kirkkoherra Markku Salminen, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala

Kirkollishallituksen istunto 5.9.2014 Pöytäkirja Aika: 5.9.2014 klo 13.00 Paikka: Kulttuurikeskus Sofian kokoustilat, Vuosaari, Helsinki Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, piispa Arseni, kirkkoherra Timo Tynkkynen, nunna Elisabet, käräjätuomari Heikki Piiroinen, johdon konsultti Tuovi Haikala, palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala (sihteeri), toimistopäällikkö Pia Tuovinen, kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov. Este: kirkkoherra Markku Salminen, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala Palvelukeskuksen johtajan esittely 1 Kirkon kiinteistöpäällikön määräaikainen toimi Kirkollishallitus on kokouksessaan 8.10.2013 vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä päättänyt, että talouspäällikön toimen täyttämistä valmistellaan seuraavaan kirkolliskokoukseen. Talousvaliokunta on kokoontunut 14.5.2014 keskustelemaan kirkon talouden linjauksista ja siinä yhteydessä painottanut kiinteistöön liittyvän osaamisen merkitystä keskushallinnossa. Kirkon taloudenhoitaja on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle 1.2.2015. Viimeinen työssäolopäivä on 14.11.2014. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkon taloudenhoitajan jäädessä eläkkeelle toimi muutetaan määräaikaisen (2015-2017) kiinteistöpäällikön toimeksi. Toimen kulut huomioidaan omalla kustannuspaikalla 710 vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelmissa. Toimi kuuluu vaativuusryhmään V. Kiinteistöpäällikön tehtävänä on toteuttaa kirkon kiinteistökartoituksessa esille tulleet kehittämistoimet sekä tehdä suunnitelma kiinteistönhoidosta koko kirkon tasolla. Lisäksi hän vastaa kirkon edustajana seminaarin remontin suunnittelusta ja mahdollisesta toteutuksesta, keskushallinnon kiinteistösopimusten kilpailutuksesta sekä Suokadun huoneistosuunnitelman tekemisestä ja kirkon omistamien kiinteistöjen sekä asuntojen huoltoon liittyvistä asioita. Kiinteistöpäällikkö toimii asiantuntija-apuna seurakunnille ja luostareille. Kiinteistöpäällikkö

kehittää peruskorjausavustusprosessia esimerkiksi siten, että avustuksille luodaan kriteeristö ja selkeät pelisäännöt. Kiinteistöpäällikkö toimii johtoryhmän jäsenenä palvelukeskuksen johtajan alaisuudessa. Pätevyysvaatimuksena on soveltuva rakennusalan koulutus, alan vankka työkokemus sekä kokemus vastaavien tehtävien hoitamisesta. Meneillään olevan hallinnon kehittämisen yhteydessä ja jo aikaisempien työryhmien raporteissa on useaan otteeseen painotettu kirkon kiinteistökartoituksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden tärkeyttä. Kirkon ja sen seurakuntien kiinteistömassa on suuri ja se kaipaa kiireellistä suunnitelmaa konkreettisista toimenpiteistä. Erilaisten työryhmien toiminta asiaan liittyen ei ole tuottanut tuloksia. Kirkon kiinteistöistä ortodoksinen seminaari odottaa edelleen remontin aloittamista ja projektia on siirretty alkuperäisestä suunnitelmasta kahdella vuodella. Kirkon keskustalo Kuopiossa on peruskorjattu ja sen ylläpito sekä tulevista huoltokirjan mukaisista korjaustoimista vastaaminen vaatii ammattiosaamista. Edellä esitettyjen keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattamiseksi ja kirkon kiinteistötoimen kehittämiseksi on perusteltua palkata tehtävään määräaikainen kiinteistöpäällikkö. Määräaikaisen kiinteistöpäällikön tointa ei perusteta. Kiinteistöasioihin liittyvät tehtävät hoidetaan projektikohtaisesti ostopalveluna ja tätä varten varataan määrärahaa budjettiin. Palvelukeskuksen johtajan esittely 2 Keskushallinnon kustannussäästöjen linjaukset Kirkollishallitus on kokouksessaan 3.2.2014 päättänyt, että palvelukeskuksen johtoryhmä valmistelee kirkollishallitukselle esityksen keskushallinnon kustannussäästöjen linjauksista. Palvelukeskuksen johtoryhmä on kirkon keskusrahaston vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä tehnyt seuraavan esityksen talouden suunnittelulle vuosina 2015-2017: kaikki olemassa olevat sopimukset kilpailutetaan ja niiden sisältö tarkistetaan vuosien 2015-2017 aikana eläköitymisen takia vapautuvat tehtävät arvioidaan ja mikäli ne täytetään, toimenkuvat muutetaan palvelukeskuksen organisaatiota paremmin palveleviksi, muutoksessa arvioidaan seurakuntayhteistyön ja ulkoistamisen mahdollisuudet eläkekassamenoa ei kateta pohjarahaston siirrolla vaan talous sopeutetaan kattamaan myös eläkemenot, käytäntö on OrtL 37 :n mukainen keskushallinnon varoin kustannettavia työtehtäviä arvioidaan ja tehtäviä jaetaan uudelleen (esim. kustannustoiminnan koordinointivastuun jakaminen seminaarin kanssa) hiippakuntien rutiinitoimintoja keskitetään ja turhista toimitiloista luovutaan kiinteistöjen hoitoa ja kiinteistötointa johdetaan sekä kehitetään ammattimaisesti kiinteistökulujen pienentämiseksi keskushallinnossa ja seurakunnissa hiippakuntien, seminaarin ja keskusrekisterin kulut sekä kirkkomuseosäätiön, Valamon kirjaston ja konservointilaitoksen avustusten määrä sopeutetaan valtionavun määrään, koska

valtionavustuksen pohja on vuoden 2007 muutoksessa laskettu näiden ylläpidettävien toimintojen pohjalta rakenteellisesti budjetointia muutetaan siten, että sisäisiä kirjauksia ei tehdä kustannuspaikkojen välillä vaan talous sopeutetaan kulurakenteen mukaiseksi Keskushallinnon talouden suunnittelun pitkän aikavälin tavoite on, että kaikkien seurakuntien taloushallinto toteutetaan keskitetysti kirkon taloustoimistossa. Tavoite on, että kirkon yhteisvastuullisuus keskusrahaston varojen käytössä näkyy siten, että yhteiset, välttämättömät toiminnot hoidetaan keskitetysti ja niiden kulut katetaan keskusrahastomaksuilla ja valtionavulla. Käytännössä tämä tarkoittaa talouden sopeuttamista siten, että erillisiä palkkioperusteisia maksuja ei kerätä taloushallinnon tai muidenkaan toimintojen hoitamisesta. Tällä hetkellä yhteisvastuullisesti, keskusrahaston varoin hoidetaan: eläkekassan kulut hiippakuntien henkilöstöstä ja tiloista aiheutuvat kulut seminaarin toiminnasta aiheutuvat kulut keskusrekisteristä ja arkistotoimesta aiheutuvat kulut henkilöstö-, hallinto- ja lakiasioiden hoitamisesta aiheutuvat kulut kirkkopalveluiden koordinoinnista aiheutuvat kulut (koulutus, kasvatus, lähetys, diakonia, maahanmuuttajatyö, yhteistoimintasopimukset) virallisesta viestinnästä, tietohallinnosta ja kustannustoiminnasta aiheutuvat kulut toiminta- ja peruskorjausavustukset sekä konservointi- ja kiiltokultausavustukset kirkon hallussa olevan kulttuurisesti arvokkaan kansallisomaisuuden hoito (museo, Valamon konservointilaitos ja kirjasto) taloushallinnon hoitamisesta aiheutuvat kulut niiltä osin, kun kerättävät maksut eivät kata kuluja sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut kirkon omistamien kiinteistöjen kulut (seminaari ja keskustalo) kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen toiminnasta aiheutuvat kulut. Mikäli taloudellinen tilanne heikkenee oleellisesti, yhteisiä toimintoja puretaan seuraavan järjestyksen mukaan: 1. Palvelualueiden tehtävien hoitamisesta neuvotellaan seurakuntien ja yhteistyösopimuskumppaneiden kanssa. Tukitoimintojen uudelleen järjestelyssä (esim. talous- ja rekisteripalvelut) otetaan huomioon myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit kuten esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko. 2. Seurakuntien toimintaa tukevista pitkäaikaisista avustuksista luovutaan ja seurakuntia tuetaan löytämään sellaisia kestäviä ratkaisuja, jotka eivät perustu jatkuvaan toiminnan avustamiseen, tämä tulee ottaa huomioon seurakuntien taloussuunnittelussa. 3. Peruskorjausavustuksista luovutaan, mikä on siinä tapauksessa otettava huomioon seurakuntien taloussuunnittelussa. 4. Kiinteistöomaisuuden (seminaari ja keskustalo) ja sijoitusomaisuuden purkaminen.

Keskusrahaston taloussuunnittelun tulee kehittyä toiminnan muutoksen mukaan. Vanhoja, totuttuja toimintatapoja talouden suunnittelussa on kyettävä arvioimaan. Keskusrahastoon kerättävien varojen keräämisperusteiden sijaan tulee päättää, miten yhteiset varat käytetään koko kirkon edun mukaisesti ja yhteisvastuullisesti. Tulorahoitus kirkossa ei tule kasvamaan ja lyhyen aikavälin säästötoimia on vaikea löytää mikäli rakenteet ja yhteisvastuullisesti hoidettavat toiminnot pysyvät ennallaan. Keskushallinnon uudistuksessa eräs periaate oli, että yhteisesti hoidettavia toimintoja voidaan toteuttaa verkostoituneesti. Viestinnässä tätä periaatetta on toteutettu mutta muilta osin synergiaetuja tulee aktiivisesti etsiä kirkon sisältä ja ulkopuolelta. Esityksen lähtökohta on, että keskusrahastomaksujen lisäksi seurakunnat eivät maksa muita maksuja yhteiseen kassaan vaan varojen käyttö sopeutetaan saatavien tulojen mukaiseksi. Kirkolliskokouksen tulee päättää siitä, että keskusrahastomaksun peruste pysyy jatkossa kohtuullisena. Taloushallinnon keskittäminen yhdenmukaistaa käytäntöjä, mahdollistaa konsernilaskennan sekä helpottaa talouden ohjausta ja valvontaa. Seurakuntien toimintaa on perusteltua tukea hetkellisesti mutta avustukseen perustuva toiminnan pitkäaikainen ylläpitäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan esityksessä seurakuntia tuetaan siten, että hallintoon liittyvät keskeisimmät tukitoiminnot (mm. jäsenrekisteri ja taloushallinto) hoidetaan keskitetysti ilman erillistä korvausta keskusrahaston varoin. Peruskorjauksiin liittyvien avustusten merkitys kasvaa tulevaisuudessa koska kirkolla on velvollisuus ylläpitää ja korjata kulttuuriomaisuuttaan. Kiristyvässä taloustilanteessa näistäkin avustuksista on kuitenkin pystyttävä luopumaan. Kirkon omien kiinteistöjen realisointia tulee pohtia mutta laskelmien perusteella omissa tiloissa toimiminen on toistaiseksi kustannustehokkainta. Esityksen mukaan. Toimistopäällikön esittely 3 Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman linjaukset (Liite 103 a-b) Vuoden 2015 osalta alijäämäiseen tulokseen vaikuttavat kertaluontoisena kulueränä kirkkopäivät (110 000 euroa), jotka on vuoden 2010 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti päätetty toteuttaa vuonna 2015 kirkon tuella. Alijäämään vaikuttaa lisäksi arkistosihteerin palkkaaminen määräaikaisesti (18 kk) saattamaan loppuun kesken jäänyt arkistonmuodostussuunnitelmatyö (41 000). Lisäksi tulosta huonontaa kirjavaraston alaskirjaus (102 000), joka on päätetty toteuttaa neljän vuoden aikana. Suunnitelmassa ei myöskään kateta eläkekuluja pohjarahastosta kuten aiemmin on tehty (100 000). Talouden suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta toimenpide on tarkoituksenmukainen, koska se antaa realistisen kuvan kirkon talouden haasteista ja sopeuttamistarpeesta. Tuotto-odotuksissa alijäämään vaikuttavat lisäksi sijoitustoiminnan tuottojen lisäys edellisten vuosien budjetointiin verrattuna (41 000). Lisäksi talousarviossa Lintulan luostarille maksettavia tuohusten valmistuskorvauksia on korotettu vastaamaan nykypäivää, jolloin toiminnasta keskusrahastolle jäävän tuoton esitetään alenevan 30 000 euroa.

Kirkollishallitus käsittelee talousarvioesityksen ja tekee päätökset linjauksista sekä muutoksista. Talousarviosta päätetään lokakuun istunnossa. Esityksen mukaan. Lokakuun istuntoon tuodaan esitys, jossa huomioidaan käydyssä keskustelussa esille tulleet seikat erityisesti tuotto-odotusten arviointiin liittyen. Toimistopäällikön esittely 4 Keskusrahastotyöryhmän raportti ja seurakuntien lausunnot Vuoden 2012 kirkolliskokoukselle tehtiin aloite keskusrahastomaksujen määräysperusteiden ja käytön tarkoituksenmukaisuuden selvittämisestä ja määräytymisperusteiden kehittämisestä seurakuntatalouksien tarpeita paremmin vastaaviksi. Asiaa valmistelemaan asetettiin työryhmä, joka jätti raporttinsa vuoden 2013 kirkolliskokoukselle. Vuoden 2013 kirkolliskokous käsitteli raportin, teki huomioita ja päätti, että keskusrahastotyöryhmä jatkaa työskentelyään syksyyn 2014 asti ja että loppuraportti lainmuutostarpeineen tuodaan vuoden 2014 kirkolliskokouksen käsittelyyn. Keskusrahastotyöryhmän loppuraportti on täydennys vuoden 2013 raporttiin. Siinä on täsmennetty ja konkretisoitu toimenpide-esityksiä sekä tehty vaihtoehtoisia laskelmia keskusrahastoprosentille. Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 13.5.2014 lähettää raportin lausuntokierrokselle seurakuntien neuvostoille siten, että lausunnot ja raportti käsitellään syyskuun istunnossa. Määräaikaan 31.7. mennessä saapuneet lausunnot ovat liitteessä 104 a-m. Kirkollishallitus käsittelee raportin ja lausunnot. Asiasta tehdään varsinainen esitys lokakuun istunnossa, kun kirkolliskokousseminaarissa on ensin käyty periaatteellinen keskustelu aiheesta. Esityksen mukaan. Toimistopäällikön esittely 5 Toiminta-avustukset vuosille 2014-2016 Toiminta-avustuksia vuosille 2014-2016 jaetaan tässä vaiheessa seuraavasti: Lieksan ortodoksinen seurakunta 10.000 euroa. Kirkollishallitus jakoi 13.5.2014 seurakunnille toiminta-avustuksia, jolloin Lieksan seurakunnalta ei tullut anomusta, vaikka se on pysyvästi saanut toiminta-avustusta. Seurakunnalle varauduttiin myöntämään

toiminta-avustusta myöhemmin ja nyt avustushakemus on saapunut. Lieksan ortodoksinen seurakunta on pysyvästi heikossa taloudellisessa tilanteessa. Liite 105. Esityksen mukaan. Kirkollishallitus näkee erityisen myönteisenä Lieksan seurakunnan aktiivisen toiminnan seurakuntaliitoksessa. Piispa Arsenin esittely 6 Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategia Kirkollishallitus on kokouksessaan 19.3.2013 vuoden 2012 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on ollut laatia kokonaisvaltainen strategia ohjaamaan kirkon, seurakuntien, kirkkomuseon ja konservointilaitoksen hallintaa. Työryhmä on laatinut raportin, jossa se tekee esityksiä kirkon kulttuuriperinnön organisoimiseksi. Liite 106. Työryhmän raportti lähetetään kirkolliskokoukselle. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 7 Näyttely- ja turvateknisten ratkaisujen rahoittaminen kirkkomuseossa Kirkkomuseon näyttelytilojen rakennusprojekti on saatettu päätökseen. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella toteutetusta hankkeesta on tehty loppuraportti sekä viimeinen maksatushakemus rahoittajalle. Hanke on tarkastettu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän tarkastajan toimesta 6.8.2014. Rakennushankkeen kustannuksista kirkon osuus on 37,2 prosenttia ja kirkkomuseon säätiön osuus 17,8 prosenttia. Säätiön taloudellinen tilanne on vuoden 2014 kuluessa oleellisesti heikentynyt kirkon pienentyneen avustuksen takia. Myös näyttelytilojen rakentamiseen liittyvät säätiölle kohdentuneet ylimääräiset kustannukset ovat entisestään huonontaneet tilannetta. Kirkkomuseon näyttelyn rakentaminen on museosäätiön vastuulla ja se on ollut rakennushankkeeseen liittyvä, mutta erillinen Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettava hanke. Näyttelyn rakentaminen on edennyt suunniteltua hitaammin monista eri syistä johtuen ja siksi kirkon ja säätiön edustajat ovat neuvotelleen ratkaisuista, joiden avulla näyttely saadaan avoimeksi vuoden 2015 alussa. Museosäätiön ratkaisuesitys on perusteluineen liitteessä 107.

Kirkon ja säätiön väliseen yhteistoimintasopimukseen (2013-2017) perustuen säätiölle annetaan syyskuussa 2014 ennakkona tulevien vuosien toiminta-avustusta 400 000 euroa. Vuosiavustuksen määrästä päätetään erikseen keskusrahaston talousarvion yhteydessä. Kirkollishallitus ei voi ilman kirkolliskokouksen päätöstä taata säätiölle lainaa, joka lähtökohtaisesti on pitkäaikainen. Esitys lainatakauslimiitistä valmistellaan kirkolliskokouksen päätettäväksi. Kirkolliskokous ja kirkollishallitus ovat päätöksenteossaan useaan otteeseen painottaneet, että näyttely tulee avata niin nopeasti kuin mahdollista. Esitetty rahoitusratkaisu turvaa sen, että työt eivät pysähdy ja museotoiminta jatkuu. Projektin tässä vaiheessa keskeytys vaarantaisi myös ulkopuolisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) myöntämän rahoituksen saamisen. Säätiö on jo tähän mennessä hankkinut ulkopuolista rahoitusta kirkon omaisuuden hoitoon ja avustusanomuksia on lähetetty myös tulevaa ajatellen. Kulttuuristrategiaa laatinut työryhmä painottaa raportissaan museon merkitystä asiantuntijaorganisaationa koko kirkon tasolla. Kirkolla on museokokoelmissa mutta myös seurakunnissa mittava kulttuuriperintö hoidettavanaan. Tarvitaan asiantuntijataho, joka arvioi ja ohjaa tätä toimintaa. Säätiön ja kirkon yhteistoiminnalla tämä tehtävä voidaan jatkossa hoitaa kustannustehokkaasti niin, että rahoitusvastuu ei tulevaisuudessa jää yksinomaan kirkolle. Kirkkomuseon säätiöltä pyydetään lisäselvityksiä esityksessä olleeseen kustannusarvioon liittyen. Seuraavaan istuntoon tuodaan esitys, jossa on nyt esillä olleeseen arvioon verrattuna puolitettu ja kaksi kolmasosaa ratkaisut, sekä eri vaihtoehtoja henkilöstön palkkakulujen pienentämiseksi. Lisäksi säätiötä pyydetään esittämään suunnitelma siitä, miten taloutta hoidetaan tulevaisuudessa. Suunnitelman tulee sisältää selvitys siitä, millaisia säästötoimenpiteitä talouden elvyttämiseksi on tehty tai on suunnitteilla ja miten mahdollisen lainan lyhennykset hoidetaan, mikäli lisärahoitusta ei järjesty. Palvelukeskuksen johtajan esittely 8 Työehtosopimuksen sitovuus Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimus on hyväksytty ja se on voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Sopimus sisältää työntekijöiden palkkarakenteen uudistuksen, jossa entisen 13 vaativuusryhmän sijaan on 5 vaativuusryhmää ja enintään 35 %:n henkilökohtainen palkanosa on korvattu enintään 28,8 %:n suuruisella suoriteperusteisella palkanosalla, johon 1.7.2015 lukien voi sisältyä enintään 12 %:n kokemuslisä. Lisäksi uusi työehtosopimus sisältää useita pienempiä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Sopimus on laadittu kustannusneutraaliksi yleistä raamiratkaisun mukaista palkankorotusta lukuun ottamatta.

Kirkollishallitus päättää, että 1.3.2014 voimaan tulleesta työehtosopimuksesta ja sen määräyksistä eivät kirkko, keskushallinto, seurakunnat eikä kirkon erilliset yksiköt, joita sopimus koskee, saa poiketa ilman kirkollishallituksen antamaa lupaa. Työehtosopimus ja sen ehdot ovat työnantajaa sitovia määräyksiä. Uusi työehtosopimus sisältää sellaisia rakenteellisia muutoksia palkkausjärjestelmän osalta, jotka vaativat koulutuksen järjestämistä kaikille kirkon hallinnossa toimiville yksiköille. Kirkollishallitus tulee antamaan syksyn 2014 kuluessa sopimuksen soveltamisesta sitovat ohjeet kirkon taloustoimistolle, seurakunnille ja kirkon hallinnossa toimiville erillisille yksiköille. Palvelutyönantajien työnantajaliitto on neuvotellut sopimuksen työntekijöitä edustavan liiton kanssa ja yksittäistapauksessa työnantajaliitto antaa lausunnon sopimuksen ehtojen soveltamisesta ja tulee laatimaan soveltamisohjeet työehtosopimuksen tulkinnasta yhdessä palvelukeskuksen kanssa syksyn 2014 aikana. Kirkollishallitus valvoo OrtL 33 :n 6 kohdan nojalla kirkon ja seurakuntien etua työmarkkina-asioissa. Lisäksi kirkollishallitus ohjaa kirkon ja seurakuntien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa sekä neuvottelee ja sopii kirkon ja seurakuntien puolesta niiden työntekijöiden palvelussuhteiden ehdoista. Esityksen mukaan. Mikäli sopimusehdoista halutaan poiketa, on vastaukset muutosesitykseen tultava palvelukeskuksesta nopeasti. Kirkollishallituksen lakimiesjäsenen esittely 9 Joensuun ja Lieksan ortodoksisen seurakunnan yhdistyminen ja Lieksan seurakunnan lakkaaminen Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo on antanut 10.2.2014 toimeksiannon Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralle Iivo Suvannolle valmistella Lieksan seurakunnan liittäminen Joensuun seurakuntaan. Seurakuntien valtuustot ovat 4.8.2014 päättäneet hyväksyä sopimuksen Lieksan ortodoksisen seurakunnan liittämisestä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan 1.1.2015 lukien, jolloin Lieksan seurakunta lakkaa itsenäisenä oikeushenkilönä. Liite 109 a-b. Arkkipiispan esityksestä kirkollishallitus päättää lakkauttaa Lieksan ortodoksisen seurakunnan 1.1.2015 lukien ja päättää hyväksyä sopimuksen seurakunnan liittämisestä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Lieksan ortodoksisen seurakunnan taloudellinen tilanne on erittäin heikko, eikä seurakunta kykene hoitamaan yksin seurakunnalla olevia taloudellisia ja oikeudellisia velvoitteita ilman toisen taloudellisesti vahvemman seurakunnan apua. Joensuun seurakuntaan sulautumalla voidaan parhaiten turvata seurakunnan palvelut myös Lieksan seurakunnan alueella. Arkkipiispa Leo Karjalan hiippakunnan

piispana esittää OrtL 7 :n 2 momentin perusteella, että Lieksan ortodoksinen seurakunta lakkautetaan ja liitetään Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Esityksen mukaan. Kirkkopalvelujen koordinaattorin esittely 10 a) Avustus Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historiaan vuosilta 1950 2015 Kiuruveden ortodoksinen seurakunta anoo 4000 euron avustusta vuodelle 2014 ja 4000 euron avustusta vuodelle 2015 käytettäväksi Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historian tekemiseen. Seurakunta lakkaa vuoden 2015 lopussa. Seurakunnan neuvosto on valmistellut hanketta ja hyväksynyt budjetin, jonka loppusumma on 42 250. Liite 110 a. Kirkollishallitus hylkää esityksen. Raha-avustuksen sijaan kirkko voi ostaa Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historiasta kertovia kirjoja kirjan valmistuttua. Kirkollishallitus pitää kirjahanketta hyödyllisenä mutta kustannuksiltaan ylimitoitettuna ponnistuksena pienelle seurakunnalle (Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan verokertymä vuonna 2013 oli 102 720 ). Kirkollishallitus ei ole tukenut kirjahankkeita, joten päätös on yleisen linjauksen mukainen. Vuoden 2014 budjetissa ei ole myöskään varausta hankkeelle. Esityksen mukaan. Kirkollishallitus kannustaa seurakuntaa etsimään vaihtoehtoisia yhteistyövaihtoehtoja esimerkiksi yliopiston opinnäytetöistä. b) Hellevi Matihaltin ja Aristarkos Sirviön 3000 euron avustushakemus Simeon ja Hanna-verkkolehden ylläpitämiseen ja kehittämiseen Simeon ja Hanna on riippumaton ortodoksinen verkkolehti, jonka julkaisija on rekisteröimätön yhdistys Simeon & Hanna. Lehti on aloittanut julkaisutoimintansa toukokuussa 2014 yhteisöjen ja yksityisten lahjoitusten turvin. Simeon ja Hanna julkaistaan osoitteessa www.simeonjahanna.com. Vastaavat toimittajat ovat Hellevi Matihalti ja Ari Sirviö. Liite 110 b. Kirkollishallitus hylkää esityksen.

Kirkollishallitus pitää myönteisenä kaikkea kirkon viestinnän lisänä olevaa tiedottamista, verkkolehtiä ja blogi-kirjoituksia. Budjetissa ei ole erillistä määrärahaa kirkon ulkopuoliseen tiedottamiseen vaan kirkko tukee ensisijaisesti sen omaa virallista viestintää. Kirkon päivitetyn tiedotusstrategian valmistuttua on mahdollista tarkastella asia uudelleen, mutta tuolloin on tärkeää, että mahdolliset viestintähankkeisiin suunnatut avustukset tulevat kaikkien vapaaehtoistoimijoiden ja tahojen haettavaksi samanaikaisesti yhdessä sovittujen kriteerien mukaisesti. Esityksen mukaan. c) Suomi-Assyria-yhdistyksen anomus kolehtipäivästä Suomi-Assyria-yhdistys on perustettu vuonan 2007 tukemaan assyrialaisia kristittyjä niin Suomessa kuin heidän kotimaassaan sekä Lähi-Idässä. Yhdistyksen tehtävänä on assyyrialaisia koskevan tiedon lisääminen ja humanitaarinen apu kansalle, joka elää sodan keskellä. Yhdistys toimii pienimuotoisesti, mutta avun perillemenon on tehokasta paikallisten auttajien vuoksi. Yhdistys on ollut syrjäisten kylien vesihuolto- ja koulubussiprojekteissa. Osa Suomessa asuvista assyrialaisista on ortodoksisten seurakuntien jäseninä. Yhdistys esittää että kirkollishallitus myöntäisi Suomi-Assyria-yhdistykselle kolehtipäivän, jotta he voisivat kartuttaa katastrofivaroja. Liite 110 c. Kirkollishallitus hylkää esityksen. Humanitäärisenä apuna kirkollishallitus esittää 500 suuruista kertaavustusta lähialueyhteistyön momentilta. Vuonna 2012 kirkon taloudenhoitaja esitti kirkollishallituksen kautta määrättävien kolehtipäivien supistamista. Seurakunnille jää näin ollen enemmän väljyyttä kantaa kolehteja haluamiinsa paikallis- tai valtakunnallisen tason kohteisiin. Haettu kolehti voidaan tarvittaessa mahdollisesti järjestää paikallisen seurakunnan toimesta. Kirkollishallitus ei myönnä avustusta ja toteaa, että humanitäärinen apu alueelle tulee muuta kautta. d) Avustusanomus Vaeltajan lauluja II levytyksen toteuttamiseksi Joensuun ortodoksinen mieskuoro hakee avustusta Vaeltajan lauluja II:n sovittamiseen, harjoittamiseen, levytykseen ja tunnetuksi tekemiseen yhteensä 5000 euroa. Levytyksen kokonaisbudjetti on 14 000 euroa. Liite 110 d. Esitys Kirkollishallitus hylkää esityksen. Raha-avustuksen sijaan kirkko voi ostaa levyjä niiden valmistuttua.

Perustelut Kirkollishallitus pitää tärkeänä myös ei-liturgisen lauluperinteen esillä pitämistä. Kirkollishallituksella ei ole budjettivarausta tämän tyyppiselle hankkeelle. Esityksen mukaan. Kirkkopalvelujen koordinaattorin esittely 11 Apurahoja teologisiin opintoihin Apurahan saajien tulee sitoutua täysipäiväiseen tutkimustyöhön ja liittää raporttiinsa työnohjaan lausunto opintojen ja tutkimusten edistymisestä apurahakauden lopussa. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee sisältyä yksilöity tutkimussuunnitelma ja aikataulu sekä suunnitelma apurahan käytöstä ja apurahakauden tavoitteista. Hakemuksesta tulee myös ilmetä jatkotutkintoa varten jo suoritetut opinnot, aiemmat apurahat viiden viimeisen vuoden ajalta sekä jatko-opintoihin päätoimisesti käytetty aika myös viiden viimeisen vuoden ajalta. Lisäksi hakemukseen tulee liittää aineen professorin tai työnohjaajan lausunto. Kirkollishallitus on varannut jatko-opintoihin käytettäväksi apurahaksi 20 000 euroa. Kirkollishallitus julistaa haettavaksi lisäksi kaksi pienempää apurahaa: Johannes Mureen rahastosta 5 000 euroa ensisijaisesti ortodoksisen kirkon elämään ja toimintaan liittyvään tutkimukseen ja jatko-opintoihin. Johannes Mureen apurahaa haetaan oheisella lomakkeella. Molempien edellä mainittujen apurahan saajien tulee esittää kirkollishallitukselle vapaamuotoinen selvitys apurahan käytöstä käyttövuoden loppuun mennessä tai viimeistään kahden vuoden kuluessa apurahan nostamisesta. Piispa Aleksin stipendirahastosta on haettavana vapaamuotoisella hakemuksella 500 euroa ulkomailla tapahtuvan ortodoksisen teologian opiskeluun. Kaikki hakemukset on toimitettava osoitteella Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, Karjalankatu 1, 70110 Kuopio tai sähköpostitse (kirkollishallitus@ort.fi) viimeistään perjantaina 31.10.2014. Tiedusteluihin vastaa kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov puh. 0206 100 297. Ortodoksisen kirkon palvelukeskus Kyrkostyrelsens kansli Synodal Office of the Orthodox Church in Finland Церковное управление Финляндской Православной Церкви

Karjalankatu 1 70110 Kuopio, Finland Kirkollishallitus julistaa haettavaksi apurahat. Apurahoista tiedotetaan kirkon virallisilla sivuilla www.ort.fi Esityksen mukaan Kirkollishallituksen lakimiesjäsenen esittely 12 Iljala ry:n oikaisuvaatimus Yhdistys on tehnyt 27.10.1999 vuokrasopimuksen Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kanssa koskien Pappilan kiinteistön ja rakennusten käyttöä. Oikaisuvaatimuksen mukaan seurakunta on 27.5.2014 päättänyt korottaa sopimuksen mukaista vuokraa 28 %:ia ja vuokralaisen käsityksen mukaan vuokraa voidaan korottaa enimmillään indeksikorotusta vastaavasti. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että seurakunta on menetellyt sopimuksen ehtojen vastaisesti kiinteistön piha-alueen ja tilojen käytön osalta. Liitteet 112 a-b. Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Osapuolten välillä on voimassa oleva Pappilan kiinteistöä ja rakennusten käyttöä koskeva vuokrasopimus, jonka vuokrankorotusta koskevan ehdon tulkinnasta ja vuokrankorotuksen määrän kohtuullisuudesta osapuolet ovat erimielisiä. Asiassa on kysymys sopimusoikeudellisesta riidasta, eikä erimielisyyttä koskevien asioiden tutkiminen kuulu kirkollishallituksen toimivaltaan, vaan yleiselle alioikeudelle. Oikaisuvaatimuksessa ei vaadita päätöksen kumoamista OrtL:n 98 ja 99 :en perusteella ja tämän vuoksi kirkollishallitus ei tutki oikaisuvaatimusta. Esityksen mukaan. Kirkollishallituksen lakimiesjäsenen esittely 13 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Veikko Purmosen tekemästä valituksesta, dno 03559/14/2399 Kirkollishallitus hylkäsi 13.5.2014 pidetyssä kokouksessa Veikko Purmosen tekemän oikaisuvaatimuksen koskien Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja heidän

varamiesten valitsijoiden valintaa. Purmonen on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Liite 113. Kirkollishallitus lausuntonaan toteaa, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään uusia perusteita, jotka eivät olisi olleet tiedossa oikaisuvaatimusta käsiteltäessä. Tämän vuoksi kirkollishallitus esittää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen. Kirkollishallitus on oikaisuvaatimusta käsitellessään päätöksessä todennut ne perusteet, joiden vuoksi kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja heidän varamiesten valitsijoiden valintaa koskevaa päätöstä ei voida kumota. Hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa ei ole sellaisia uusia seikkoja tai perusteita, joista kirkollishallituksen tulisi erikseen lausua. Kirkollishallitus katsoo, että nunna Elisabet ei ole ollut esteellinen osallistumaan kirkollishallituksen päätöksentekoon asiassa sen vuoksi, että hän ei ole Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston eikä seurakunnanvaltuuston jäsen, eikä muutoinkaan ole ollut esteellinen Purmosen valituksessa väittämin perustein. Esityksen mukaan. Kirkollishallituksen lakimiesjäsenen esittely 14 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Veikko Purmosen tekemästä valituksesta, dno 03689/14/2399 Kirkollishallitus hylkäsi 13.5.2014 pidetyssä kokouksessa Veikko Purmosen tekemän oikaisuvaatimuksen koskien Helsingin ortodoksisen seurakunnan johtosäännön hyväksymistä. Purmonen on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Liite 114. Kirkollishallitus lausuntonaan toteaa, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään uusia perusteita, jotka eivät olisi olleet tiedossa oikaisuvaatimusta käsiteltäessä. Tämän vuoksi kirkollishallitus esittää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen. Kirkollishallitus on oikaisuvaatimusta käsitellessään päätöksessä todennut ne perusteet, joiden vuoksi johtosäännön hyväksymistä koskevaa päätöstä ei voida kumota. Hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa ei ole sellaisia uusia seikkoja tai perusteita, joista kirkollishallituksen tulisi erikseen lausua. Kirkollishallitus katsoo, että nunna Elisabet ei ole ollut esteellinen osallistumaan kirkollishallituksen päätöksentekoon asiassa sen vuoksi, että hän ei ole Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston eikä seurakunnanvaltuuston jäsen, eikä muutoinkaan ole ollut esteellinen Purmosen valituksessa väittämin perustein.

Esityksen mukaan. Huomionosoitukset 15 Siunauskirja Ritva Dahlström (MA) 9.4.2014 Minna Anttonen (MA) 9.4.2014 Maija Rantsi 2.6.2014 Esteri Rinnemaa 2.6.2014 Aili Sulka-Aho 4.6.2014 Leena Viinisalo-Heiskanen 4.6.2014 Meeri Jolkkonen 4.6.2014 Pauli Ratilainen 4.6.2014 Kuisma Mäenharju 4.6.2014 Pirjo Kuikka 4.6.2014 Ritva Jyrkinen 4.6.2014 Helvi Tiainen 4.6.2014 Aila Malmivuori 4.6.2014 Mikael Leiman 4.6.2014 Ala-Annala Martti (MA) 24.6.2014 Dowe Silja (MA) 24.6.2014 Nousiainen Kirsti (MA) 24.6.2014 Mäkinen Rauha(MA) 24.6.2014 Tikkanen Elia (MA) 24.6.2014 PKR:n Ilk mitali Arkkimandriitta Apostolos Trifyllis 3.6.2014 Yrjö Tenovuori 4.6.2014 PKR:n ritarimerkki Tyyne Joutsen 2.6.2014 PKR:n 1 lk:n ritarimerkki Sergei Pogreboff 9.5 2014 Tamara Vehkakoski 16.6.2014 Orvokki Lankinen 16.6.2014 Heli Witting 3.7.2014 PKR:n I lk:n komentajamerkki rintaristillä Aleksandrian ja koko Afrikan Paavi ja Patriarkka Teodoros II 3.6.2014 Tiedoksi 16

a) Määräaikaan 30.6. mennessä on saapunut yksi kirkolliskokousaloite. Aloitteen on tehnyt kirkolliskokousedustaja Mikael Sundkvist. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous päättää hallinnon kehittämisen päälinjasta vasta saatuaan esitykset vaihtoehtoisista malleista. Jos nykyinen hallinnon kehittämisen työryhmä esittää vain yhtä kehittämismallia, kirkolliskokous päättää kahden lisäselvityksen tilaamisesta. Nämä kaksi vaihtoehtoa voisivat olla toisaalta yhden hiippakunnan mallia, toisaalta mallia, jossa kolmelle hiippakunnalle siirretään merkittävä osa seurakunnille tällä hetkellä kuuluvista tehtävistä ja seurakuntien hallintoa vastaavasti kevennettäisiin. Aloite perusteluineen on liitteessä 116 a. Aloitteeseen ovat yhtyneet kirkolliskokousedustajat Laura Aho, Simo Haavisto ja Ioannis Lamproloulos. Aloitteeseen liittyvä esitys tuodaan kirkollishallituksen lokakuun istuntoon, jossa hallinnon kehittäminen on esillä. b) Hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmä on jättänyt raporttinsa 24.8.2014. Raportti on liitteenä 116 b ja siitä käydään keskustelu kirkolliskokousseminaarissa. Asia tulee varsinaiseen käsittelyyn lokakuun istunnossa. c) Vuoden 2012 kirkolliskokous päätti, että kirkon uuden strategian valmistelu tulee aloittaa niin, että vuoden 2014 kirkolliskokoukselle tuodaan strategialuonnos vuonna 2016 alkavalle uudelle strategiakaudelle. Luonnos lähetetään lausuntokierrokselle kirkolliskokouksen päättämällä tavalla. Vuoden 2015 kirkolliskokous päättää kirkon tulevasta strategiasta. Kirkollishallitus on linjakeskustelussaan 3.2. 2014 todennut, että olemassa olevaa strategiaa tulee päivittää, selkeyttää, priorisoida ja tiivistää seuraavaa kautta varten ja tärkeimmät tavoitteet tulee saada selkeämmin näkyviin. Kirkollishallitus totesi, että strategiaryhmä valmistelee asiaa eteenpäin. Työryhmä on luonnoksen valmistelussa hyödyntänyt taustamateriaalina strategiakyselyjen tuloksia, arvostavan kehittämisen raporttia, työhyvinvointikyselyn tuloksia ja voimassa oleva strategiaa. Prosessi etenee siten, että kirkolliskokousseminaarissa käydään keskustelu strategiatyöryhmän valmistelun pohjalta, jonka jälkeen työryhmä työstää esityksen kirkollishallituksen lokakuun istuntoon ja edelleen marraskuun kirkolliskokoukseen. d) Suomen ortodoksisen kirkon jäsenyys Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissiossa (CCME Churches Comission for Migrants in Europe) on hyväksytty järjestön vuosikokouksessa, Sigtunassa 26.- 29.6.2014. Kokouksen raportti on liitteenä 116 d. e) Seurakuntien sisäisen valvonnan ohje on valmistunut ja se lähetetään seurakuntiin. Liite 116 e. f) Sisäministeri Päivi Räsäsen kirje. Liite 116 f. Kirkollishallitus merkitsi tiedoksi kohdat a-f. Pöytäkirjan tarkastajat 17

Istunnon pöytäkirjan tarkastavat metropoliitta Ambrosius ja Heikki Piiroinen.