Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden tekijät 5 min 5 min 5 min 1
Tuottavuus BKT:n kasvu Työpanoksen kasvu Työn tuottavuuden kasvu Tuottavuuden kasvun menneisyys Tarkastellaan markkinasektoria Vuodet 1995-2004 KLEMS-aineisto Vertaillaan maiden kasvua Lähteenä: van Ark, B., O'Mahoney, M. ja Timmer, M. P. (2008). The Productivity Gap between Europe and the United States: Trends and Causes. Journal of Economic Perspectives, 22(1), 25-44. 2
Tuottavuuden kasvun menneisyys Vertaillaan Suomea ja USAta Tarkastellaan yrityssektoria Vuodet 1975-2007 Aineisto: kansansantalouden tilinpito (Suomi) ja Bureau of Labor Statistics (USA) Lähteenä: omat laskelmat 3
Työn tuottavuuden kasvu, yritykset (pl. rah. ja vak.) % -2 0 2 4 6 8 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2007 Tasoitettu, Suomi Tasoitettu, USA Havaittu, Suomi Havaittu, USA 40 Työn tuottavuus Yrityssektori* EUR (FI 2004)/h, log. ast. 30 20 10 1970 1980 1990 2000 201 Suomi EURO12 USA Saksa Ruotsi * pl. mineraalien kaivu, rahoitusta palveleva toiminta ja kiinteistöalan palvelut Muut kuvaajan maat: Alankomaat, Japani, Itävalta, Ranska, Italia, Tanska, Iso-Britannia, Irlanti ja Belgia ELINKEINOELÄMÄN Lähteet: TUTKIMUSLAITOS EU KLEMS. Nevalainen-Kaitila-Maliranta 2008 4
40 Työn tuottavuus Yksityiset palvelut* EUR (FI 2004)/h, log. ast. 30 20 10 1970 1980 1990 2000 201 Suomi EURO12 USA Saksa Ruotsi * pl. rahoitusta palveleva toiminta ja kiinteistöalan palvelut Muut kuvaajan maat: Alankomaat, Japani, Itävalta, Ranska, Italia, Tanska, Iso-Britannia, Irlanti ja Belgia ELINKEINOELÄMÄN Lähteet: TUTKIMUSLAITOS SBS. Nevalainen-Kaitila-Maliranta 2008 5
Tuottavuuden kasvun menneisyys Tutkitaan julkista sektoria Aineistona: EU KLEMS Vuodet 2000-2005 Suomi: -1,4 % vuodessa USA: +1,0 % vuodessa Nämä vertailut eivät anna edes viitteellistä tietoa todellisuudesta! => kannattaisi keskittyä muihin kysymyksiin (ks. Wittegenstein, 1921) Mutta mikä selittää tuottavuuden kasvupyrähdyksen jo 1980-luvulla? Tutkitun tiedon puuttuessa syitä voi vain arvailla. (Pohjola, 2003) 6
Luovan tuhon mekanismi Tuottavuus Tuottavuuden kansainvälinen eturintama Suomi 1985 1995 2007 Aika Luovan tuhon mekanismi Tuottavuus Tuottavuuden kansainvälinen eturintama Suomi 1985 1995 2007 Aika 7
Luovan tuhon mekanismi Tuottavuus Tuottavuuden kansainvälinen eturintama Suomi Tuottavuuden taso ilman tuhoa sisältävää uudistumista EXIT ENTRY 1985 1995 2007 Aika Tuottavuuskasvun tekijät One of the few unambiguous lessons we have learned from research into the determinants of longrun prosperity is that there is no single magic bullet, no unicausal explanation that leads to a simple recipe for success. there is more than one critical factor necessary for strong economic growth, none of which is enough by itself to solve the growth problem. Howitt, P. (2004). Endogenous Growth, Productivity and Economic Policy: A Progress Report. International Productivity Monitor, 8, 3-15. 8
Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät yrittäjyys ICT T&k & innovaatiot Työmarkkinoiden toiminta Organisaatio- ja henkilöstöinvestoinnit Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät yrittäjyys ICT Organisaatio- ja henkilöstöinvestoinnit 9
Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät ICT (Maliranta-Rouvinen, 2004 ICT ei nosta tuottavuutta yksin, suoraan, automaattisesti tai välittömästi ) Merkittävä työn tuottavuutta vahvistava vaikutus teollisuudessa sekä palveluissa Positiivinen vaikutus sellaisissa yrityksissä, joilla on uusia/nuoria toimipaikkoja uusia organisaatioita sisäistä yrittäjyyttä Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät yrittäjyys T&k & innovaatiot 10
Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät Yrittäjyys (esim. Maliranta 2003) Markkinoille tulojen välitön tuottavuusvaikutus on negatiivinen Myönteiset vaikukset tulevat viiveellä rakennemuutoksen kautta Epäsuorat vaikutukset tärkeämpiä? Potentiaalinen kilpailu Kilpailu ja innovaatiokannustimet Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät yrittäjyys T&k & innovaatiot Organisaatio- ja henkilöstöinvestoinnit 11
Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät T&k ja innovaatiot vaikutukset 3-5 vuoden viiveellä (Rouvinen 2002; Ali- Yrkkö-Maliranta 2007) Merkittävältä osin mikrorakennemuutoksen kautta (Maliranta 2005) Innovaatioiden itsenäinen suora tuottavuusvaikutus hieman epäselvä (ks. esim. Maliranta-Asplund, 2007) Henkilöstökoulutuksen komplementtaarinen rooli (ks. Alla) Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät ICT T&k & innovaatiot Organisaatio- ja henkilöstöinvestoinnit 12
Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät Muut aineettomat investonnit Henkilöstökoulutuksella positiivisia vaikutuksia vain yhdessä merkittävien innovaatioiden kanssa (Maliranta-Asplund, 2007) Organisatooriset muutokset tärkeitä ICTn tuottavuusvaikutusten kannalta (ks. esim. edellä) Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät T&k & innovaatiot Työmarkkinoiden toiminta Organisaatio- ja henkilöstöinvestoinnit 13
Tulevan tuottavuuskehityksen tekijät Työmarkkinoiden toiminta Yritykset tekevät paljon aineettomia investointeja iso osa teknologiasta sitoutunut työntekijöihin tuottavuusvaikutukset riippuvat työntekijöistä työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia ja valtaa työntekijöille kuuluu lisää vastuuta tuloksista työnantajat kaipaavat joustoja palkkaukseen ja työehtoihin Ks. Maliranta-Huovari, 2008 Aineettomien investointien merkitys talouskasvulle 14