Jukka Olkkonen TUOMARIRAPORTTI 15.8.2001 FREESTYLEN JA FREEFLYINGIN SM-KILPAILUT 2001 Aika: 25-28.7.2001 Paikka: Utti Kilpailun johtaja: Olli Eerola Tuomarit: Jukka Olkkonen ylituomari Raija Kosonen lajituomari Juryn puheenjohtaja Jarne Paavilainen 1 Kisajärjestelyt Kisat oli järjestetty pääosin onnistuneesti.tuomarointitila oli Ilmailulaitoksen rakennuksen päädyssä kuten ennenkin, ja tällä kertaa yksinomaan 3D-tuomarien käytössä, koska FS ja Temppu tuomittiin ULK:n kerhorakennuksessa, ja CF-kilpailijoita ei olut lainkaan. Videokuva näkyi samaan aikaan kahviossa kun tuomarit katsoivat hyppyä, mutta tuomarien antamia pisteitä ei yleisö nähnyt ennen tulosliuskan toimittamista tulostaululle. Syynä tähän oli se, että Pegasus oli viime SMkisoissa, ja sen jälkeen Arizonan World Cupissa/EM-kisoissa osoittautunut hankalaksi ja väärin toimivaksi välineeksi 3D-tuomaroinnissa, joten sitä ei käytetty lainkaan. 3D-tuomariseminaari alkoi maanantai-aamuna, mutta koska videot eivät silloin olleet kunnossa, maanantain seminaarissa keskityttiin pääasiassa sääntöjen kertaamiseen ja ongelmakohtien selvittämiseen. Lopuksi katsottiin vähän hyppyjä FS-laitteistolla. Tuomarointitila oli lopullisesti kunnossa vasta tiistai-iltana, mikä kyllä käytännössä riitti, mutta ei ollut sääntöjen mukaista. Kilpailijoilla on oikeus siihen, että tuomarit pystyvät pitämään kunnollisen tuomariseminaarin ennen kisojen alkua, ja samaten kilpailijoilla on oikeus siihen että mahdolliset harjoitushypyt tuomitaan samalla laitteistolla ja järjestelmällä kuin kisahypyt. Nytkään näin ei täysin tapahtunut, kuten ei monissa aikaisemmissakaan kisoissa, poikkeuksena Immola 1999. Yöpyminen oli järjestetty armeijan parakkeihin tai sitten tuomarit saivat ottaa patjan ja yöpyä ilmailulaitoksen tilojen lattialla, samoin kuin vuosi sitten. Järjestely ei ollut sitä mitä voisi toivoa, mutta paikalliset mahdollisuudet huomioiden tuomaristo oli tyytyväinen järjestelyyn. Ruokailu ei ollut sääntöjen mukainen, mutta toimi siitä huolimatta hyvin, ja myös kasvissyöjät oli huomioitu. Manifesti toimi koko kilpailun ajan hyvin. Ensi kertaa SM-kisoissa kahviossa oli monitori josta näki pokatilanteen reaaliaikaisena.
Kilpailuissa oli myös boogie-hyppääjillä mahdollisuus hypätä omia hyppyjään. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt kilpailijoita. Myös kilpailijoilla oli mahdollisuus hypätä kilpailun aikana muita kuin kilpailuhyppyjä. Kilpailu oli ensimmäistä kertaa 3D-lajien EuroCup-osakilpailu. Tämä on myös koko EuroCupin ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Kyselyjä kisasta oli kuulemma tullut, mutta yhtään ulkomaista osanottajaa ei paikalle ilmaantunut. 2 Tuomarointi Koska tuomareita oli vain kaksi, ylituomari päätti käyttää sääntöjen sallimaa mahdollisuutta, ja soveltaa sääntöjä korvatakseen puutteet tuomarien määrässä. Soveltaminen tehtiin siten että tarvittaessa hyppy katsottiin kolme kertaa, vaikka sääntöjen mukaan vain kaksi katselua on mahdollista. Toinen sovellus sääntöihin tehtiin sen takia, että tuomarointijärjestelmä ei mahdollistanut pysäytyskuvan käyttöä työskentelyajan lopussa. Tuomarit ovat lukuisissa pienemmissä kilpailuissa tottuneet tuomitsemaan ilman pysäytyskuvaa, joten asiasta ei aiheutunut ongelmia. Tuomarointi sujui hyvin, joskin kolmannen katselukerran käyttö hieman hidasti hommaa. Tuomareilla ei ollut sihteeriä, mutta koska pistelasku hoidettiin Excelillä, sihteeriä ei juurikaan tarvittu. Tulosten julkaisu olisi hieman nopeutunut, mikäli käytettävissä olisi ollut lähetti hoitamaan hommaa. Nyt tulosten julkistamisen hoiti pääasiassa sama henkilö joka kuljetti videonauhoja nauhoituspisteen ja molempien tuomarikoppien välillä. Kisojen jälkipuinnissa tuli ilmi että MM-kisojen ja SM-kisojen tuomareilla oli joissakin asioissa erilainen linja. Tämä on harmillista, koska kansainvälisiin kisoihin lähtevät joukkueet eivät voi täysin luottaa siihen että MM-kisoissa pärjää samanlaisilla hypyillä kuin SM-kisoissa. Ongelmaa ei kuitenkaan täysin pysty millään konstilla ratkaisemaan, ellei koko lajia muuteta aivan erilaiseksi. Haittaa voi yrittää pienentää tehokkaammalla tuomarikoulutuksella, ja osallistumalla enemmän kansainvälisiin kisoihin ja seminaareihin. Ja tämä osallistuminen koskee niin tuomareita kuin kilpailijoitakin. Tietysti myös useammat kilpailut kotimaassa auttavat asiaa. Yhtään protestia kisoissa ei tehty. 3 Kilpailukierrokset Kilpailuissa hypättiin keskiviikkona ja torstai-aamuna viimeistä kierrosta lukuunottamatta kaikki hypyt. Finaalikierros hypättiin lauantaina. Perjantai 27.7.2001 oli vapaapäivä. Tiistaina hypättiin vapaaehtoinen harjoituskierros ja sen toivat tuomittavaksi kaikki Freelying-joukkueet ja yhtä lukuunottamatta kaikki
Freestyle-joukkueet. Ensimmäisessä briefingissä sovittiin että harjoituskierroksen tulokset julkaistaan, kuten aiemminkin on tehty. Freeflyingissä kilpailukierroksia oli viisi, kaikki vapaita, ja Freestylessä seitsemän, joista ensimmäinen ja viides pakollisia. Viimeisellä Freelying-kierroksella yhden joukkueen kamera sammui. Videojuryä ei heti saatu kokoon, mutta joukkue päätti olla hyppäämättä uusintahyppyä. Todennäköisesti videojury olisi päättänyt olla myöntämättä uusintahyppyä, koska kameran sammuminen johtui luultavasti kuvaajan ja hyppääjän yhteentörmäyksestä hypyn aikana. Tässä tuli ilmi asia joka ehkä kannattaisi korjata sekä 3D, FS, että CFkilpailusääntöihin. Säännöissä on määrätty että videojuryyn kuuluu mm. juryn puheenjohtaja. Ehkä kannattaisi poistaa tämä kohta säännöistä, ja todeta vaan että videojuryyn valitaan ylituomari ja kaksi sopivaa henkilöä. Tällöin videojuryyn voitaisiin valita henkilöitä jotka ovat varmasti paikalla joka hetki kisojen ajan. Nykyisten sääntöjen mukaan videojury käytännössä päättää useimmista uusintahypyistä, joten se olisi saatava kokoon aina heti kun sitä tarvitaan, ettei kisa-aikataulun kanssa tulisi ongelmia. 4 Joukkueet Freeflyingiin osallistui neljä kolmen hengen joukkuetta, jota voi pitää hyvänä määränä ottaen huomioon että kilpailu oli ensimmäinen virallinen SM-kisa lajissa. Lajin kärki Suomessa on tunnetusti lähellä maailman huippua, mutta muut joukkueet osoittivat että taitoa löytyy myös kärjen alapuolelta. Freestyleen osallistui kolme joukkuetta, jotka kaikki olisivat kuuluneet naisten sarjaan mikäli sellainen olisi erikseen ollut. Freestyle on siis vajonnut niin alas, että lajin tulevaisuus on hyvin epävarma. Asia on ikävä sikäli, että kaikki kolme joukkuetta olivat suhteellisen tasokkaita ja tähtäävät tulevaisuuteen, ja kahdella niistä on jo nyt hyvät edellytykset menestyä kansainvälisesti. 5 Kisakone Kisakoneena toimi Otter ja sillä vietiin nopeasti kaikki kilpailijat hyppykorkeuteen. Koneella olisi vienyt paljon enemmänkin kilpailijoita ylös. Tosin boogie-hyppääjät välillä valittivat että eivät pääse hyppäämään. Boogie-konsepti oikeastaan vaatisi kyllä jonkun boogiekoneen paikalle. 6 Julkisuus Kilpailut näkyivät varsinkin paikallisissa lehdissä hyvin ja yleisöäkin oli paikalla. Kisatilannetta päivitettiin myös nettiin kisojen aikana. Kisoissa on sekä viime että tänä vuonna ollut erikseen nimetty tiedottaja. Toivottavasti sama käytäntö jatkuu tulevissa SM-kisoissa. Kisapaikalla oli Info-piste, joka tosin pääasiassa palveli hyppääjiä ilmoittautumisessa. Sieltä jaettiin mm. kaikille osallistujille Info-lehtinen. En
ehtinyt seurata kuinka hyvin piste toimi kisojen ollessa käynnissä. Joka tapauksessa idea on hyvä, ja tulevaisuudessa toimintaa kannattaa jatkaa. 7. Päättäjäisbileet Pitkästä aikaa saatiin kaikki lajit loppumaan samana päivänä, ja päästiin viettämään päättäjäisiä koko porukalla. Tämä on yksi tärkeimpiä perusteluita sille, miksi yhteiskisoja kannattaa järjestää. Kun koko hyppääjäkansa juhlii yhdessä, niin hommasta on pakko jäädä hyviä muistoja. Päättäjäisbileiden organisoinnissa oli ensi kertaa SM-kisoissa mukana Boogie Animals ry. Yksi yhdistyksen toiminta-ajatuksista on juuri järjestää mukavaa oheisohjelmaa erilaisissa laskuvarjotapahtumissa. Sinänsä homma toimi erittäin hyvin, mutta tilaisuuden luonteesta tiedottaminen ei ollut tarpeeksi tehokasta. Kun huono tiedotus vielä osui yhteen päättäjäisaikataulun venymisen kanssa, lopputulos oli että osa paikallaolleista ei tiennyt voiko, ja jos voi, niin milloin päättäjäisjuhliin tulla mukaan. Ongelma kyllä korjaantui yön pimeinä tunteina, mutta olisi paremmpi jos sitä ei olisi ollutkaan. Tämäkin olisi vältetty jos kisoissa olisi ollut esim. kuuluttaja kertomassa tilaisuuden luonteesta. 8 Muuta Tässä osassa puututaan vähän muihinkin asioihin kuin mitä tähän tuomariraporttiin tarkasti ottaen kuuluisi. Syynä ei ole se, että haluan mussuttaa, vaan se, että muutakaan paikkaa merkitä muistiin eräitä asioita ei ole, koska meillä ei ole mitään muuta kisaraportointitapaa kuin tuomariraportit. Ja selvyydeksi totean vielä että näitä raportteja ei kirjoiteta sen takia että päästäisiin mussuttamaan, vaan sen takia että jatkossa kisat olisivat entistä parempia. Erityisen hyvää kilpailuissa oli manifesti. Käytännössä manifesti on se, joka pyörittää kisoja, ja puoliammattilainen manifesti on tänä ja viime vuonna toiminut erittäin hyvin. Jatkossakin kannattaa harkita ammattilaisten hommaamista kisamanifestiin. Toinen erityisen hyvä asia oli video- ja ATK-tarjonta. Näköjään ammattilaisia löytyi siihenkin hommaan. Tälle tasolle toivoisi päästävän aina. Ja kiitos vielä siitä että näiltä hemmoilta sai aina nopeasti apua kun sitä tarvittiin. Sitten pitää mainita mikä kilpailuissa oli huonoa, eli yleisön palvelu. Joku voi tietysti kysyä että mikä ihmeen yleisö. Näissäkin kisoissa oli kuitenkin paljon yleisöä, eli boogie-hyppääjiä, toisten lajien kilpailijoita, erilaisissa tehtävissä olevia vapaaehtoisia, ja jopa ihan siviilin näköisiä ihmisiä palloili aina silloin tällöin paikalla. Rakkaat ystävät, tänä päivänä ei enää saisi järjestää ainakaan yhteiskisoja ilman kuuluttajaa. Jälkiviisaana pitää vielä todeta, että ainakin Free-lajien tulokset olivat ilmoitustaululla sikin sokin, joten uusimpien tulosten löytäminen ei ollut ihan helppoa. Tähän minun olisi tietysti pitänyt puuttua jo kisojen aikana.
Ja sitten kisaformaatti. Näidenhän piti olla kisat joissa kokeillaan uutta tiivistä kisaformaattia, jossa sekä kilpailijoilla että yleisöllä on hauskaa. Kokeilu kuitenkin kaatui osittain jo talvella, kun kisajärjestäjä päätti että myös muiden kuin TT:n kisat alkavat keskiviikkoaamuna suunnitellun torstain sijasta. Tämän päätöksen mukana hävisi mahdollisuus kokeilla tiiviitä, käytännössä yhtenä putkena hypättäviä yhteiskisoja, jotka kuitenkin saadaan loppumaan finaalipäivään niin että kaikki lajit loppuvat samaan aikaan. Nyt ei pysty kunnolla arvioimaan mikä vaikutus osallistujamäärään on sillä, että kisoihin ei tarvitse varata koko viikkoa, tai sillä, että kisan kustannukset ovat alemmat. Lyhyt kisaformaatti edellyttää että jos kelit ovat huonot, jätetään osa kierroksista hyppäämättä, eikä notkuta paikalla viikkoa odottamassa parempia kelejä. Tämä taas edellyttää että kisojen hinnoittelussa on otettu huomioon että kaikkia kierroksia ei ehkä hypätä. Eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmisiä ei pidä pakottaa maksamaan hyppäämättömistä hypyistä. Nyt ilmoitettiin muistaakseni, että hyppäämättömät hypyt maksavat 30 mk. Jotenkin tuntuu oudolta että hyppäämättömistä hypyistä aiheutuu näin paljon kuluja. Finaalipäivän idea taas on että silloin hypätään ratkaisukierrokset, ja koko homma on rakennettu yleisöä varten. Nyt ensinnäkään paikalla ei ollut kuuluttajaa. Toiseksi, koska kisa-aikaa oli venytetty, niin mussutuksen takia päätettiin että hypätään vain yksi kierros finaalipäivänä, vaikka alunperin oli tarkoitus hypätä kaksi kierrosta. Tästä seurasi että finaalipäivä jäi aikalailla turhaksi muille paitsi aamulla aikaisin heränneille. Vetelästä kisa-aikataulusta taas osaltaan seurasi perinteinen ongelma, eli se että osa porukkaa huusi ja metelöi läpi torstain ja perjantain välisen yön, vaikka toiset joutuivat hyppäämään kisahyppyjä perjantai-aamuna. Jotenkin pitäisi saada kisoissa erotettua metelöintialue ja nukkuma-alue toisistaan, ja koska se ei koskaan ole täysin mahdollista, niin pitäisi myös kisa-aikataulun suunnittelulla pyrkiä vähentämään ongelmaa. Pakko on myöntää että olin itse ainakin passiivisuudellani myötävaikuttamassa useimpiin yllämainittuihin virhepäätöksiin, ja olin itse metelöimässä torstain ja perjantain välisenä yönä. Toivottavasti muut jatkossa osaavat välttää nämä mokat. Ja loppuun vielä jotain hyvää, joka on itse asiassa aina SM-kisoissa hyvää, eli vapaaehtoisten työmuurahaisten toiminta. Osaa näistä on jo ylempänä kiitelty, mutta kyllä kiitokset pitää antaa jokaiselle joka oli töissä SM-kisoissa. Näitä ihmisiä pitäisi palkita jotenkin muutenkin kuin ilmaisella ruoalla, sillä ilman heitä SM-kisat voidaan lopettaa. Jakelu: Ilmailuliitto/ Mönkkönen ja Vilkuna Jukka Juntunen/ LT:n puheenjohtaja
Kilpailujen johtaja Olli Eerola/ ULK. Ville Kajala/ ULK Meiju Tuominen/ SLK Pekka Salmela/ kilpailukomitea Risto Ponto/ kilpailukomitea Satu Munnukka/ kilpailukomitea Thomas Tuominen/ kilpailukomitea Kilpailuissa toimineet tuomarit Kaikki muut asiasta kiinnostuneet