Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla Erkki Ormala Aalto-yliopisto
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan lähtökohdat Kestävä talouskasvu, tuottavuuskehitys ja työllisyys ovat riippuvaisia hyvin menestyvästä innovaatiotoiminnasta Lineaarinen innovaatioprosessi ei toimi; kysymys on systeemisestä toiminnasta Innovaatiojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena ja koordinoidusti Peruslähtökohdat: Riittävä, ennakoitava ja tasapainoinen rahoitus Hyvä yhteistyökulttuuri, jota tuetaan selkeillä tulostavoitteilla Innovaatiot syntyvät ekosysteemeissä, joissa selkeä organisaatio ja vastuu Tiedon jakaminen ekosysteemien päätavoite; julkisen tutkimuksen rooli ratkaisevan tärkeä Avustukset tärkeitä, lainat ja verokannusteet vähemmän vaikuttavia Osaajapula hoidetaan ennakoivasti Säädöspohjan kehittäminen innovaatioita tukevaksi
Kehittyneen innovaatiotoiminnan edellytykset Helppo pääsy markkinoille; kustannustehokkuus, talouden tasapainoa, Hyvä ymmärrys tulevaisuuden kehitysnäkymistä ja mahdollisuuksista Hyvä riskirahoitus ja vahva ennakoitava T&Krahoitus Runsas valikoima partnereita, jotka mahdollistavat tarvittavan ekosteemin kehittämisen vertikaalisesti ja horisontaalisesti Yritys Hyvä yhteistyökulttuuri, huippuosaaminen; asiantuntijoiden palkkausmahdollisuus Kehittynyt tietoliikkenneymäristö Helppo komponenttien ja materiaalien saatavuus Suotuisa säädösympäristö; harmonisoidut pelisäännöt; IPRkäytännöt ja -säädökset; yrityksen toiminatedellytykset esim. verotus; jne.
Nykytilanne Suomessa Ulkomaiset arviot (EU, OECD, WEF) yhdenmukaisia: innovaatiotoiminnan edellytykset heikentyneet Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta Yritysten T&K-panos lievässä kasvussa 2017-2019 Yhä suurempi osa yritysten T&K-toiminnasta ulkomaille Yritysten ja yliopistojen yhteistyö vähentynyt yli 40% 2010-2017 Valtion rahoitus yritysten innovaatiotoimintaan 0,08% BKT:sta (28. OECD maista) Yrityksillä selkeä lista tarvittavasta osaamisesta tulevaisuudessa Osaavan henkilöstön saatavuus kasvava ongelma Tukirahoituksen saatavuus ongelma (suuryritysten syrjintä, byrokratia, rahoituksen rajaaminen tietyille aloille, yhteistyörahoituksen leikkaukset) Toiminnan hajanaisuus muodostunut ongelmaksi TINin tavoitteiden saavuttaminen ei nykykehityksen valossa mahdollista
120 Government budget appropriations on R&D and the use of funds (in real terms, index 2011 = 100) 110 100 90 80 70 60 100 102 97 89 99 97 95 90 92 90 81 72 104 88 73 108 80 64 110 108 81 80 71 65 50 40 30 Note: Break in statistical time series of university data in 2016. It overestimates the index figure for some 3-4 %-points. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 52 40 43 36 Industrial production and technology Health, welfare Advancement of science, incl. Universities TOTAL 31.1.2019 Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Mr. www.tem.fi Kai Husso, CPO, MEAE 5
miljoonaa euroa 8000 Kuva 1. T&k-menot Suomessa vuosina 2010-2018 yhteensä ja sektoreittain (milj. ) 7000 6000 5000 4000 6971 1425 692 7164 1432 684 6832 1475 662 6684 1438 644 6512 1490 613 6071 1481 543 5926 1490 535 6173 1567 578 6312 1573 583 3000 2000 4855 5047 4695 4602 4410 4047 3902 4028 4156 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 (arvio) YRITYSSEKTORI, YHTEENSÄ JULKINEN SEKTORI + YVT, YHTEENSÄ KORKEAKOULUSEKTORI, YHTEENSÄ
9,0 90000 8,0 7,0 78695 74067 70201 67808 80000 70000 6,0 5,0 6,5 6,2 5,6 5,6 56813 56142 54746 51876 60000 50000 4,0 3,0 4,5 4,4 4,3 3,9 40000 30000 2,0 20000 1,0 10000 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 % Yliopistojen yrityksiltä saama t&k-rahoitus (1000 ), suurimmillaan se oli 81,1 milj. v. 2008. 1000 Yrityksiltä saadun rahoituksen osuus (%) yliopistojen t&k-menoista, korkeimmillaan osuus oli 8,0 % v. 2008. 0
Business Finlandin (Tekesin) rahoituksen kehitys 2008-2022 600 000 BF -rahoituksen kehitys 2008-2022 500 000 32.20.83 Lainat 400 000 32.20.89 Pääomasijoitustoiminta 300 000 200 000 100 000 Pääomarahoitus 32.20.40 Avustus 32.20.40 ja 32.20.43 Avustus ja kärkihankkeet 32.20.06 ja 32.01.40 BF toiminnan menot & kasvuohjelmat 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Kyselyyn vastanneiden yritysten määrä sekä toimialajakauma (n=287) Kyselyyn vastasi 287 yritystä. Ne jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Kone- ja metallituoteteollisuus Muu toimiala Energiateollisuus Suunnitteluala ja asiantuntijapalvelut Rakennusteollisuus Tietotekniikka Muu kemian tuoteteollisuus Elintarviketeollisuus Lääketeollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus Kaupan ala Kuljetus ja logistiikka Huolto- ja kunnossapito Kemian perusteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Kemiallinen metsäteollisuus Öljy- kaasu- ja petrokemianteollisuus 0 10 20 30 40 50 60
Yrityskysely; kyselyyn vastanneiden yritysten kokojakauma henkilöstön mukaan (n=287) Alle 10 henkilöä 10 50 henkilöä 50 250 henkilöä 250 500 henkilöä 500 1000 henkilöä 1000 3000 henkilöä yli 3000 henkilöä 0 20 40 60 80 100 120
Ulkomailla ja kotimaassa suoritetun T&K- toiminnan jakautuma 2015-2019, kaikki kysymykseen vastanneet yritykset (n=135), keskiarvo Oma T&K-toiminta ja yrityksen ulkopuolelta tilattu T&K-toiminta 100 % 90 % 80 % 17% 22% 28% 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2015 2017 2019 Kotimaassa Ulkomailla
Prosentteja yrityksen koko T&K-toiminnasta Ulkomailla suoritetun T&K- toiminnan kehitys 2015-2019, toimialoittain (n=133) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2015 2017 2019
Avovastauksissa annetut syyt lisääntyvään T&K-toimintaan ulkomailla (n=110) Rahoitukseen liittyvät syyt Luonnollista seurausta yrityksen kansainvälistymisestä Yhteistyömahdollisuudet ulkomailla paremmat Osaajapula kotimaassa Ei muutosta tai ei merkittävää toimintaa ulkomailla Ulkomailla työskentelevä henkilöstö kasvaa Paikallisen markkinatuntemuksen tarve Muut syyt 0 5 10 15 20 25 30 35 Huom: Osa vastauksista on luokiteltu useampaan kuin yhteen kategoriaan, joten vastausten kokonaismäärä on suurempi kuin n=110
Yhteistyöpartnereiden merkitys nyt ja tulevaisuudessa (n=294) Yhteistyökumppanit tällä hetkellä Yhteistyökumppanit tulevaisuudessa Muut yritykset Suomessa Muut yritykset Suomessa Yliopistot Suomessa Yliopistot Suomessa Muut yritykset ulkomailla Muut yritykset ulkomailla Muut tutkimuslaitokset Suomessa Muut tutkimuslaitokset Suomessa VTT VTT Muut tutkimuslaitokset ulkomailla Muut tutkimuslaitokset ulkomailla Yliopistot ulkomailla 0 50 100 150 200 250 300 350 Emme tee yhteistyötä Teemme yhteistyötä Yliopistot ulkomailla 0 50 100 150 200 250 300 350 Emme tee yhteistyötä Teemme yhteistyötä
Uutta liiketoimintaa luova vs. olemassa olevaa parantava T&K-toiminta toimialoittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Uuden liiketoiminnan luomiseen (%) Olemassa olevan tehostamiseen tai parantamiseen (%)
Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat julkiseen T&K- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen liittyvät ongelmat? (avovastausten luokittelu), n=215 Saatavuus / rahoituksen ehdot Byrokratia Muu ongelma Väärä tematiikka Tiedon puute rahoitusmahdollisuuksista Suuryritysten syrjintä Liian lyhyt rahoitusjänne SHOK-ohjelmien lopetus oli virhe Ulkomaalaiseen konserniin kuuluminen 0 10 20 30 40 50 60 70 Huom: Osa vastauksista on luokiteltu useampaan kuin yhteen kategoriaan, joten vastausten kokonaismäärä on suurempi kuin n=215
Johtopäätökset ja suositukset Kokonaisuutta hallitsevan ja ennakoitavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan palauttaminen (rahoitus, osaaminen, yhteistyö ja säädöspohja) Soveltavan tutkimuksen ja yhteistyörahoituksen kasvattaminen: +300 miljoonaa 2020-2022 (vuoden 2019 budjetin 94 miljoonan euron pysyvän tasokorotuksen lisäksi) VTT:n aseman vahvistaminen (Strategia/majakkahankkeet, kaupallistamisrahasto, EU, tyytyväiset asiakkaat). Yhteistyön vahvistaminen ja eräissä tapauksissa alkuvaiheen ekosysteemikoordinaattori Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille selkeät kannustimet yhteistyöhön Koulutusjärjestelmän ja työlupakäytäntöjen kehittäminen osaajapulan välttämiseksi Rahoitusperiaatteiden kehittäminen: vahvempi tuki uutta liiketoimintaa luovalle innovaatiotoiminnalle alasta ja yrityksen koosta riippumatta rahoituksen temaattisesta ja yrityksen kokoon liittyvistä rajoituksista luopuminen rahoitukseen pidempi aikajänne; kansalliset tutkimusohjelmat 5-10 vuotta (BF/Akatemia-yhteistyö) Kansallisten tutkimusohjelmien (kärkihankkeiden) parempi valmistelu, koordinaatio ja yhteistyö (tutkimusohjelmilla johtoryhmät, joissa mukana tiedeyhteisö ja hyödyntäjät; kunnolla organisoidut ekosysteemit, jne.)
Kansakuntien neljä kehitysvaihetta Keskittyminen raaka-aineiden hyödyntämiseen Keskittyminen investointeihin Keskittyminen innovaatioiden edistämiseen Keskittyminen hyvinvoinnin jakamiseen Suomi? Michael Porter Competitive Advantage of Nations Talouslama