BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA



Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lähienergialiiton kevätkokous

Energiaa ja elinvoimaa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

BIOENERGIAHANKE

Energiaa ja elinvoimaa

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Energian tuotanto ja käyttö

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko

Luento 4. Voimalaitosteknologiat

Täyskäännös kotimaiseen

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY

Millä Tampere lämpiää?

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turun Seudun Energiantuotanto Oy. NA4 CHP projekti. Siemens

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Keski-Suomen energiatase 2016

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Riikinvoiman ajankohtaiset

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Keski-Suomen energiatase 2014

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Lämpöä tähän päivään

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Lämpöä tähän päivään

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Missio ja arvot. Missio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Atte Kallio

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Jyväskylän energiatase 2014

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Lämpökeskuskokonaisuus

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

Transkriptio:

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen omakustannushintaan Osakkaat maksavat yrityksen kustannukset omistusosuuksiensa suhteessa Mankalayrityksen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa tai jakaa osinkoa Omistajat saavat hyödyn käyttämällä energian tai myymällä sen edelleen Suomessa yli 40 % sähköstä tuotetaan mankalaperiaatteella, omakustannushintaan. VASKILUODON VOIMA OY tuottaa sähköä ja kaukolämpöä kahdella voimalaitoksella. Toinen sijaitsee Vaasan Vaskiluodossa ja toinen Seinäjoella Kyrkösjärven rannalla. Vuodessa voimalaitokset tuottavat sähköä noin 2 %:n verran koko Suomen tarpeista. Tuotettu kaukolämpö kattaa yli 60 % Vaasan ja 90 % Seinäjoen kaupungin tarpeista. Vaskiluodon Voima käyttää polttoaineinaan kotimaista puubiomassaa, energiaturvetta ja kivihiiltä. Yhtiö on myös ottanut käyttöönsä maailmanlaajuisesti innovatiivista tekniikkaa, jonka ansiosta biomassalla pystytään korvaamaan kivihiilen käyttöä. Molemmat voimalaitokset myös alittavat vuoteen 2020 asti voimassa olevat savukaasupäästöjen raja-arvot kaikilta osiltaan. Vaskiluodon Voiman omistavat tasaosuuksin EPV Energia Oy ja Pohjolan Voima Oy. Yhtiö tuottaa sähköä osakkailleen mankalaperiaatteella omakustannushintaan. YHTEISTUOTANTO Sähkö 1,2 2,5 TWh / a Kaukolämpö 800 GWh / a VASKILUODON VOIMA

Vaasan voimalaitos BIOMASSAN HYÖDYNTÄMISEN EDELLÄKÄVIJÄ 04 Kaasutuslaitos lajinsa ensimmäinen koko maailmassa 05 VAASAN VOIMALAITOS käyttää polttoaineinaan kivihiiltä ja kotimaisia biopolttoaineita. Laitos tuottaa sähköä vuodessa 900 1 700 GWh, ja tuotettu kaukolämpö kattaa yli 60 % Vaasan tarpeista. Voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu biomassan kaasutuslaitos, joka on maailman ensimmäinen lajissaan. Sen ansiosta voimalaitoksella on valmius korvata noin kolmasosa kivihiilestä kotimaisilla biopolttoaineilla, mikä alentaa hiilidioksidipäästöjä noin 70 000 henkilöauton päästöjen verran. Vaasan voimalaitosta pystytään käyttämään pienellä tuotantoteholla myös täysin ilman kivihiiltä. Tällöin polttoaineena on biomassasta ja energiaturpeesta tuotettu kaasu. TEKNISET TIEDOT Kattila: Läpivirtauskattila Rikinpoistolaitos: perustuu märkäpesutekniikkaan, käyttää prosessialkalina kalkkikiveä ja tuottaa sivutuotteena kipsiä Typenpoisto: Low-NOx-polttimet ja tulipesän OFA-järjestelmä Turbiini: Kolmipesäinen kaukolämpöväliotto turbiini, jossa ilmajäähdytteinen generaattori Biomassan kaasutuslaitos: 140 MW:n bio kaasutin ja metsähakkeen kuivain Polttoaineet: Puubiomassa, energiaturve, kivihiili Sähköteho (netto): 230 MW Kaukolämpöteho: 175 MW Sähkötuotanto: 0,9 1,7 TWh/a Kaukolämpötuotanto: 450 GWh/a Sivutuotteiden käsittely Kipsi: 5 000 10 000 tonnia/a, 100 % hyötykäyttöön Tuhka: 50 000 tonnia/a, 100 % hyötykäyttöön VAASAN VOIMALAITOS VAASAN VOIMALAITOS

Seinäjoen voimalaitos KAUPUNGIN LÄMMITTÄJÄ, SEUDUN TYÖLLISTÄJÄ 06 Energiaa paikallisista biopolttoaineista ja energiaturpeesta SEINÄJOEN VOIMALAITOS käyttää polttoaineenaan paikallisia uusiutuvia biopolttoaineita sekä energiaturvetta. Laitos tuottaa sähköä 400 800 GWh, ja kaukolämpö kattaa jopa 90 % Seinäjoen kaupungin tarpeista. Polttoainetta hankitaan useilta maakunnan yrittäjiltä, jolloin voimalaitoksen suora työllistämisvaikutus on vuosittain jopa 265 henkilötyövuotta. Samalla aluetalouteen siirtyy vuodessa rahaa noin 25 miljoonaa euroa. TEKNISET TIEDOT Kattila: Kiertoleijupetikattila, luonnonkierto ja välitulistin Polttoaineet: Puubiomassa, energiaturve Rikinpoisto: Ei tarvita turve- ja biopolttoainekäytössä Typenpoisto: Erillistä typenpoistoa ei tarvita Turbiini: Lauhdeturbiini, jossa on säädetty väliotto kaukolämpöä varten Sähköteho (netto): 120 MW Kaukolämpöteho: 100 MW Sähkötuotanto: 0,4 0,8 TWh/a Kaukolämpötuotanto: 350 450 GWh/a Sivutuotteiden käsittely Tuhka: 20 000 t/a, 100% hyötykäyttöön 07 SEINÄJOEN VOIMALAITOS SEINÄJOEN VOIMALAITOS

09 Kotimaiset polttoaineet LÄHIENERGIAA SOILTA JA METSISTÄ Energiaturve 08 VASKILUODON VOIMAN käyttämät kotimaiset polttoaineet hankitaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnista, noin 100 kilometrin säteeltä voimalaitoksista. Jotta toimitusmäärät ovat tarpeeksi suuria ja kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyitä, käytämme useita eri polttoainetoimittajia. Kotimaiset polttoaineet hankitaan noin 100 kilometrin säteeltä voimalaitoksista. energiaturve tuotetaan jyrsintämenetelmällä, jossa turve kuivuu auringon ja tuulen vaikutuksesta turvekentän pinnalla. Turpeen tuotantoalueilla minimoidaan kiinteiden aineiden huuhtoutuminen vesistöihin. Vedet myös puhdistetaan paikallisesti ja tehokkaasti sarka- ja kokoojaojissa, laskeutusaltaissa ja pintavalutuskentillä. Suomen kaikesta turvemaasta 0,6 prosenttia on turvetuotannossa, joka kattaa 6 prosenttia koko maan energiankulutuksesta. Yhteensä turve työllistää suomalaisia yli 10 000 henkilötyövuoden verran ja tuo kansantalouteen yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Biopolttoaineet Metsähake Metsätähteet (oksat, latvat) Rankapuuhake Kantohake Puuteollisuuden sivutuotteet Sahanpurut Puunkuoret Kierrätyspuu Esim. teollisuuden pakkausmateriaali KOTIMAISET POLTTOAINEET KOTIMAISET POLTTOAINEET

11 Tuhkaa maanrakennukseen ENERGIANTUOTANNOSTA SYNTYVÄT SIVUTUOTTEET HYÖDYNNETÄÄN 100-PROSENTTISESTI Kipsiä seinien rakentamiseen KOSKA VAASAN voimalaitoksessa käytetään polttoaineena myös kivihiiltä, syntyy sivutuotteena kipsiä 5 000 10 000 tonnia vuodessa. Kipsin määrä riippuu kivihiilen käyttömäärästä ja sen rikkipitoisuudesta. 10 VASKILUODON VOIMALTA syntyy sivutuotteena tuhkaa 70 000 tonnia vuodessa. Tuhka on erinomaista maanrakennusainetta. Tuhkan avulla maanrakennuskohteen pohjarakenteesta saadaan kevytrakenteinen, kantava ja routimaton. Lisäksi tuhkan hyödyntäminen on korvaavia luonnonmateriaaleja kustannustehokkaampaa. Koska tuhka kovettuu ja tiivistyy hyvin kantavaksi rakenteeksi, sitä käytetään erityisesti teiden pohjarakenteissa ja pysäköintialueilla. Pohjalaiset kohteet, joissa Vaskiluodon Voiman tuottamaa tuhkaa on käytetty: Duudson Activity Parkin pysäköintialue Seinäjoella Seinäjoen itäinen ohitustie Jukajan Sahan energiapuun varastokenttä Laihialla Torkkolan tuulivoimapuiston tiet ja varastokenttä Vaasassa Kauhavan Härmän ravirata Powerparkin huvipuiston vieressä Vaskiluodon Voimalta syntyy sivutuotteina yhteensä noin 80 000 tonnia tuhkaa ja kipsiä vuodessa. Kipsi syntyy märkäpesutekniikkaan perustuvassa savukaasujen rikinpoistolaitoksessa, joka käyttää prosessialkalina kalkkikiveä. Kaikki kipsi toimitetaan kipsilevytehtaalle, jossa siitä valmistetaan kipsilevyjä rakennustarkoituksiin. TUHKAN JA KIPSIN HYÖTYKÄYTTÖ TUHKAN JA KIPSIN HYÖTYKÄYTTÖ

13 Korkealla hyötysuhteella, vähemmällä polttoaineella 12 SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO VASKILUODON VOIMAN molemmat voimalaitokset tuottavat sähköä ja lämpöä yhteistuotannolla (CHP), jonka ansiosta hyötysuhde on erittäin korkea, ja polttoainetta kuluu vähemmän. Pelkästään sähköä tuottavissa laitoksissa syntyy sivutuotteena hukkalämpöä, mutta yhteistuotannossa se voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon alueen asuntoja lämmittämään. Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten energiantuotantoprosessit ovat lähes samanlaiset erilaisista polttoaineosuuksista huolimatta. Seinäjoella prosessista puuttuvat rikinpoistolaitos ja biomassan kaasutuslaitos. ENERGIANTUOTANTO Katso seuraavalta aukeamalta kuvaus voimalaitoksen energiantuotannosta. SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO

14 KUUMA VESIHÖYRY TEKEE TYÖTÄ TURBIININ SIIVISTÖSSÄ TULOKSENA SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ Voimalaitoksessa energiaa tuotetaan vesi- ja höyryprosessin avulla. Kun kuuma höyry pyörittää turbiinin siipiä, akselia ja generaattorin roottoria, syntyy sähköenergiaa. Kun turbiinin väliotoista saatavalla höyryllä lämmitetään kaukolämpövettä, syntyy kaukolämpöä. Veden ja höyryn kiertokulku turbiinija kattilalaitoksissa: 1 Syöttövesi pumpataan syöttövesisäiliöstä höyrykattilan höyrystinosaan, jossa vesi kiehuu höyryksi. 2 Höyrystimestä höyry johdetaan korkeapainetulistimiin kuumenemaan, josta se jatkaa matkaansa turbiinin korkeapaineosaan (KP). 3 Turbiinin korkeapaineosan jälkeen höyry kulkee takaisin höyrykattilan välitulistimeen kuumennettavaksi ja jatkaa sieltä edelleen turbiinin välipaineosaan (VP). 4 Turbiinin välipaineosasta höyry johdetaan kaukolämmönvaihtimiin ja jäljelle jäänyt höyry johdetaan turbiinin matalapaineosan (MP) kautta lauhduttimeen, jossa se lauhtuu vedeksi. 5 Vesi pumpataan syöttövesisäiliöön, josta sen kiertokulku jatkuu kattilaan. VASKILUOTO 2 -VOIMALAITOSPROSESSI RIKINPOISTOLAITOS KATTILALAITOS TURBIINILAITOS Rikin poisto savukaasuista Kivihiiltä käytettäessä savukaasut puhdistetaan rikinpoistolaitoksessa. Puhdistusprosessissa syntyy kipsiä, joka otetaan talteen ja hyötykäyttöön. KALKKIKIVISIILO KIPSISIILO PESURI KIPSIN KUIVAUS Puhdistetut savukaasut johdetaan piipusta ulos. GAVO SÄHKÖSUODIN LUVO LENTOTUHKASIILO Polttoaineen syöttö Polttoaine syötetään kattilaan joko suoraan tai Vaasassa myös biomassan kaasutuslaitoksen kautta. 1 HIILISIILOT 3 HIILIMYLLYT 2 POHJATUHKASIILO 43 bar/570 C 190 kg/s 185 bar/536 C Sähköntuotanto Turbiinin korkeapaine-, välipaine ja matalapaineosan sekä generaattorin roottorit on yhdistetty samalle akselille. Turbiinin roottori pyörii vesihöyryn voimasta, minkä seurauksena generaattori tuottaa sähköä sähköverkkoon. KP VP 4 MP G SYÖTTÖVESI SYÖTTÖ- VESISÄILIÖ KAUKOLÄMMÖN- VAIHTIMET BIOMASSAN SYÖTTÖSIILOT BIOMASSAN KAASUTUSLAITOS 175 MW kl 5 VAASA LAUHDUTIN 250 MWe Kaukolämmön tuotanto Kaukolämpövettä lämmittävä höyry otetaan turbiinin välipaineosan jälkeisestä höyrystä kahdessa vaiheessa ja johdetaan kauko lämmönvaihtimille. Kaukolämpövesi lämpiää vaihtimissa, joista se johdetaan kaukolämpöverkkoon liitettyihin taloihin. 16 Kaukolämpövesi palaa talojen lämmön vaihtimista jäähtyneenä takaisin voimalaitoksen kaukolämmönvaihtimiin. Niissä se lämmitetään kahdessa vaiheessa uudelleen haluttuun lämpötilaan ja johdetaan jälleen kuluttajille.

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEIS- TUOTANTO VASKILUODON VOIMA OY 010 505 5200 Pääkonttori, hallinto Kirkkopuistikko 0, 65100 Vaasa Seinäjoen voimalaitos Sevontie 1, 60200 Seinäjoki Vaasan voimalaitos Reininkatu 1, 65170 Vaasa VASKILUODON VOIMA www.vv.fi