Puhelinnumeromme ja sähköpostiosoitteemme säilyvät ennallaan. Löydät ne ja linkin karttanäkymään

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 10/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistys muutti Pasilassa Uusi osoite on Suomen Vesilaitosyhdistys ry Ratamestarinkatu 7 B 00520 Helsinki Puhelinnumeromme ja sähköpostiosoitteemme säilyvät ennallaan. Löydät ne ja linkin karttanäkymään kotisivultamme http://www.vvy.fi/yhteystiedot Toimitilat sijaitsevat Pasilan rautatieaseman tuntumassa hyvien kulkuyhteyksien päässä, noin 200 m päässä VVY:n entisestä toimistosta. Tilat ovat ylimmässä eli 6. kerroksessa Sweco Rakennetekniikan (Finnmap Consulting Oy:n) talossa aivan HSY:n naapurissa. Muuton ansioista saimme tarpeisiimme paremmin soveltuvat tilat ja voimme toteuttaa osan pääkaupunkiseudulla järjestettävistä koulutuksista toimistollamme. Lisätietoja koulutuksista ja ilmoittautumiset koulutuksiin: Koulutus ja vesihuoltopäivät Elo-syyskuun koulutuksiin voi jo ilmoittautua! Vesilaitosyhdistys kotisivu www.vvy.fi puhelin (09) 8689 010 sähköposti vvy(a)vvy.fi Ratamestarinkatu 7 B VVY:n uusi varsinainen jäsen ja yhteistoimintajäsen Vesilaitosyhdistyksen jäseninä on lähes 300 vesi- ja viemärilaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Uusi varsinainen jäsen: Utö Vattenandelslag - Utön vesiosuuskunta Uusi yhteistoimintajäsen; Saniline Technology Oy Tietoa jäseneksi tai yhteistoimintajäseneksi hakemisesta sekä jäsenluettelo on kotisivuillamme. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3

2 VVY muistutti jäsenkirjeellä vuoden 2016 alussa voimaan astuvasta orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta Vesihuoltolaitosten toiminnassa tyypillisesti syntyviä orgaanisia jätteitä ovat muun muassa puhdistamolietteet, välppäjäte sekä pesun tehosta riippuen hiekanerotushiekka. Lisäksi orgaanisia jätteitä voivat olla rakennus- ja purkujäte tai sekalainen muovi- ja paperijäte. Vesilaitosyhdistys lähetti jäsenlaitoksille kesäkuussa jäsenkirjeen, jossa vesihuoltolaitoksia kehotettiin valmistautumaan hyvissä ajoin vuoden 2016 alussa voimaan astuvaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. Kaatopaikka-asetus Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista sekä asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta astuivat voimaan kesäkuussa 2013. Asetuksilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä. Rajoituksia biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ja maantäytössä sovelletaan 1. tammikuuta 2016 alkaen. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täy-simääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Tavoitteena on vähentää jätteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja kaatopaikkojen vesistökuormitusta sekä edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä. Asetusten myötä biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavan-omaisen jätteen kaatopaikalle pääosin luovutaan vuoteen 2016 mennessä ja jä-tettä hyödynnetään enenevästi materiaalina ja energiantuotannossa. Orgaaniset jätteet vesihuoltolaitosten toiminnassa Kaatopaikka-asetuksen mukaan (28 ) kaatopaikan jätetäyttöön ei hyväksytä tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Vesihuoltolaitosten toiminnassa tyypillisesti syntyviä orgaanisia jätteitä ovat muun muassa puhdistamolietteet, välppäjäte sekä pesun tehosta riippuen myös hiekanerotushiekka. Muuta vesihuoltolaitosten toiminnassa syntyvää orgaanista jätettä voivat olla rakennus- ja purkujäte tai sekalainen muovi- ja paperijäte. Jätepoliittisten linjausten mukaisesti jatkossa vaihtoehtoina olisivat lähinnä joko jätteiden kierrätys tai niiden poltto. Hiekanerotushiekassa orgaanisen aineksen määrä voi ylittää asetetun raja-arvon, mutta tehokkaalla hiekkapesurilla orgaanisen aineksen määrää voidaan vähentää siten, että rajaarvo alitetaan. Useimmiten pesty hiekka viedään kaatopaikalla jätteenä. Joissakin tapauksissa tehokkaasti pesty välppähiekka vastaanotetaan jäteverottomana jätteenä, jonka EWC -koodi on 170504 (maa- ja kiviainekset) ja se hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa. Hyödyntäminen edellyttää, että ympäristöviranomainen on tehtyjen selvitysten perusteella todennut pestyn hiekan laadun tällaiseen käyttöön soveltuvaksi. Poikkeukset Joillekin jätelajikkeille on myönnetty poikkeuksia, jotka on asetuksessa lueteltu. Vesihuoltolaitoksilla yleisille jätteille poikkeuksia ei kuitenkaan ole myönnetty.

3 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on rajattu siten, että kaatopaikan pintakerroksen tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisissa kerroksissa on mahdollista jatkossakin hyödyntää orgaanista jäteaineista, esimerkiksi käsiteltyä puhdistamo-lietettä. Kaatopaikka-asetuksessa on säädetty poikkeuksen myöntämisestä eräissä tapauksissa (35 ). Lupaviranomainen voi päättää, että orgaanisen jätteen kaato-paikkakieltoa ei sovelleta esikäsiteltyyn jätteeseen, jos luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Lupaviranomainen voi myös myöntää rajoituksesta poikkeuksen määräajaksi enintään vuodeksi kerrallaan, jos luotettavasti osoitetaan, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Rakennus- ja purkujätteellä siirtymäaika Rakennus- ja purkujätteen lajittelussa ja muussa mekaanisessa käsittelyssä syntyvän jätteen osalta orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2020. Orgaanisen aineksen pitoisuus ei kuitenkaan saa olla 1 päivästä tammikuuta 2016 lähtien suurempi kuin 15 prosenttia. Lisätietoja Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Ympäristöministeriön tiedote, asetukset ja niiden taustamuistiot Hulevesiesite kiinteistöille nyt myös ruotsiksi Kiinteistönomistajille suunnattu esite huleveden oikeasta johtamisesta kiinteistöllä on käännetty ruotsiksi. Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset voivat lähettää esitettä esim. laskujen mukana. Tavoitteena on vähentää jätevesiviemäriin johdettavan huleveden määrää. Ruotsinkielinen ja suomenkielinen versio ovat vapaasti ladattavissa ja hyödynnettävissä Vesilaitosyhdistyksen kotisivuilla kohdassa Etusivu > Vesihuolto, linkit, lainsäädäntö > Selvitykset ja ohjeet Hulevedet Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset voivat halutessaan tilata painotyön ja laitoskohtaiset muutokset Copy-Set Oy:stä copy-set@copy-set.fi, puh. (09) 877 0570. Heidän kustannusarvionsa (hinnat voimassa toistaiseksi) VVY:n jäsenlaitoksille on 50-500 kpl á 0,30, logon asettelu 15, toimitus 20. Isommat painokset tarjouksen mukaan. Hintoihin lisätään 24 % alv. Kiinteistönomistajille suunnattu esite huleveden oikeasta johtamisesta kiinteistöllä tuotettiin Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta-hankkeessa. Tavoitteena on vähentää jätevesiviemäriin johdettavan huleveden määrää. Lisätietoja tiedottaja Eeva Hörkkö eeva.horkko(a)vvy.fi VVY Golf 2014 Lahdessa - ennätysmäärä osallistujia Peräti 75 golffaria kisaili helteisessä säässä Lahden Golfin kentällä Takkulassa 7.8.2014. Pistebogikisan voiton vei tällä kertaa Jari Haavisto tuloksella 40 pb. Lyöntipelin (scratch) voittaja oli Jukka Rieskaniemi tuloksella 78 lyöntiä.

4 Pisimmän avauksen löi Jari Lahtinen ja lähimmäs lippua osui Teuvo Peltonen. Tulokset kokonaisuudessaan löytyvät Lahden Golfin sivuilta: http://www.lahdengolf.fi/fi/kilpailut/ Ensi vuoden elokuussa golffataan todennäköisesti Baltian kiertueella. Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Vesilaitosyhdistyksen osastolle nro: G1 kellarikerrokseen. Sisäänpääsy ja ohjelman tilaisuudet ovat maksuttomia. Kuntamarkkinoilla luvassa kahden päivän ajan tiivistä asiaohjelmaa, tilaisuus tavata kuntakentän toimijoita sekä mahdollisuus tutustua yritysten ja yhteisöjen palvelutarjontaan. Vuosi 2014 on kunnille merkittävä uudistusten vuosi. Kuntatalous, kuntarakenne ja soteuudistus puhuttavat varmasti sekä virallisessa ohjelmassa että kahvilakeskusteluissa. Kuntamarkkinoilla on jälleen luvassa yli 200 seminaaria ja tietoiskua, joissa kunta-alan asiantuntijat ja yritysten edustajat esittelevät uudistusten etenemistä sekä keinoja kehittää kunnan palvelutuotantoa. Ohjelmaan kannattaa tutustua etukäteen. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton suurin vuosittainen asiakastilaisuus. Kuntamarkkinoilla on kävijöitä kahden päivän aikana noin 7 000. Näytteilleasettajia on paikalla 150-200, jotka kertovat kunnille suunnatuista palveluista ja tuotteista. Paikka: Kuntatalo Osoite: Alppikatu 1, Helsinki (käyntiosoite tapahtuman aikana) Aukioloajat: 10.9.2014 klo 9:00 17:00 11.9.2014 klo 9:00 15:00 Lisätietoja www.kuntamarkkinat.fi Näytteilleasettajaksi ilmoittautuminen YT15 -näyttelyyn alkaa Yhdyskuntatekniikka 2015 näyttely järjestetään 20.-21.5.2015 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Näytteilleasettajaksi ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 20.8.2014 klo 8.30. Näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua osoitteessa www.yhdyskuntatekniikka.fi. Osoitteesta www.yhdyskuntatekniikka.fi > Näytteilleasettajille > Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi löytyy 20.8.2014 klo 8.30 lähtien ilmoittautumislomake. Täytä ja lähetä ilmoittautumislomake sähköisenä suoraan sivulta. Voit esittää toiveita osaston sijainnista ilmoittautumislomakkeella. Paikan voi varata myös puhelimitse: 044 553 5263 / Anna-Maija Hallikas. Sivuilta löytyvät myös mm. näyttelykartat, osallistumisehdot sekä tarkempaa tietoa näyttelystä. Tervetuloa näytteilleasettajaksi Yhdyskuntatekniikka 2014 näyttelyyn!

5 Koulutusten osallistumismaksuihin muutoksia VVY:n koulutusten osallistumismaksut nousivat ja toisaalta paljousalennukset paranivat heinäkuun alussa. Paljousalennuksen saa jatkossa jo toinen samasta organisaatiosta koulutukseen osallistuva henkilö. Alennukset on porrastettu siten, että toisen henkilön alennus on 15 %, kolmannen 20 % ja neljännen ja siitä eteenpäin 25 %. Alennuskäytäntö koskee tässä vaiheessa vain koulutuksia, ei esimerkiksi vesihuoltopäiviä. Muutoksella haluttiin parantaa laitosten mahdollisuuksia lähettää koulutuksiin useampia osallistujia. Hintojen korotus on noin 10 %. Poikkeuksena kaksipäiväiset Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät, joiden osalta korotus on noin 25 %. Silti niiden osallistumismaksu on alhaisempi kuin muissa kaksipäiväisissä koulutuksissa. Vesityökorttikoulutusten hinnat pysyvät ennallaan. Heinäkuun alusta lähtien jäsenlaitosten ja yhteistoimintajäsenten henkilöstön koulutushinnat ovat noin 30 % edullisempia kuin muiden osallistujien. Yksityiskohtaisempia tietoja koulutusten osallistumismaksuista löytyy kotisivuiltamme. Koulutustarvekysely Tiesitkö, että vuonna 2013 Vesilaitosyhdistyksen koulutuksiin osallistui yli 1300 henkilöä? Koulutuskalenterin mukaisia koulutustilaisuuksia oli 36 ja erillisiä tilauskoulutuksia 26 kappaletta. Koulutuksia järjestettiin 13 paikkakunnalla ympäri maata. Haluamme vastata jäsenistön koulutustarpeisiin mahdollisimman hyvin. Siksi olemmekin laatineet lyhyen kyselyn, jolla pyritään kartoittamaan jäsenistön koulutustarpeita ja -toiveita. Tarkoituksena on koota tietoa siitä, miten jäsenkenttää voitaisiin koulutuksen osalta palvella osuvammin. Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikilta jäseniltä, erityisesti myös niiltä, jotka eivät ole aktiivisesti osallistuneet Vesilaitosyhdistyksen koulutuksiin. Kysely lähetetään tiistaina 19.8. jokaisen jäsenlaitoksen ja yhteistoimintajäsenen Vesilaitosyhdistyksen jäsenrekisteriin ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostia ja kyselylinkkiä toivotaan jaettavan laitoksen/yrityksen työntekijöille. Kyselyyn voi vastata 19.8.- 19.9. välisenä aikana. Lisäksi vastauksia kerätään Vesilaitosyhdistyksen syys- ja lokakuun koulutustilaisuuksiin osallistuvilta. Vastaajien kesken arvotaan yksi vapaavalintainen 1-2- päiväinen koulutus Vesilaitosyhdistyksen vuoden 2015 ohjelmasta. (Ei Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät.) Kyselyssä on 11 monivalintakysymystä, joten vastaaminen ei kestä montaa minuuttia. Toivomme, että vastaajia löytyy paljon! Kyselyn vastaukset käsitellään nimettöminä ja tuloksista kerrotaan Vesilaitosyhdistyksen Ajankohtaista-palstalla vuoden loppuun mennessä. Kysely kevennetyistä muoviputkista Nordic Poly Mark (NPM) -laatumerkillä merkittyjen kevennettyjen muoviputkien laatuvaatimukset halutaan tarkistaa. Kevennetyt putket ovat nimensä mukaisesti kevyempiä kuin massiiviseinämäiset putket, joita yleisimmin on käytetty viemäröinneissä. Tavoitteena on selvittää vastaako putkien laatu niiden käyttötarpeita, mikä on putkien kriittisin ominaisuus ja onko näille putkille ylipäätään tarvetta.

6 Pohjoismainen tuotesertifiointiryhmä INSTA-CERT, joka sertifioi muoviputkia ja antaa oikeuden NPM merkin käytölle, kokoaa käyttökokemuksia ko. kevennetyistä putkista. Inspecta Sertifiointi suorittaa INSTA-CERT:n edustajana kyseisen NPMlaatuvaatimusselvityksen Suomessa. Kysely on lähetetty kaikille Vesilaitosyhdistyksen viemärilaitostoimintaa harjoittaville jäsenlaitoksille. Kyselyyn on pyydetty vastaamaan 21.8.2014 mennessä. Lisätietoa Nordic Poly Mark (NPM) laatumerkistä kotisivuillamme olevasta linkistä. Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille on lähetetty sähköpostilla linkki lyhyeen monivalintakyselyyn, jonka avulla selvitetään vesihuoltolaitosten käytäntöjä talousveden jakelussa. Aalto yliopistossa opiskeleva tekn. kand. Mika Kuronen tekee diplomityötä aiheenaan Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa. Tässä vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston osittain rahoittamassa hankkeessa on tavoitteena löytää keinoja parantaa energiatehokkuutta talousveden jakelussa, jota kaikki vesihuoltolaitokset voivat hyödyntää. Mika tekee työtään Tuusulan seudun vesilaitoksella ohjaajanaan käyttöpäällikkö Timo Ranta- Pere. Vastauksia toivotaan elokuun loppuun mennessä. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa vain muutaman minuutin, mutta se antaa arvokasta tietoa työtä varten! Lisätietoja Timo Ranta-Pere, käyttöpäällikkö, Tuusulan seudun vesilaitos, puh. 050-5240959 Mika Kuronen, diplomityöntekijä, puh. 040-5486619 Kehittämisrahasto Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston haku on käynnissä Kehittämisrahaston syksyn haku on auki syyskuun loppuun. Nyt on siis otollinen hetki ideoida hankkeita ja koota yhteen eri tahoja niiden toteuttamiseksi. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Erityisesti halutaan tukea käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ja vesihuoltoalaa laajasti hyödyttäviä hankkeita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston painopistealueet, joilta hakemuksia ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa erityisesti toivotaan, ovat vuonna 2014 seuraavat: Vesihuollon energia-, ympäristö-, resurssi- ja kustannustehokkuuden kehittäminen Verkostojen hallinnan kehittäminen: kuntotietojen kartoittamisen työkalut, saneerausmenetelmät, vuoto- ja hulevesien hallinta Lietteiden hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen sekä puhdistamolietteiden tuotteistaminen Vesihuoltolaitosten kestävä talous ja asiakassuhteet

7 Varoja myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, joissa rahaston jäsenet tai muut vesihuoltolaitokset ovat olleet aktiivisia. Rahoitusta pyritään ohjaamaan tasapuolisesti eri vesihuollon osa alueille, eri hakijaorganisaatiolle sekä erikokoisille laitoksille. Rahoitusta hakevaa pyydetään täyttämään ja lähettämään Kehittämisrahaston sivuilla oleva hakemuslomake. Lomakkeeseen pitää liittää tiivis rahoitushakemus. Rahoitushakemus vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle on vapaamuotoinen. Kotimaisilla kielillä laaditun hakemuksen tulee kuitenkin sisältää oheisessa ohjeessa esitetyt tiedot. Lisätietoja kehittämisrahastosta, rahoitetuista hankkeista ja rahoituksen hakemisesta löytyy rahaston www sivuilta www.vvy.fi/kehittamisrahasto. Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanke on valmistunut Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahankkeen tavoitteena on vähentää puhdistamattoman jäteveden päästöjä vesistöön. Hanke koostuu useista osahankkeista. Osahankkeita sitoo yhteen jätevesipäästöjen torjuntastrategia, joka laadittiin osana tätä hanketta ja jossa esitettiin jätevesipäästöjen torjunnan keskeisimmät keinot ja tavoitteet. Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta -hankkeessa ovat mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä kaikki ne vesihuoltolaitokset, joilla on omia jätevesiverkkoja Vantaanjoen valuma-alueella: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hyvinkään Vesi, Järvenpään Vesi, Riihimäen Vesi, Tuusulan kunnan vesihuoltolaitos, Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitos, Nurmijärven Vesi sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Hankkeen loppuraportti liitteineen löytyy Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston sivuilta hakemalla hankkeen nimellä "Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta". Hankkeen tuloksena syntynyt hulevesiesite löytyy kotisivuiltamme. Asennetutkimus vesihuollon verkostojen saneerausvelasta Tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka hyvin päättäjät ja kansalaiset tiedostavat vesihuollon verkostojen saneerausvelan olemassaolon ja kuinka valmiita he ovat tekemään tarvittavia päätöksiä, jotta vesihuollon verkostojen kestävyysvajeesta selvitään. Työstä vastasi kauppat. tri Juhani Kuokkanen ja tutkimusjohtaja Jorma Puttonen, Global Research & Data Services. Tutkimuksessa haastateltavina olivat päättäjät ja kansalaiset. Yhteensä puhelinhaastatteluja tehtiin 516 kpl. Kummastakin kohderyhmästä tehtiin täsmälleen sama määrä haastatteluja (258 kpl) ja molempien kohderyhmien haastateltavat valittiin samoilta vesihuoltolaitosalueilta. Yhteenveto Päättäjien ja Kansalaisten haastatteluista löytyy Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston sivuilta hakemalla hankkeen nimellä "Asennetutkimus: Vesihuollon verkostojen saneerausvelka". Ajankohtaista vesihuoltoalalla Euroopan komission julkinen kuuleminen Euroopan komissio on aloittanut julkisen kuulemisen juomaveden laadusta Euroopan unionissa. Kuulemisella kerätään parannusehdotuksia, joita on tarkoitus hyödyntää uuden juomavesidirektiivin valmistelussa.

8 Hyvälaatuisen juomaveden saantia Euroopassa halutaan parantaa ja kaikille avoin kuuleminen liittyy tähän tavoitteeseen. Kuuleminen on konkreettinen vastaus ensimmäiselle eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle "Vesi on perusoikeus". Juomavesidirektiivin tavoitteena on varmistaa, että talousvesi on puhdasta. Yleisesti ottaen juomaveden laatu EU:ssa on tälläkin hetkellä hyvä. Seuraavasta linkistä aukeavaan kuulemiseen voi vastata 23. syyskuuta asti. Kotisivuillamme on linkki: Julkisen kuulemisen kyselylomake: juomaveden laatu EU:ssa SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu-verkkosivu on avattu Sivusto mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu-verkkosivu on avattu osoitteessa http://lausunto.sfs.fi Kuka tahansa voi lukea lausuntokierroksella olevia standardiehdotuksia ja vaikuttaa niiden sisältöön antamalla oman mielipiteensä ja muutosehdotuksensa. Standardiehdotuksien sisältöön tutustuminen ja kommentointi edellyttävät maksutonta rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Lausuntopyyntöpalveluun tulevat luettavaksi ja kommentoitavaksi myös METSTAn vastuulle kuuluvat CENin ja ISOn lausuntokierroksilla sekä UAP-äänestyksessä olevat standardiehdotukset. Myös mahdolliset kansallisten standardien lausuntoversiot tulevat Lausuntopyyntöpalveluun. Kaikki METSTAn toimialueeseen kuuluvat ajankohtaiset lausunto- ja äänestysvaiheissa olevat standardiehdotukset luetellaan edelleen myös METSTAn Lausuntopyynnöt-sivulla. Loppuäänestyksessä olevia standardiehdotuksia sekä valmiita jo julkaistuja standardeja voi ostaa SFS:n verkkokaupasta (http://sales.sfs.fi). Kansallisten komiteoiden jäsenet saavat jatkossakin komiteoiden vastuulle kuuluvat ehdotukset (lausuntokierros ja loppuäänestys) automaattisesti ilman erilliskorvausta osana komitean jäsenpostitusta (dokumenttien jakelu METSTA-komiteaportaalin kautta). Standardiehdotuksia kommentoitaessa on myös hyvä tutustua lausuntojen antamista koskeviin ohjeisiin METSTAn sivuilla. Alkuperäinen tiedote Metstan uutiskirjeestä: http://metsta.multiedition.fi/uutiskirje/2014/03/tiedote_3_2014.php?_nlid=14367#1 Betonituotteet Kaksi kansallista SFS-standardia lausuntokierroksella (lausuntopyyntöaika 19.8.2014 mennessä) Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry tiedottaa, että seuraavat harmonisoituja eurooppalaisia tuotestandardeja SFS-EN 1916 ja SFS-EN 1917 täydentävät kansalliset soveltamisstandardit ovat lausuntokierroksella: SFS 7033 Lausuntokierros Betoniputkilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Characteristics and requirement levels of concrete pipes and fittings, unreinforced, steel fibre and reinforced

9 SFS 7035 Lausuntokierros Betonirenkailta (betoniset hulevesi- ja viemärikaivot) eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Characteristics and requirement levels of concrete manholes and inspection chambers, unreinforced, steel fibre and reinforced Euroopan unionissa 1.7.2013 voimaan astunut rakennustuoteasetus velvoittaa CEmerkitsemään ne tuotteet, joille on julkaistu eurooppalainen harmonisoitu standardi. Betoniputkille CE-merkintään johtava standardi on SFS-EN 1916 ja betonirenkaille vastaavasti SFS-EN 1917. Eurooppalaisten standardien laadinnassa ei kuitenkaan CENin jäsenjärjestöjen keskuudessa saavutettu täydellistä yksimielisyyttä kansallisten vaatimusten osalta, joten ne eivät ole näin kaikilta osin ohjeistukseltaan ja määräyksiltään niin kattavia kuin Suomessa käytössä ollut Betoniputkinormit 2001. Betoniputkinormit 2001 voimassaolo päättyi 1.7.2013 rakennustuoteasetuksen (silloisen direktiivin) astuttua voimaan, koska rakennustuoteasetus kieltää kansalliset hyväksynnät. Eurooppalaisten standardien rakenne sallii kuitenkin CENin jäsenvaltioiden täydentävät kansalliset vaatimukset ja niihin liittyvät koemenetelmät. Tällainen menettely edellyttää, että näistä ohjeista ja määräyksistä laaditaan kansallinen soveltamisstandardi (National Application Standard), joka on kansallisesti lausuntokierroksen kautta hyväksytty. Kansallisen soveltamisstandardin noudattaminen on vapaaehtoista. Tietyt menettelyt, kuten hankintaprosessi voi vaatia kansallisen soveltamisstandardin käyttöä. Betonituotteita koskevat kansalliset soveltamisstandardit laadittiin, jotta Suomessa vakiintuneet hyvät käytännöt betoniputkien ja betonirenkaiden valmistuksessa jatkuisivat. Samalla myös putkien ja renkaiden käyttökohteet voidaan esittää yksiselitteisesti. Betoniputket ja betonirenkaat kuuluvat laadunvalvonnan osalta AVCP-luokkaan 4. Tämä tarkoittaa, että valmistaja voi tehdä laadunvalvonnan itse ilman ulkopuolista valvontaa. Kansalliset soveltamisstandardit on laadittu siten, että niitä voidaan soveltaa laadunvalvonnassa silloin, kun valvontaa suorittaa ns. kolmas osapuoli. Yhdessä tehtaan laatukäsikirjan kanssa kansalliset soveltamisstandardit antavat tarkastajalle mahdollisuuden tarkistaa tehtaan valmistus ja muu toiminta sillä tasolla, että syntyy luotettava kuva tehtaan toiminnasta. EK-tuotteita markkinoivat betoniputki- ja kaivovalmistajat ovat jäsenjärjestönsä periaatteiden kautta sitoutuneet käyttämään kolmannen osapuolen valvontaa valmistuksessaan. Jotta saataisiin kolmannelle osapuolelle ohjeet laadunvalvonnan suorittamiseen, tarvitaan kansallisesti hyväksytyt ohjeet ja määräykset, jotka kohtelevat alan valmistajia tasapuolisesti. Tähän voidaan käyttää kansallista soveltamisstandardia. Tiedote on Metsta uutiskirjeestä: http://metsta.multiedition.fi/uutiskirje/2014/03/tiedote_3_2014.php?_nlid=14367#2 Lisätietoja: http://www.metsta.fi/ Tapahtuu jäsenlaitoksilla Pyhäjokisuun Vesi Oy on uudistanut kotisivunsa Pyhäjokisuun Vesi Oy on uudistanut kotisivut 60-juhlavuoden kunniaksi. Suurimmat muutokset näkyvät ulkoasussa, mutta myös sivujen käytettävyyttä on pyritty kehittämään. Sivustosta on haluttu tehdä selkeä ja helppokäyttöinen. Sivut ovat osoitteessa: http://www.pyhavesi.fi/

10 Tampereen Veden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan tyytyväisyys kasvoi kaikilla veden laadun eri osa-alueilla. Asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana on edelleen parantunut verrattuna vastaaviin tutkimuksiin vuosina 2012 ja 2010. Asiakastyytyväisyyden parantuminen kuuluu Tampereen Veden tavoitteisiin. Veden laatukysymyksissä vedenjakelun katkottomuus sekä veden haju ja väri saivat kiitettävät arvosanat. Asiakastyytyväisyys parani myös muilla veden laadun osa-alueilla: veden paine ja maku sekä veden hinta. Tampereen Veden kokonaisarvosana veden jakelussa ja viemäröinnissä oli 8,74 kuin mukana olleiden vesilaitosten keskiarvo oli 8,73. Toiminnallisista ominaisuuksista arvostettiin eniten veden toimitusvarmuutta sekä vesikatkosten vähäistä lukumäärää ja niiden lyhytkestoisuutta. Kaikkiaan vedenjakelua ja viemäröintiä koskeva arvosana hieman parani. Asiakaspalvelun saama arvosana tyydyttävä vastasi kyselyssä mukana olleiden vesilaitosten keskiarvoa. Kehityskohteena kyselyn perusteella ovat hinnoittelu sekä tiedotustoiminta. Suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäen mukaan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat erinomaista materiaalia toimintojen kehittämisessä. On hienoa, että kuntalaiset kokevat jo nyt palvelumme näin myönteisinä. Parantamisen varaakin löytyy ja jatkamme edelleen palveluiden kehittämistä, Rauhamäki kertoo. Tampereen Vedellä on yli 21 800 asiakaskiinteistöä ja vettä jaetaan yli 220 000 asukkaalle Tampereella ja Pirkkalassa. Kaksi kolmannesta käytettävästä talousvedestä on valmistettu Roineen pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Yhteensä Tampereen Vesi puhdistaa vettä yhdyskunnan käyttöön lähes 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Siitä talousveden osuus on 55 %. Asiakastyytyväisyystutkimuksen teki Taloustutkimus Oy kesäkuussa 2014. Tavoitteena oli selvittää vesilaitoksen kotitalousasiakkaiden mielipiteitä veden laadusta ja vesilaitoksen toiminnasta sekä saada tietoa vesilaitoksen keskeisimmistä kehityskohteista. Puhelinhaastatteluna tehtyyn kyselyyn vastasi Tampereen Veden toiminta-alueella 200 henkilöä. Vastaajat arvioivat veden laatua ja vesilaitosten toimintaa kuvaavia ominaisuuksia kouluarvosana-asteikolla (4 10). Tutkimus tehtiin samaan aikaan 17 vesilaitoksella Suomessa. Tampereen Veden tuloksia verrattiin kaikkien vesilaitosten tuloksista laskettuun keskiarvoon sekä vastaavaan tutkimukseen vuonna 2012 ja 2010. Lue alkuperäinen teksti Tampereen Veden sivuilta linkistä: http://www.tampere.fi/vesi/ajankohtaista/xmbopq5ce.html Ajankohtaista hallinnossa ja taloudessa Korkolain mukainen viitekorko ja viiivästyskorot Suomen Pankin lehdistötiedotteessa 24.6.2014 ilmoitetaan korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot seuraavalle puolivuotiskaudelle eli ajalle 1.7. - 31.12.2014. Suomen Pankin lehdistötiedotteessa 24.6.2014 ilmoitetaan korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot seuraavalle puolivuotiskaudelle.

11 Suomen Pankin lehdistötiedotteen 24.6.2014 mukaan korkolain mukainen viitekorko on 0,5 % ajalle1.7. 31.12.2014. Viivästyskorko tälle ajanjaksolle on siten 7,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 :n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Lisäksi samassa lehdistötiedotteessa ilmoitetaan ns. kaupallisiin sopimuksiin sovellettava viivästyskorko, josta säädetään korkolain 4 a :ssä ja jota sovelletaan yritysten välillä sekä yrityksen ja viranomaisen välillä silloin, kun viranomainen on velallisena. Lisätietoa Suomen Pankin kotisivulta http://www.suomenpankki.fi/fi/ (tiedotteet) Lainsäädännössä tapahtuu Vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset Eduskunta hyväksyi 3.6.2014 vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Uudet lait eivät ole vielä voimassa. Lait tulevat mahdollisesti voimaan 1.9.2014, jos esittely ehditään järjestää sitä ennen. Eduskunta hyväksyi 3.6.2014 vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Uudet lait eivät ole vielä voimassa. Lait tulevat mahdollisesti voimaan 1.9.2014, jos esittely ehditään järjestää sitä ennen. Eduskunta hyväksyi 3.6.2014 vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (218/2013). Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitykseen ei tullut isoja muutoksia. Lakeihin tehdyt muutokset ovat luettavissa eduskunnan vastauksesta (56/2014), joka löytyy seuraavasta linkistä http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_56_2014_p.shtml. Uudet lait eivät ole vielä voimassa. Lakien voimaantulon ajankohta ilmoitetaan samalla, kun lait vahvistetaan Tasavallan presidentin esittelyssä. Lait tulevat ehkä voimaan 1.9., jos esittely ehditään järjestää sitä ennen. Ympäristöministeriön ehdotus hallinnonalan vuoden 2015 talousarvioksi Valtionavustuksia uusiin kuntien vesihuoltohankkeisiin ei enää myönnetä. Ympäristöministeriön hallinnonalalla korostuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimet sekä kohtuuhintaisen asumisen ja korjausrakentamisen edistäminen. Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2015 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 205,2 miljoonaa euroa. Ympäristön- ja luonnonsuojelun menoihin ehdotetaan 122,5 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 6,4 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 76,3 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös päätöksentekoa palvelevien selvitysten rahoituksen. Ympäristöasioiden aluehallinnon toimintamenot sisältyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen toimintamenoihin työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla.

12 Valtionavustuksia uusiin kuntien vesihuoltohankkeisiin ei enää myönnetä. Aiemmin tukirahoitusta saaneiden vesienhoitosuunnitelmiin sisältyneiden vesihuoltohankkeiden loppuun saattamiseksi osoitetaan 4 400 000 euroa.vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteisiin, erityisesti pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ehdotetaan lisämäärärahaa 2 miljoonaa euroa. Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan osoitetaan miljoona euroa. Itämeren suojelutoimiin varataan 3,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on erityisesti vähentää ravinteiden kuormitusta Saaristonmeren ja Selkämeren valuma-alueilla. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoinnit on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2015. Ympäristöministeriön tiedote ja Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2015 talousarvioehdotus löytyvät tästä linkistä Julkaisuja ja selvityksiä Hydrometeorologisen aineiston laadunvarmennus kaupunkivaluma-alueella Diplomityö, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma, Vesi- ja ympäristötekniikka Kaupunkisuunnittelu ja hulevesijärjestelmien mitoitus perustuvat laajalti ympäristöstä mitattaviin suureisiin ja niiden toistuvuuksiin. Mittauksissa on aina epävarmuuksia liittyen niiden edustavuuteen, mittausmenetelmään ja virheisiin. Virheet liittyvät yleensä puuttuviin arvoihin, ääriarvoihin tai kohinaan. Virheellisten mittaustulosten käyttö hulevesirakenteiden suunnittelun perusteena voi johtaa tulva- ja/tai vedenlaatuongelmiin. Samalla kun automaattisesti mitatun aineiston määrä kasvaa, on yhä suurempi tarve kehittää menetelmiä aineiston automaattiselle laadunvarmennukselle virheiden korjaamiseksi. Diplomityössä työssä tutkittiin kirjallisuudessa käytettyjä laadunvarmennuskeinoja, joita yhdistelemällä kehitettiin automaattinen virheentunnistustyökalu koevaluma-alueelle. Kohteena oli Lahdessa sijaitseva pieni (6,5 ha) kaupunkivaluma-alue (62 % läpäisemätöntä) Lahdessa, jossa vuosina 2009 2010 mitattiin sadantaa, valuntaa ja sameutta minuutin aikaresoluutiolla. Työkalu kehitettiin valitsemalla kaksi minuuttitasolla suoritettavaa testiä ja tuntitasolla ajettava sadanta-valunta malli. Testit koostuvat puuttuvan datan testistä ja raja-arvotestistä. Malli perustuu kahden parametrin gammajakaumaan, joka määräsi yksikkövaluntakäyrän muodon. Parametrit kalibroitiin vastaamaan valuma-alueen vasteen muotoa ajan suhteen yksikkövaluntakäyrän avulla ja virtaaman suuruus saatiin tehoisan sadannan perusteella. Mallin tuottamaa virtaamaa verrattiin mitattuun valuntaan pienimmän virheneliösumman menetelmällä. Mallille määritettiin, kuinka paljon mallin tuottama virtaama saa poiketa mitatusta virtaamasta. Sallitun virheen ylitys on merkki virheellisestä mittauksesta joko sadannassa tai valunnassa. Testien ja mallin automatisointiin käytettiin hyväksi ohjelmointia (Matlab). Automaattisten testien ja mallin lisäksi tehtiin manuaalisia tarkasteluja. Sameusmittauksia käytettiin mittausaseman mittausten yhtenäisyyden testaamiseen. Kahta lähialueen sadanta-asemaa käytettiin alueellisen yhtenäisyyden testaamiseen. Testit ja malli muodostavat työkalun, joka nopeuttaa aineiston laadunvarmennuksen suorittamista ja auttaa todellisen arvon ennustamisessa. Menetelmä on yleistettävissä muihin valuma-alueisiin, joissa on mitattu sadantaa ja valuntaa samanaikaisesti pienellä aikaaskeleella. Mallin kalibrointia varten tulee olla edustava määrä eri intensiteetin ja keston sadantatapahtumia. Laadunvarmennustyökalun lisäksi työssä ehdotetaan mitä asioita tulisi

13 ottaa huomioon aineiston laadunvarmennuksen näkökulmasta ennen uuden mittausaseman asentamista. Tekijä: Johanna Pajari Työn nimi: Hyrdometeorologisen aineiston laadunvarmennus kaupunkivaluma-alueella AALTO-YLIOPISTO: Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Diplomityö on ladattavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:aalto-201405221876 Video vedenkäsittelykemikaalien hankinnasta METSTA on tehnyt yhteystyössä Envienon kanssa hankintatoimelle ja opetuskäyttöön suunnatun vesikemikaalivideon, jonka voi katsoa Youtubessa. Videot löytyvät seuraavista linkeistä: suomeksi http://www.youtube.com/watch?v=rlf4rliy9oc englanniksi http://www.youtube.com/watch?v=zeoixd1alkm Vesikemikaalit: SFS-käsikirjat päivittyvät Vesikemikaalistandardit ovat työkaluja vesilaitosten henkilökunnalle ja hankintatoimelle. Standardit kuvaavat kemikaalien turvallisen käsittelyn, säilytyksen, mahdolliset reaktiot muiden aineiden kanssa ja niissä annetaan ohjeita onnettomuustilanteissa toimimiseen. Seuraavat SFS-käsikirjat on päivitetty: SFS-käsikirja 45-1 Vesikemikaalit. Osa 1: Pintavesilaitoksen vesikemikaalit. Hapettimet, saostuskemikaalit ja muut kemikaalit SFS-käsikirja 45-2 Vesikemikaalit. Osa 2: Pohjavesilaitoksen vesikemikaalit. Desinfiointi ja ph:n säätö Erityisalojen julkisia hankintoja säädellään erityisalojen hankintalailla (349/2007). Hankintalaissa teknisellä eritelmällä tarkoitetaan hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai materiaalien ominaisuuksien määrittelyä. Tekniset eritelmät on laadittava ensisijaisesti viittaamalla standardiin, eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään (ETA) tai viralliseen tekniseen määrittelyyn. Ominaisuuksia, joita teknisessä erittelyssä voidaan kuvata, ovat laadun taso, ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset, vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat. Vesikemikaali-standardeissa asetetaan kemikaaleille puhtausvaatimukset, joita hankintatoimi voi edellyttää toimittajan täyttävän. Lue alkuperäinen tiedote Metsta uutiskirjeestä: http://metsta.multiedition.fi/uutiskirje/2014/03/tiedote_3_2014.php?_nlid=14367#5

14 Vesilaitosyhdistys kouluttaa Koulutusta vesihuoltolain muutoksesta Vesilaitosyhdistys järjestää vesihuoltolain muutoksista syksyn aikana neljä koulutustilaisuutta. Koulutukset ovat Kuopiossa (27.8.), Helsingissä (9.9.), Rovaniemellä (15.10.) ja Seinäjoella (4.11.). Koulutuksissa käsitellään vesihuoltolain muutoksia vesihuoltolaitosten toiminnan näkökulmasta, toiminta-alueita koskevia muutoksia sekä vesihuollon sopimuksia ja yleisiä toimitusehtoja. Päivään sisältyy myös esitys hulevesiviemäröinnin vastuista vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa niin kunnan, vesihuoltolaitoksen kuin kiinteistöjenkin kannalta. Kuopion ja Helsingin tilaisuuksiin voi jo ilmoittautua. Tervetuloa! Johdon neuvottelupäivät Levillä Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät järjestetään 3.-5.9.2014 Levillä. Päivien kuluessa käsitellään mm. esimiestyötä, muuttuvaa vesihuoltolakia ja työnantajien edunvalvontaa. Ajankohtaisten talous- ja jätevesiasioiden lisäksi kuullaan kuulumisia vesihuoltolaitoksilta. Torstaina iltapäivällä ohjelmassa on totuttuun tapaan tyky-osuus. Vaihtoehtoina ovat tälläkin kertaa golf-tyky tai luonto-tyky. Perjantaina aamupäivä työskennellään pienryhmissä pohtien ajankohtaisia vesihuoltoasioita. Tiistai-iltana paikalle saapuville on tarjolla illallinen. Ellet ole vielä ilmoittautunut tee se perjantain 15.8. kuluessa VVY:n nettisivujen kautta tai heti viikon 34 alussa koulutuksen sähköpostiin: koulutus(a)vvy.fi. Tervetuloa! Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät Toimistohenkilöt tapaavat Seinäjoella 17.-18.9.2014. Ensimmäisen päivän ohjelmassa on asiaa erilaisista asiakastietojärjestelmistä sekä vesihuoltolain muutoksista ja muista keskeisistä asioista. Iltapäivällä suuntamme retkelle Tuuriin. Toisen päivän aamulla on tilaisuus kuulla, kysyä ja kommentoida rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. Ohjelma jatkuu käytössä olevien päivystyskäytäntöjen katsauksella. Iltapäivällä käsitellään perintäasioita ja kerrataan arkistointiasiaa. Koulutuspäivien päätteeksi kuullaan vuonna 2013 toteutetun Työssä oppiminen ja luottamus vesihuoltolaitoksella -tutkimuksen tuloksia. Ilmoittautuminen koulutuspäiville Vesilaitosyhdistyksen nettisivujen kautta. Viimeinen ilmoittautumispäivä tilaisuuteen on 1.9.2014. Tervetuloa! Viestintäpäivä Kuopiossa 30.9.2014. Viestintäpäivän ohjelma on tiivis. Päivän aikana kuullaan vesihuoltolain muutoksen vaikutuksista tietojen julkisuuteen, vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän hyödyntämisestä

15 laitosten viestinnässä, verkkotietojärjestelmistä tiedotuksen apuvälineenä meillä ja muualla sekä tietenkin laitosten kokemuksia ja näkemyksiä päivän aiheista. Ilmoittautuminen Viestintäpäivään Vesilaitosyhdistyksen nettisivujen kautta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 12.9.2014. Tervetuloa! Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan Vesilaitosyhdistys kouluttaa 27.8.2014 Kuopio Vesihuoltolain muutokset ilm. heti VVY:n toimistolle 3.-5.9.2014 Levi Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät ilm. viim. 15.8.2014 9.9.2014 Helsinki Vesihuoltolain muutokset ilm. viim. 25.8.2014 17.-18.9.2014 Seinäjoki Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät ilm. viim. 1.9.2014 30.9.2014 Kuopio Viestintäpäivä ilm. viim. 12.9.2014 Kaikki koulutukset tästä ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Muistathan, että VVY:n jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista VVY:n nettisivuilla www.vvy.fi.

16 Tässä kirjoittelee Elina Virolainen, vuoden 2014 VVY:n kesäteekkari. Aloitin työt toimistolla toukokuun puolella, ja pääsin siis jo mukaan Finlandia-talolle Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ja Vesihuoltopäivien hulinoihin. Tapahtuma oli kokemuksena todella hieno ja varsinkin viimevuotisen kesäteekkarin suunnittelema verkostoitumistilaisuus nuorille pohjoismaalaisille vieraillemme oli mielestäni antoisa. Kuulimme paljon erilaisia sekä hyviä että huonoja kokemuksia naapurimaidemme vesisektoreilla työskentelystä tänä päivänä. Muun muassa työtehtävien vaihtaminen alan sisällä koettiin suhteellisen helpoksi, mutta vanhemmilta ja kokeneemmilta työntekijöiltä saatu apu ja tuki oli aika ajoin hukassa. Vaikka Pohjoismaat ovat kehitysasteeltaan ja kulttuuriltaan hyvin samankaltaisia, myös niiden välistä yhteistyötä pidettiin lähes poikkeuksetta tärkeänä. Itse olen ollut onnekas, sillä olen päässyt teekkariurani aikana asumaan ulkomailla sekä opiskelun että työharjoittelun merkeissä. Lisäksi olen saanut vuodesta 2012 olla mukana Afrikkaan sijoittuvassa vapaaehtoistyöprojektissa, joka on avartanut paljon käsitystäni onnistuneesta kehitysyhteistyöstä. Tämän kesän pestissä olen puolestaan päässyt entistä enemmän jyvälle suomalaisten vesilaitosten toiminnasta ja suomalaisesta vesiosaamisesta. Olen iloinen saamastani työpaikasta, sillä monen kohdalle ei tänäkään kesänä arpa osunut. Vanhempien opiskelututtavien puheista päätellen alan työllisyys ei ole huipussaan ja valmistuneille on tarjolla paljon sijaisuuksia ym. määräaikaisuuksia. Kansainvälinen suuntautuminen saattaa ollakin tulevaisuudessa vahvuus, kun eritoten kriisialueiden vesikysymykset vaativat lisää ratkojia. Terveisin Elina Virolainen Korkeakouluharjoittelija