11
StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja tutkimustyötä heikosti kantavien kohteiden ja turvemaiden puun kesäaikaisesta korjuusta. Ei siis ihme, että Stora Ensossakin sama aihe nousi tuli ensimmäiseksi työprojektiksi. Nykyisessäkin tehtävässään Kärhä myöntää katselevansa asioita usein ikäänkuin tutkijan näkökulmasta. - Korjuujälki on meilläkin yhtä tärkeä. Työnäytökiertueella haluamme todistaa metsäomistajille, että nykykoneilla homma hoituu kesälläkin ja samalla koulutetaan korjuuyrittäjiä ja tietenkin myös omaa osto-organisaatiota. 12
Stora Enso järjesti kesän alussa pehmeiden maiden puunkorjuun roadshown yhdessä John Deeren, Komatsun, Ponssen, ProSilvan ja Metsätyön kanssa. Turvemaille sopivaa puunkorjuukalustoa ja korjuujälkeä päästiin arvioimaan aika haastavissa oloissa Ruokolahdella, Polvijärvellä, Varpaisjärvellä ja Utajärvellä. Nykykalusto mahdollistaa laadukkaan ja ympärivuotisen puunkorjuun pehmeiköillä Stora Enso hakee tosissaan kasvua turvemaiden puunhankintaan Stora Enso haluaa lisätä rei- saan. Yhteistyössä ovat muka- puuston vuotuisesta kasvusta nen hyödyttää ensolaisten mu- lusti puunhankintaansa heikos- na myös eri kone- ja laiteval- kertyy pehmeiltä mailta. Metlan kaan kaikkia metsäkaupan osa- ti kantavilta kohteilta ja turve- mistajat, linjaa tavoitteen Stora laskelmien mukaan näiltä koh- puolia, mutta päämotiivi on tur- mailta. Yhtiö on lähtenyt kehit- Enson metsäpäällikkö Jorma teilta voitaisiin korjata vuosittain vata tehtaiden jatkuva raaka- tämään pehmeiden maiden ke- Länsitalo. helposti 10-12 miljoonaa kuutio- ainetarve. säaikaista puunkorjuuta tavoit- Nykyisellään Stora Enson ta. - Nykyaikaisella puunkorjuu- teenaan varmistaa puun tasai- käyttämästä puusta tulee peh- Stora Enso kiersi alkukesästä kalustolla korjuujälki on laadu- nen saatavuus ympäri vuoden. meiltä kohteilta ja turvemailta konevalmistajien kanssa innos- kasta myös sulan maan aikaan, - Puunkorjuumäärien lisää- tulee parisen miljoonaa kuutio- tamassa metsänomistajia ja kor- totesi näytöskiertuetta isännöi- minen turvemailta ja muilta hei- ta. Kesäkorjuuta tuosta määräs- juuyrittäjiä kesäkorjuun lisäämi- nyt Stora Enso Metsän tuore kosti kantavilta kohteilta on tä on vain pieni siivu. Jatkossa seen ja todistamassa kuinka ny- kehityspäällikkö Kalle Kärhä. niin meidän kuin myös metsän- tavoitteena on tuplata puumää- kykalusto pärjää pehmeiköillä. - Kesäkorjuun lisääminen omistajien ja puunkorjuuyrit- rä lisäämällä kesäkorjuuta. Samalla välitettiin tietoa myös pehmeiltä mailta on etu myös täjien etu. Kehitämme toimin- Puuta pehmeillä mailla Suo- omalle osto-organisaatiolle. puunkorjuuyrittäjille, näkee taamme yhdessä heidän kans- messa riittää. Peräti neljäsosa Kesäaikaisen korjuun lisäämi- Kärhä ja perustelee. Yrittäjät 13
Tästä ProSilva tuli yli ongelmitta. Kuva tienvarsiojasta ei tee oikeutta sen leveydelle ja syvyydelle. Vasemmalla ajosiltana näkyvä puumäärä antaa vähän mittakaavaa. Utajärven työnäytöksen päätteeksi ja monen työnäytösvieraan hämmästykseksi saranarunkoinen ProSilva tuli yli parimetriä syvästä ja kolmisen metriä leveästä tienvarren ojasta ongelmitta. Kuva poimittu Jukka-Pekka Syvälahden kännykkävideolta. ProSilva harvesterin saa myös sararunkoisena Oja ei ole enää edes hidaste Pro Silva on kehittänyt telaharvesteriinsa saranarungon. Kahdella sylinterillä toteutetussa ratkaisussa runko taittuu pystysuunnassa 30 astetta. Ratkaisu kehitettiin japanilaisasiakkaiden toivomuksesta, mutta kyllä se helpottaa liikkumista meidänkin oloissa, kertoi Lasse Karilainen. - Saranarunko helpottaa esim. ojien ylityksiä. Runkoratkaisu näytti kyntensä Utajärvellä - monen työnäytösvieraan suureksi ihmetykseksi. Kone ajettiin näytöksen päätteeksi palstalta tielle varmasti pari metriä syvän ja 2,5-3 metriä leveän tienvarsiojan yli. Ylitys kävi vaivattomasti, edes vauhti ei hidastunut. Jälkiäkin sai etsiä ylityspaikalta oikein etsimällä. Jaakko Lehtisen kokemukset saranarungosta ovat kiittäviä. Ikaalislainen yrittäjä on tiiviisti mukana Pro Silvan tuotekehityksessä. pystyvät työllistämään kuljettajansa entistä paremmin ympäri vuoden, myös kiireisimmän talvikauden ulkopuolella. Puunkorjuumäärien tasaantuminen kesäajalle takaa myös konekaluston tehokkaan hyödyntämisen. Koneen varustelu pehmeille maille tai jopa erikoiskoneen hankinta on kallista, sen tietävät ainakin alan yrittäjät. Riittääkö töitä? Meidän nykyisiin 300.000 500.000 kuution sopimuksiin mahtuu varmasti pehmeitä kohteita niin paljon, että ne työllistävät kyllä ympärivuotisesti jopa erikoiskoneenkin, laskee - Pehmeiden maiden puun kesäkorjuussa ongelma ei ole niinkään kaato vaan ajo, sanoo Tuomo Moilanen. Ponssen ratkaisu ajotyöhön on kymppipyörä. Kärhä. Stora Enso ei rymistele pehmeiden maiden kesäkorjuuseen kuin entinen mies - soitellen sotaan. Ei, pehmeiden maiden puunkorjuu on tosi ammattilaisten työtä, sanoo Kärhä. - Niin yhtiön toimihenkilöiden, koneyrittäjien kuin kuljettajienkin on osattava asiansa. Vain hyvä korjuujälki kelpaa. - Kehittyneen kaluston ja koko hankintaketjun ammattitaidon lisäksi kesäkorjuun onnistumiseen vaaditaan entistä enemmän suunnittelua, yhteistyötä, luovuutta ja nöyryyttä, päättää Kärhä. 14
Pohjoissuomalainen yrittäjäkunta kuunteli Utajärvellä Metsähallituksen kokemuksia CTI -järjestelmästä. Kun korjuu pehmeiltä mailta lisääntyy, autokuljetuksetkin on varmistettava Stora Ensokin haluaa ajoihinsa CTI -autoja Puutavara-autoilija Heikki Isoaho Nivalasta tutki mietteliäänä tuloksia Metsähallituksen CTI projektista. Stora Enson tavoite kasvattaa turvemaiden puunkorjuuta ympärivuotiseksi heijastuu jatkossa myös yhtiön autokuljetuksiin. - Kun kerran korjuu pehmeiltä mailta lisääntyy kesäaikana, autokuljetuksetkin pitää varmistaa, jotta puu saadaan kaikkialta ja kaikissa olosuhteissa - myös kelirikon aikaan - tuoreena tehtaalle, toteaa kehityspäällikkö Kalle Kärhä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Stora Ensonkin ajoihin vaaditaan jatkossa myös rengaspaineen säätöjärjestelmällä varustettuja ns. CTI - yhdistelmiä. Sitä, joko seuraavalla sopimuskierroksella kalustovaatimuksissa on mukana CTI-autoja, Kärhä ei vielä uskalla sanoa. - Lähitulevaisuudessa niitä varmasti kuitenkin tarvitaan ja edellytetään, sanoo Kärhä, joka on tarkkaan seurannut Metsähallituksen kokemuksia CTI-autoista. Metsähallituksen ajoihin Tällaiset liikennemerkin lisäkilvet lisääntyvät jatkossa? ensimmäiset seitsemän CTIautoa tulivat vuosi sitten, tänä vuonna tuli kuusi lisää. Projektipäällikkö Ari Siekkisen mukaan kokemukset ovat pääosin positiivisia. Puu kulkee ja tiestö säästyy. Toki teknisiä murheitakin kovissa olosuhteissa on. Puumiesten keskuudessa järjestelmä saa hyvinkin jyrkkää palautetta: kallis (25.000-30.000 euroa) ja teknisesti liian epävarma, ovat päällimmäiset arviot. JR KONEHUOLTO Huollamme KESLA FORESTERI ja LOGLIFT nosturit. Meiltä myös varaosat, tarvikkeet, öljyt sekä hydrauliikka tarvikkeet. Takojantie 11, 70900 TOIVALA Halli 044 359 6321 Janne 044 559 6321 jr.konehuolto@dnainternet.net 15