaan. Sen sijaan valtioneuvoston asetuksen 606/2008 (muutettu 666/2009 ja 159/2012) määräykset sitovat hakijaa. Tämä hankehaku kohdistetaan ensisijaisesti hankekokonaisuuksiin, joilla edistetään luomun käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa, viestitään luomun ja/tai lähiruoan lisäarvosta erityisesti kuluttajille, lisätään koululaisten tietoisuutta monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta ja lisätään vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttöä sekä hankekokonaisuuksiin, joilla edistetään EU:n nimisuojajärjestelmän hyödyntämistä. Lisäksi avustetaan selvityshanketta, jolla saataisiin järkevästi ja taloudellisesti toteutettua Suomessa komission asetuksen (EY) N:o 288/2009 mukaisen kouluhedelmäjärjestelmän mahdollinen toimeenpano. Avustuksen enimmäismäärä on mainontaa koskevissa hankkeissa enintään 50 % ja tiedotus-tyyppisissä hankkeissa enintään 90 % hankkeen kustannuksista. Avustusta voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Yksittäistä yritystä, tuotemerkkiä tai alkuperää ei kuitenkaan voi tuoda esille. Tuki maksetaan pääsääntöisesti kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 50 % pyritään maksa-maan tammikuussa 2013, mikäli valtion tulo- ja menoarvio on hyväksytty siihen mennessä. Toinen erä 40 % maksetaan hankkeen puolivälissä väliraporttia vastaan. Viimeinen erä 10 % maksetaan loppuselvitystä vastaan. Hankkeet voivat olla monivuotisia, kuitenkin enintään kolmivuotisia. Hankkeiden on tällöin oltava aidosti monivuotisia, jolloin hanke johdonmukaisesti etenee vuodesta toiseen. Vuoden 2013 valtion tulo- ja menoarvioon on esitetty 2,456 miljoonan euron määrärahaa avustukseen. Varsinainen tutkimus laajamittaisena toimintana kuuluu muilla määrärahoilla avustettavaan toimintaan. Kuitenkin esim. markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien markkina-tutkimusten ja muiden vastaavantyyppisten selvitysten tekeminen on tällä rahalla avustettavaa toimintaa. Samoin laadun kehittämistä avustetaan toisella määrärahalla. Sen sijaan esimerkiksi laadukkaita tuotteita koskeva tiedotustoiminta voi saada tätä avustusta. Opinnäyte-töihin määrärahaa ei voida käyttää. 2 Hakijat Hakijana voivat olla markkinoinnin ja tuotannon kehittämistä koskevia hankkeita toteuttavat yritykset ja muut yhteisöt. 3 Avustuksen tavoite 4 Avustuksen tavoitteena on maataloustuotteiden menekin edistäminen sekä tiedon lisääminen laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuurista ja terveellisistä ruokailutottumuksista.

4 Avustuksen myöntämisessä käytettävät painopisteet Ensisijaisesti avustetaan hankekokonaisuuksia, joilla: - edistetään luomun käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa - viestitään luomun ja/tai lähiruoan lisäarvosta erityisesti kuluttajille - lisätään koululaisten tietoisuutta monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta*) - lisätään vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttöä - edistetään EU:n nimisuojajärjestelmän hyödyntämistä *) Hankkeelta edellytetään, että oppilaille tiedotetaan kouluruokailun tarkoituksesta ja merkityksestä yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat mm. maitotuotteet, viljatuotteet, liha, kala, peruna, kasvikset, hedelmät ja marjat. Hankkeessa katsotaan eduksi, että siihen liittyvät toimijat ovat mukana aktiivisesti ja hankkeen päämäärät ja toimet ovat yhtenevät riippumatta siitä onko kyseessä yksi laaja yhteishanke vai useita erillisiä hankekokonaisuuksia. Kouluissa tarjottavan ruoan ravintosisällön suunnittelun lähtökohtana ovat valtion ravitsemusneuvottelukunnan Kouluruokailusuositukset (2008). Toissijaisesti avustetaan muita hankekokonaisuuksia, joilla edistetään maataloustuotteiden menekkiä, tietämystä laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuuria tai terveellisiä ruokailutottumuksia sekä näihin kokonaisuuksiin liittyvää tiedonvälitystä. Lisäksi avustetaan selvityshanketta, jolla saataisiin järkevästi ja taloudellisesti toteutettua Suomessa komission asetuksen (EY) N:o 288/2009 mukaisen kouluhedelmäjärjestelmän mahdollinen toimeenpano. 5 Hyväksyttävät toimet Avustettavien hankkeiden on oltava laajoja ja valtakunnallisia. Hyväksyttäviä toimia ovat erityisesti mainonta ja muu markkinoinnin tai tuotannon kehittämistoimenpide, kuten tiedotus, selvitys, koulutus, neuvonta, messut, näyttelyt. Hankkeessa tai sen materiaaleissa ei voi viitata yksittäisiin yrityksiin, tuotemerkkeihin tai tuotteen alkuperään. Hankkeissa toivotaan käytettävän kestävän kehityksen mukaisia viestintä- ja toimintatapoja. 5.1 Mainonta Mainontaa on EU:n valtiontuen suuntaviivojen mukaan mikä tahansa toiminta, jonka tavoitteena on saada taloudelliset toimijat tai kuluttajat ostamaan mainonnan kohteena oleva tuote; myös kaikki aineisto, joka jaetaan suoraan kuluttajalle tässä tarkoituksessa mukaan luettuna kuluttajalle suunnattu mainonta myyntipaikassa. Mainontaa on kolmenlaista: 1) yleisluonteista mainontaa, josta on etua kaikille ko. tuotetyypin tuottajille, 2) laatumerkin mainontaa ja 3) EU:ssa hyväksyttyjen nimitysten mainontaa. Mainontaa ei ole tieteellisen tiedon jakaminen suurelle yleisölle tai messujen, näyttelyiden ja vastaavien tapahtumien järjestäminen tai niille osallistuminen tai markkinatutkimukset. 5

Mainonnassa on noudatettava elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1084/2004) määräyksiä. 5.1.1 Maataloustuotteiden yleisluonteinen mainonta Yleisluonteisen mainonnan tarkoituksena on edistää EU:n perustamissopimuksen liitteen I mukaisten maataloustuotteiden kulutusta ja käyttöä. Liitteessä I on lueteltu eri tuoteryhmiä, joihin kuuluu muun muassa seuraavia maatalous- ja puutarhatuotteita: liha, meijerituotteet, linnunmunat, luonnonhunaja, elävät kasvit, sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet, leikkokukat, vihannekset ja kasvikset, syötävät hedelmät ja pähkinät, vilja, myllyteollisuustuotteet, öljysiemenet, kasvirehu, vihanneksista, kasviksista, hedelmistä tai muista kasvinosista valmistetut tuotteet. Jos mainonta on yleisluonteista ja siitä on etua kaikille kyseisen tuotetyypin tuottajille, tuki voi olla 50 %. Mainoskampanjoita voidaan toteuttaa esimerkiksi televisiossa ja radiossa. Mainonta voi olla julisteita ja lehtimainontaa. Mainokset koostuvat kuvista ja teksteistä, jotka liittyvät kulloinkin kyseessä oleviin maataloustuotteisiin ja niiden yleisiin ominaisuuksiin. Mainoksissa ei saa viitata tuotteiden alkuperään tai tiettyyn tuottajaan tai tietyn yrityksen tuotteisiin. 5.1.2 Laatumerkin ja EU:ssa hyväksyttyjen nimitysten mainonta Kansalliseksi tai alueelliseksi laatumerkiksi katsotaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan mukaisesti vahvistettujen perusteiden eli asetuksen (EY) N:o 1974/2006 22 artiklan 2 kohdan mu-kaisen laatujärjestelmän perusteella hyväksytty kansallinen laatumerkki. Laatumerkkien osalta alkuperä voidaan mainita toissijaisena viestinä. Aiemman käytännön mukaisesti tällöin merkki voi täyttää televisioruudusta tai julisteesta suuntaa antavasti vain noin viisi prosenttia. Merkki ei voi sijaita keskeisellä paikalla televisioruudulla tai julisteessa. EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoitus on suojella elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Suojajärjestelmiä on kolme erilaista. Näistä kaksi (SAN, SMM) suojaa tuotteen valmistamisen ja/tai tuotannon sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Kolmas järjestelmä (APT) suojaa tuotteen perinteisen valmistusmenetelmän. Suomessa on tällä hetkellä kolme SAN/SMM-tuotetta sekä kolme APT-tuotetta. Niiden osalta alku-perään voidaan mainonnassa tietyin ehdoin viitata. Koska Suomessa ei tällä hetkellä ole Suomen tähän tarkoitukseen virallisesti hyväksymiä kansallisia tai alueellisia laatumerkkejä ja koska asianomaiset eivät ole ehdottaneet notifioitavaksi Euroopan yhteisön komissiolle suomalaisten nimisuojatuotteiden mainoskampanjoita, ei laatumerkin tai nimisuojatuotteiden mainontaan voida tällä hetkellä myöntää avustusta. Mikäli tällaista tarvetta ilmaantuu, tulee Suomi välittömästi notifioimaan ne komissiolle. Notifioinnin hyväksymisen jälkeen avustuksen maksaminen on mahdollista. 5.2 Muut hyväksyttävät toimet Muita hyväksyttyä toimia ovat tieteellisen tiedon jakaminen suurelle yleisölle tai messujen, näyttelyiden ja vastaavien tapahtumien järjestäminen tai niille osallistuminen sekä tuottajien neuvonta, opetus ja koulutus ja markkinaselvitykset. Näissä toimissa tuki on pääsääntöisesti 90 %. Enimmäismäärästä voitaisiin välttämättömistä ja perustelluista syistä poiketa. Tällaisia syitä voi liittyä esimerkiksi oppilaitoksissa tai 6

tarhoissa tehtävään maataloustuotteita koskevaan yleissivistävään valistustyöhön, johon ei ole saatavissa muuta rahoitusta. Tämä on kuitenkin mahdollista vain poikkeustapauksissa. Täytyy kuitenkin huomioida, että hyväksyttäväksi luettavat kustannukset vaihtelevat eri toimissa. Esimerkiksi messuille tai näyttelyihin osallistumisessa ei korvata henkilöstökustannuksia. Pk-yrityksillä omavastuuosuus 50 % ei voi sisältää muuta julkista tukea. 5.2.1 Viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetus ja koulutus Viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetuksessa ja koulutuksessa voidaan korvata koulutusohjelman järjestämiskustannukset, osallistujien matka- ja oleskelumenot, maataloustuotteiden tuottajan poissaolon aikana lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi poimijakoulutuksen kustannukset voidaan katsoa hyväksyttäviksi kustannuksiksi. 5.2.2 Neuvottelupalvelut maatilayrityksille Neuvontakulut voivat olla sellaisten neuvontapalveluiden maksuja, jotka eivät koske jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa, eivätkä liity yrityksen tavanomaisiin toimintakuluihin, kuten rutiininomaisiin veroneuvontapalveluihin, säännöllisiin lainopillisiin palveluihin tai mainontaan. Esimerkiksi lähiruoan hankinnan neuvonta voi olla hyväksyttyä neuvontaa, kun se ei kohdistu yrityksiin. Myös esim. ravitsemuskonsultin palvelujen hankinta voi olla avustettavaa toimintaa. 5.2.3 Kilpailujen, näyttelyiden, messujen tai seminaarien järjestäminen maataloustuottajille ja niille osallistuminen Kilpailujen, näyttelyiden, messujen, seminaarien tai muiden vastaavien tiedonvaihtotilaisuuksien järjestämisestä ja niihin osallistumisesta huomioidaan vain osallistumismaksut, matkakustannukset, julkaisujen kustannukset, näyttelytilojen vuokra ja kilpailujen palkinnot, joiden arvo on enintään 250 euroa palkintoa ja voittajaa kohti. Esimerkkinä hyväksyttävistä kustannuksista voi mainita ammattimessuille tai kuluttajamessuille osallistumisen tai internet-pohjaisen tietokannan ylläpitämisen. 5.2.4 Tieteellisen tiedon kansantajuistaminen, muiden maiden laatujärjestelmistä tiedottaminen ja perusmaataloustuotteista tiedottaminen Jos yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei mainita, tukea voidaan myöntää tieteellisten tietojen saattamiseksi kansantajuiseen muotoon. Avustettavaa toimintaa voi olla esimerkiksi tiedotteen teko kuluttajille jaettavaksi. Tukea voi saada myös tiedottamiseen muista maista peräisin oleville tuotteille avoinna olevista laastujärjestelmistä, geneerisistä tuotteista (esim. maito, kaura, porkkana, poronliha, mustaherukka) ja niiden ravintohyödyistä sekä niiden suositeltavista käyttötavoista. Tällöinkään yksittäisiä yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei saa mainita. 5.2.5 Julkaisut tietyn alueen tai tuotteen tuottajista Tukea voidaan maksaa myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat julkaisuista, kuten luetteloista, hinnastoista tai verkkosivustoista, joissa esitellään jonkin tietyn alueen tai tuotteen tuottajia koskevia tietoja, jos tiedot ja niiden esitystapa ovat puolueettomia ja kaikilla asianomaisilla tuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa. 7

5.3 Yrityksiin kohdistuvat toimet Yrityksille voidaan myöntää avustusta vain, jos kyse on pienistä ja keskisuurista (PK) yrityksistä. Niihin kohdistuvista toimista tuetaan vain neuvontaa ja messuille osallistumista. Yrityksille kohdistettua koulutusta ei avusteta. Maataloustuotteiden jalostajien ja kaupan pitäjien neuvontaan ja messuille osallistumiseen maksettava julkinen avustus voi olla korkeintaan 50 % avustuskelpoisista kustannuksista. Jos hakija siis saa muualta julkista avustusta esimerkiksi 20 %, voi hakija saada tätä avustusta korkeintaan 30 % avustuskelpoisista kustannuksista. 5.3.1 Pk-yrityksiin kohdistuva neuvonta Neuvonnaksi katsotaan yrityksen toimintaa yleisesti koskeva konsultointi kun taas yksittäisten työntekijöiden työhön liittyvä opastus on koulutusta. Tukikelpoisia kustannuksia ovat konsulttipalveluista aiheutuvat kustannukset. Nämä palvelut eivät saa olla jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa eivätkä liittyä yrityksen tavanomaisiin toimintakustannuksiin, kuten rutiininomaisiin veroneuvontapalveluihin, säännöllisiin lainopillisiin palveluihin tai mainontaan liittyviin kustannuksiin 5.3.2 Pk-yritysten osallistuminen messuille Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat messu- ja näyttelyosaston vuokraamisesta, pystyttämisestä ja hoitamisesta. Huomattavaa on, että tukea voi saada vain, kun yritys osallistuu ensimmäistä kertaa tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn. 6 Linjauksia mainonnasta ja tiedotuksesta 6.1 Menettelyt yleisluonteisessa ja tuotekohtaisessa mainonnassa Komissio on linjannut sallittuja käytäntöjä yleisluontoisessa mainonnassa, jota säännellään EY:n maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa. Nämä linjaukset pätevät myös tiedotukseen, koska myös niitä säätelevä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus kieltää alkuperän esille tuomisen. Valtionavusteisessa yleisluontoisessa mainonnassa tai yleisessä tiedotuksessa ei saa tuoda esiin tuotannon tai tuotteiden kansallista tai alueellista alkuperää. Alkuperään viittaaviksi viesteiksi katsotaan mm. seuraavat termit: kotimainen, suomalainen sekä erilaiset maantieteelliset termit (esim. Savosta tai Pirkanmaalta ). Yleisluontoisen mainonnan ja tiedotuksen yhteydessä ei saa viitata myöskään tietyn yrityksen tuotteisiin. Mainoksessa tai tiedotteessa ei siis voi käyttää Suomen lipun värejä tai muita nimenomaan Suomelle tyypillisiä elementtejä. Taustamaisemakin voi olla kielletty, jos se ainutlaatuisuudessaan voidaan yhdistää vain Suomeen. Esimerkiksi Väinämöinen voidaan yhdistää vain Suomeen, mutta Lappi myös muihin maihin. Yleisluonteisessa mainonnassa ja tiedotuksessa sitä hallinnoivan yhdistyksen nimen tulee olla neutraalissa muodossa. Jos yhdistyksen nimessä on esim. ilmaisu kotimainen tai Suomen, yhdistys voi käyttää tässä yhteydessä nimestään neutraalia muotoa tai lyhennettä. Vaikka nimi olisi neutraali tai siitä käytettäisiin lyhennettä, sen täytyy näkyvyydeltään olla mainokseen tai tiedotteen viestiin nähtynä toissijainen. Se voi kattaa mainoksesta tai tiedotteesta enintään noin 5 %. 8

Valtionavusteinen yleisluonteinen mainos/tiedote ei voi olla välittömässä näkö- tai kuuloyhteydessä tuotekohtaiseen mainontaan. Yleisluonteista mainosta/tiedotetta ei siis voi laittaa lehdessä vierekkäiselle tai peräkkäiselle sivulle tuotekohtaisen mainoksen/tiedotteen kanssa. Myyntipaikassa yleis-luonteista mainosta ei voi jakaa yhtaikaa tuotekohtaisen mainoksen kanssa. Televisiossa tai radiossa peräkkäin olevat tuotekohtaiset ja yleisluonteiset mainokset sallitaan. Tässä tuotekohtaisella mainoksella tarkoitetaan mainosta, josta käy ilmi yritys tai alkuperä tai muu vastaava kielletty seikka. Viestejä ei saa muotoilla siten, että ne tosiasiassa, alkuperäisestä tarkoituksestaan riippumatta, vähentävät muiden EU-jäsenvaltioiden tuotteiden kysyntää taikka saavat ne vaikuttamaan huonommilta vaihtoehdoilta. 6.2 Mainonnan ja tiedotuksen ero Mainonnan ja tiedotuksen ero on se, että tiedotus on luonteeltaan neutraalia, esimerkiksi kuluttajalle suunnattava terveysvalistus, toisin sanoen tieteellisen tiedon jakaminen luettavassa muodossa tai sen selittäminen, miten maataloutta harjoitetaan. Mainonnalla puolestaan esimerkiksi kehotetaan syömään enemmän omenaa. Tiedottaa voi maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan maataloustuotteiden ravintohyödyistä tai suositeltavista käyttötavoista, tuotteita koskevista tieteellisistä tiedoista tai yleistiedoista sekä laatujärjestelmistä. 6.3 Internet-sivut Valtionavusteisilla internet-sivuilla tai muussa valtionavusteisessa tiedotuksessa ei saa tuoda esille alkuperää, yrityksiä tai tuotemerkkiä. Sivuilla ei myöskään sallita mainosbannereita. Sivuilla voi kuitenkin olla esimerkiksi linkki yhdistyksen sivuille tai maakunnittain tehtyyn neutraaliin tuottaja-luetteloon, jossa puolestaan on linkit tuottajien yhteystietoihin. Kampanjasivulla ei voi olla suoraa linkkiä yrittäjään, tuotteeseen eikä alkuperään vaan mahdollinen yhteys pitää olla välilinkin kautta. Erillisiä salasanojen takana olevia sivustoja ei tarvita. 7 Hyväksyttävät kustannukset Kustannukset jaotellaan välittömiin ja yleiskustannuksiin. Esimerkiksi ostopalveluita ei erotella. Kustannusten korvattavuudessa lähtökohtana on, että sekä välittömien että yleiskustannusten on liityttävä suoraan hankkeeseen (aiheuttamisperiaate). Kustannusten on myös oltava hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisia (tarkoituksenmukaisuusperiaate). Hakijan välittömiin kustannuksiin esittämiä kustannuksia ei voi esittää korvattavaksi myös yleiskustannuksina (moninkertaisuuden kielto). Kustannukset on voitava todeta kirjanpidosta (todistamisvelvoite). Hakijan on selvitettävä kustannusten kohdentamisessa käytetyn osuuden laskentaperusteet, esimerkiksi tehollisen työajan seurantaan perustuvalla tuntikirjanpidolla. 7.1 Hankkeen välittömät kustannukset Välittöminä kustannuksina hyväksytään: 1) hankkeen toteuttamisen kannalta pakolliset henkilöstökustannukset lakisääteisine sivukuluineen sekä toteutettavien toimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja hallinnointiin liittyvät kustannukset; 9

2) hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät matka- ja oleskelukulut valtion matkustus-säännön mukaisesti; 3) kohderyhmille järjestettävien ryhmäkokousten ja yhteiskuljetusten kulut; 4) hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista materiaaleista, välineistä ja toimitiloista aiheutuvat kulut mukaan lukien hankkeen toteuttamisajankohdan mukaiset poistot; materiaalit ja välineet on vuokrattava, jollei niiden hankkiminen ole vuokraamista edullisempaa; 5) atk-kustannukset; 6) julkaisu- ja jakelukustannukset; 7) hankkeen tulosten mittaamisesta aiheutuvat kustannukset. Esimerkki: toimitilan vuokra on siltä osin välitön kustannus kuin se kohdistuu hankkeen palkkaamaan henkilöön. 7.2 Hankkeen yleiskustannukset Yleiskustannuksiin hyväksytään avustuksensaajan kirjanpidon mukaiset todettavissa olevat, hankkeen toteuttamiseen liittyvät hallintokulut, matka- ja oleskelukulut, johtamiskulut, tietotekniikan käyttö, sihteeripalvelut, kirjanpito, kirjeenvaihto, vuokra, viestintä, vesi- ja lämmitys- ja sähkökustannukset sekä ylläpitokustannukset. Yleiskustannuksiin ei voi lukea edellä mainittuja välittömiä kustannuksia, eikä niitä voi kattaa muun avustuksen perusteella. Yleiskustannusten määrä ei voi ylittää kolmea prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Esimerkki: toimitilan vuokra on yleiskustannus siltä osin kuin se kohdistuu toiminnanjohtajaan tai sihteeriin. 7.3 Muuta kustannusten kirjaamisessa huomioitavaa Hyväksyttäviä kustannuksia eivät siten ole vapaaehtoiset henkilöstösivukustannukset, joita ovat esimerkiksi lisäeläkevakuutusmaksut, henkilökohtaiset jäsenmaksut, lounassetelit ja muut ruokailuetuudet, henkilökuntatilaisuuksista aiheutuvat kustannukset sekä henkilöstön uuteen työhön valmentautumiseen liittyvät koulutuskustannukset, kuten kielikoulutus. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät myöskään ole edustusmenot eivätkä edunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset. Toimeen liittyvä arvonlisävero on avustuskelpoista, jos avustuksensaaja ei voi vähentää sitä toiminnassaan. Tavara- ja palveluhankinnoissa tulee noudattaa julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, muutettu 321/2010) säännöksiä. Hakemuksessa on huomioitava kustannusten korvattavuus erikoistapauksissa, joita ovat Viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetus ja koulutus (kohta 5.2.1.), Kilpailujen, näyttelyiden, messujen tai seminaarien järjestäminen maataloustuottajille ja niille osallistuminen (kohta 5.2.3.), PK-yrityksiin kohdistuva neuvonta (kohta 5.3.1.) ja PK-yritysten osallistuminen messuille (kohta 5.3.2.). 10

8 Avustusten hakeminen Avustusta on haettava ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista. Avustusta haetaan Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksen voi lähettää sähköisesti osoitteeseen markkinatukiosasto@mavi.fi 29.6.2012 klo 16.15 mennessä. Hakemuksen kohtaan 9. käy skannattu allekirjoitus. Kaikki hakemuksen liitteet voi lähettää myös sähköisesti. Halutessaan ei-sähköisessä muodossa olevan hakemuksen liitteineen voi lähettää samassa määräajassa kirjallisesti osoitteella Maaseutuvirasto, Markkinatukiosasto, PL 405, 60101 Seinäjoki. Hakijoiden, jotka eivät ole aiemmin saaneet maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustusta tulee rekisteröityä Maaseutuviraston asiakkaaksi. Asiakkaasi voi rekisteröityä Maaseutuviraston rekisteröintilomakkeella. Lomakkeen kohdasta Rekisteröinti halutaan seuraaviin toimintoihin tulee rastittaa oikeassa alakulmassa oleva kohta kansallinen markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen. Myös lomakkeen muut kohdat tulee täyttää huolellisesti. Hakemuksen liitteenä on oltava: 1) hakijan ja mahdollisen valtionavustuslain 7 :n 2 momentissa tarkoitetun avustuksen siirronsaajan yhteystiedot (HUOM: tilinumero IBAN-muodossa) ja vastuuhenkilöt; 2) hakijan toimintasuunnitelma ja vahvistettu talousarvio sille vuodelle, jolle avustusta haetaan; 3) hakijan viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus (HUOM: myös hakijoiden, jotka ovat aiemmin toimittaneet asiakirjat maa- ja metsätalousministeriöön, tulee toimittaa ne nyt Maaseutuvirastoon) 4) haettavan avustuksen suuruus ja selvitys hankkeeseen haetuista muista julkisista tuista; 5) tiedot hakijan aikaisempina vuosina vastaavantyyppisiin hankkeisiin saamista avustuksista; 6) hankesuunnitelma; 7) kopio hakijana olevan yhdistyksen säännöistä tai yrityksen yhtiöjärjestyksestä (HUOM: myös hakijoiden, jotka ovat aiemmin toimittaneet asiakirjat maa- ja metsätalousministeriöön, tulee toimittaa ne nyt Maaseutuvirastoon) Hankesuunnitelmassa puolestaan tulee esittää seuraavat tiedot: 1) hankkeen tavoitteet; 2) hankkeen toteuttamistapa, kohderyhmät ja aikataulu; 3) hankkeen rahoitussuunnitelma ja talousarvio; 4) hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantatapa ja siinä käytettävät mittarit. 11

Hakemuksessa tulisi myös selvittää hankkeen toimintojen jatkuminen hankerahoituksen jälkeen. Jos hakija esittää avustuksen siirtämistä toiselle toimijalle, hakemukseen tulee liittää myös siirron-saajan hankesuunnitelma. Sen varmistamiseksi, että valtionavustuksen saaja vastaa asianmukaisesti valtionavustuksen päätöksen mukaisesta käyttämisestä ja valtionavustuksen lopullinen käyttäjä on tietoinen rahoituksen luonteesta valtionavustuksena, tulee valtionavustuksen saajan tehdä ennen valtionavustuksen siirtämistä yksityisoikeudellinen sopimus valtionavustuksen lopullisen käyttäjän kanssa. 9 Avustusten päättäminen ja avustusten maksaminen Maaseutuvirasto pyrkii käsittelemään hakemukset vuoden 2012 lopulla niin, että Maaseutuvirasto voisi maksaa avustuksen ensimmäisen erän hyväksytyille hakemuksille jo tammikuussa 2013 edellyttäen, että valtion tulo- ja menoarvio on hyväksytty siihen mennessä. Avustus maksetaan pääsääntöisesti kolmessa erässä, joiden suuruudet ovat 50 %, 40 % ja 10 % myönnettävästä avustuksesta. Ensimmäinen erä 50 % maksetaan hankkeen alkaessa, toinen erä 40 % maksetaan ajallisesti hankkeen puolivälissä ja viimeinen erä 10 % avustuksesta loppuraportin valmistuttua. Viimeinen erä maksetaan sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty selvitys, jonka tulee sisältää seuraavat tiedot: 1) hakijan ja mahdollisen avustuksen siirronsaajan toimintakertomus ja tilinpäätös; 2) tilintarkastajan lausunto siitä, onko avustus käytetty avustuspäätöksen mukaisesti ja siitä, ovatko avustuksen myöntäjälle annetut tiedot varojen käytöstä yhtäpitävät avustuksensaajan kirjanpidon kanssa; 3) selvitys hankkeen toteuttamistavasta ja sen tavoitteiden toteutumisesta hakemuksessa ilmoitettujen mittarien mukaisesti; 4) selvitys avustuksen käytöstä hakemuksen mukaisen talousarvion erittelyn mukaisesti; 5) näytekappaleet kaikesta avustuksella rahoitetusta aineistosta; 6) selvitys avustuksen mahdollisesta siirrosta ja tätä koskevan sopimuksen jäljennös; 7) selvitys hankintojen tarjouskilpailu- ja valintamenettelyistä. Monivuotisissa hankkeissa avustuspäätös tehdään budjettiehdolla eli vuoden 2013 jälkeiset erät maksetaan, mikäli valtion tulo- ja menoarviossa on varattu määräraha tähän tarkoitukseen. Avustusta ei voi käyttää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen avustuspäätöksen saamista. Edellytyksenä on lisäksi, että valtion talousarvio vuodelle 2013 on voimassa. 12

10 Säädösperusta Avustusta myönnettäessä noudatetaan seuraavia säädöksiä, suosituksia ja päätöksiä: - Valtionavustuslaki 688/2001 - Valtioneuvoston asetus 606/2008 maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta muutettu 666/2009 ja 159/2012. - Komission antamat maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2007-2013, VL C 319/1/27.12.2006 - Komission asetus (EY) N:o 1857/2006 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen 70/2001 muuttamisesta (maatalouden ryhmäpoikkeusasetus) - EU:n perustamissopimus (Liite I alkaen s.329) - Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröinnistä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi - Neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 alkuperänimitysten suojasta - Elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväittämistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 - Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset - Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista - Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa - Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 1084/2004 (mainontaan liittyvät hankkeet) - Laki julkisista hankinnoista 348/2007, muutettu 321/2010 - Komission asetus (EY) N:o 800/2008 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 11 Lisätietoja Lisätietoja sekä lomakkeita Maaseutuviraston internet-sivuilta osoitteesta: http://www.mavi.fi/fi/index/markkinatuet/kansallinenkehittaminen.html Lisätietoja antaa myös ylitarkastaja Eveliina Viitanen eveliina.viitanen@mavi.fi p. 020 77 25553 ja 040 527 8989 13

14

15