Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, POLLI Laki-ilta HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto (HOK-Elannon Lakipalvelu) Sampo Lapila Lakimies, OTM Vantaa 21.10.2015
Esityksen sisältö Tavoitteena on antaa yleistä tietoa edunvalvonnasta, edunvalvontavaltuutuksesta ja testamenteista. Lisäksi kerron hieman HOK-Elannon Perunkirjoitustoimiston muista palveluista eli perunkirjoituksesta, perinnönjaosta sekä muiden oikeudellisten toimeksiantojen hoitamisesta. Saa keskeyttää ja kysyä.
HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto Perunkirjoitustoimisto ja Hautauspalvelu ovat osa HOK- Elantoa, joka tuottaa etuja omistajille, palvelee kaikkia asiakkaita S-etukortilla alennusta arkusta ja uurnasta 10% Testamentin laadinnasta 15% (alk. 170 ) Omistajan alennus perunkirjoituksesta 35 + bonus S-etukortilla Bonusta, jopa 5%, arkusta, uurnasta ja uusista hautakivistä sekä perunkirjoitustoimiston toimeksiannoista.
Toimistomme Helsingissä Töölö Sibeliuksenkatu 1 010 766 6530 Forum Yrjönkatu 23 010 766 6620 Hakaniemi Siltasaarenkatu 26 010 766 6500 Malmi Kirkonkyläntie 3 010 766 6630 Itäkeskus Turunlinnantie 2 B 010 766 6590 Espoossa Tapiola Tapiontori 1 010 766 6570 Leppävaara Läkkisepänkuja 3 010 766 6610 Espoonlahti Kivenlahdentie 9 010 766 6640 Vantaalla Tikkurila Unikkotie 3 010 766 6560 Myyrmäki Ojahaanrinne 2 010 766 6600 Keravalla Aleksis Kiven tie 1 010 766 6550 Hyvinkäällä Prismakeskus 010 766 6580
Edunvalvonta
Edunvalvonnan käsite Edunvalvonnalla tarkoitetaan sellaisten ihmisten auttamista, jotka eivät itse kykene enää hoitamaan omia asioitaan Edunvalvonnan tarve sinänsä voi johtua hyvin monista eri syistä: Sairaus (esim. muistisairaudet) Poissaolo (henkilöä ei pystytä tavoittamaan yrityksistä huolimatta) Muu syy (alaikäiset, päihdeongelmaiset jne.) Edunvalvonnalla tarkoitetaan tässä esityksessä nimenomaan holhoustoimilain (HolhTL, 442/1999) mukaista järjestelmää.
Edunvalvonnan kattavuus Mitä asioita edunvalvonta pitää sisällään: neljä asiaryhmää Taloudelliset asiat (HolhTL:n mukaan ensisijaisia) Omaisuuden vallinta, sekä kelpoisuus edustaa päämiestä tämän taloudellisten asioiden hoitamisessa Henkilöä koskevat asiat Terveydenhoito, asuminen jne. Lapsilla heidän huoltajansa (vanhemmat) Täysi-ikäisellä edellyttää aina erillistä määräystä. Tavoitteena, että vajaavaltainenkin säilyttää määräämisvallan henkilöään koskeviin asioihin, jos kykenee ymmärtämään niiden merkityksen (esim. avioliitto)
Edunvalvonnan kattavuus Huolto Henkilöä koskevien asioiden alaryhmä Käsittää nimenomaan arkipäiväisistä asioista huolehtimisen (ruoka, vaatetus yms.) Alaikäisillä huollosta päättävät hänen huoltajansa, ei edunvalvoja (yleensä ovat kuitenkin sama henkilö) Aikuisilla sosiaalitoimi järjestää tarvittaessa huollon (edunvalvoja valvoo huollon toteutumista)
Edunvalvonnan kattavuus Puhevalta oikeudenkäynnissä ja viranomaisasioissa Puhevaltaa koskevat asiat on järjestetty laissa erityissäännöksin: Varallisuutta koskevat toimenpiteet ratkaisevia ovat HolhTL:n säännökset rikosprosessissa puhevalta riippuu siitä, onko henkilö syyntakeinen (oikeudenkäymiskaari 12 luku 2 ) Se, kuka puhevaltaa käyttää selviää kyseistä asiaryhmää koskevasta laista ja määritetään aina tapauskohtaisesti erityissäännösten perusteella
Edunvalvonnan käynnistyminen Ratkaisevaa on tarve edunvalvonnalle Tarve edunvalvonnalle tulee yleisimmin esiin läheisten kautta: huolestunut omainen selvittää, mitä vaihtoehtoja asioiden hoitamiselle on Edunvalvonnan tarpeesta voi ilmoittaa maistraatille myös mahdollisen vaitiolovelvoitteen estämättä (HolhTL 91 ) Jos henkilö kykenee ymmärtämään edunvalvonta-asian merkityksen ja pyytää, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen, maistraatti voi ratkaista asian Edunvalvontaan voi siten hakeutua myös itse Maistraatti selvittää edunvalvonnan tarpeen ja vahvistaa edunvalvonnan alkaneeksi
Edunvalvonnan vahvistaminen Käräjäoikeuden rooli? Edunvalvontaan esitetyn henkilön oma suostumus edunvalvojan määräämiseen ei ole asiassa yksinään ratkaiseva Henkilön on ymmärrettävä mitä edunvalvonta merkitsee, muutoin käräjäoikeus määrää edunvalvojan (oikeusturva) Käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan kaikissa tapauksissa, siis myös sellaisissa, jotka maistraatti voisi ratkaista Lisäksi käräjäoikeus käsittelee edunvalvojan vapauttamisen tehtävästään, tehtävän muuttamisen sekä tehtävän lakkaamista koskevan asian
Päämiehen toimintakelpoisuus Toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevat asiat käsitellään aina käräjäoikeudessa (HolhTL 18 ) Rajoittavat toimenpiteet: Voi tehdä tiettyjä oikeustoimia yhdessä EV:n kanssa Edunvalvottavalla ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan Henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi Toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen Lievimmän puuttumisen periaate
Edunvalvojan velvollisuudet Huolellisuus Toimittava valvottavan edun mukaisesti kaikissa tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla Omaisuuden hoitaminen Konservatiivinen omaisuudenhoito (ei riskisijoituksia) Saatavien periminen, laskujen maksaminen, lahjoituskielto (ehdoton) ei esim. mahdollisuutta jäämistösuunnitteluun Lahjoitukset? Rahalliselta arvoltaan vähäisten lahjojen antaminen on mahdollista (valvottavan itsensä toimesta)
Edunvalvojan velvollisuudet Lahjoitukset (jatkuu ) Edunvalvojan on huolehdittava, että lahjan antajan tarkoitus voi toteutua ( + ymmärrettävä asian merkitys) Kuuleminen Tarkoittaa käytännössä päämiehen kanssa neuvottelemista häntä koskevissa asioissa Lähtökohtana on hoitaa asioita päämiehen toiveiden mukaisesti, jos se vain on mahdollista Salassapito Laajan tiedonsaantioikeuden vastapainona kattava salassapitovelvollisuus Esim. yksityiselämää koskevat tiedot ja taloudelliset tiedot
Edunvalvojan velvollisuudet Vahingonkorvausvelvollisuus Tarkoituksena tehostaa edunvalvojan huolellisuus- ja yleisvelvoitteiden hoitamista Korvausvastuu päämiehelle / ulkopuoliselle Korvauksen vaatijan näytettävä aiheutunut vahinko toteen Edellytyksenä tahallisuus tai huolimattomuus puhtaista vahingoista ei korvausvelvollisuutta Mittapuuna huolellisuuden arvioinnissa ns. huolellinen edunvalvoja Ei voi vedota yksilölliseen puuttuvaan kykyyn hoitaa asioita käytettävä tarvittaessa asiantuntija-apua!
Edunvalvontavaltuutus
Mikä on edunvalvontavaltuutus? Laki edunvalvontavaltuutuksesta (EVVL, 25.5.2007/648) Yksityisoikeudellinen valtuutus (valtakirja) vaihtoehtona erityisesti holhoustoimilain mukaiselle edunvalvonnalle Vaihtoehto myös tavalliselle valtakirjalle (huomioitava pankkien kiristynyt suhtautuminen valtakirjoihin) Henkilö määrää etukäteen asioidensa hoidosta siltä varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Edunvalvontavaltuutus on ennakollista varautumista mahdollisiin tulevaisuuden ongelmiin (vrt. edunvalvonta, joka on reagoimista jo esiin nousseisiin ongelmiin)
Miksi edunvalvontavaltuutus? Itse valitulla luotettavalla ja läheisellä edunvalvojalla mahdollisuus toteuttaa asioiden hoito valtuuttajan henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet huomioiden Esim. virkaholhooja-tapaukset lehdissä viime aikoina Läheinen suhde olennainen (vrt. oikeushenkilö) Tulevaisuudessa mahdollisesti oikeushenkilökin voi toimia valtuutettuna (yksinäiset henkilöt) Ruuhkautunut julkinen holhoustoimi Pitkät käsittelyajat (Yle: kasvavat vuosi vuodelta ) Koskee osittain myös edunvalvontavaltuutusta (ajoissa toimimalla ongelma voidaan välttää)
Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen? Laki edunvalvontavaltuutuksesta, 5 Täysi-ikäisyys (18 vuotta) Kykenee ymmärtämään oikeustoimen merkityksen (vrt. kelpoisuus tehdä testamentti) Edunvalvontavaltuutusta ei välttämättä voi tehdä enää edunvalvontatarpeen alettua (huom!) Lääkärintodistus henkilön kyvystä ymmärtää oikeustoimen sisältö, jos oikeustoimi tehdään korkeassa iässä ja/ tai ymmärryskyvyn jo heikettyä. Maistraatti voi jättää vahvistamatta edunvalvontavaltakirjan, ja aloittaa perinteisen edunvalvonnan tarpeen selvityksen.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen Kuka tahansa osaa laatia edunvalvontavaltakirjan Laissa säädetty tarkka määrämuoto: Tehtävä kirjallisesti (asiakirja- ja allekirjoitusvaatimus) Kaksi esteetöntä todistajaa samanaikaisesti läsnä. He todistavat allekirjoituksillaan oikeustoimen tietäen sen merkityksen Vähimmäissisältö: 1) valtuutettu ja valtuuttaja 2) valtuuttamistarkoitus = tarkoitus edustaa valtuuttajaa 3) missä asioissa oikeus edustaa valtuuttajaa (kelpoisuus) 4) voimaantuloehto (kun kykenemätön huolehtimaan asioistaan) Ilman näitä asiakirja ei ole edunvalvontavaltakirja.
Voimaantuloehto Voimaantuloehto on edunvalvontavaltuutuksen ehdoton muotovaatimus. Ilman sitä maistraatti ei voi vahvistaa valtakirjaa, eikä se näin ollen voi tulla voimaan. Valtuutus tulee voimaan, jos en enää itse sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene hoitamaan asioitani.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen Hyvä olla todistuslausuma kääntämässä muotovaatimusta koskevaa todistustaakkaa (oletetaan valtakirja tehdyksi todistuslausuman tarkoittamalla tavalla) puuttuminen ei kuitenkaan ole pätemättömyysperuste Varta vasten kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme, että Niilo Näppärä, jonka henkilöllisyyden olemme varmistaneet, on tänään allekirjoittanut tämän valtakirjan omakätisesti täysin käsittäen valtakirjan merkityksen. Valtuuttaja on siis käsittänyt valtakirjan merkityksen, ellei vastasyitä olettaa muuta ole. Myös allekirjoitus oletetaan valtuuttajan omaksi.
Valtakirjan muu sisältö Pakollisten tietojen lisäksi Vara- ja toissijainen valtuutettu Lahjoitusvaltuudet Oikeustoimien luvanvaraisuus Valtuutetun toiminnan valvontamääräykset Kiinteää omaisuutta koskevat oikeustoimet Valtuutetun palkkio ja kulujen korvaaminen (haasteen vastaanottaminen) Valtakirjan voimassaoloaika
Valtuutetun toimivalta Valtuutetulla ei ole oikeutta tehdä valtuuttajan puolesta sellaisia valtuuttajan henkilöä koskevia oikeustoimia, joiden sisällön valtuuttaja ymmärtää (vrt. testamentin tekeminen) esim. sairaanhoitoa koskevat päätökset Ei oikeutta tehdä korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia suostumuksen antaminen avioliittoon lapseksi ottaminen, isyyden tunnustaminen testamentin tekeminen tai peruuttaminen jne. Korostetun henkilökohtaiseen oikeustoimeen valtuuttava määräys on mitätön Lisäksi tietyt potilaslaissa olevat hoitoa koskevat määräykset Esim. ei oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa.
Valtuutetun valvonta Valtuutetun toiminnan valvontamääräykset Viranomaisvalvonta: maistraatilla on velvollisuus valvoa, että valtuutetun toiminta on valtuuttajan edun ja lain mukaista Viranomaisvalvonnan laajuutta on mahdollista määritellä edunvalvontavaltuutuksessa Lähtökohtaisesti ei lupavalvontaa, vrt. HolhTL:n mukainen järjestelmä Tilivalvonta: säännöllistä tilivalvontaa ei ole laissa säädetty pakolliseksi (vrt. HolhTL:n mukainen järjestelmä), mutta siihen on mahdollista vaikuttaa valtakirjan määräyksin Lähtökohtaisesti omaisuusluettelo 3 kk kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta suppeampi kuin HolhTL:n mukainen valvonta
Valtuutetun valvonta Yksityinen valvonta: Tilivelvollisuus yksityiselle taholle (yksityishenkilö, tilintarkastustoimisto). Mahdollista myös määrätä kaksi rinnakkaista valtuutettua: toisen tehtävänä on ainoastaan ensisijaisen valtuutetun valvonta.
Edunvalvontavaltuutuksen edut Lahjat: saako valtuutettu antaa lahjoja valtuuttajan varoista? Lahjoitukset ovat mahdollisia, jos niitä koskeva ehto on täsmällisesti ilmaistu edunvalvontavaltakirjassa Vrt. HolhTL:n mukainen lahjoituskielto Valtuutetun toimivalta: mahdollista muotoilla huomattavasti laajemmaksi kuin perinteisen edunvalvojan toimivalta Mahdollista toteuttaa esimerkiksi jäämistösuunnittelua (yksilöity lahjoitusvaltuutus, mahdollisuus luopua perinnöstä tai testamentista) Ei mahdollista testamentin tekoa tai henkivakuutuksen edunsaajamääräysten muuttamista (korostetun henkilökohtaisia) Useampia valtuutettuja voidaan määrätä tehtävään Vaihtoehtona yksi valtuutettu + muiden tiedonsaantioikeus (riitoja ehkäisevä vaikutus)
Mitä on syytä huomioida? Edunvalvontavaltuutus ei automaattisesti lakkauta oikeustoimilain mukaista valtuutusta (perinteinen valtakirja) Valtuuttajan antamat valtakirjat ovat edelleen voimassa, ja ne on syytä selvittää jo edunvalvontavaltuutuksen alkaessa Valtuutetun palkkio EVVL 22 : valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio Säännöstä sovelletaan vain jos palkkiosta ei ole sovittu Palkkiosta on hyvä sopia etukäteen päämiehen ja valtuutetun kesken mahdollisimman täsmällisesti (valtuutetun tehtävä voi osoittautua vaativaksi ja yllättävän paljon aikaa vieväksi)
Mitä syytä huomioida? Valtuutetun ja valtuuttajan välillä oltava vahva luottamussuhde Maistraatti ei vahvista valtuutusta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on sopimaton tai kykenemätön toimimaan tehtävässä (esim. talousrikollinen tai vajaavaltainen) Syytä määrätä varavaltuutetusta oikeustoimikohtaisen tai pysyvän esteellisyyden varalta (väliaikainen) Myös toissijaisen valtuutetun määrääminen tarpeellista (pysyvä) Voivat olla myös sama henkilö
Kuinka edunvalvontavaltuutus saatetaan voimaan? Voimaantuloehdon täyttyessä valtuutettu toimittaa edunvalvontavaltuutuksen maistraattiin vahvistettavaksi Olennaista on selvittää valtuutetun suostumus ja halukkuus tehtävään etukäteen Lääkärintodistus tms. liitteeksi vahvistamispyyntöön Vahvistus ja rekisteröinti (huomioitava käsittelyajat) Ennen vahvistusta viranomainen huomioi viran puolesta vahvistamisen edellytykset ja esteet sekä varaa laissa määritellyille tahoille tilaisuuden tulla kuulluksi (valtuuttaja, puoliso, muut maistraatin harkinnan mukaan) Valtuutetulla on ennen vahvistusta oikeus ryhtyä toimiin valtuuttajan suojaamiseksi vahingolta ja oikeus saada tietoa valtuuttajan terveydentilasta
Valtuutetun velvollisuudet Yleinen huolellisuusvelvoite (velvollisuus ryhtyä riittäviin toimiin esim. saatavan perimiseksi) päämiehen parhaan edistäminen (taloudellinen etu ensijsijaisesti) päämiehen mielipiteen selvittäminen varojen erillään pitäminen salassapito Toimia valtuutuksen rajoissa (vahingonkorvausvelvollisuus) Toimintaohjeet erikseen valtakirjasta (esim. mahdollinen kauppahinta ja muut määräykset, joita ei ole tarkoitettu ulkopuolisten tietoon) Kirjanpitovelvollisuus, pakottava määräys (EVVL 32 ) Ei voida edes valtuuttajan toiveesta poiketa Kirjanpitovelvollisuus vain jos kelpoisuus edustaa valtuuttajaa taloudellisissa asioissa
Testamentti, perunkirjoitus, perintöverosuunnittelu ja perinnönjako.
Testamentti Testamentilla voi muuttaa laillista perimysjärjestystä. Jos perittävällä on rintaperillisiä, on huomioitava perillisten oikeus lakiosaan, joka on puolet (1/2) lakimääräisestä perintöosuudesta. Toisaalta rintaperillisen ei ole pakko vaatia lakiosaansa. Testamentti on tehtävä laissa säädetyssä muodossa Omakätinen allekirjoitus Kaksi esteetöntä todistajaa (+ yhteystiedot! hetu) Yhtä aikaa läsnä Testamentilla voidaan sulkea perillisen puolison avio-oikeus pois (omaisuuden suvussa pysymisen turvaaminen).
Testamenttityypit Puolisoiden keskinäiset testamentit Käyttö- ja hallintaoikeustestamentit Omistusoikeustestamentti Käyttö- ja hallintaoikeustestamentilla voidaan pienentää perillisille tulevaa perintöveroa Leskellä on myös lain nojalla oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto koti-irtaimistoineen jakamattomana. Myös silloin perintöverotukseen tulee hallintaoikeusalennus. Alennus on sitä suurempi, mitä nuoremmasta leskestä on kysymys. Lesken asumissuoja on lakiosaa vahvempi oikeus (tietyissä tilanteissa asumissuojaa ei ole)
Esimerkki: testamentti ja verotus (normaalitilanne) Perintö 200 000 100 000 Veron määrä: 9 500 100 000 Veron määrä: 9 500 Veron kokonaismäärä 19 500
Esimerkki: testamentti ja verotus Perintö 200 000 Määrää testamentilla osuudet lapsille (ja lapsenlapsille) Osittainen luopuminen tytär, 80 000 veron määrä: 6 700 Osittainen luopuminen poika, 80 000 veron määrä: 6 700 Tyttären lapsi 20 000 Ei veroa. Pojan lapsi 20 000 Ei veroa. Veron kokonaismäärä 13 400 = 6 100 vähemmän
Perunkirjoitus 3 kuukauden kuluessa kuolemasta Mahdollisuus määräajan pidentämiseen Perukirja on luettelo kuolinpesän (ja lesken) varoista ja veloista. Lesken varojen merkitys ja tasinkoetuoikeuden vaikutus Leskellä ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa vainajan perillisille (otettava huomioon jo omaisuuden omistuksen suunnittelussa) Perukirjassa on mainittava kaikki kuolinpesän osakkaat Kutsuttava aina perunkirjoitukseen. Oikeus olla läsnä perunkirjoituksessa. HUOM: myös ex-puoliso jos ositusta ei ole toimitettu Perukirjaan otetaan liitteeksi vainajaa koskeva sukuselvitys, testamentti, avioehtosopimus, ym. asiakirjat, jotka ovat tarpeellisia kuolinpesän selvityksessä ja verojen määräämisessä.
Perimysjärjestyksestä Ensisijaisia perillisiä ovat: - ns. rintaperilliset, joita ovat: lapset, lastenlapset, jne. - Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa (rajaton sijaantulo) Jos perittävällä ei ole omia lapsia (naimaton henkilö): - Perillisiä ovat isä ja äiti, puoliksi kumpikin Jos isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. Sisar- ja velipuolet ovat jakamassa yhdessä täyssisarusten kanssa sen vanhemman osuutta, joka on yhteinen.
Perintöverosuunnittelusta Perintöverosuunnittelu merkitsee laillista keinoa pienentää perintöveroa. 1) Käyttö- ja hallintaoikeustestamentit 2) Lahjoitukset, joissa lahjoittaja voi pidättää itsellään käyttö- ja hallintaoikeuden. Mitä nuorempana lahjoittaa, sitä suurempi on verotuksellinen hyöty. Lahjakirjalla voidaan niin ikään sulkea perillisten aviopuolisoiden avio-oikeus pois. 3) Perinnöstä luopuminen (ns. passiivinen luopuminen, vrt. testamentit) - Sijaan perimysjärjestyksessä tulevat perillisen jälkeläiset, mikäli näillä olisi ollut perintöoikeus perittävän jälkeen.
Palvelumme Edunvalvontavaltuutukset ja testamentit Perunkirjoitukset, pesänselvitykset ja perinnönjaot Lahja- ja kauppakirjat Avioehtosopimukset ja ositussopimukset Perintösuunnittelu 2016: Laajemmat palvelut, Oma Tahto Kokonaisvaltainen tapa järjestää elämän laki- yms. asiat yhdellä kertaa
Kirjallisuutta Antila, Tuomo: Edunvalvontavaltuutus (2007) Norri, Matti: Perintö ja Testamentti (2010) Välimäki, Pertti: Edunvalvontaoikeus (2013)
Kiitos, että sain olla vieraananne! Annan mielelläni tietoja, jos jokin asia jäi askarruttamaan sampo.lapila@sok.fi 010 766 6601 Ojahaanrinne 2, 01600 Vantaa Tervetuloa käymään Oikein mukavaa syksyä!