EARTH HOUR
TUNNISTA TEKO Kuvittele, että Lahden kokoisen kaupungin kaikkien asukkaiden eli noin 100 000 suomalaisen hiilijalanjälki olisi nolla. Tämänsuuruiseen päästövähennykseen päästäksemme emme tarvitse suuria kansainvälisiä päätöksiä tai jättimäisiä investointeja uusiin teknologioihin. Siihen riittää esimerkiksi se, että jokainen suomalainen vähentäisi turhan ruokajätteensä määrää. Vieläkin suurempia päästövähennyksiä saisimme esimerkiksi lisäämällä pyöräilyä tai säästämällä energiaa. Sinun yhdellä ympäristöteollasi on siis suuri merkitys sille, millaisessa maailmassa tulevaisuudessa elämme. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa kahden ruotsalaisen ja jopa kymmenen intialaisen hiilijalanjälkeä. Suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun. Keskimäärin yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa kymmentä tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasu päästöjen aiheuttajat. Kasvihuonekaasu lämmittävät maapalloamme vuosi vuodelta, mikäli emme tee muutoksia kulutustottumuksiimme. Suomalaiskotien merkitys päästövähennysurakassa on suuri: Asuminen kuluttaa jopa 40 prosenttia koko Suomen käyttämästä energiasta. ASUMINEN 30% RUOKA 18% LIIKENNE 20% MUUT 32% Keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki (10 tonnia CO 2 -ekv.) vastaa miekkavalaan painoa.
WWF Suomi on ensimmäistä kertaa laskenut juuri suomalaisen hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavat ilmastoteot asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyen. Useimmat ilmastoteoista säästävät luonnon lisäksi myös kukkaroasi. Jo yksi ilmastoteko riittää pienentämään sinun hiilijalanjälkeäsi. Selvitä seuraavilta sivuilta, paljonko hiilijalanjälkeäsi pienentäisivät esimerkiksi naudanlihan kulutuksen puolittaminen, marjastaminen ja kalastaminen tai auton vaihtaminen kesällä pyöräksi? Ilmastotekoihin ryhtyminen on lisäksi helppoa, sillä kaikki pystyvät yhteen tekoon. Mikä on sinun ilmastotekosi? Yhden suomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki = 300 000 muovipussin Tämän julkaisun tiedot perustuvat WWF Suomen 2011 teettämään selvitykseen keskivertosuomalaisen kulutustottumuksista ja hiilijalanjäljestä. Oman hiilijalanjäljen pienentäminen ei ole riippuvainen kulloisenkin hallituksen päätöksistä Maija Vilkkumaa, teetti kotiinsa energiakartoituksen Kodin 1. KARTOITA KODIN ENERGIASI Koti ja asuminen tuottavat leijonanosan suomalaisten päästöistä. Suomalaiset asuvat energiatehokkuudeltaan heikoissa asunnoissa: A:sta G:hen yltävällä asteikolla suomalaisten kodit ovat keskimäärin F-luokkaa. Näin huono energialuokka tarkoittaa asujalle myös valtavasti lisäkuluja. Tilanteen voi kuitenkin korjata helposti tekemällä energiakartoituksen, jonka avulla kotiisi laaditaan toimintasuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi oman budjettisi mukaisesti. Energiakartoituksen tekeminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhdellä luokalla vähentää kotitaloutesi päästöjä jaavansarvikuonon painon verran, eli noin 1640 kg CO 2
Kodin 2. VAIHDA VIHREÄÄN SÄHKÖÖN Tiesitkö, että uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, laskennalliset kasvihuonekaasu ovat nolla? Tekemällä Ekoenergia-merkityn tuulisähkösopimuksen kotiisi voit pienentää ilmastovaikutuksia huomattavasti. Voit tuottaa myös itse vihreää sähköä esimerkiksi pientuulivoimalalla tai aurinkopaneeleilla. Myös sähkön kulutuksen vähentäminen on tärkeää. Kulutusta mittaamalla ja sähköä säästämällä voit saavuttaa jopa 30 prosentin vähennyksen sähkönkulutuksessa. Vihreään sähköön vaihtaminen vähentää kotitaloutesi päästöjä keskimäärin suuren biisonisonnin verran, eli n. 1100 kg CO 2 -ekv. vuodessa. Jos kaikki ajattelevat etteivät omat teot vaikuta, niin silloin ei ainakaan tapahdu mitään Jonne von Hertzen, vaihtaa vihreään sähköön Pihaan jatkuvasti peruutteleva öljyauto alkoi riepoa ja vaihdoimme maalämpöön Olga K., valitsi maalämmön kotinsa lämmitysmuodoksi Kodin 3. LÄMMITÄ KOTISI MAAN LÄMMÖLLÄ Maaperään, kallioihin ja vesistöihin on varastoituneena jatkuvasti valtava määrä aurinkoenergiaa vuodenajasta riippumatta. Maalämpöpumpun avulla voit lämmittää ja jäähdyttää kotisi tällä energialla turvallisesti ja ilmastoystävällisesti. Maalämpöpumpun hankinta on kodin energiaan liittyvistä teoista arvokkain. Se maksaa kuitenkin omakotitalossa itsensä takaisin keskimäärin kuudessa ja puolessa vuodessa. Maalämpöpumpun asentaminen vähentää kotitaloutesi päästöjä keskimäärin kirahvin painon verran, eli noin 1360 kg CO 2
Liikkumisen 4. VÄHENNÄ TYÖMATKAPÄÄSTÖJÄSI Liikkumisen 5. MATKUSTA LOMALLE JUNALLA Työssäkäyvät suomalaiset tekevät yhtenä ainoana arkipäivänä reilusti yli kolme miljoonaa työmatkaa, joista autolla tai julkisilla liikennevälineillä tehdään lähes kaksi ja puoli miljoonaa. Työmatkapäästöjäsi voit pienentää helposti taittamalla matkat polkupyörällä, kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Mikäli työpaikallasi on mahdollista tehdä etätyötä, lohkaisee kerran viikossa tehty etätyöpäivä liikkumisesi päästöistä kymmenen prosenttia. Yhden etätyöpäivän tekeminen viikossa vähentää päästöjäsi keskimäärin siperiantiikerin painon verran, eli noin 200 kg CO 2 Jos elokuvafestivaali on Euroopassa niin otan aina junan. Jos matka kävisi kauemmaksi, niin vain elokuva matkustaa. John Webster, sitoutuu vähentämään työmatkapäästöjään Lentämisestä tulee 15-kertaa enemmän hiiridioksidia kuin junailusta! Katti Matikainen, vaihtaa yhden lentomatkan vuodessa junalomaan Lentomatkustaminen aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä. Junaan verrattuna lentokoneen ovat vähintään 15-kertaiset. Voit siis vähentää päästöjäsi vaihtamalla lentoloman junalomaan. Junaloman voit tehdä Suomen sisällä tai matkustamalla Pietariin, Moskovaan tai jopa Kiinaan asti. Matkustustarvetta voit myös vähentää esimerkiksi yhdistämällä matkoja tai lomailemalla kotiseudulla. Osan työmatkoista voit korvata videopuheluyhteyksillä. Etelä-Euroopan lentoloman korvaaminen junamatkalla Pietariin vähentää päästöjäsi merinorsun painon verran, eli noin 1140 kg CO 2
Liikkumisen 6. KORVAA AUTOILUA PYÖRÄLLÄ Loppukeväästä, kesällä ja alkusyksystä Suomen sääolot ovat yleensä suotuisat pyöräilylle. Pyörä on kätevin ja usein myös nopein liikkumisväline, samalla se polttaa kaloreita, mutta ei rahaa lompakostasi. Pyöräilemällä sata kilometriä viikossa vihreällä kaudella autossa istumisen sijaan leikkaat pois suuren osan liikkumisesi kasvihuonepäästöistä. Korvaamalla sata kilometriä autoilua viikossa pyöräilyllä puolen vuoden ajan vähennät päästöjäsi jääkarhun painon verran, eli noin 470 kg CO 2 Fillari on mulla se ensimmäinen vaihtoehto ja auto tulee ehkä vasta viidentenä Anssi Kela, vaihtaa auton kesäkaudella polkupyöräksi Ryhdyn jopa todella pienimuotoiseksi oman ruuan viljelijäksi Sipe Santapukki, sitoutuu suosimaan todellista lähiruokaa Ruoan 7. SUOSI TODELLISTA LÄHIRUOKAA Ruoka on asumisen ja liikkumisen jälkeen kolmanneksi suurin suomalaisen päästöihin vaikuttavista kokonaisuuksista. Vähentääksesi ruuan aiheuttamia päästöjä kasvukaudella, voit korvata neljäsosan ruuantarpeestasi itse kasvatetulla tai kerätyllä ruualla. Marjastaminen, sienestäminen, kalastaminen ovat jokamiehenoikeuksia. Omalla pihalla, parvekkeella tai viljelyspalstalla voit viljellä kasviksia ja vihanneksia, jolloin myös tiedät varmasti ruuan alkuperän. Muista pyöräillä palstallesi! Korvaamalla neljäsosan ruoantarpeestasi kasvukaudella (4 kk) itse kasvatetulla ja kerätyllä ruoalla voit vähentää päästöjäsi gorilla uroksen painon verran, eli noin 150 kg CO 2 -ekv. vuodessa.
Ruoan 8. PIENENNÄ RUOKAJÄTTEEN MÄÄRÄÄ Jokainen suomalainen heittää kotiin ostetusta ruoasta vuodessa keskimäärin yli 60 kiloa roskiin. Koko ruokaketjusta, pellolta kuluttajalle, roskiin päätyy melkein puolet ruoasta. Määrä on valtava, mutta siihen voit vaikuttaa suunnittelemalla ruokaostoksesi niin, että minimoit roskiin heitettävän ruoan määrän. Ruokajäte aiheuttaa kaatopaikalla metaanipäästöjä, joten muistathan lajitella kaiken jäljelle jäävän biojätteen. Vähentämällä ruokajätteen määrää suunnittelemalla ruokahuoltosi, voit vähentää päästöjäsi jokidelfiinin painon verran, eli noin 190 kg CO 2 Miksi metsästämme pisintä päiväystä kaupassa, jos syömme tuotteen tänään tai huomenna? Markus Maulavirta, sitoutuu vähentämään ruokajätteen määrää kotona ja töissä Luksuksesta on tullut jokapäiväinen itsestäänselvyys, tartumme nyt useammin kaupassa rehuihin tai kalastamme itse Matti ja Ile; YLE X, sitoutuvat puolittamaan naudanlihan kulutuksensa Ruoan 9. PUOLITA NAUDANLIHAN KULUTUKSESI Suomalaiset syövät naudanlihaa keskimäärin 18,6 kiloa vuodessa. Naudanlihan tuottaminen, eläinten laiduntaminen, maankäytön muuttuminen ja metaani aiheuttavat kaikista ruokaraaka-aineista eniten kasvihuonepäästöjä. Tämän takia naudanlihan kulutuksen vähentäminen puoleen nykyisestä on iso ilmastoteko ruuan aiheuttamien päästöjen kannalta. Naudanlihan voit korvata suomalaisella villikalalla, pähkinöillä tai palkokasveilla. Puolittamalla naudanlihan kulutuksesi vähennät päästöjäsi leijonan painon verran, eli keskimäärin 200 kg CO 2 -ekv. vuodessa.
Asumisen NÄIN PALJON ASUMISEEN LIITTYVÄT ILMASTOTEOT PIENENTÄVÄT KOTITALOUTESI PÄÄSTÖJÄ: 1. KARTOITA KODIN ENERGIASI 26 % /vuosi (n.1640 kg CO 2 2. VAIHDA VIHREÄÄN SÄHKÖÖN 18 % /vuosi (n.1100 kg CO 2 3. LÄMMITÄ KOTISI MAAN LÄMMÖLLÄ 22 % /vuosi (n.1360 kg CO 2 Liikkumisen NÄIN PALJON ILMASTOTEOT PIENENTÄVÄT LIIKKUMISESTA AIHEUTUVAA HIILIJALANJÄLKEÄSI: 4. VÄHENNÄ TYÖMATKAPÄÄSTÖJÄSI 10 % /vuosi (n.200 kg CO 2 5. MATKUSTA LOMALLE JUNALLA 56 % /vuosi (n.1140 kg CO 2 Ruoan NÄIN PALJON ILMASTOTEOT PIENENTÄVÄT RUOASTA JOHTUVAA HIILIJALANJÄLKEÄSI: 7. SUOSI TODELLISTA LÄHIRUOKAA 8 % /vuosi (n.150 kg CO 2 8. PIENENNÄ RUOKAJÄTTEEN MÄÄRÄÄ 11 % /vuosi (n.190 kg CO 2 9. PUOLITA NAUDANLIHAN KULUTUKSESI 11 % /vuosi (n.200 kg CO 2 MUUT 34 % /vuosi Muut: osuus asumisen, liikkumisen tai ruoan päästöistä, joihin näillä yksittäisillä ilmastoteoilla ei ole suoraa vaikutusta. 6. KORVAA AUTOILUA PYÖRÄLLÄ 24 % /vuosi (n. 470 kg CO 2 MUUT 10 % /vuosi MUUT 70 % /vuosi
MIKÄ ON SINUN ILMASTOTEKOSI? TULE MUKAAN OSOITTEESSA EARTHHOUR.FI YHTEISTYÖSSÄ: Arkipäivän valintojesi lisäksi voit vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen WWF:n kansainvälisen ilmastotyön kautta. Lähes puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. LIITY: wwf.fi/ilmastokummi Kiitos kaikille tukijoillemme ilman teitä emme voisi toimia. Miksi meitä tarvitaan? WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa. wwf.fi