Koulu oppimis- ja elinympäristönä Schule als Lern- und Lebensraum. Ein Vergleich des Schulalltags in Finnland und Deutschland Yleistä Aloite hakemiseen bilateraaliseen Comenius ohjelmaan tuli Saksan, Schiller Schule Bochumin (Nordrhein-Westfalen) taholta. Suomen menestys PISA-tutkimuksissa vuodesta 2006 lähtien on tuonut Suomeen jatkuvana virtana asian-tuntijoita ja opettajia muista maista, ei vähiten Saksasta, jossa tutkimuksen tulokset ovat saaneet vilkasta keskustelua aikaan. PISA 2006: Matematiikka Saksa 14. sija Suomi 1. sija Luonnontieteet Saksa 8. sija Suomi 1.sija Luetun ymmärtäminen Saksa 14.sija Suomi 2.sija Näin ollen suomalaisten eli Laanilan lukion oppilaiden kiinnostus Saksan koululaitosta kohtaan lähti eri tarpeista, joita ovat tietysti kiinnostus erilaiseen kouluun, koulukulttuuriin / kulttuuriin ja kieleen. Ottamalla vertailun lähtökohdaksi yksi koulu Suomessa saadaan jo aika vahva yleiskuva koko koulujärjestelmästä,kun taas yksi koulu Saksasta, yhdestä osavaltiosta, kertoo huomattavasti vähemmän. Projektin teemojen tuli siten olla yleisluontoisia: opiskeltavat aineet ja lukujärjestys; oppilaiden osallistuminen päätöksen tekoon ja vanhempien osallistuminen; opetusmetodit ja opetuksen kulku; tukiopetus, oppilashuolto; harrastemahdollisuudet; läksyt; kouluvuoden rakenne; koulun varusteet. Koska vierailu Schiler-Schulessa sattui viikolle, jolloin osalla oppilaista oli ns. harjoitteluviikko, joutui osa Laanilan lukion oppilaista olemaan suuren osan päivistä kahdella muulla koululla, Natorp Grundschulessa ja Mathias-Claudius-Schulessa. Työhön käytetyt metodit ovat olleet haastattelut, tarkkailu paikan päällä, etukäteistutustuminen koulujärjestelmiin. Koulutuksen järjestäminen Kouluvertailua tehdessä on hyvä tietää, kuka antaa ohjeet koulutuksesta ja koulusta. Saksan Liittovaltio on sinänsä vastuussa koko koululaitoksesta, mutta jokaisen osavaltion kulttuuri-/opetusministeriö on vastuussa opetuksen järjestämisestä, sen sisällöstä ja henkilökunnasta, mikä aiheuttaa sen, että koulusysteemit vaihtelevat osavaltiosta toiseen. Kunnat puolestaan vastaavat koulujen varustamisesta ja niiden kustannuksista.
Suomessa perusopetuslaki ja lukiolaki antavat tiukat ohjeet koko maahan. Niissä määrätään opetussisällöistä, suunnitelmista ja koulutuksen järjestämisestä. Kunnat ovat koulutuksen järjestäjiä ja vastaavat siitä johtuvista kuluista, rahoitus tulee valtiolta ja kunnalta itseltään. Koulutuksen päämäärät Suomen koululaeissa mainitaan koulutuksen päämääriä mm.: tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja; edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa; koulutuksen periaatteet ovat valtakunnallisesti yhtenäiset. Vastaavia päämääriä Saksassa ovat: kokonaispersoonallinen kasvatus; tiedot ja kyvyt; sosiaaliset ja persoonalliset taidot; vanhempien ja nuorten oma aktiivisuus päämäärän saavuttamiseksi. Saksassa löytyy myös määrittely hyvälle koululle: siellä on motivoiva ja suoritusta edistävä ilmapiiri; siellä saavutetaan hyvät loppuarvosanat ja menestytään valtakunnallisissa kilpailuissa; luokalle jääviä on vähän; huonoja ainearvosanoja on vähän. Hyvään kouluun kuuluu muutakin: siellä on mahdollisuus harrastaa musiikkia ja teatteria, monipuolista urheilua, koululaiset ovat yhteiskunnallisesti osallistuvia, koulussa voi osallistua muuhunkin koulutukseen, vanhempien ja koulun välillä vallitsee vilkas yhteistyö. Koulujärjestelmät Suomessa on kaikille pakollinen 9-vuotinen yhtenäinen peruskoulu, joka aloitetaan sinä vuonna, jolloin 7.ikävuosi tulee täyteen, ja josta voi sen päätettyään jatkaa kolmivuotiseen lukioon tai ammattiopetukseen. Yksityiskouluja Suomessa on hyvin vähän, luvan saaminen niiden perustamiseen on hyvin vaikeaa. Jos Suomen järjestelmä on selkeän yksinkertainen, sitä monimutkaisempi se on Saksassa. Varsinainen peruskoulu alkaa 6 vuoden iässä ja se kestää 4 vuotta. Sen jälkeen oppilaan tai lähinnä opettajan ja vanhempien, on valittava oppilaalle joko Hauptschule, Realschule tai Gymnasium. Joissakin osavaltioissa on myös Suomen järjestelmää vastaavia Gesamtschuleja. 2007 13 vuotiaista oli Hauptschulessa 20,6 %, Realschulessa 26,5 %, Gymnasiumissa 33,4 % ja integroidussa Gesamtschulessa 8,5 % oppilaista. Koulun valinta tapahtuu lapsen koulumenestyksen mukaan, mihin vaikuttaa paljon myös vanhempien koulutustausta. Yli puolet Gymnasiumin oppilaiden vanhemmista edustaa ylempiä toimihenkilöitä, kun taas Hauptschulessa vastaavan taustan omaavia oppilaita on vain 9 %. Ainoastaan Realschlulessa oppilaiden taustat jakaantuvat melko tasaisesti eri yhteiskuntaluokkiin. Jos Suomessa on vaikeaa perustaa yksityistä koulua, sitä halutummalta ja helpommalta se vaikuttaa Saksassa. Jopa 20 % vanhemmista haluaisi lähettää lapsensa yksityiseen kouluun. Vuosittain perustetaankin
80 100 uutta yleissivistävää yksityistä koulua. Koululla täytyy olla rahoitus valmiina ja sen tulee noudattaa kulloisenkin osavaltion koululakeja. Vertailukohteina olleet koulut Laanilan koulu Perustettu keskikouluna 1957, vuodesta 1962 siinä toimii myös lukio. Nykyisin Laanilan lukio sekä yläasteen peruskoulu, luokat 7-9. Oppilaita lukiossa on noin 300 ja yläkoulussa noin 370. Opettajia on yhteensä 53. Oppilaat tulevat yläkouluun lähikoulupiiristä, samoin pääasiassa lukion oppilaat, mutta koska lukion voi valita vapaasti, oppilaita on myös lähikunnista. Schiller Schule-Bochum on saksalainen Gymnasium, eli se vastaa vanhaa suomalaista oppikoulua. Siinä ovat luokat 5 13/12. Koulu ei ole yksityinen, sinne haetaan ja oppilaat valitaan todistusten perusteella. Oppilaita koulussa on n.970, opettajia 55. Mathias-Claudius-Schule On evankelinen yksityinen peruskoulu, jossa on kristillinen katsomus opetukseen. Koulussa toimivat nykyään Grundschule sekä Gesamtschule vuodesta 1990 alkaen. Koulussa voidaan suorittaa myös ylioppilastutkinto.. Edellisessä ovat luokat 1-4, oppilaita on 185, joista 45 kehitysvammaista. Jälkimmäisessä luokat 5-13, oppilaita 820.
Natorp Grundschule Peruskoulun ala-aste, luokat 1-4, oppilaita 280. Se on yksityinen peruskoulu, joka pyrkii kehittämään ja testaamaan tapoja, joilla edistetään erityisen lahjakkaita oppilaita. Koulu on avoin kuitenkin kaikilla lapsille ja siellä on myös siirtolaislapsia. Koulu toimii yhteistyössä yliopiston, seurakunnan, lastentarhan, lahjakkaita oppilaita edistävän yhdistyksen sekä urheiluseurojen kanssa. Koulujen ympäristö, varustelu ja koulurakennus Schiller-Schule Bochum on rakennettu 1929. Uudempaa rakentamista edustavat koulun kaksi uutta lasitornia. Koulu sijaitsee n. 2 kilometrin päässä Bochumin keskustasta ja sinne on hyvät kulkuyhteydet joka suunnalta. Suurin osa oppilaista kulkee kouluun kävellen. Koulurakennus vaikuttaa vanhalta ja arvokkaalta. Sillä on myös iso piha-alue, jossa ei kuitenkaan ole paljon aktiviteetteja. Piha-alue on pääasiassa asfaltoitu. Fyysisesti Laanilan koulu käsittää niin yläasteen kuin lukionkin, mutta ne ovat opetuksellisesti eri yksiköitä. Koulu sijaitsee n. 2,5 kilometrin päässä keskustasta. Koulu on perustettu keskikouluna vuonna 1957, ja koulurakennus on tyypillinen 1950-luvun matalahkoa arkkitehtuuria edustava, jota on laajennettu 1990- luvulla. Koulun piha on suuri, mutta ison osan siitä täyttävät henkilökunnan autot ja oppilaiden polkupyörät, sillä suurin osa tulee pyöräillen kouluun, halki vuoden. Piha on pääosin asfaltoitu ja aika ikävän näköinen, vaikka viheralueitakin on. Sisäpihalta löytyy tosin shakkiruutu ja penkkejä lämpimämpää vuodenaikaa varten. Bussiyhteydet ovat sangen huonot.
Schiller-Schulen ala-aula on tilava, siellä on muutamia sohvia ja pöytiä. Ala-aulasta mennään kansliaan ja on huono akustiikka, joten käytävissä on melua ja kaikua välituntien aikana erittäin paljon. Käytävien seinät on täytetty maalauksilla ja piirustuksilla, joita myös oppilaat ovat tehneet, mikä antaa käytäville viehättävyyttä. Laanilan koulun sisääntuloaula ei ole suuren suuri, osan tilasta vie oppilaiden rakastama pingispöytä. Aulasta pääsee liikuntasaliin, ruokasaliin, opettajainhuoneeseen. Aulasta lähtevän käytävän varrella ovat kanslia, rehtoreiden huoneet, kirjasto ja terveydenhoitajan huone. sekä ATK-luokat. Ala-aulassa on myös vahtimestarin huone. Koulun käytävät ovat ahtaita ja pimeitä, koulu on rakennettu aikana, jolloin oppilaat menivät välitunnilla ulos. Käytävillä on oululaisten taiteilijoiden maalauksia sekä ala-aulassa oppilastöiden
vaihtuvia näyttelyitä. Oppilastöitä on myös kuvaamataidon aulassa. Käytävillä on myös ilmoitustauluja. Sekä Schiller-Schule että Laanilan koulu näyttävät rakennetun saman periaatteen mukaan: koulun ydin saavutetaan helposti sisääntuloaulasta. Schiller- Schulen luokkahuoneet on tarkoitettu n. 25 oppilaalle, samoin kuin Laanilan yläkoulun luokat. Lukiossa Laanilan luokkiin täytyy mahtua jopa 40 oppilasta. Schiller-Schulen luokissa ei ole tietokoneita tai videotykkiä, myös piirtoheitin puuttui useista luokista. Kaikki varusteita, joita on Laanilan koulun kaikissa luokissa (videotykkiä ei vielä kaikissa) kuten myös TV. Lisäksi Laanilassa on CD/kasettisoittimet niissä luokissa, joissa opetetaan kieliä. Lähinnä ihmetytti Schiller-Schulessa, kuinka oppilaat oppivat vieraiden kielten ääntämistä ilman kasetteja, ja kuinka opettajat kantoivat itse kannettavan piirtoheittimen tai nauhurin luokkaan. Myös pääsy tietokoneiden ääreen ei ollut vapaata niin kuin Laanilassa. Laanilassa hemmotellaan tekniikalla. Schiller-Schulen ilmastointi tapahtuu tuulettamalla eli ikkunat pidetään auki, jolloin luokissa on kylmä. Laanilassa siirryttiin viimeisen remontin yhteydessä koneelliseen ilmastointiin, mikä pitää luokat lämpiminä, mutta ilman laatua ei aina voi kehua. Schiller-Schulen erikoisluokkia ovat: atk-luokat (2), fysiikan, kemian ja biologian luokat, kuvaamataidon ja musiikin luokat ja liikuntasali. Vastaavat luokat ovat myös Laanilassa, sen lisäksi Laanilassa on myös kielistudio, 2 opetuskeittiötä, käsityöluokka sekä puu- ja metalliverstas yläkoulun käyttöä varten. Lukion oppilailla on myös oma ATK-tila, jossa voi työskennellä vapaatunneilla. Koska Suomessa kouluun kuuluu kouluruokailu, on Laanilassa tietysti ruokala, ei suuren suuri, Schiller-Schulessa on kahvila, jossa oppilaat voivat ostaa itselleen lämpimän aterian, juomaa ja pullaa.
Mathias-Claudius-Schule on myös iso koulurakennus, ja koska siellä on vammaisia oppilaita, on heidän tarpeensa otettu huomioon. Koulusta löytyy tavallisia luokkia n. 25 oppilaalle, mutta myös pien ja erityisluokkia vammaisille. Luokat ovat varustettuja liitutaululla, mutta myös tietokoneita löytyy. Koulussa on kirjasto. Oppilaille on pöytätennispöytä. Koulussa on myös oma ruokala. Tilat vaikuttavat avarilta. Natorp Grundchulessa on iso piha, osittain asfalttia, osittain viheraluetta, jossa paljon leikkivälineitä. Koulurakennuksia on kaksi. Luokkahuoneiden lisäksi koulussa on tilat läksyjen tekemiselle, keittiö, opetusuima-allas, ATK-tila, voimistelusali, koulupihalla tila koripalloiluun. Kun Suomessa valtio/ kunta rahoittaa koulut, Saksassa sen tekee osavaltio ja kunta (83% osavaltiolta, 16,8 % kuunilta ja 0,2 % liittovaltiolta). Bochumissa rahoitettavia kouluja on 113, joten yhdelle koululle ei jää paljon rahaa. Kaupunki antaa korvausta materiaaleihin, sekä 6000 kirjojen ja papereiden hankintaan sekä 3000 40000 lämmitykseen. Myös oppilailla on sanottavansa koulubudjettiin. Lisäksi rahoitusta tulee koulun tukiyhdistykseltä (Verein für Förderer der Schiller-Schule zu Bochum e.v), jonka jäseninä on vanhempia, opettajia, entisiä oppilaita. Tähän mennessä koulun hyväksi on käytetty heidän keräämänsä 34900. Suomessa kukin oppilas tuo tietyn summan kouluun, josta rahoitetaan koulun menot, myös hankinnat. Laanilan koulu saa n. 1,7 milj. Oppilaskunnan keräämillä varoilla hankitaan mm. vastauspapereita kokeisiin. Koulussa on pieni stipendirahasto, josta jaetaan keväällä stipendejä sekä opinnoissa että muuten kunnostuneille oppilaille. Jos rehtorit saisivat itse päättää jotain uudistusta koulunsa puitteisiin, uudistaisi Schiller-Schulen rehtori 100000 eurolla luokkahuoneita, valaistusta, akustiikkaa ja loisi paikkoja uusille luokkahuoneille, rakentaisi opettajille omat luokkahuoneet. Laanilan koulussa haluttaisiin myös lisää tilaa, esim. lukutiloja oppilaille. Ja jos rahaa tulisi miljoonan verran, rakennettaisiin Laanilaan toinen urheilusali, muutettaisiin arkkitehtuuria, luotaisiin muunneltavia luokkatiloja. Kouluvuoden rakenne lukiossa Suoritetun tutkimuksen mukaan päästiin siihen tulokseen, että Suomen ja Saksan kouluvuosien rakenteissa on suuri ero. Lomat jakaantuvat Bochumissa ja Oulussa seuraavasti kesäloma: Bochum:6,5 viikkoa, Oulu 10; syysloma Bochum 2 viikkoa, Oulu 1; joululoma Bochum 2 viikkoa, Oulu samoin 2; talviloma Bochum -, Oulu 1 viikko; pääsisäisloma Bochum 2 viikkoa, Oulu 2 päivää. Suomessa kunnat voivat päättää syysloman ja talviloman pituudesta, kouluvuodessa tulee tosin olla kaikkialla yhtä monta päivää. Yhteenlaskien bochumilaisilla
koululaisilla näyttää olevan vähemmän lomapäiviä - 12,5 viikkoa - kuin suomalaisilla lähes 14,5 viikkoa. Kouluvuoden pituus on Bochumissa n. 220 päivää, Oulussa 190 päivää. Suomen kouluvuosi on siis lyhyempi kuin Saksan. Suomessa kunnat voivat hieman siirtää lomapäiviä, mutta niitä täytyy olla se 190. Suomessa kouluvuosi on jaettu 5 jaksoon, toisin kuin saksalainen, joka koostuu kahdesta puolivuosijaksosta. Jokainen jakso Suomessa käsittää 5 opetusviikkoa, joita seuraa koeviikko, jonka aikana on kokeet jakson aikana opiskelluista aineista. Myös yläaste työskentelee osaksi periodeittain. Bochumissa kouluvuosi on jaettu neljään jaksoon. Ensimmäisenä puolivuotisjaksona 11.luokalla on kaksi koetta niin matematiikassa kuin kielissä ja 1 koe jokaisessa valitussa kirjallisessa aineessa. Toisena puolivuotiskautena kirjoitetaan 2 koetta kirjallisissa aineissa. Eroa on myös opiskeltavien aineiden määrässä: Suomessa opiskellaan yhdessä jaksossa 5-8 ainetta, Saksassa 8-11. Kyselyn mukaan ovat Schiller-Gymnasumin oppilaat tyytyväisiä kouluvuoden rakenteeseensa, mutta niin ovat laanilalaisetkin omaansa. Opiskeltavista aineista ja lukujärjestyksestä lukiossa Suomalaisessa lukiossa täytyy suorittaa lakimääräinen kurssimäärä, 75 kurssia, voidakseen suorittaa ylioppilastutkinnon. Pakollisia näistä on 47 tai 51 riippuen siitä, onko matematiikka pakollisena aineena. Muut kurssit voi valita itse suuresta kurssivalikoimasta. Valittavien kurssien ja aineiden määrä on suuri, kuten kurssitaulukosta käy ilmi. Jokainen oppilas tekee siis oman suunnitelmansa lukiovuosiksi. Käytännössä kurssien valinta tapahtuu internetin kautta, ja siinä täytyy joskus olla nopea, sillä kurssi voi täyttyä nopeasti ja sitten joutuu valitsemaan jotain muuta.
Yleensä oppilaat pystyvät valitsemaan haluamansa aineet, mutta jos on esim. valinnut paljon matematiikkaa ja luonnontieteitä, ei aikaa jää valinnaisille kielille. Urheilutunteja voisi monen mielestä olla myös lisää, myös taideaineita olisi moni halukas valitsemaan lisää. Peruskoulussa kaikilla on melkein samat opiskeltavat aineet. Muuttuvia tekijöitä ovat kielet, yleensä kaikilla on A1 kielenä englanti. Muita yhteisiä aineita ovat: äidinkieli, matematiikka, ruotsi (7.lk alkaen), terveystieto, biologia, maantiede, historia, kemia, fysiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto tai elämänkatsomustieto, liikunta, kuvaamataito, musiikki, kotitalous, käsityöt, tekniset työt. 8. luokalla tulee mukaan valinnaisaineita: 3. kieli (saksa tai ranska), kotitalous, käsityö, metalli- ja puutyöt, kielten lisäkursseja, musiikki, kuvaamataito. Periaatteessa samoja aineita kuin Schiller-Schulessakin, siellä on tosin kielitarjonta suurempi: latina, espanja, myös kasvatusoppia on mahdollisuus opiskella. Schiller-Schulessa 11 13.luokkalaiset saavat valita suuren osan kurssien järjestyksestä itse. Tietty määrä pakollisia suorituskursseja on valittava (2) samoin tietty määrä peruskursseja (8-10). Pakollisia aineita kaikille ovat äidinkieli, matematiikka, vieras kieli, luonnontieteet ja urheilu. Nuoremmille on valmis lukujärjestys. Se vastaa oikeastaan suomalasien peruskoulun yläasteen/ lukion mallia, joissa on niin vapaavalintaisia kuin pakollisia aineita/ kursseja. Tunneilla vietetty aika viikkoa kohti (yläaste, 8.lk) Suomen yläasteella oppilas viettää yleensä 30 45 minuuttista oppituntia viikossa eli hänellä on 22h 30min opetusta /viikko. Bochumissa oppilaalla on yleensä 33 (8.luokan yleisin tuntimäärä) tuntia viikossa ja oppitunnin kesto on sama kuin Suomessakin, 45 min. Eli bochumilainen 8-luokkalainen saa 24h 45min opetusta viikoittain. Yli kaksi tuntia enemmän kuin suomalainen 8-luokkalainen. Lukuvuotta kohden bochumilainen 8-luokan oppilas viettää 1030 tuntia oppitunneilla, suomalainen pääsee huomattavasti vähemmällä, oppitunteja kertyy ajassa vain 855. Oppiaineittain jako tapahtuu seuraavasti: kielet 36 % Bochum - 33%Oulu; reaaliaineet 12 % Bochum - 17 % Oulu; matemaattisluonnontieteelliset aineet 30 % Bochum - 27 % Oulu; urheilu, musiikki etc. 12 % Bochum - 23 % Oulu; valinnaisia kursseja 9 % Bochum.
Oppilashuolto ( Oppilaan ohjaus ja tukiopetus) Laanilan lukiossa oppilaita ovat ohjaamassa opinto-ohjaaja ainevalintoja, opiskelua ja ammatinvalintaa koskevissa asioissa ja erityisopettaja tarvittaessa tukemassa muissa ongelmissa. Tukiopetusta saa aineen opettajalta tarvittaessa. Yläkoulun puollella toimivat samoin opinto-ohjaajat samoin periaattein, lisäksi apuna on erityisopettaja, koulukuraattori ja kouluavustaja, jotka ohjaavat oppimisvaikeuksissa. Koulukuraattori ja koulupsykologi ovat myös oppilaiden käytettävissä. Tukioppilastoimintaa on niin lukiossa kuin yläkoulussakin. Oppilaiden mielestä ohjausta on hyvin saatavilla, tosin n. 15 % oppilaista haluaisi lisäohjausta oppiaineessa, oppiaineen valinnassa tai oppimistekniikassa, vaikka viime mainitusta järjestetään vuosittain kurssi oppilaille. Koulussamme on myös terveydenhoitaja neljänä päivänä viikossa ja koululääkäri kerran viikossa. Yläasteiden oppilaille tehdään terveystarkastus. Tukiopetusta ja läksyapua annetaan Schiller-Schulessa 5. ja 6. vuosiluokalle. Aivan samoin kuin Suomessa. Oppilas voi valita myös erikoistunteja, kuten opiskelutekniikan kurssin, senkin 5.llä luokalla. Oppimissaaret, Lerninseln, on Schiller-Schulessa tukiopetuksen muoto, jossa joko koulun vanhemmat oppilaat tai yliopisto-opiskelijat opettavat nuorempiaan koulun jälkeen. Opetusta annetaan mm. kielissä ja matematiikassa, mutta voi löytää sellaisenkin ryhmän kuin kuinka vastata tunnilla. Tällaisten ryhmien koko on n. 6-8 oppilasta ja vuosittain näihin opetusryhmiin osallistuu n. 100 oppilasta. Yksi Lerninsel kestää 6 viikkoa ja vuosittain järjestetään 10 15 oppimissaareketta. Oppilaat saavat
opetuksestaan pienen korvauksen, opiskelijat eivät. Oppimisen ohella tulee otetuksi sosiaalinen kompetenssi ja lahjakkaan edistäminen. Myös Mathias- Claudius koulussa on ohjelma oppilaat auttavat oppilaita, jossa oppilaat tukevat toisiaan erimoppiaineissa. Oppilaat saavat tästä tukitoiminnasta myös todistuksen, josta voi olla apua työpaikan haussa. Lahjakkaiden huomioiminen ei tule esiin kovin paljon suomalaisessa koulussa. Ryhmän sisällä voidaan tietysti eriyttää, antaa lisä- / vaikeampia tehtäviä edistyneemmille. Miten se onnistuu luokkatyöskentelyssä, on eri asia. Lukiossa lahjakkaimmilla on tietysti mahdollisuus suorittaa lukio joko lyhyemmässä ajassa tai hankkia itselleen suurempi kurssimäärä itsenäisin suorituksin. Schiller-Schulessa ranskan ja latinan voi suorittaa yhtäaikaisesti, 10. vuosiluokan voi hypätä yli, 10-luokkalainen voi käydä seuraavan vuosikerran tunneilla, 13-luokkalaisilla on mahdollisuus suorittaa yliopiston kursseja. Näin on voinut tehdä luonnontieteellisissä aineissa Laanilan lukiossakin. Tässä tulee esiin esiin saksalainen hyvän koulun periaate: menestystä edistävä ilmapiiri. Mathias-Claudius-Schulessa on säännöllistä puhe tai sairausterapiaa sitä tarvitseville lapsille, jotka voivat viettää koulussa jopa kolme lisävuotta ja oppia tarpeellisia valmiuksia elämää varten, kuten keittotaitoa. Vammaisia oppilaita opetetaan omissa ryhmissään ja he seuraavat helpotettua opetussuunnitelmaa. Arviointia ei ole. Opettajat huolehtivat siitä, ettei vammaisia oppilaita kiusata koulussa. Laanilan lukiossa on muutamien vuosien ajan ollut kuulovammaisia oppilaita, yksi vuosiluokkaa kohden. Heitä varten on oppitunneilla kaksi viittomakielen tulkkia, joiden palkkauksen suorittaa oppilaan kotikunta. Natorp Grundschulen periaate on edistää hyvien oppilaiden oppimista. Opetus eriytetään lapsen tason mukaan. Periaatteena on sytyttää oppimisen ilo jokaisessa lapsessa. Koulu tarjoaa myös apuopetusta, jolloin osa luokasta työskentelee koulussa toisten ollessa kotona. Ehkä oppilashuoltoon voisi laskea myös. saksalaisille kouluille tyypillisen ns. kiistanselvityksen. Kiistanselvittäjiä ovat oppilaat, jotka selvittelevät ongelmia joko oppilaiden tai oppilaiden ja opettajien välillä. Niitä ei ole Laanilan koulussa, mutta ehkä luokkien tulioppilaat voivat hoitaa samoja asioita. Siihen, miten oppilaat pärjäävät koulussa, kuuluu myös sijaisten hankinta. Mikäli Laanilan koulussa joku opettaja on enemmän kuin päivän poissa, hankitaan hänelle sijainen. Schiller-Schulessa hoitavat toiset opettajat sairastuneen tehtävät tai tunnit jäävät pois. Suomalaiseen oppilashuoltoon kuuluvat ilman muuta kouluateriat, jotka nautitaan koulun ruokalassa. Laanilan oppilaat pitävät kouluateriaa tärkeänä ja useimmille ruoka maistuu hyvin. Schiller-Schulessa on oppilaiden vanhempien ylläpitämä kanttiini, jossa oppilaat voivat syödä pientä maksua vastaan. Tarvikkeet
kanttiiniin ostetaan aamulla ja ruoka valmistetaan 1. tunnilla. Hinnat ovat edulliset, (1-2 annos, kahvi yms. < 1 ) tarkoitus ei ole saada voittoa. Päivä kanttiinissa kestää klo 15 16 asti. Perjantaisin kanttiini on kiinni. Mathias-Claudius-Schulessa on myös järjestetty kouluruokailu, Natorp-Schulessa oppilaat söivät luokassa omia eväitään. Kotitehtävät Niin kuin Laanilan koulussa kotitehtävien määrä riippuu opettajasta ja oppiaineesta. Kielissä nuorilla oppilailla oli Bochumissa paljon kirjoitus läksyjä (kuten myös Suomen peruskoulun alakoulussa). 5-6 luokkalaisille on iltapäivisin ohjattua kotitehtävien valvontaa. Alakoulun 1- luokkalaisilla on jo kotiläksyjä, mikä ei ole niin tavanomaista Suomessa. Saksalaisessa lukiossa läksyjä näyttää olevan paljon, enemmän kuin Suomessa. Laanilan lukion oppilaat käyttävät suhteellisen vähän päivittäin aikaa läksyjen tekoon, lähes ⅔ korkeintaan 1 h päivässä. Lukion 2.luokalla läksyjen tekoon menee tosin enemmän aikaa. Ehkä kurssimuotoisuus eli se, että kokeet pidetään jaksoittain, aiheuttaa sen, että paneudutaan vasta koelukuun. Vapaa-ajan tarjonta - kerhot ja kilpailut Koulun jälkeen Schiller-Schule tarjoaa lukuisia kerhoja: Computer& co, tietokonekurssi 6.ja 7. luokkalaisille, Jazz & Modern Dance, Yleisurheilu, Oikeustieto, Politiikka, Tukioppilastoiminta, Koulukuoro, Laborointikurssi, Suomen kieli, DELF ranska ja espanja (diplomi kielitaidosta), kielisoitinten opetus.
Myös Natorp Grundschulessa ja Mathias-Claudius-Schulessa on oppilaille paljon iltapäivätoimintaa, kerhoja. Edellisessä mm. jalkapallokerho tytöille, teatteri, musiikki ja turkin kielen kurssi. Natorp Grundschulessa kerhot kuuluvat kokopäiväkoulu-ohjelmaan. Laanilan koulussa on ollut mm. valokuvauskerhoja, palloilukerhoja, mutta viime vuosina koulu ei ole tarjonnut niitä, ei myöskään oppilailla ole ollut kiinnostusta. Suomalaiset koululaiset löytävät nykyisin paljon harrastuksia koulun ulkopuolella. Kyselyn mukaan kuitenkin n.30 % oppilaista olisi kiinnostunut jostain kerhosta, lähinnä urheilusta. Schiller-Schulen oppilaita kannustetaan osallistumaan paljon myös eri kilpailuihin. Koulussa järjestetään esim. matematiikkapähkinöitä kuukausittain, koulu osallistuu myös kansallisiin kilpailuihin kuten Matematiikka olympialaisiin. Suoritus ja kilpailu ovat myös mukana määrittelyssä hyvä koulu. Laanilan koulussa oppilaat eivät ole niin suoritussuuntautuneita. Pieniä kilpailuja järjestetään toki luokissa, mutta ne otetaan ehkä enemmän leikin kannalta. Oppilaat osallistuvat toki paljon koulujen välisiin urheilukilpailuihin, joissa on menestytty hyvin jopa kansallisella tasolla. Pöytätenniskilpailut järjestetään myös vuosittain. Laanilan lukion ja Kastellin lukion välinen soutukilpailu järjestetään vuosittain lukuvuoden toiseksi viimeisenä päivänä, sään salliessa, Oxfordin ja Cambrigden malliin Vanhempien osallistuminen ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet Schiller-Schulessa koko koulun vanhempainilta järjestetään kaksi kertaa vuodessa, pieniä vanhempainiltoja useammin. Laanilan lukiossa järjestetään vuosittain yksi vanhempainilta / vuosiluokka, jolloin kerrotaan opiskelusta ja kouluvuoden tapahtumista. Tällöin vanhemmat voivat myös tehdä ehdotuksiaan koskien koulun käytäntöjä. Tosin kaikki vanhemmat eivät osallistu näihin iltoihin. Samoin yläkoulussa järjestetään vanhempainillat, lisäksi ryhmänohjaaja tapaa kaikki luokkansa oppilaiden vanhemmat sekä oppilaansa ainakin kerran lukuvuodessa. Lisäksi vanhempiin pidetään yhteyttä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Vanhemmat tuntevat kaikki lastensa ongelmat koulussa, mikä ei tietenkään miellytä lapsia. Mutta yläasteen puolella vanhemmilla on vastuu lastensa opiskelusta. Kysely yläasteen ryhmänohjaajien keskuudessa osoittaa, että enempää vanhempien osallistumista ei pidetä tarpeellisena. Laanilan lukiossa, kuten Suomessa yleensä, ajatellaan, että lukio on jo nuoren itsenäistymisen aikaa, ja vanhempiin otetaan kontaktia vain tarvittaessa. Ainakaan oppilaiden mielestä vanhempien ei tule osallistua
yhtään enempää koulutyöhön. Vanhemmat allekirjoittavat alaikäisten lastensa poissaolot ja kurssitodistukset. lastensa opiskelusta vanhempia ei panna vastuuseen. Saksassa yleensä odotetaan vanhempien osallistuvan koulun toimintaan aktiivisemmin kuin Suomessa. Sehän kuuluu myös hyvän koulun määritelmään. Tosin myös Schiller-Schulessa vanhempien aktiivisuus on vilkkaampaa nuorempien oppilaiden ollessa kyseessä, vanhemmat oppilaat saavat jo itsenäistyä. Vanhemmat toimivat koulun johtokunnissa, ovat vapaaehtoistyössä mukana (luokan omat illat, retket, koulun juhlat, kanttiini). Schiller-Schulessa vanhemmat hoitavat koulun kanttiinia. Vuoro kullekin osallistuvalle vanhemmalle tulee n. kerran kuussa. Osallistuvien kesken vallitsee hyvä ilmapiiri. Yksityisessä Mathias-Claudius-Schulessa järjestetään myös infoiltoja vanhemmille, joihin kutsut lähetetään sähköpostitse. Lisäksi järjestetään kokouksia, joissa sovitetaan, ketkä avustavat koulussa (n. 40 vanhempaa). Kullakin on vuoro noin kerran kuussa. Iltapäiväkerhot ovat pääosin vanhempien vastuulla. Koulun ruokalassa ovat myös pääosin vanhemmat töissä. Vanhemmat avustavat myös kirjastossa klo 9-12 päivittäin, pitävät kerhotoimintaa kykyjensä mukaan ja keräävät rahaa saadakseen välituntitoimintaan varusteita. Myös kouluruokalaa haluttaisiin kohentaa. Vanhempien läsnäolon myötä koulussa vanhemmat ja lapset tutustuvat toisiinsa paremmin. Schiller-Schulessa oppilaiden edustajat osallistuvat niin aine-kuin koulukohtaisiin kokouksiin. Oppilaiden edustaja tapaa myös viikoittain koulun rehtorin. Oppilaat järjestävät myös erilaisia tapahtumia koulussa. Samoin myös Mathias-Claudius-koulussa, jossa valitaan luokan luottamusoppilaista (2/ luokka) koulun kolme oppilasedustajaa, jotka voivat olla läsnä opettajainkokouksissa, joissa heillä on yksi ääni. Heidän kauttaan menevät oppilaiden mielipiteet kokouksiin. Koska luottamusoppilaat esittäytyvät kaikille lukuvuoden alussa, tuntevat kaikki heidät. Kerran puolessa vuodessa järjestetään kokous, jossa ovat edustettuna vanhemmat, opettajat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet. Luottamusoppilaan puoleen voi kääntyä aina myös oppilas, jolla on vaikeuksia, esim. kiusattu koulussa. On toivottavaa, että vaikeuksien ilmetessä oppilas kääntyisi heti luottamusoppilaan puoleen, jotta ongelmat voitaisiin ratkaista välittömästi. Luottamusoppilaat kokoontuvat kerran viikossa ja he pitävät kokouksestaan pöytäkirjaa. Kokoukset järjestetään omassa ryhmähuoneessa. Koska koululla ei ole suuria ongelmia, ei oppilasedustajilla ole paljoakaan töitä. Työ miellyttää ja siihen voi paneutua omien voimavarojensa mukaan. Samoin toimivat myös Laanilan lukion ja yläkoulun oppilaskunnat. Oppilaiden edustajat voivat osallistua opettajainkokouksiin, joissa voivat tuoda oppilaskunnan ehdotuksia ja asioita esille eli heillä oikeus tulla kuulluiksi. Opettajakunta ottaa mielellään hyviä ehdotuksia vastaan ja koulussa on myös saatu koulukohtaisia uudistuksia aikaan oppilaskunnan aloitteesta. Oppilaskunnat järjestävät myös teemapäiviä, retkiä ka avustavat juhlien järjestelyssä koulussa. Yläasteen oppilaskunta auttaa myös kerran pari kuussa laatimaan koulun ruokalistaa. Oppilaskunnan aktiivisuus tai passiivisuus leimaa koko koulun toimintaa. Luokkakoot ja opetusmenetelmät Luokkien oppilasmäärät olivat niin ala- ja yläasteella verrannollisia meidän koulujemme kanssa. Lukiossa oppilasryhmät saattavat Bochumissa olla pienempiä kuin meillä, yhtään 36-40 oppilaan luokkaa ei ollut. Ala-asteen opetus vaikutti samalta kuin Suomessa, visuaalisia menetelmiä käytettiin paljon, opetus vuorovaikutteista ja oppilaat innolla mukana.
Lyhyellä observointiajalla ei välttämättä saa selvää, mitä opetusmetodeja käytetään. Alemmilla luokilla oppilailla oli paljon kirjoitusläksyjä, opittavat tekstit vieraassa kielessä vaikuttivat aika pitkiltä. Koska oppitunnin pituus on vain 45 minuuttia, sinä aikana ehdittiin käydä muutama kotitehtävä läpi, ei paljon muuta. Oppilaat toimivat myös itse läksynkuulustelijoina. Äidinkielessä eräs luokka oli tehnyt haastattelun kaupungilla, jonka perusteella he tutkivat saksan kielen passiivin käyttöä. Tulokset kirjoitettiin tietokoneluokassa. Yleensä eteneminen tuntui hitaalta. johtuiko sitten siitä, että Laanilan lukion 75 minuutin mittaisessa opetustuokiossa ehtii ja täytyy ehtiä paljon enemmän, ja kurssin aika on myös rajallinen. Lukiossa Schiller-Schulessa menetelmät vaihtelivat paljon aineittain, myös saman aineen opettajien välillä suuria eroja mm. havainnollistamismateriaaleissa. Reaaliaineissa pääasiallisesti opettajajohtoista keskustelua, matematiikassa opettaja saattoi ottaa oppilaan taululle tekemään tai arvailemaan ratkaisua eikä esitä sitä suoraan itse. Piirtoheitintä ei käytetä, koska niitä ei juuri ole, liitutaulu on kunniassa. Oppilaat tekevät myös ryhmätöitä. Kysymyksiä esitettiin oppilaiden taholta yllättävän vähän. Paljon kirjoitetaan käsin, joskin joitakin oppilaiden tietokoneita oli havaittavissa. Koulun tietokoneillehan oppilaat eivät pääse ilman valvontaa.