Projektipäällikkö Ilpo Takanen Sisäasiainministeriö Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto PL 26 00023 Valtioneuvosto Alueellistamisen koordinaatioryhmä Viite: Päivityspyyntönne alueiden klustereita tukevat valtion toiminnot 27.8.2007 Lähetämme oheisena pyytämänne alueen profiilit ja klusterit aluekeskuksittain ja esitykset klustereita tukevista valtion toiminnoista. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Matti Viialainen maakuntajohtaja Markku Aholainen maakunta-asiamies
Etelä-Savon esitykset alueen klustereita tukeviksi valtion toiminnoiksi MIKKELIN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA TYÖVOIMA- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUT MIKKELIIN Kauppa - ja teollisuusministeriö päätti 13.3.2007 keskittää hallinnonalansa palvelukeskustoimintoja in. Päätöksen mukaan hallinnonalan ministeriö ja virastot siirtyvät Valtiokonttorin palvelukeskuksen n aluetoimipisteen asiakkaiksi. Siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi tapahtuu vaiheittain syksystä 2008 alkaen. Parhaillaan ollaan perustamassa työvoima- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Edellä mainittu KTM:n päätös talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen keskittämisestä in tulee laajentaa koskemaan koko uutta työvoima- ja elinkeinoministeriötä. Tätä tukee myös vuoden 2007 alussa aloittaneen TE-keskusten yhteisen tiliviraston toiminta ssä. Tilivirastotehtäviä hoitaa Etelä-Savon TE-keskuksen yhteyteen perustettu TE-keskusten talouspalveluyksikkö (TPY), jossa tällä hetkellä työskentelee 12 henkilöä. KTM:N TIETOHALLINTOYKSIKÖN TOIMINANNAN LAAJENTAMINEN MIKELISSÄ Työvoima- ja elinkeinoministeriön valmistelussa tulisi selvittää ministeriön tietohallintotehtävien keskittäminen ssä toimivaan KTM:n tietohallintoyksikköön. TYÖVOIMAMINISTERIÖN TYÖLINJAN LAAJENTAMINEN JA VAHVISTAMINEN MIKKELISSÄ Työvoima- ja elinkeinoministeriön valmistelun yhteydessä tulisi keskittää YritysSuomi contact-center -palveluja ssä toimivan työhallinnon työlinjan yhteyteen. YMPÄRISTÖHALLINNON PALVELUYKSIKÖN TOIMINTOJEN LAAJENTAMINEN MIKKELISSÄ Ympäristöhallinnon palveluyksikkö on aloittanut toimintansa Etelä-Savon ympäristö-keskuksen yhteydessä 1.3.2006. Palveluyksikkö tuottaa henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja ympäristöhallinnon kaikille virastoille, joihin ympäristöministeriön lisäksi kuuluvat Suomen ympäristökeskus, 13 alueellista ympäristökeskusta, kolme ympäristölupavirastoa ja Valtion asuntorahasto. Kaikkiaan ympäristöministeriön hallinnonalalla on työntekijöitä noin 3200. Palvelukeskuksen tuottamista palveluista sovitaan vuosittain tarkistettavalla palvelusopimuksella, jonka ympäristöministeriö tekee Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa. Palveluyksikössä työskentelee 21 henkilöä, joista 10 henkilöstöhallinnon ja 10 taloushallinnon palveluissa. Palveluyksikön toiminnan tukena on ohjausryhmä, joka koostuu asiakasvirastojen edustajista. Vaikka ympäristöministeriöllä ei nyt olekaan valmiita suunnitelmia laajentaa ympäristöhallinnon palveluyksikön tehtäväkenttää, Etelä-Savon ympäristökeskuksen mielestä yksikkö voisi tarjota valtakunnallisia palveluita muulle ympäristöhallinnolle mm. arkistointiin ja asianhallintaan liittyvissä asioissa. Arkistoinnin kehittämisen osalta on syytä selvittää mahdollisuudet hyödyntää ssä olevaa digitaalisen arkistoinnin osaamista. ULOSOTON HALLINTOVIRASTO MIKKELIIN
soveltuu erinomaisesti ulosoton hallintoviraston pääsijaintipaikaksi. in on helposti saatavissa ammattitaitoista työvoimaa ja Itä-Suomen läänin pääkaupunkina ja useiden aluehallintoviranomaisten keskuspaikkana valtionhallinnon tukipalveluja on saatavissa runsaasti. Uutena hallinnollisena virastona yksikkö tulisi perustaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään mm. suurentamalla yksikkökokoja ja kokoamalla hallintotehtävät yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarkoituksena on vähentää ulosottopiirien määrää nykyisestä 51:stä 22:een ja koota oikeusministeriön ja lääninhallitusten operatiiviset tehtävät yhdeksi ulosoton hallintovirastoksi. Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 83/2006 ) on eduskunnan käsiteltävänä. Uusi piirijako on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2008 alusta lukien. Uusi hallintovirasto aloittaisi toimintansa aikaisintaan vuoden 2009 alussa. Hallituksen esityksessä ulosottokaareksi on hallintoviraston tehtävänä painotettu muun muassa ulosottolaitoksen palvelujen alueellisen saatavuuden huolehtimisesta. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun paikallishallintopiirien kokoa suurennetaan. Tehtävä soveltuu hoidettavaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelta hyvin. DIGITOINNIN SEKÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA -ARKISTOINNIN VALTAKUNNALLINEN KESKUS MIKKELIIN n kehittäminen kansalliseksi, hallintorajat ylittäväksi sähköisen asioinnin, digitoinnin ja arkistoinnin palvelun keskukseksi Suomessa tulee olla osa valtion toimintojen alueellistamista. Tämä voi koskea laajasti sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintoja, mutta erityiset painopisteet ovat opetusministeriön hallinnonalalla (mm. Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, museot), sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla (mm. potilastietojärjestelmät) sekä valtion ja koko julkisen sektorin tietojärjestelmien kehittämisessä. on Helsingin jälkeen maan merkittävin arkistokaupunki. Eri toimijoiden (n ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston kirjasto, n maakunta-arkisto, Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto) palveluksessa työskentelee tällä hetkellä yli 120 nykyaikaisen arkistoinnin ammattilaista. Maakunnan ja seudun toimijoiden yhteisenä tavoitteena on kehittää in valtakunnallisesti merkittävä digitoinnin- sekä sähköisen asioinnin ja -arkistoinnin palvelukeskus. Digitointiin ja digitaaliseen arkistointiin on alueella viimeisten vuosien aikana panostettu lähes 10 miljoonaa euroa. Panostukset on toteutettu pääosin julkisin varoin (EU, OPM, SM, Etelä-Savon maakuntaliitto, n Kaupunki, n aluekeskus, n ammattikorkeakoulu, TE- Keskus, Helsingin Yliopisto, Pieksämäen kaupunki). Sota-arkistot järjestetään ssä ssä toimiva Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA) ja Puolustusministeriö ovat sopineet Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamistyön suorittamisesta. Toiminta käynnistetään Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) myöntämän hankerahoituksen (1.5 31.12.2007) turvin. Kunnostamistyö toteutetaan ssä Elkan toimitiloissa ja Elka on palkannut työtä varten 20 uutta henkilöä. kunnostamistyön arvioidaan kestävän n. 6 vuotta. Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamista vahvistetaan n ammattikorkeakoulussa digitaalinen tiedonhallinta ja arkistointi on valittu tutkimuksen ja kehityksen kärkiosaamisalueeksi tieto- ja viestintäteknologian sovellusalueelta. Siihen liittyvään toimintaan on panostettu muutaman viimevuoden aikana merkittäviä resursseja. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena on syntynyt maakuntaa hyödyntäviä sähköisen arkistoinnin hankkeita, mutta myös sähköisen arkistonhallinnan erikoistumisopinnot. n ammattikorkeakoulussa alkaa 2.1.2008 sähköisen asioinnin- ja arkistoinnin ylemmän AMK - tutkinnon koulutusohjelma ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa. Koulutus vahvistaa n asemaa johtavana sähköisen asioinnin ja arkistoinnin paikkakuntana.
Digitalia on digitointi- ja kulttuuriperintöpalvelukeskus Suomen Kansalliskirjasto on keskittänyt digitointi ja digitaalisten aineistojen säilytystoiminnot in. Kansalliskirjaston Digitointi-, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on toiminut ssä vuodesta 1990 alkaen. Muistiorganisaatioiden (Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Museovirasto, Valtion taidemuseo, Åbo Akademis Bibliotek, Suomalaisen kirjallisuuden seura ja Svenska Litteratursällskapet i Finland) pääjohtajat päättivät kokouksessaan 18.4.2006 keskittää muistiorganisaatioiden digitointitoiminnan in. Tulevan digitointi- ja kulttuuriperintöpalvelukeskuksen nimeksi sovittiin Digitalia. Vuoden 2007 aikana muistiorganisaatiot tekivät yhdessä n aluekeskuksen ja n teknologiakeskuksen kanssa Digitalialle liiketoimintasuunnitelmat. Digitalian toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden 2008 aikana. Digitalian toiminnan rahoituksesta vastaa Suomen valtio. Digitointi ja sähköinen arkistointi on järkevää alueellistaa Digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin toiminta on perusteltua alueellistaa. Mm. Ruotsissa Bodenissa toimii Ruotsin valtion pitkäaikaissäilytyksen keskus ja vastaavasti digitointityö on keskitetty Junseleen (mikrofilmien digitointi), Ramseleen (sukututkimuskeskus, aineistojen hallinta); Fränstaan (Teollinen paperidigitoinnin keskus) ja Ångeen (Videodigitoinnin keskus). Tiedonhallinnan ja arkistoinnin opetusta annetaan Mittuniversitetissä Härnosandissa. Arkistopalvelukeskus ssä on tehty jo usean vuoden ajan kehitystyötä, jonka tavoitteena on perustaa in sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen keskus. Suomen Arkistopalvelukeskuksen (työnimi perustetavalle organisaatiolle) tekninen ympäristö on lähes valmis otettavaksi laajamittaiseen valtakunnalliseen tuotantokäyttöön. Palveluympäristön suunnittelu- ja kehitystyöhön on valittu tällä hetkellä olevat parhaat kehitystyökalut ja -kumppanit. Kuitenkin kehitystyössä on koko ajan huomioitu ohjelmisto- ja laiteriippumattomuuden periaate, sekä avointen standardien mahdollisimman kattava käyttö. Palvelukeskuksen tietoturva- ja tietoliikenneratkaisut täyttävät vaativatkin normit. Tällä hetkellä n teknologiakeskus Oy ja n ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä sisäministeriön KuntaIT yksikön ja arkistolaitoksen kanssa laajamittaista kehityshanketta Sähköinen Arkisto kuntien Käyttöön (SARKK). Hankeen aikana suunnitellaan, toteutetaan ja pilotoidaan keskitetty sähköinen arkisto kuntien käyttöön. Sähköisen arkistoinnin palvelukeskushanke on n seudun yksi kärkihankkeista ja keskeisin valtion toimintojen alueellistamiseen liittyvä tavoite ssä. Erikoistumalla sähköisen asioinnin ja arkistopalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen halutaan luoda edellytykset uusien korkeaan osaamiseen perustuvien työpaikkojen syntymiselle.
SAVONLINNAN ALUEKESKUS VALTION KIELIPALVELUKESKUKSEN ALUEELLISTAMINEN SAVONLINNAAN. Tosin käännöstieteen koulutusohjelman siirto Joensuuhun vie nyt pohjaa pois tämän toiminnon alueellistamiselta Savonlinnaan. Vahvuutena on kuitenkin noin 3.000 neliön valtion omistaman Pohjoismaiden moderneimman kielenkääntäjäkoulutuskiinteistön tyhjäksi jääminen. Kaupungissa on noin 60 kielenkääntäjätyöpaikkaa yrityksissä. MATKAILUALAN OSAAMISKESKITTYMÄN VAHVISTAMINEN SAVONLINNASSA: MEK:N JA METSÄHALLITUKSEN TOIMINTOJEN ALUEELLISTAMINEN SAVONLINNAAN Savonlinnassa on Suomen suurin ja johtavin matkailualan ja vapaa-ajan osaamiskeskittymä Puistokadulla. Myös valtioneuvosto on tunnistanut Savonlinnan keskittymän valtakunnallisen aseman antamalla keskittymään osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan osaamiskeskuksen. Keskittymän on toteuttanut Savonlinnan innovaatiokeskus Oy, jossa omistajina ovat mm. kaupunki, ammattikorkeakoulu, Joensuun yliopisto ja Helsingin Haaga-instituutti. Kyseiset tahot ja erityisesti kaupunki on panostanut voimakkaasti keskittymän syntymiseen. Kaupungilla on mm. noin 2,5 miljoonan euron takausvastuut kiinteistöissä. Keskittymä muodostaa ainoalaatuisen matkailualan innovaatioympäristön: toimitiloja, palveluja yrityksille ja tutkimus sekä koulutusorganisaatioille, matkailun ja vapaa-ajan tutkimustoimintaa sekä kehittämishankkeita ja innovaatiopalveluja matkailualan yrityksille. Innovaatiotoiminnan volyymi vuonna 2006 oli yli 1000.000 euroa. Erityisenä painopisteenä osaamiskeskuksella on Itä-Suomen ja erityisesti Saimaan matkailualueen investointien ja markkinoinnin edistäminen. Keskittymässä työstetään parhaillaan mm. monikanavaisia jakeluratkaisuja ja matkakohteiden hallintajärjestelmiä sekä elämystuotteiden kehittämistä ja brändien sekä palveluketjujen hallintaa. Osaamiskeskittymä on mukana mm. Tahkon, Kolin, Vuokatin ja Savonlinnan sekä Venäjään liittyvän matkailun kehittämisessä. Toimitiloja on yhteensä noin 4.000 neliötä. Keskittymässä työskentelee noin 80 matkailualan asiantuntijaa. Yrityksiä on vuokralla 14. Keskittymässä toimivat mm. Joensuun yliopiston matkailun opetuksen ja tutkimuksen laitos sekä matkailun verkostoyliopisto, matkailun osaamiskeskus, ammattikorkeakoulun matkailun kehittämisyksikkö, matkailunkeskuskirjasto, Savonlinnan matkailu Oy, MEK:in CallCenter sekä Saimaan matkailu ry. Lisäksi Savonlinna on Suomen merkittäviä matkailukaupunkeja mm. ooppera-, kulttuuri-, welness- ja järvimatkailussa. MUSEOVIRASTON TOIMINTOJEN ALUEELLISTAMINEN SAVONLINNAAN Savonlinnan kaupunki on Suomen sisämaan vanhimpia kaupunkeja, perustettu jo vuonna 1639. Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475 ja kaupunki on vanhaa asuinaluetta. 1800-luvulla Savonlinna oli Saimaan höyrylaivaliikenteen keskus, mistä muistona on kansallisesti merkittävä vanhojen höyrylaivojen museo. Savonlinna ja Savonlinnan kesä on yksi valtakunnan näyteikkunoista ja museovirasto sijoittaminen Savonlinnan tukisi tämänkin kulttuurikesän kehittymistä ja tunnettavuutta. Savonlinnassa on Suomen vahvin matkailualan osaamiskeskittymä. Kaupungissa on mm. matkailualan osaamiskeskus sekä matkailualan verkostoyliopisto. Lisäksi Savonlinnassa koulutetaan ammattikorkeakoulussa matkailun liiketalouden osaajia sekä yliopistossa vapaaajan ja virkistyspalveluiden maistereita. Koulutusohjelma keskittyy matkakohteiden ja virkistyspalveluiden houkuttelevuuteen liittyvään tematiikkaan. Savonlinnan matkailualan koulutuksen yhtenä painopisteenä on kouluttaa kasvavalle matkailualalle lisää kiinnostavien kohteiden rakentamisen ja siinä tarvittavan kulttuurisen ja luonnontieteellisen esitystaidon hallitsevia ihmisiä. Museovirasto sopisi hyvin vahvistamaan
Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymää tuoden mukanaan vahvan kulttuuri- ja historiaosaamisen. Museoiden julkinen rahoituspohja huolimatta valtion tulevista lisäpanostuksista on heikkenemässä, joten museoviraston toimiminen osana matkailualan osaamiskeskittymää voisi myös luoda edellytyksiä uusien vahvempien kulttuurimatkailuun liittyvien liiketoimintakonseptien syntymiselle matkailualalle. Tällä tavalla museoista pystyttäisiin kehittämään vahvempia matkailun vetonauloja. Savonlinnassa on maakuntamuseo sekä Olavinlinnassa museoviraston alaisuuteen kuuluva pieni yksikkö. KVL:n siirtyessä Joensuuhun, on valtiolla tarjota myös omat lähes 3000 neliön suuruiset uudet toimitilat museovirastolle. VALTION PALVELUKESKUS-, CONTACT CENTER-, IT- JA TUKIPALVELUTOIMINNOT Savonlinnassa on ammattikorkeakoulu, josta valmistuu koulutettua työvoimaa erilaisiin valtion tukipalvelutyöpaikkoihin. Työvoiman saatavuus contact center toimintoihin on Savonlinnassa ollut ja on myös tulevaisuudessa erittäin hyvä. Contact center-toimintoja on kehitetty voimakkaasti Savonlinnassa ja Savonlinnaan alueellistamisen tuloksena tullut MEK:in contact center on myös lisännyt ko. alueen osaamista ja tarjontaa. Kyseinen toiminto on kuitenkin päätetty lakkauttaa.
PIEKSÄMÄKI (Varkauden aluekeskus) STAKESIN TOIMINTOJEN ALUEELLISTAMINEN KUOPIOON JA PIEKSÄMÄELLE STAKESin toimintoja esitetään alueellistettavaksi Kuopioon. Näistä toiminnosta osaa, erityisesti vanhuksiin kohdistuvien kehittämistehtävien, esitetään sijoitettavaksi Pieksämäelle osaksi DIAK ammattikorkeakoulua ja sen yhteydessä toimivaa sosiaalitalouden tutkimuskeskusta. Tavoitteena on synnyttää Pieksämäelle vahva esteettömän (ikääntynyt väestö ja vammaiset) asumisen ja elinympäristön kehittämiskeskus. Lisätietoja alueellistamisesta Etelä-Savossa: Etelä-Savon maakuntaliitto: maakuntajohtaja Matti Viialainen puh. (015) 321 1322, 044 770 0515 kehittämisjohtaja Eero Aarnio puh. 040 5081247 maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537 n kaupunki: kaupunginjohtaja Kimmo Mikander (015) 194 2000, 044 794 2000 kehityspäällikkö Sune Lehkonen puh. 044 794 2094 Savonlinnan kaupunki: kaupunginjohtaja Janne Laine puh. (015) 571 4300, 044 571 4300 kehittämisjohtaja Hannu Kurki puh. (015) 571 4302 Pieksämäen kaupunki: kaupunginjohtaja Tapio Turunen puh. 044 5882200 Etelä-Savon TE-keskus: johtaja Matti Kellokumpu puh. 0400 657 030 Etelä-Savon ympäristökeskus: johtaja Heikki Teräsvirta puh. 020 490 4501, 0400 752 171