YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 247

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 247 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2006 ASIA Polar Mining Oy:n Huittisten Jokisivun kaivosta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus sekä ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA LAITOS Polar Mining Oy Oriveden kaivos Kumpukuja 38, 38200 Vammala Polar Mining Oy Jokisivun kaivos Huittinen TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivosalue sijaitsee Huittisten kaupungin Loiman kylässä, Jokisivu nimisen kaivospiirin (kaivosrekisteri nro 7244/1a) alueella. Kaivospiiri on pinta alaltaan 45,3 ha, ja se sijaitsee seuraavien tilojen alueella: Uusipietilä 1:51, Mäkipää 2:9, Turula 2:32, Ryti 4:63, Kaisti 4:74, Uusiojala 5:42, Arpola 5:61 ja Mäkijaakkola 5:81. Kaivoksesta louhitaan kultamalmia. Kaivoksella ei harjoiteta rikastustoimintaa, vaan malmi kuljetetaan rikastettavaksi Polar Mining Oy:n Vammalan rikastamoon tai muuhun rikastamoon. Kaivosalueelle sijoitetaan varsinaisen kaivoksen lisäksi malmikenttä, kaksi sivukiven varastointiin käytettävää aluetta, kuivanapitoveden selkeytysaltaat, varastotiloja sekä toimisto ja huoltoparakki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 a) kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 a) kohta

2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 9.8.2005. ASIAN AIEMPI KÄSITTELY Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivosta koskeva ympäristölupahakemus tuli vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 20.8.2003. Ympäristölupavirasto myönsi kaivoksen toiminnalle ympäristöluvan 9.7.2004 (29/2004/2). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto oikeuteen, joka kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ympäristölupavirastoon 9.8.2005. Hallinto oikeuden päätöksen mukaan hakemuksessa ei ole riittävästi selvitetty toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. Toisella kaivoksella suoritettuja melumittauksia ja niiden perusteella suoritettua mallinnusta ei voida pitää riittävänä selvityksenä. Hakemuksessa esitetyn perusteella ei voida riittävän luotettavasti arvioida toiminnasta aiheutuvaa melutasoa häiriintyvissä kohteissa eikä sitä, aiheutuuko hankkeesta kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta rasitusta niissä häiriintyvissä kohteissa, joissa melu saattaa tilapäisesti ylittää valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annetut ohjearvot. Siten ei myöskään voida arvioida, ovatko ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisedellytykset olemassa. Toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen lupaharkinnan edellytyksenä on, että hakemusta tältä osin täydennetään meluselvityksellä, jossa on otettu huomioon paikalliset maastoolosuhteet, mahdolliset meluntorjuntatoimet, kaikki alueella olevat melua aiheuttavat toiminnot, liikenne mukaan lukien, ja niiden yhteisvaikutus. Melun leviäminen on esitettävä kartalla, johon on merkitty häiriintyvät kohteet sekä ainakin melun A painotetut ekvivalenttitasoalueet 40 db, 45 db, 50 db ja 55 db. Melumallinnus on tehtävä sekä avolouhosvaiheesta että sen jälkeisestä maanalaisesta louhintavaiheesta. Lisäksi päätöksessä todetaan, että asiaa uudelleen käsiteltäessä on myös otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 12 ja 20 :ien mukaisten selvitysten ja määräysten tarve sivukiven varastoinnissa ja läjityksessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kauppa ja teollisuusministeriö on antanut Jokisivun kaivospiirin määräämistä koskevan päätöksen 5.11.2003. Hakija on ostanut kaivospiirialueen maat seitsemän tilan alueelta. Yhden tilan osalta kaivospiirialueen korvaukset on määritelty kaivospiiritoimituksessa. Kai

3 vospiiritoimitus (kaivosrekisteri nro 7244/1a) on saanut lain voiman 9.1.2005. ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistamassa Satakunnan seutukaavassa ei kaivospiirin alueelle ole merkitty aluevarauksia. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. SIJOITUSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivos sijoitetaan haja asutusalueelle, laajojen peltoaukeiden keskellä sijaitsevalle metsäiselle moreeniharjanteelle, Lauttakylä Säkylä tien (maantie 212) itäpuolelle, noin 7 km Lauttakylästä etelään. Ympäristön tila ja laatu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt kaivoshankkeen ympäristövaikutuksista selvityksen vuonna 2003 ("Outokumpu Mining Oy:n Huittisten Jokisivun projekti ympäristön perustila ja ympäristövaikutusten selvitys"). Selvitykseen sisältyi nykytilan kartoitus. Ympäristön tilaa ja laatua on käsitelty lisäksi Outokumpu Mining Oy:n alueella vuonna 2003 tekemässä perustilaselvityksessä (Jokisivun valtausalueen perustilaselvitys). Alueen geologia Jokisivun kultamalmiesiintymä sijaitsee ns. Vammalan migmatiittivyöhykkeellä, jolle ominaisia kivilajeja ovat kiillegneissit ja migmatiitit. Alueelle tyypillisiä malmimineraaleja ovat magneetti, rikki, arseeni ja kuparikiisu sekä scheeliitti ja erilaiset telluridit. Kulta esiintyy alueella osittain vapaana kultana silikaatti ja kiisumineraalien yhteydessä sekä osittain kultatellurideina. Kullan raekoko vaihtelee mikrometreistä millimetreihin. Hydrologia ja vesistöjen tila Pintavedet Kaivospiirin länsi ja lounaisosista peräisin olevat pintavedet virtaavat luontaisesti alueen lounaispuolella sijaitsevalla peltoaukealla olevaan Paukkionojaan, joka laskee Loimijokeen. Alueen koillisosista valumavedet virtaavat Mansikkahuhdanojan ja Koskionojan kautta Loimijokeen. Loimijoki sijaitsee kaivosalueen länsipuolella. Lähimmillään joki on noin 1,5 km:n etäisyydellä kaivosalueen koilliskulmasta. Vesistöihin aiheutuu kuormitusta lähinnä maataloudesta. Muutoin alueen pintavedet ovat luonnontilaisia. Paukkionojan keskivirtaaman on arvioitu olevan 0,05 m 3 /s (keskiylivirtaama 0,57 m 3 /s ja keskiali

4 virtaama 0,0001 m 3 /s). Loimijoen keskivirtaama Paukkionojan laskukohdassa on 24 m 3 /s. Suomen purovesien keskimääräisiin haitta ainepitoisuuksiin verrattuna alueen pintavesissä (alueen ojat ja Loimijoki) on todettu olevan hieman keskimääräistä suurempia pitoisuuksia magnesiumia, natriumia, rikkiä, sulfaattia, mangaania, klorideja, nitraattia, alumiinia, arseenia ja kuparia. Alueen purovedet ovat hieman keskimääräistä emäksisempiä (ph noin 7), mikä saattaa johtua alueen kivilajeista irtoavista emäksisistä kationeista tai peltojen kalkitsemisesta. Muutoin vedenlaatu vastaa maan keskitasoa. Kaikki tutkitut purot sijaitsevat savikolla. Purovesien vedenlaadussa näkyy alueella harjoitettavan maatalouden sekä maa ja kallioperän laadun vaikutus. Pohjavedet Kaivosalue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Alue kuuluu osittain vesihuoltolaitoksen toiminta alueeseen. Huittisten kaupungilta saadun tiedon mukaan kaupungin vesihuoltolaitoksen runkovesijohto on rakennettu Uudenniityntien varteen. Johdon etäisyys tiestä on enimmillään n. 100 m. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueen leveys on 200 m. Jokisivun alueella Arpolan tila ottaa talousvetensä omasta kaivosta. Muut asuinkiinteistöt ovat liittyneet vesijohtoverkkoon. Kaivosalueen länsija luoteispuolella, moreenialueen ja savikon rajalla, on muutamia lähteitä, jotka ovat antoisuudeltaan pieniä (noin 1 m 3 /d). Pohjaveden pinta on kaivosalueella noin 1 2 m:n syvyydellä maanpinnan tasosta. Pohjaveden pinta ja virtaussuunta noudattelevat pääsääntöisesti maaston pinnanmuotoja. Virtaus suuntautuu pääasiassa kaivosalueelta itään tai koilliseen. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on kaivosalueen luoteis ja keskiosissa (65 66 m mpy.), josta pinta laskee Loimijoen rantaa kohti tasolle 52 53 m mpy.). Alueella sijaitsevien kaivojen vedenlaatua on tutkittu valtausalueen perustilaselvitystä tehtäessä. Vedenlaadussa ei tällöin ilmennyt luontaisista tekijöistä johtuvaa heikentymistä. Kaivojen vesi on laadultaan samankaltaista kuin alueen puroissa. Veden sulfaatti ja arseenipitoisuuksien on kuitenkin todettu olevan hieman suomalaisten rengaskaivojen keskimääräisiä pitoisuuksia suurempia. Yhdessä kaivossa (Arpola) veden arseenipitoisuus oli lähellä pienten (alle 50 ihmisen käytössä oleva) vedenottoyksiköiden enimmäispitoisuusrajaa 10 µg/l (STMA 401/2001). Raudan pitoisuussuositus, 0,2 mg/l, ylittyi Arpolan ja Mäkipään tiloilla sijaitsevissa kaivoissa, mikä saattaa johtua pelkistävistä olosuhteista tai pintavesien pääsystä kaivoihin. Kaivosalueelle poratusta kaivosta otetun veden (kalliopohjavettä) rauta, arseeni ja lyijypitoisuudet ylittivät pienille yksiköille määrätyt talousveden pitoisuussuositus ja raja arvot.

5 Ilman laatu Kaivos sijaitsee haja asutusalueella, jolla ei ole merkittäviä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja. Ilman haitta ainepitoisuuksien voidaan olettaa olevan alueella taustapitoisuuksien tasolla. Maaperän tila Kaivosalueella tai sen lähiympäristössä ei ole todettu maaperän pilaantumista, eikä alueella harjoiteta toimintaa, josta voisi aiheutua merkittävää maaperän pilaantumisriskiä. Humuksen luontaiset raskasmetalli ja muut haitta ainepitoisuudet ovat kaivospiirin alueella tehtyjen selvitysten tulosten perusteella taustapitoisuuksien luokkaa. Arseeni ja kromipitoisuudet ovat alueen kallioperän laadusta johtuen kuitenkin hieman maaperän pilaantuneisuuden arviointiin käytettävän SAMASE selvityksen (Saastuneet maa alueet ja niiden käsittely Suomessa) mukaisia taustapitoisuuksia (5 mg/kg) korkeampia. Arseenin SAMASE ohjearvo (10 mg/kg) ylittyi yhdessä maanäytteessä. Kaivosalueen lähiympäristössä sijaitsevien purojen pohjasedimenteistä otettujen maanäytteiden berylliumpitoisuudet olivat SAMASEraja arvon luokkaa. Muiden aineiden pitoisuudet alittivat yleisesti raja arvot. Luonto Ympäristövaikutuksista tehdyn arvioinnin lisäksi alueella on tehty yleisten luonnonarvojen kartoitus, lintu ja kasvillisuuskartoitus sekä erillinen liito oravien esiintymistä koskeva kartoitus "Huittisten Jokisivun kaivosvaltausalueen liito oravaselvitys 2003". Liito oravakartoitukset on tehty myös vuosina 2004 ja 2005. Luontokartoitukset on tehnyt T:mi Luontokartoitus ja opastus Keijo T. Seppälä. Kasvillisuus ja eläimistö Alueen kasvillisuus on melko rehevää karuimpia kallioisia kohoumia lukuunottamatta. Pääpuulajina on useimmilla paikoilla kuusi, mutta paikoin kasvaa myös kookasta männikköä. Lehtipuiden (koivu, haapa, pihlaja) osuus vaihtelee. Alueen kuusimetsät ovat pääasiassa mustikkatyyppiä. Korkeimmat kohdat ovat usein kallioisia ja siten luontaisesti karumpia alueita, joilla pääpuulajina on mänty (puolukkatyyppi tai kanervatyyppi). Alueella on liito oravien reviireitä. Liito orava on sisällytetty luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin (92/43/ETY) (luontodirektiivi) liitteeseen IV (a). Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin nojalla asianomaiseen liitteeseen sisällytettyihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis ja le

6 vähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Hakija on seurannut liito oravan esiintymistä alueella vuodesta 2003 lähtien vuosittain tehdyillä kartoituksilla. Alueella vuonna 2003 tehdyn liito oravakartoituksen tulosten perusteella kaivosalueella on kolme aktiivista reviiriä, joilla asuu 1 3 koirasta sekä kolme lisääntyvää naarasta. Liito oravalle soveltuvia pesäpuita on alueella niukasti. Kaivosalueen reviireiltä on kulkuyhteys alueen luoteispuolella sijaitsevalle metsäiselle alueelle. Reviiri 1 on Kujankallion länsi ja eteläpuolella sijaitsevassa kuusimäntymetsikössä, jossa kasvaa sekapuuna haapaa. Lähin pesäkolo sijaitsee 100 metrin etäisyydellä kaivoksen tulevan avolouhoksen reunasta. Alueelta on kulkuyhteys pohjoiseen, kaivosalueen ulkopuolella sijaitsevalle metsäalueelle. Reviirillä asuu mahdollisesti yksi lisääntyvä naaras. Reviiri 2 (400 m x 100 m; liito oravapari) sijaitsee Arpolan tilan kaakkoispuolella. Reviirillä kasvaa runsaasti liito oravan pesintään sopivaa puustoa. Kolopuita on kuitenkin niukalti. Alueelta on Arpolan tilan kautta yhteys reviirille 1 sekä edelleen itään reviirille 3. Reviiri 3 sijaitsee kaivospiirin itäosissa (200 m x 250 m; liito oravapari) olevassa kuusikossa, jossa kasvaa kuusen lisäksi runsaasti haapaa ja mäntyä. Alueella on runsaasti suoja ja ruokailupuita, mutta pesimiseen soveltuvia kolopuita on niukalti. Alueelta on kulkuyhteys suunnitellun kaivoskuilun pohjoispuolelta reviirille 1 ja edelleen reviirille 2. Lisäksi kaivoksen lähiympäristössä on ainakin yksi liito oravan reviiri, jolta ei kartoitusta tehtäessä kuitenkaan löydetty merkkejä liito oravista. Kartoituksen tulosten perusteella alueen liito oravakannan säilyttäminen elinvoimaisena on mahdollista kaivostoiminnan käynnistyttyäkin. Laajoja avohakkuita tulee kuitenkin välttää liito oravien kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Vuonna 2004 tehtyjen havaintojen perusteella liito orava oli asettunut asumaan reviiriltä 2, Arpolan itäpuolelta löytyneeseen kolopuuhun. Reviirin 2 pohjoispuolelta taikka reviirien 1 ja 2 väliseltä alueelta ei löytynyt merkkejä liito oravan viimeaikaisesta oleskelusta. Liitooravakannan turvaamiseksi reviirille 2 voitaisiin sijoittaa pönttöjä, jotka soveltuisivat liito oravan pesintään ja suojapaikoiksi. Vuonna 2005 tehdyssä kartoituksessa havaittiin, että kaivosalueen liito oravareviireistä yksikään ei ollut aktiivisesti asuttu. Tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua, koska nuoret yksilöt voivat hakeutua alueelle ja kulkuyhteys ulkopuolisilta alueilta reviireille on olemassa. Siten on tärkeää, että tiedossa olevat kolopuut ja niiden lähiympäristön tila pysyvät ennallaan.

7 Alueen linnusto ja kasvisto sekä metsätyypit edustavat alueelle tavanomaista luontoa. Liito oravien esiintymistä lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, joihin kaivoshankkeen toteuttaminen voisi vaikuttaa. Suojeltavat alueet Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Vanhakosken alue (FI0200049), joka sijaitsee Loimijoen varressa, noin 5 km kaivospiiristä koilliseen. Vanhakosken alue sisältyy Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin perusteella ja se edustaa merkittäviä vesiluonnon luontotyyppejä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 300 metrin etäisyydellä kaivoksen louhoksesta ja sivukivikasoista. Alle puolen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta kaivoksesta on 6 käytössä olevaa asuinrakennusta sekä 500 1 000 metrin etäisyydellä 19 asuinrakennusta. Melu ja tärinä Kaivoksen lähiympäristössä on lähinnä haja asutusaluetta, jolla harjoitetaan pääasiassa maa ja metsätaloutta. Alueella ei harjoiteta toimintaa, josta aiheutuisi merkittävästi melua tai tärinää. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Malmi esiintyy kaivosalueen kallioperässä useina 1 5 metrin paksuisina malmilinsseinä, joita on löytynyt 300 metrin matkalta noin 400 metrin syvyyteen asti Kujankallion alueelta ja 100 metrin matkalta noin 200 metrin syvyyteen Arpolan alueelta. Vuonna 2005 tehdyn arvion mukaan alueen mineraalivarannot ovat 1 473 000 tonnia sisältäen keskimäärin 6,8 g/t kultaa. Taloudellisesti hyödynnettävän malmin määrä tule riippumaan kullan hintakehityksestä ja yleisestä kustannuskehityksestä. Malmiesiintymän päällä on 0 3 metriä irtainta maata, joka on suurimmaksi osaksi moreenia. Alussa, noin 1,5 vuotta, kaivos toimii avolouhoksena, minkä jälkeen toiminta jatkuu maanalaisena kaivoksena. Kaivosalueelle tulee kaksi avolouhosaluetta, Kujankallion ja Arpolan alue. Louhosten pintaalaksi tulee yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Kujankallion avolouhosta louhitaan noin 45 m syvyyteen. Arpolan avolouhosta louhitaan noin 20 m syvyyteen. Kun em. syvyyksiin on päästy, toimintaa jatketaan joko louhosta syventämällä tai maanalaisena kaivoksena. Maanalaista kaivostoimintaa varten rakennetaan yksi vinotunneli Kujankallion

8 avolouhoksen sisältä noin 20 metrin syvyydestä palvelemaan koko esiintymän louhintaa. Tunneli ja muut maanalaiset rakenteet sijoitetaan kaivospiirin alueelle. Avolouhinnan suuruuden määrääviä tekijöitä ovat kullan sen hetkinen hinta ja maanalaisen louhinnan kannattavuus verrattuna avolouhintaan. Koko avolouhosvaiheen aikana kaivoksista louhitaan malmia yhteensä noin 85 000 tonnia sekä sivukiveä noin 700 000 tonnia (400 000 irto m 3 ) (malmia ja sivukiveä enintään 550 000 t/a). Alueelta poistetaan pintamaata (moreeni) noin 30 000 m 3. Kiviaines irrotetaan louhoksesta poraamalla (avolouhosvaiheessa kuivaporaus ja maanalaisessa kaivoksessa märkäporaus) ja räjäyttämällä. Liian suuriksi jäävät lohkareet pienennetään tarvittaessa sopivan kokoisiksi räjäyttämällä ja/tai iskuvasaralla (rikotus). Pienentäminen tapahtuu alkuvaiheessa avolouhoksessa maanpintatason alapuolella. Meluvallien valmistuttua pienennys suoritetaan maanpintatasossa meluvallien suojassa. Malmi siirretään kaivoksesta maan pinnalle maansiirtokuorma autoilla eli ns. dumppereilla. Kaivoksella käytettävän kaluston määrä riippuu työtilanteesta. Laitoksella on avolouhosvaiheessa käytössä tyypillisesti noin neljä dumpperia (á 300 kw), 2 3 apuajoneuvoa (á 80 kw), kaksi kaivinkonetta, kaksi pyöräkuormaajaa (á 300 kw) ja kaksi porausyksikköä (á 80 kw). Kiviainesta kuljetetaan 26 kuormaa päivässä. Koneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä ja kuorma autojen polttoaineena dieselpolttoainetta. Malmi kuljetetaan Vammalaan rikastettavaksi perävaunullisilla kuorma autoilla. Maanalaisen kaivoksen tuuletusilma lämmitetään talvisin kattilalla, jonka suunniteltu polttoaineteho on 2,35 MW. Kattilan polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Avolouhosvaiheen aikana kaivostoimintaa (louhintaporaukset, räjäytykset, malmin ja sivukiven nosto kaivoksesta) harjoitetaan maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa klo 06.00 22.00. Maanalaista louhintaa voidaan harjoittaa ympäri vuorokauden. Toiminnan siirryttyä maan alle, malmia ja sivukiveä voidaan nostaa vuorokauden ympäri maanantaista perjantaihin. Muutoin toimintaa harjoitetaan klo 06.00 22.00 välisenä aikana. Räjähteet ja kemikaalit Kaivoksen räjäytystoiminnassa käytetään louhintaräjähdysaineita, jotka sisältävät ammoniumnitraattia 50 94 %. Ammoniumnitraatin lisäksi räjähteet sisältävät trinitrotolueenia (Aniitti), kaliumnitraattia (Kemiitti), natriumnitraattia ja alumiinijauhetta (Kemix) tai polttoöljyä (Anfo; 6 %). Räjähdysaineita käytetään alle 200 tonnia vuodessa.

9 Kaivoksen kuivanapitovesien selkeytykseen käytetään tarvittaessa Fennopolia, jonka kulutus on alle 1 t/a. Fennopol sisältää sitruunahappoa (2 12 %) ja adipiinihappoa (0,5 5 %). Käyttöliuoksen ph on 3,5 7,0. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 13 m 3. Polttoaineet ja muu energia Kuljetusajoneuvojen sekä kaivoksella käytettävien koneiden ja laitteiden energialähteenä käytetään joko dieselpolttoainetta tai kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käyttävät kaivosalueella toimivat lastauskoneet, dumpperit ja porakalusto. Kevyen polttoöljyn kulutus on alle 50 m 3 /a ja dieselpolttoaineen kulutus alle 15 m 3 /a. Kevyt polttoöljy ja dieselpolttoaine varastoidaan kahdessa polttoainesäiliössä, joista kummankin tilavuus on 6 m 3. Säiliöt sijoitetaan yhteiseen suoja kaukaloon. Kaivostyömaalla tarvittava sähkö saadaan kiinteästä 20 kv:n sähkölinjasta, joka vedetään Suontaustan tilan suunnalta tulevasta runkolinjasta, Pietiläntien varrella olevasta muuntajasta. Malmin, sivukiven ja pintamaan varastointi Vedenhankinta Malmilouhe varastoidaan kasoissa kaivosalueelle sijoitettavalla erillisellä varastoalueella. Sivukivi varastoidaan kahdella kaivosalueelle sijoitettavalla varastoalueella kasoissa, joiden yhteen laskettu pinta ala on noin 5 ha. Kasat pidetään alueen puustoa matalampia. Kasojen maksimikorkeus on noin 15 metriä (vastaa korkeutta 85 metriä Merenpinnasta (N60)). Kasat tehdään kahtena 7,5 metriä korkeana penkereenä. Kahden varastoalueen käyttö mahdollistaa erilaatuisten kiviainesten pitämisen erillään. Kiviaineksen varastointiin käytettävät alueet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan riittävän kauas tunnetuista liito oravareviireistä. Kaivoksella tarvittava talousvesi ja osa käyttövedestä otetaan kaivosalueelle perustettavasta porakaivosta ja vesijohtoverkosta. Osa käyttövedestä voidaan saada kuivanapitovettä kierrättämällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kaivoksen toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja osaamista. Kaivannaisteollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjan (ns. BREF asiakirja, hyväksytty kesäkuussa 2004) mukaan kaivostoiminnassa on parasta käyttökelpoista tek

10 niikkaa mm. laskeutusaltaan käyttö kuivanapitovesien käsittelyssä sekä sivukiven hyödyntäminen. Meluntorjunnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. koteloidut kuljettimet sekä sivukivi ja malmivarastokasojen perustamisen aloittaminen mahdollisimman lähellä häiriintyviä kohteita siten, että kivikasa toimii myöhemmin meluesteenä. Avolouhosvaiheen aikana kaivoksen energiankulutus on alle 1 500 MWh/a. Maanalaiseen louhintaan siirryttäessä energiankulutus lisääntyy sitä suuremmaksi mitä syvemmälle mennään. Energiankulutus on enintään 6 000 MWh/a. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja niiden käsittely Louhoksesta ja myöhemmin maanalaisesta kaivoksesta pumpattavat kuivanapitovedet selkeytetään kahden peräkkäin sijoitetun laskeutusaltaan avulla. Selkeytynyt vesi johdetaan Paukkionojaan, jonka kautta vesi virtaa edelleen Loimijokeen. Laskeutusaltaat sijoitetaan kaivosalueen lounaisosaan. Kaivoksella muodostuu kuivanapitovesiä vuosittain noin 100 000 150 000 m 3 eli 270 410 m 3 /d. Vesiin joutuu kiintoainesta sekä mahdollisesti joissain tilanteissa myös voiteluöljyjä ja käytetyistä räjähteistä peräisin olevia typpiyhdisteitä. Altaiden seinämät rakennetaan kaivoksen sivukivestä sekä moreenista tai savesta. Kuivanapitovesien käsittelyyn käytetään Fennopolia tai vastaavaa muuta saostuskemikaalia. Kuivanapitoveden kiintoainepitoisuus pyritään pitämään pitoisuuden 25 mg/l alapuolella. Kaivosalueelta tulevat saniteettijätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Muiden talousjätevesien ja käyttövesien puhdistukseen rakennetaan jäteveden suodatinkenttä, jonka kautta jätevedet imeytetään kuivanapitovesien laskeutukseen käytettävän altaan kautta Paukkionojaan. Talousjätevesien määrän arvioidaan olevan avolouhosvaiheessa enintään 30 m 3 /kk ja maanalaisessa louhintavaiheessa enintään 60 m 3 /kk. Sivukiven varastokasojen sijoituspaikat on valittu pintavesien johtamisen kannalta sopivista paikoista. Läjitysalueiden pintavesien virtaussuuntiin tehdään keräilyoja näytteenottoa varten. Keräilyojasta vedet voidaan tarvittaessa johtaa kuivanapitovesien selkeytysaltaaseen käsiteltäväksi. Kasojen ympärille ei tehdä ympärysojaa, koska se keräisi vesiä laajalta alueelta ja koska pääosa pintavesistä valuu luontaisesti keräilyojaan. Hulevesien kaivosalueelta johtamiseksi alueen ojitusverkkoa täydennetään tarvittaessa.

11 Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Melu ja tärinä Laitokselta ilmaan aiheutuvat päästöt koostuvat lähinnä pölystä sekä kaivosalueella kulkevien ajoneuvojen ja koneiden pakokaasuista. Pölypäästöjä muodostuu etenkin malmia ja sivukiveä lastattaessa ja käsiteltäessä sekä liikenteen vaikutuksesta. Louhinnasta ei nykyisin käytössä olevalla poraustekniikalla pääse juuri lainkaan hiukkaspäästöjä ilmaan. Avolouhintavaiheessa koneiden ja laitteiden toiminnasta ilmaan joutuvien hiukkaspäästöjen on arvioitu olevan 12,7 kg/a. Vastaavasti maanalaisesta louhinnasta peräisin olevien hiukkaspäästöjen määräksi on arvioitu 34,4 kg/a. Maanalaisessa louhinnassa muodostuu hiukkaspäästöjä lähinnä tuuletusilman lämmityksestä sekä kuorma autoilla tapahtuvista kiviaineksen kuljetuksista. Laitoksella käytettävien koneiden ja laitteiden pakokaasupäästöt on arvioitu laskennallisesti polttoaineiden kulutuksen ja yleisesti käytettävien ominaispäästökertoimien avulla. Päästölaskelmissa on lisäksi hyödynnetty VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmää. Pakokaasupäästöjä arvioitaessa on oletettu, että maansiirtoajoneuvojen vuosittain kulkema matka on avolouhintavaiheessa 16 000 km sekä maanalaisen louhintavaiheen aikana 3 000 km. Laitoksen ulkopuolelle suuntautuvista malmikuljetuksista peräisin olevat päästöt on otettu huomioon laskelmissa Uusiniityntielle saakka. Laitoksen toiminnasta ei normaalioloissa aiheudu päästöjä maaperään. Polttoainesäiliöiden rikkoutumisesta ja koneista sekä mahdollisesti myös tulipalojen seurauksena aiheutuvat mineraaliöljypäästöt voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Kaivoksen toiminnasta aiheutuu melua erityisesti louhinnasta (räjäytykset, poraukset, rikotus), malmin ja kiviaineksen lastaamisesta, sivukiven läjittämisestä sekä alueella toimivien työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen käyntiäänistä sekä ilmanvaihdon puhaltimista. Iskumaista melua aiheutuu porauksesta, malmilohkareitten rikotuksessa, tyhjennettäessä sivukiveä ja malmia dumpperista sekä lastattaessa malmia rekka autoihin. Toiminnasta aiheutuva ympäristömelu on voimakkainta avolouhosvaiheen alussa. Tällöin melua aiheutuu klo 06.00 22.00, koska toimintaa ei harjoiteta öisin. Maanalaisessa louhinnassa ja tutkimustunnelia tehtäessä toimintaa harjoitetaan ympäri vuorokauden. Yöaikaan melua aiheutuu ympäristöön lähinnä maanalaisessa kaivoksessa irrotetun louheen kuljetuksesta maanpintaan, louhekuormien tyhjennyksestä ja ilmanvaih

12 don puhaltimista. Kuorman tyhjennysten arvioitu kokonaiskesto on alle kaksi tuntia yötä kohden. Tyhjennyksiä on keskimäärin kolme tunnissa ja toiminta jakautuu koko yön ajalle. Kaivoksen maanalaisissa osissa tapahtuva toiminta ei aiheuta meluhaittoja laitoksen ympäristössä. Avolouhoksen räjäytysten aikana maanpinnalla on havaittavissa lyhytaikaista vaimeaa tärinää ja melua. Maanalaisista räjäytyksistä välittyy maanpintaan vain tärinää. Melun ja tärinän leviämisen ehkäisemiseksi suunnitellut toimet Läjityksestä johtuvaa melua pyritään ehkäisemään aloittamalla kiviaineksen läjitys häiriintyviä kohteita lähimmästä läjitysalueen kulmasta, jolloin läjitysalueella olevat sivukivikasat toimivat meluesteinä. Jakamalla 15 metrin läjityskorkeus kahteen 7,5 metrin kippauspenkereeseen rajoitetaan louheen vyörymisestä aiheutuvaa melua. Läjityksessä otetaan huomioon kuitenkin sivukivikasojen rakenteellinen turvallisuus. Sivukiven läjitys alueille I ja II vaimentaa etenkin rikotuksen melua pohjoiseen ja luoteeseen. Louhintaa ei harjoiteta avolouhosvaiheessa samanaikaisesti Arpolan ja Jokisivun louhoksilla. Suurten lohkareiden rikotus aloitetaan avolouhoksessa vasta, kun louhos on saatu vähintään viiden metrin syvyiseksi. Tällöin louhoksen seinämät ehkäisevät melun leviämistä kaivoksen ympäristöön. Avolouhoksen ja malmivarastoalueen/rikotusalueen lähiasutuksen puoleisille reunoille rakennetaan meluvallit louhosmelun leviämisen rajoittamiseksi. Maanalaisen kaivoksen melun leviämistä pyritään ehkäisemään sijoittamalla ja suuntaamalla ilmastoinnin puhaltimet siten, että melu etenee poispäin asutuksesta. Lisäksi ilmastointilaitteiden ympärille rakennetaan vähintään viisi metriä korkeat meluvallit. Tarvittaessa ryhdytään lisätoimenpiteisiin meluhaittojen ehkäisemiseksi, kun alueella on tehty melumittauksia toiminnan aloittamisen jälkeen. Alueella sijaitsevilla kiinteistöillä tehdään ennen toiminnan aloittamista katselmukset. Alueella sijaitsevista rakennuksista valitaan samalla 2 3 tärinän mittauskohdetta. Tärinämittausten tulosten perusteella kaivoksella tapahtuvaa porausta ja panostusta ohjataan siten, että haitallisia vaikutuksia saadaan tarvittaessa vähennettyä. Liikenne Kaivoksen toiminnan aloittamisen seurauksena liikenne lisääntyy jossain määrin kaivosalueella ja sinne johtavilla teillä. Malmia kuljetetaan Vammalaan arkipäivisin klo 06.00 22.00 enintään noin 26 kuormaa päivässä.

13 Alueelle kuljetaan maantieltä 212 (Säkylä Lauttakylä) Uusiniityntietä pitkin ja edelleen kaivospiirin pohjoisosan kautta rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin, jolloin alueen asutukselle aiheutuu liikenteestä vähäisimmät häiriöt. Kuljetukset tapahtuvat arkipäivinä. Alkuvaiheessa alueelta kuljetetaan kiviainesta päivittäin keskimäärin noin 13 kuormaa (40 t/kuorma). Kuljetusten aiheuttama liikennemäärä on siten noin 26 ajoneuvoa vuorokaudessa eli 1 2 ajoneuvoa tunnissa. Uusiniityntiellä, noin kahden kilometrin matkalla, liikennemäärä lisääntyy kaivoksen toiminnan vaikutuksesta merkittävästi. Uusiniityntien ja Huittisten välillä (maantie 212) liikenteen on arvioitu lisääntyvän noin 2 %. Raskaan liikenteen määrä kuitenkin lisääntyy tieosuudella noin 67 %. Kantatiellä 41 liikennemäärän lisääntymisen merkitys on vähäinen. Hakijan arvion mukaan kaivoksen toimintaan liittyvästä liikenteestä saattaa aiheutua häiriötä (melu) neljällä kaivosalueelle johtavan tien varrella sijaitsevalla asuinkiinteistöllä. Uusiniityntien pintakerros kunnostetaan ja pidetään sellaisena, että liikenteestä johtuva pölyäminen saadaan ehkäistyä. Jätteet Sivukivi ja kaivosalueelta poistettava pintamaa Kaivoksen avolouhosvaiheessa sivukiveä syntyy yhteensä arviolta 500 000 700 000 t. Louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä on enintään 550 000 t/a. Lopullinen sivukivimäärä selviää louhinnan aikana suoritettavien optimointilaskelmien perusteella. Jokisivun kaivoksen sivukivi voidaan liukoisuus ja stabiilisuustestien perusteella luokitella pysyviksi jätteiksi. Sivukivi on lähes rikitöntä, eikä se muodosta tehtyjen testien tulosten perusteella happoa. Sivukivi ja kaivosalueelta poistettava pintamaa pyritään hyödyntämään kaivosalueen tiestössä ja muissa rakenteissa rakennusmateriaalina. Osa maa ja kiviaineksesta varastoidaan ja hyödynnetään kaivosalueen maisemoinnissa. Osa sivukivestä pyritään myymään murskeen raaka aineeksi. Murskausta voidaan harjoittaa myös kaivosalueella, jolloin toiminnalle haetaan erillinen ympäristölupa. Käyttämättä jäävä sivukivi varastoidaan kaivosalueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Sivukivestä noin 150 000 t käytetään kaivosalueen teiden ja meluvallien rakentamiseen. Meluvallit ovat tarpeen myös maanalaisen louhinnan aikana, joka alkaa noin 1,5 vuoden kuluttua kaivostoiminnan alkamisesta. Loput sivukivilouheet (noin 350 000 550 000 t) varastoidaan varastoalueille I II, joille mahtuu sivukiveä noin 950 000 t (15 m

14 korkea). Tavoitteena on toimittaa sivukivilouhe tiehankkeisiin ja vastaaviin kohteisiin hyödynnettäväksi. Kiviaineksen menekki riippuu kuitenkin markkinoista. Maanalaisen louhinnan aikana kertyy ensimmäisen vuoden aikana tunnelinajosta maanpintaan sivukiveä noin 300 000 t. Tyhjät avolouhokset täytetään tunnelilouheella. Kujankallion louhos täytetään kuitenkin vain osittain, koska tunneli alkaa avolouhoksen sisältä. Avolouhosten kapasiteetti on noin 250 000 t. Loput sivukivilouheet varastoidaan varastoalueille I ja II. Sivukiviä varastoidaan kolmen vuoden kuluessa arviolta noin 1 000 000 t. Määrä voi ylittyäkin riippuen lopullisesta maan alla käytettävästä louhintamenetelmästä. Kokonaisuudessaan varastoalueita on varattu yhteensä 1 400 000 tonnille. Hakija varautuu yli kolme vuotta kestävään sivukiven varastointiin, koska kiviaineksen markkinoista ei ole varmuutta. Jos suunnitellut tiehankkeet, erityisesti Vihti Pori tien kunnostus, toteutuvat Huittisten seudulla, voi kolmen vuoden aikana sivukiveä mennä markkinoille noin 250 000 t. Sivukiveä on toiminnan myöhemmässä vaiheessa välttämätöntä saada myös maanalaisten louhosten täytteeksi. Sivukiveä on varastoitava tähän tarkoitukseen yli kolme vuotta. Hakija katsoo, ettei tällaista sivukiveä tulisi pitää jätteenä. Sitä ei pidettäisi jätteenä maa ainesten otossakaan, jossa pintamaat ja ylisuuret kivet varastoidaan ottoalueen reunoille ja käytetään myöhemmin hyväksi mm. ottoalueen maisemoinnissa. Muut jätteet Selkeytysaltaisiin kertyvä liete nostetaan selkeytysaltaan vierelle kuivumaan, ja siitä valuva vesi johdetaan takaisin selkeytysaltaaseen. Kuivunut kiintoaines sijoitetaan kolmen vuoden kuluessa kaivoksen louhittuihin tiloihin. Liete on pysyvää jätettä (peräisin samasta kiviaineksesta). Kaivoksella syntyvä sakokaivoliete (50 100 m 3 /a) toimitetaan Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ongelmajätteet, jäteöljyt (alle 5 t/a), kiinteät öljyiset jätteet (alle 500 kg/a), rasvat (alle 200 kg/a), romuakut (alle 1 t/a) toimitetaan Ekokem Oy:lle tai muuhun asianomaisten jätteiden käsittelyyn oikeutettuun laitokseen. Räjähdysainepakkaukset palautetaan räjähdysainetoimittajalle tai poltetaan kaivosalueella. Yhdyskuntajätteitä syntyy 200 300 m 3 /a. Jätteen sisältämä biojäte kerätään erikseen ja toimitetaan Satakierto Oy:n jäteasemalle Köyliöön. Sekajäte toimitetaan käsiteltäväksi Hangassuon kaatopaikalle Luvialle. Hyödyntämiskelpoinen paperi toimitetaan hyötykäyttöön.

15 Ongelmajätteet varastoidaan katetussa keräyspisteessä, joka sijoitetaan huoltoalueelle polttoainesäiliöiden läheisyyteen. Jäteöljyt säilytetään tilavuudeltaan 1 m 3 :n suuruisissa säiliöissä, jotka sijoitetaan samaan suoja altaaseen polttoainesäiliöiden kanssa. Kiinteät öljyiset jätteet sekä ongelmajätteeksi luokiteltavat rasvajätteet kerätään avoimiin jäteastioihin. Lyijyakut varastoidaan katoksen alla. Jätteiden määrät on arvioitu Polar Mining Oy:n muiden kaivosten (mm. Oriveden kaivos) jätekertymien perusteella. Poikkeuksellisissa tilanteissa syntyvät päästöt ja jätteet Ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä poikkeuksellisia tilanteita voisivat olla polttoainesäiliön rikkoutuminen tai kemikaalin maahan joutuminen ja niistä aiheutuva maaperän taikka alueella sijaitsevien ojien (Paukkionoja tai Mansikkahuhdanoja) pilaantumisriski. Kaivosta koskeva riskikartoitus tehdään myöhemmin. Kartoituksen tulosten perusteella laaditaan toimintaohjeet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Lisäksi laaditaan pelastusohjeet vaaratilanteita varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Kaivoksesta tulee tehdä ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (267/1999) tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi, mikäli irrotettavan kiviaineksen määrä on vähintään 550 000 t/a tai avokaivoksen pinta ala on vähintään 25 hehtaaria. Jokisivun kaivoksen louhintamäärä ja pinta ala alittavat em. rajat. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Kaivoksen perustamisen ja toiminnan aloittamisen seurauksena luonnonympäristö ja maisema muuttuvat kaivospiirin alueella sekä sen välittömässä ympäristössä. Kaivoksen näkyvyyttä vähentää se, että kaivosalue jää metsän keskelle. Liito orava saattaa kärsiä jonkin verran kaivostoiminnan käynnistyessä. Laji ei ole kuitenkaan erityisen herkkä melulle tai liikenteelle, vaan lajille aiheutuvat haitat liittyvät lähinnä elinympäristöjen tuhoutumiseen ja pesäpuiden häviämiseen. Liito oravan säilyminen kaivosalueella on mahdollista säilyttämällä reviirien puusto riittävän vehreänä. Liito oravan elinalueiden pirstoutumista välttämällä varmistetaan kannan säilyminen alueella. Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Kaivoksen kuivanapitovesistä poistetaan kiintoainesta siten, että Paukkionojaan johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 25 mg/l.

16 Kuivanapitovesien johtaminen Paukkionojaan lisää ojassa virtaavan veden määrää 3 5 l/s. Hakemuksen mukaan oja on kuivina ajanjaksoina (alivirtaamat) todennäköisesti kuivillaan. Loimijoessa virtaavan veden määrä (keskivirtaama 24 m 3 /s) on niin suuri, että kaivosalueelta johdettavilla vesillä ei ole käytännössä vaikutusta joen veden laatuun tai virtaamaan. Paukkionojan laskukohdasta on 8 km kohtaan, jossa Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen. Kaivoksen kuivanapitovesien laadun ei oleteta poikkeavan merkittävästi alueen luontaisista pintavesistä, minkä takia haittoja ei ole etukäteen arvioituna odotettavissa. Kiintoaineen lisäksi kuivanapitovesiin voi joutua mineraaliöljyjä ja typpiyhdisteitä sisältäviä räjähdysainejäämiä. Öljy saadaan poistettua laitoksen ulkopuolelle johdettavista jätevesistä. Laskeutusaltaan poistoputki on nestepinnan alapuolella ja öljy jää altaaseen. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitilanteessa toiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumisriskiä. Polttoöljyvuodon tai tulipalon seurauksena maaperän pilaantumista saattaa tapahtua. Louhoksen pohja on selvästi alueen pohjaveden pinnantasoa alempana, minkä takia pohjavesi laskee alueella. Kalliopohjaveden pinta alenee alueella louhoksen pohjan tasolle. Kaivoksen toiminnan aloittamisen seurauksena lähimmillä asuinkiinteistöillä sijaitsevissa kaivoissa voi ilmetä vesimäärän vähenemistä. Lisäksi pohjaveden virtaussuunnat saattavat paikoin muuttua. Mikäli kaivoksen vaikutuksesta aiheutuu kaivojen kuivumista, se korvataan asianomaisille kiinteistöille. Yli 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien kaivojen vesitilanteeseen toiminnalla ei ole vaikutusta. Pohjaveden pinnan alenemisen ei arvioida vaikuttavan haitallisesti alueen kuusikasvustoihin. Vaikutus ilmanlaatuun Laitoksen toiminta lisää ajoittain jossain määrin ilman pölypitoisuuksia laitoksen lähiympäristössä. Pölyämistä saattaa aiheuttaa myös liikenne louheen kuljetuksiin käytettävillä tieosuuksilla. Melu ja tärinä Melun leviäminen kaivosalueen ympäristöön Kaivoksen toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu Oriveden kaivoksella tehtyjen melumittausten ja Jokisivun kaivoksen ympäristön pinnanmuotojen ja muiden olosuhteiden perusteella. Kaivosalueen ympäristöön aiheutuvasta melusta on lisäksi laadittu leviämismallilaskelmiin perustuva selvitys, jossa on otettu huomioon toiminnan eri vaiheet, alueen pinnanmuodot sekä maa ja kallioperän vaikutukset melun leviämiseen.

17 Leviämismallilaskelmissa on toiminnasta aiheutuvia melutasoja selvitetty Brüel & Kjær Predictor 3.01 melumallinnusohjelmalla. Leviämismallilaskelmissa huomioon otetut melulähteet, niiden äänitehotasot ja toiminta ajat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Melulähde Äänitehotaso L WA Tehollinen toiminta aika päivällä (klo 7 22) Toimintaaika yöllä (klo 22 7) Poisto ja raitisilmanousut 113 db 15 h 9 h Malmi tai sivukivilastin 105 db 15 h tyhjennys välivarastoon avolouhosvaiheessa Malmilastin tyhjennys välivarastoon 105 db 3 h 2 h Malmin lastaus rekkaautoon 108 db 5 h (pyöräkuormaaja) Malmin rikotus 116 db 4 h Poraus (avolouhos) 120 db 7,5 h Meluvyöhykkeet laskettiin sekä avolouhosvaiheessa että maanalaisen louhinnan vaiheessa. Avolouhosvaiheessa louhinnan alkuvaiheessa melualueet ovat laajimmillaan. Kallion poraus tapahtuu maanpinnan tasolla eikä suojaavia kallioseinämiä ole. Malmi ja sivukivikasat ovat silloin vielä myös pienet. Louhinnan edettyä maanpinnan alapuolelle melualueet pienenevät merkittävästi. Sivukiven läjitys alueelle I vaimentaa etenkin rikotuksesta aiheutuvan melun leviämistä pohjoiseen ja luoteeseen. Ylisuurten malmilohkareiden rikotus aloitetaan vasta, kun on louhittu viiden metrin syvyydelle. Tuolloin rikotus tehdään louhoksessa, jolloin louhoksen seinämät toimivat meluesteinä. Louhinnan edettyä 10 metrin syvyydelle rikotus siirretään malmivaraston yhteyteen. Avolouhosvaiheessa päiväajan melutasot (L Aeq ) lähimpien asuintalojen kohdalla vaihtelevat vaiheesta riippuen alkuvaiheen 55 56 db:stä loppuvaiheen 45 50 db:iin. Maanalaisen louhinnan vaiheessa päiväajan melutasot (L Aeq ) lähimpien asuintalojen kohdalla ovat 50 55 db ja yöajan melutasot 49 53 db. Avolouhosvaiheessa on otettu huomioon louhoksen asutuksen puolelle tehtävä 6 m korkea meluvalli. Maanalaisen louhinnan vaiheessa on otettu huomioon poisto ja raitisilmanousujen ympärillä olevat 5 m korkeat meluvallit. Kun otetaan huomioon melun impulssimaisuudesta (poraus, rekkaautojen lastaus, ylisuurten lohkareiden rikotus) johtuen tehtävä impulssimaisuuskorjaus, ovat melutasot ohjearvon tuntumassa louhinnan alkuvaiheessa sekä maanalaisen louhinnan aikana. Melun impulssimaisuuskorjaus on tehty sille ajalle, jonka melu on impulssimaista.

18 Avolouhosvaiheessa impulssimaisuuskorjaus on tehty 11,5 tunnille, sillä pahimmassa tilanteessa pora ja rikotus saattavat toimia yhteensä kyseisen ajan. Tuolloin laskentatulokseen on lisätty 4,5 db, jolloin ohjearvoon verrannolliset päiväajan melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat 59 60 db, mikäli molempia avolouhoksia louhitaan yhtä aikaa. Mikäli louhitaan vuorotellen Arpolan ja Kujankallion louhoksia, ovat ohjearvoon verrattavat päiväajan melutasot lähimpien asuinrakennusten kohdalla 55 57 db louhinnan alkuvaiheessa. Kun louhinta etenee kalliopinnan alapuolelle, muuttuvat ohjearvoon verrattavat päiväajan melutasot lähimpien asuinrakennusten kohdalla 54 56 db:stä loppuvaiheen 50 53 db:iin. Maanalaisen louhinnan aikana impulssimaisuuskorjaus on tehty neljälle tunnille, sillä rikotus on käynnissä sen ajan, ja laskentatulokseen on lisätty 2 db. Tuolloin ohjearvoon verrannolliset päiväajan melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat 52 55 db. Yöaikana ei tehdä rikotusta, joten ohjearvoon verrannolliset yöajan melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat 50 52 db. Tärinä Räjäytysten aikana maanpinnalla on havaittavissa lyhytaikaista vaimeaa tärinää ja melua. Muutoin kaivoksesta ei aiheudu laitoksen lähiympäristössä tärinää. Räjäytyksiä suoritetaan yleensä 2 3 kertaa vuorokaudessa. Louhinnasta aiheutuva tärinä voi aiheuttaa rakennuksissa vaurioita tärinän heilahdusnopeuden ylittäessä 5 mm/s. Kaivostoiminnassa pyritään varmistamaan kyseisen heilahdusnopeuden alittuminen. Vaurioiden ilmenemiseen vaikuttaa tärinän voimakkuuden lisäksi rakennuksen tyyppi. Esimerkiksi maanvaraisesti rakennettu puurakennus kestää ilman vaurioita, mikäli heilahdusnopeus on enintään 30 mm/s. Jokisivun kaivoksen toiminnasta aiheutuvan tärinän voimakkuuden (heilahdusnopeus) on arvioitu olevan alle 10 mm/s lähimmissä asuinrakennuksissa. Vähäisempikin tärinä voidaan kokea epämiellyttävänä. Tärinän vaikutukset havaitaan enintään noin kilometrin säteellä louhoksesta. Avolouhosräjäytyksiin liittyvä, ilman välityksellä leviävä, paineaalto ja tärinä koetaan usein samanaikaisesti. Vaikutukset kotieläintuotantoon Kaivoksen läheisyydessä on sikaloita. Sian melu ja tärinäherkkyydestä ei ole täsmällistä tietoa. On kuitenkin arvioitu, että sian herkkyys melulle ja tärinälle olisi samaa luokkaa kuin ihmisellä. Liikenteen vaikutukset Liikenteen vaikutuksia on tarkasteltu kaivoksen toimintaa kuvaavassa osiossa sivuilla 12 ja 13.

19 LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Louhitun malmin tuotantoa sekä sivukiven määrää ja käyttöä seurataan. Päästötarkkailu Kaivoksen kuivanapitovesien määrää seurataan ja laatua tarkkaillaan ottamalla Paukkionojaan johdettavasta vedestä vesinäyte kerran kuukaudessa. Näytteet otetaan viimeisen laskeutusaltaan perään sijoitetulta kolmiomittauspadolta. Näytteistä analysoidaan ph ja sähkönjohtavuus sekä kiintoaine, typpi, fosfori ja sulfaattipitoisuus. Lisäksi kuivanapitoveden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti. Kaksi kertaa vuodessa tutkitaan lisäksi kuivanapitoveden arseeni, kadmium, kromi, sinkki, kupari, nikkeli ja lyijypitoisuus. Sivukiven varastokasojen pintavesien ph tasoa tarkkaillaan säännöllisesti. Varastokasojen pintavesiä tarkkaillaan puolivuosittain keräilyojasta otettavin näyttein. Pinta ja pohjavesien tarkkailu Laitoksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy) kolmesta näytteenottopaikasta laitoksen jätevesien purkuojana toimivasta Paukkionojasta. Ojassa on kolme näytteenottopaikkaa, joista yksi sijaitsee kaivoksen jätevesien laskukohdan yläpuolella. Kaivoksen vaikutuksia Loimijoen vedenlaatuun seurataan joen alueella toteutettavan yhteistarkkailun avulla. Joella on näytteenottopiste sekä Paukkionojan laskukohdan ylä että alapuolella. Arpolan ja Onnelan tiloilla sijaitsevien kaivojen vedenlaatua tarkkaillaan. Kaivoista toinen on kaivospiirin alueella ja toinen alueen ulkopuolella. Kaivoista otettavista vesinäytteistä analysoidaan sameus, sähkönjohtavuus, ph ja COD KMnO4 sekä kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sulfaatti ja arseenipitoisuus. Kaivosalueen pohjavedet tutkitaan kerran vuodessa, syksyisin. Pohja vesistä analysoidaan sameus, sähkönjohtavuus, ph, COD KMnO4 sekä kiintoaine kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sulfaatti, happi, arseeni, lyijy, kadmium, kromi, sinkki, kupari, nikkeli ja mangaanipitoisuus.

20 Melu ja tärinä Kaivoksen ympäristössä tehdään toiminnan alettua melumittauksia toiminnasta lähimmillä asuinkiinteistöillä aiheutuvien melutasojen selvittämiseksi. Louhinnasta aiheutuvaa tärinää mitataan louhinnan alkaessa ja tarvittaessa myös louhinnan aikana. Mittaustulosten perusteella porausta ja panostusta voidaan tarvittaessa säädellä niin, että haitallisia vaikutuksia saadaan vähennettyä. Kaivoksen lähikiinteistöillä tehdään lisäksi rakennusten kuntokartoitukset ennen toiminnan aloittamista. Kartoituksen perusteella valitaan kiinteistöt, joilla tehdään tärinämittauksia. Laadunvarmistus Vesinäytteiden otossa käytetään sertifioituja näytteenottajia ja määritykset tehdään akkreditoidun laatujärjestelmän omaavassa laboratoriossa. Raportointi Tutkimustulokset toimitetaan niiden valmistuttua viipymättä Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Laitoksen tarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto (vuosiraportti), jossa tarkastellaan laitoksen kuormitusta, vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Merkittävimpiä poikkeustilanteita aiheuttavat kaivoksilla rankkasateet ja tulvat sekä tulipalot. Polttoainesäiliöiden ja jäteöljyn varastointiin käytettävien säiliöiden suoja altaaseen sijoittaminen estää polttoainevuodosta aiheutuvaa maaperän ja vesistöjen pilaantumisriskiä merkittävästi. Häiriötilanteissa päästöjä aiheuttava toiminta keskeytetään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 6.9.2005, 25.11.2005 ja 31.1.2006.

21 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Huittisten kaupungin ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 5.2.2004 ja 23.9.2005 Lauttakylä lehdessä sekä 4.2.2004 ja 27.9.2005 Satakunnan Kansassa. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu erikseen tieto asianosaisille. Kuulutuksen mukaisesti on asiaa uudelleen käsiteltäessä otettu viran puolesta huomioon alkuperäistä hakemusta koskevat lausunnot, muistutukset ja mielipide. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Huittisten kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Huittisten kaupunginhallitus ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa. Alkuperäistä hakemusta koskevat lausunnot 1. Lounais Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan (29.3.2004) todennut, että hankkeelle ei ole maankäytöllisiä esteitä. Alueella ei ole voimassa olevaa kaava eikä edes seutukaavavarausta. Mahdollisuudet liito oravareviirin säilyttämiseen tulee selvittää. Lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Luontovaikutukset Etenkin alueella sijaitseva liito oravareviiri 1 on vaarassa tuhoutua kaivoksen perustamisen seurauksena. Muut kolme reviiriä sijaitsevat alueella siten, että niiden säilyttäminen on mahdollista kaivostoiminnan aloittamisen jälkeenkin. Reviirillä 1 sijaitsevasta pesäpuusta on matkaa tulevan avolouhoksen reunalle noin 30 metriä ja saman verran puun eteläpuolella sijaitsevalle peltoaukealle, lännessä ja luoteessa sijaitseviin sivukivikasoihin sekä kaivoksen kuivanapitovesien selkeytysaltaisiin. Pohjoisessa sijaitsevalle harvapuustoiselle kalliokohoumalle, joka johtaa kapeana käytävänä Kujankallion pohjoispuolelle, on suunniteltu sijoitettavaksi kaivosalueen sisäisiä kulkureittejä. Alueelle on jo raivattu metsäaukio. Muita luontoarvoja ei alueella tiedetä olevan. Esitetty maankäyttösuunnitelma aiheuttaa liito oravareviirin merkittävää heikentymistä ja käytännössä sen hävittämistä. Puuston käsittelystä alueella ei ole esitetty suunnitelmaa, mutta käytännössä kapeaa metsäsuikaletta avolouhoksen ja sivukivikasan välissä sekä etelässä avolouhoksen ja pellon välissä, harvapuustoisella kallioalueella, on tuskin mahdollista säilyttää. Reviirin yhteys ravintopaikoille katkeaisi joka suunnalta, minkä seurauksena reviiri menettäisi elinkelpoisuutensa.

22 Kaivoksen toteuttaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla hävittää alueella sijaitsevan liito oravareviirin 1 tai vähintäänkin merkittävästi heikentää reviiriä. Kaivossuunnitelma on luonnonsuojelulain 49 :ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan yhteisöjen lajisuojelun säännösten vastainen, eikä ympäristölupaa esitetyssä muodossa tule myöntää. Hankkeen mahdollinen vaikutus Natura 2000 verkostoon kuuluvalle Vanhakosken lehtoalueelle (F10200049) tulisi arvioida. Pohjavedet Suunniteltu kaivos ei sijaitse talousveden hankintaan käytettävällä tai tähän tarkoitukseen soveltuvalla pohjavesialueella eikä alueella ole merkitystä yhdyskuntien talousveden hankinnan kannalta. Hakemuksen liitteenä oleva kaivoshankkeen vesistötarkkailuohjelma on pohjavesien osalta osittain puutteellinen. Noin kilometrin säteellä kaivoksesta olevat talousvesikaivot tulisi kartoittaa ja kartoituksen tulosten perusteella arvioida vesistötarkkailuohjelmassa esitettyjen havaintopaikkojen asianmukaisuus. Tarpeen mukaan tarkkailuun voidaan valita myös muita kaivoja tai alueella olevia poranreikiä. Tarkkailuohjelmassa tulisi olla esitys myös pohjaveden korkeuden tarkkailusta. Pintavedet Kaivoksesta läheiseen ojaan johdettavan kuivanapitoveden määrä on alle 5 l/s, joten se ei lisää merkittävästi ojan virtaamia. Lisäksi reilunkokoiset saostusaltaat vähentävät purkuveden kiintoainepitoisuutta. Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Melu Melun leviämistä tulisi mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä maaston luontaisten ja keinotekoisten muotojen, kuten maavallien avulla, sekä meluohjearvoin ja aikarajoituksin. Myös ilmanvaihtopuhaltimien optimaalisella sijoittelulla ja melulähteiden koteloinnilla tulee vähentää melun häiritsevyyttä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaivostoiminnan melua aiheuttavaan alkuvaiheeseen. Tarvittavia melumittauksia varten tulee laatia melumittaussuunnitelma, joka toimitetaan ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan Hakemuksesta ei ilmene louhintaporauksissa käytettävien, pölyä poistavien syklonien teho, joka hakijan tulisi selvittää. Kastelu ja sidosaineiden käyttö sekä suojapuusto ehkäisevät pölyämistä, mutta paljaasta maanpinnasta irtoavaa pölyä tulisi tarpeen mukaan rajoittaa myös riittävällä maisemoinnilla.

23 Jätteet Sivukivi tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ja sitä varten selvittää mahdolliset hyötykäyttökohteet. Alueelle jääviä sivukivikasoja tulisi maisemoida kaivostoiminnan edetessä. Polttoaineen sekä jäteöljyn ym. ongelmajätteiden varastopaikat tulisi suojata siten, ettei maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Jätteet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä. 2. Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan antamassa lausunnossa (11.3.2004) on todettu, että ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen tulisi ensimmäisellä kerralla tapahtua melko lyhyen ajan, esimerkiksi kolmen vuoden, kuluttua luvan myöntämisestä. Kiviaineksen ottamisalueelta noin 800 metrin säteellä laitoksesta sijaitsevien talousvesikaivojen pohjavedenpinnan taso ja veden laatu tulee selvittää ennen louhinnan aloittamista. Lisäksi hakijan tulee tarkastaa ne lähialueen rakennukset, joille toiminnan on todettu aiheuttavan tärinästä johtuvan vaurioriskin tai joiden omistajat tarkastusta pyytävät. Ennen avolouhinnan aloittamista hakijan on merkittävä alue selvin ja koko toiminnan ajan kestävin merkein. Jyrkät rinteet on merkittävä lippusiimalla ja varoitusmerkein ja alueen ympäristöön tulee sijoittaa räjäytystöistä kertovat varoituskilvet. Lupaehdot toiminnasta aiheutuvalle melulle tulee antaa valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen 993/1992 mukaisina. Louhinnan aikaisille eniten melua tuottaville toiminnoille voidaan antaa ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella ajallisia rajoituksia. Melua ja tärinää koskevia lupaehtoja harkittaessa tulee ottaa huomioon vaikutukset kotieläintuotantoon. Lupaviranomaisen tulisi hankkia myös tielaitoksen lausunto Korvenkyläntien raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamasta liikenneturvallisuuden heikentymisestä. Hakijan esittämä 10 000 euron vakuus on liian pieni, jotta ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla voitaisiin määrätä, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden tulisi olla vähintään 80 000 euroa. Hakija ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 101 :n soveltamiselle riittäviä perusteluja. Ennen toiminnan aloittamista on maanlunastuksista sekä ennakoitavissa olevien haittojen ja vahinkojen korvaamisesta sovittava asianosaisten kanssa.

24 Tarkkailuraportit sekä tehtävien selvitysten tulokset tulee toimittaa tiedoksi Huittisten kaupungin ympäristölautakunnalle. Alkuperäistä hakemusta koskevat muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty 11 muistutusta ja yksi mielipide. 3. AA (Loima 5:61) on vaatinut, että kaivosliikenne tulee viedä mahdollisimman etäälle asutuksesta. Poikkeuksellisista tapahtumista tulee ilmoittaa alueen asutukselle. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota pölyhaittoihin sekä toiminnasta peräisin olevaan meluun ja tärinään, pohjavesiin joutuviin kemikaali ja öljyvuotoihin sekä mahdollisiin pitkäaikaisiin vaikutuksiin. 4. Ilvessuontien (Pietiläntie) hoitokunta ja tien varren asukkaat ovat edellyttäneet, että kaikki liikenne kaivokselle mukaan lukien kaivoksen perustamisvaiheessa tapahtuva liikenne, hoidetaan esitetyn suunnitelman mukaisesti, eikä Ilvessuon tietä käytetä kaivostoiminnan tarpeisiin. Tien varrella on useita liikenteestä häiriintyviä kohteita. Liikennöinti tiellä aiheuttaisi vaaratilanteita sekä haittaa ihmisille ja rakennuksille. Pohjustamattomana, sorapintaisena pikkutienä tie ei kestä jatkuvaa liikennöintiä raskaalla kalustolla. 5. Kuusistontien hoitokunta on vaatinut, että kaikki kaivosalueelle suuntautuva liikenne, mukaan lukien kaivoksen perustamis ja aloitusvaiheen liikenne, hoidetaan muita reittejä kuin Kuusistontietä pitkin. Tien varrella on useita häiriintyviä kohteita (asuntoja ja eläinsuojia), ja jatkuva liikennöinti tiellä aiheuttaa vaaratilanteita ja haittaa ihmisille, rakennuksille ja eläimille. Sorapintainen tie ei kestä jatkuvaa liikennöintiä raskaalla kalustolla. 6. BB:n (Loima 5:42) muistutuksessa on todettu, että lupahakemuksen tiedot ovat osittain virheellisiä. Hakemuksen liitekartat ovat vääriä. Kaivoksen toiminta alue on esitettyä suurempi ja toiminta laajempaa. Kaivoksen meluselvitykset on tehty Oriveden kaivoksen melumittausten tulosten perusteella, vaikka kyseessä on maanalainen kaivos, ja alueen maasto on huomattavasti vaihtelevampaa kuin Jokisivun kaivoksella. Tämän takia Jokisivun kaivoksen aiheuttamat melutasot voivat olla arvioitua suurempia. Kuivanapitovesien vaikutuksia Paukkionojaan ja sen ympäristöön tulee selvittää tarkemmin. Lupahakemuksessa ei ole otettu huomioon tärinän ja melun vaikutuksia tuotantoeläimiin. Tärinä ja melu aiheuttavat sioille stressiä, mikä aiheuttaa ongelmia tuotannossa. Sika on päiväeläin, joka lepää klo 18.00 06.00. Kyseisenä aikana tärinä ja melu on eläimelle erittäin vahingollista. Vaikka tärinä ei aiheuttaisi vahinkoa rakennuksille, se saattaa tuntua eläimistä epämiellyttävältä, mikä puolestaan voi vaikuttaa kotieläinten oloihin ja samalla kotieläintuotantoon. Ympäristölupahakemuksen mukaan tärinä saattaa ulottua kahden kilometrin etäisyydelle louhintakohteesta. Räjäytyksistä ilmoittamisella etukäteen naapureille ei ole vaikutusta kotieläimille aiheutuviin haittoihin. Eläimiin kohdistuvia vaikutuksia tulisikin selvittää tarkemmin,

25 minkä lisäksi tulisi tarvittaessa asentaa tärinää mittaava laitteisto eläinsuojarakennukseen tärinän tarkkailemiseksi. Tärinän ja melun eläintuotannolle aiheuttamat haitat tulee korvata. Muistuttaja vaatii kohdekatselmuksen tekemistä omalla kiinteistöllään sijaitsevissa rakennuksissa ja kiinnittää huomiota kaivosalueelle kohdistuvasta raskaasta liikenteestä aiheutuviin melu ja tärinähaittoihin sekä tien kestävyyteen. 7. CC ja DD (Loima 5:107), jotka asuvat noin 300 metrin etäisyydellä kaivoksesta ovat todenneet, että toiminnan alkuvaiheessa mm. poraus, räjäytykset, louhinta, kuormaukset, kiviaineksen murskaus, kuormien purku ja kuljetukset tapahtuvat avoimella paikalla, peltojen tasolla ja erittäin lähellä heidän asuntoaan. Muistuttajat tekevät vuorotyötä, minkä takia heidän pitäisi ajoittain pystyä nukkumaan päivisin. Uni voi kaivostoiminnan alettua häiriintyä. Toiminnasta tulisi laatia meluntorjuntasuunnitelma, joka varmistaa sen, että toiminta täyttää määritellyt meluraja arvot. Suunnitelmaan tulee liittää riittävä seuranta ja raportointijärjestelmä. Toiminnan aikaista pölyä tulee mitata. Mittauspisteitä tulee sijoittaa myös kaivoksen lähellä sijaitseville asuinkiinteistöille. Laitoksen lähiympäristössä sijaitseville kiinteistöille tulee määrätä kohdekatselmus. Tärinä ja meluhaittojen ehkäisemiseksi ja asumismukavuuden säilyttämiseksi kaivosalueelle suuntautuvaa raskasta liikennettä ei saisi ohjata Kuusistontietä pitkin. Kaivostoiminnasta pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten aiheuttamat vesiongelmat tulee korvata. Laitoksen ympäristö on säilytettävä asumiskelpoisena ja viihtyisänä. 8. EE ja FF (Loima 3:120, 3:70 ja 3:28 sekä Mauriala 1:167) ovat vaatineet hakijaa tekemään kuntoarvion muistuttajien alueella omistamilla kiinteistöillä sijaitsevissa rakennuksissa. Mikäli rakennuksille aiheutuu vahinkoa, se tulee korvata. Kiinteistöillä sijaitsevien kahden kaivon vesitilanne tulee kartoittaa. Tilojen kokonaispinta ala on noin 60 ha ja etäisyys kaivosalueesta alle 1 km noin 2 km. Mikäli haittoja ilmenee, hakija tulee velvoittaa korvaamaan ne. Lisäksi hakija on velvoitettava huolehtimaan siitä, että toiminnasta ei aiheudu pölyhaittoja kaivospiirin ulkopuolella. Melun on pysyttävä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohje arvojen alapuolella ainakin asuinkiinteistöillä. 9. GG (Loima 2:22) on vaatinut kiinteistöllä olevien rakennusten perustusten ja tulisijojen tarkastamista ennen toiminnan aloittamista. Melu ja pölyhaitoista aiheutuva kesäasuntona käytettävän kiinteistön arvon lasku ja vuokratulojen menetykset tulee arvioida ja mahdolliset tulonmenetykset korvata. Kivipölyn aiheuttamat haitat metsän kasvulle ja korjuulle tulee arvioida ja korvata. Pohjavesien ja kaivojen kuivumisesta johtuva kiinteistön arvon menetys on myös korvattava. Puolueettoman Maanomistajien Arviointikeskuksen tulee tehdä arvioinnit. 10. HH (Loima 3:24 ja 1:3, Mommola 5:70 ja Mauriala 1:142) on vaatinut tiloillaan sijaitsevien rakennusten perustusten ja tulisijojen tar

26 kistamista ennen toiminnan aloittamista tärinästä mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden havaitsemiseksi. Kivipölyn aiheuttama haitta on arvioitava sekä pellon ja metsän kasvun laadun menetykset korvattava. Kaivoksen selkeytysaltaiden ojastolle ja peltojen kuivatukselle aiheutuvat vaikutukset on arvioitava ja korvattava. Haaviston kiinteistön tulisijat ja rakennukset tulee myös tarkistaa. Tilaa on käytetty jatkuvasti kesäasuntona, mikä saattaa toiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksesta loppua. Vuokratulojen menetykset on korvattava. Maanomistajien Arviointikeskuksen tulee tehdä arviointi. Samoin on korvattava pohjavesien ja kaivojen kuivumisesta aiheutuva kiinteistön arvon menetys. Muistutuksessa on vastustettu Vammalan rikastamolle suuntautuvaa liikennöintiä mutkaista ja kapeaa Säkyläntietä pitkin. Liikennöinti tulisi hoitaa johtamalla yhteys laitokselta suoraan kantatielle 41. 11. II yhdessä 93:n kaivosalueen läheisyydessä asuvan henkilön kanssa laatimassa muistutuksessa on kiinnitetty huomiota kaivosalueelle johtavien teiden turvallisuuteen ja kuntoon. 12. JJ ja KK (Loima 5:27 ja 5:41) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä lähialueen ympäristölle sekä asutukselle aiheutuvien pitkäaikaisten haittojen takia. Haittoja aiheutuu asutuksen lisäksi myös kotieläintuotannolle. Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulee hankkeesta laatia ympäristövaikutusten arviointiselvitys, vaikka hanke onkin YVA asetuksessa määriteltyä pienempi. Lupaa töiden aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, vaan suunniteltu toiminta voidaan aloittaa vasta, kun mahdollinen ympäristölupa on lainvoimainen. Lupaehdot tulee tarkistaa kahden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. 13. LL:n ja MM:n (Loima 5:42) sekä yhdeksän muun kaivosalueen lähistöllä, Loiman kylässä, sijaitsevien tilojen omistajien (NN ja OO (5:81), PP ja QQ sekä RR (5:61), SS ja TT (5:42), UU ja VV (4:74), XX ja ZZ (2:32), YY (1:51), ÅÅ (2:9) ja ÄÄ (4:63)) muistutuksessa on vaadittu hakemuksen täydentämistä. Lisäksi on epäilty, että toiminta olisi esitettyä laajempaa. Myös muiden tietojen paikkansapitävyyttä on epäilty. Muistutuksessa on vaadittu murskaustoiminnan ja ilmanvaihtopuhaltimien koteloimista tai sijoittamista suljettuun tilaan meluhaittojen ja pölyämisen ehkäisemiseksi. Melua eniten aiheuttavat työvaiheet (räjäytykset, poraus) tulee rajoittaa klo 8.00 16.00 ja muu toiminta klo 7.00 18.00 väliseen aikaan. Muistutuksessa on vaadittu hankkeen ympäristövaikutusten arvioimista ennen luvan myöntämistä. Lupa tulisi myöntää korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Muistuttajat ovat pyytäneet mahdollisuutta antaa vastine asiassa mahdollisesti esitettävistä uusista asiakirjoista. Muistutuksessa on todettu, että kaivoksen toiminnan aloittamisen seurauksena yksi perhe menettää elinkeinonsa ja kaksi perhettä joutuu muuttamaan, jos melu ja pölyhaittoja ei saada lupamääräyksillä rajoitettua riittävän tehokkaasti.

27 14. Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. on mielipiteessään todennut, että hankkeesta olisi pitänyt tehdä ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa tarkoitettu selvitys, koska kaivoksesta louhittavan kiviaineksen (malmi ja sivukivi) määrä ylittää selvitysrajan. Lisäksi kaivosalueen valtaukset I III muodostavat noin 80 ha:n suuruisen alueen eli se ylittää YVA laissa määritellyn 25 ha:n rajan. Jos ympäristölupa myönnetään ilman ympäristövaikutusten arviointia, tulisi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Lupaa töiden aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei pitäisi myöntää. Hakemuksen mukaan sivukivi läjitetään kasoihin, jotka ovat alueen puustoa matalampia. Mielipiteessä on kiinnitetty huomiota tilanteisiin, joissa puustoa saatetaan joutua kaatamaan alueelta. Kaivoksen kuivanapitovesien johtamiseen käytettävä Paukkionoja on vesilain mukainen perattu purovesistö, minkä takia kaivoksen kuivanapitovesiä on pidettävä suoraan vesistöön johdettavana jätevetenä. Paukkionojassa ei ole hienojakoista ainesta sitovia kosteikkoja, joten ojaan johdettu jätevesi päätyy sellaisenaan Loimijokeen. Joen virtaama vaihtelee merkittävästi. Lisäksi joki on voimalaitospadolla säännösteltävä vesistö, jonka virtaama lähes pysäytetään viikonloppuisin. Alueelta on löytynyt 3 4 liito oravareviiriä. Lajin kanta on kaivoksen lähialueiden metsäsaarekkeissa melko vahva. Yksi reviiri näyttäisi kuitenkin jäävän avolouhoksen alueelle, minkä seurauksena reviiri todennäköisesti tuhoutuu. Alueen liito oravapopulaatio voitaisiin ehkä pitää elinvoimaisena, jos alueella säästetään lajille sopivia puustoryhmiä ja niiden välisiä puustokäytäviä sekä ylläpidetään 10 15 liito oravalle sopivaa pesimäpönttöä. Alueelle tulisi laatia yksityiskohtainen liitto oravien hoitosuunnitelma. Mielipiteessä on kiinnitetty huomiota myös toiminnasta asutukselle aiheutuviin haittoihin ja liikennejärjestelyjen aiheuttamiin turvallisuusriskeihin. Täydennettyä hakemusta koskevat lausunnot 15. Lounais Suomen ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa (25.11.2005) on todettu seuraavaa: Sivukivi ja sen käsittely Kaivoksen hyödyntämättä jäävä sivukivi on jätettä. Sivukiven varastointialue, jossa sivukiveä varastoidaan yli kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai varastoidaan alle yhden vuoden ennen sen käsittelyä, katsotaan kaatopaikaksi. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa sivukiveä ja sivukivijätteen kaatopaikkaa koskevia määräyksiä sivukiven hyödyntämiseksi ja ympäristön pilaan

28 tumisen ehkäisemiseksi. Määräykset tulee antaa myös siinä tapauksessa, että kyse on pysyvän tavanomaisen jätteen sijoittamisesta, johon valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997) ei sovelleta. Jätteen luonne kaatopaikkaa koskevan luokittelun kannalta on tulkinnanvarainen asia. Arpolan koealueelta otetun malmin käsittelyssä muodostuvan rikastushiekan arseenipitoisuus on korkea (480 mg/kg). Jokisivun alueen sivukiven arseenipitoisuus on tehtyjen tutkimusten mukaan 37 mg/kg. Muiden metallien pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä. Metallien liukoisuudet eivät ylitä pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettaville materiaaleille asetettuja raja arvoja, jotka on asetettu Euroopan neuvoston direktiivin 1999/31/EY perusteella. Ympäristölupapäätöksessä tulee kiinnittää huomiota sivukiven varastointialueen maaperän tiiviyteen ja muuhun soveltuvuuteen pohjarakenteeksi, kuten kantavuuteen, ja antaa niitä koskevia määräyksiä. Ympäristöluvan määräyksiin tulisi sisällyttää myös vaatimukset sivukiven ja pintamaan varastoimisesta erillään toisistaan siten, että niiden hyödyntäminen on mahdollista sekä sivukivikasojen enimmäiskorkeudesta siten, että sivukivikasat eivät aiheuta maisemallista haittaa. Sivukivikasat eivät saa ulottua puiden tason yläpuolelle. Melu Avolouhosvaiheessa päiväajan keskimelutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat alussa 55 56 db ja loppuvaiheessa 45 50 db. Maanalaisen louhinnan vaiheessa päiväajan keskimelutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat 50 55 db ja yöajan keskimelutasot 49 53 db. Ohjearvot ylittyivät selvästi. Lisäksi tuloksiin on lisättävä melun impulssimaisuudesta johtuen 5 db. Meluselvityksessä on esitetty, että impulssimaisuuskorjaus tehdään vain sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista. Tämä ei ole oikea tulkinta. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa määräykset melun vähentämistä kokevista toimenpiteistä, sillä melun päivä ja yöajan ohjearvot ylittyvät. Melulähteiden äänitehotasot ovat selvityksen mukaan korkeita. Melupäästöjä tulee vähentää käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Poisto ja raitisilmapuhaltimien melupäästöjä tulee vähentää äänenvaimentimien avulla. Melun vaikutuksia voidaan vähentää myös rajoittamalla toiminta aikaa. Meluisat työvaiheet, kuten räjäytykset tulisi rajoittaa maanantain ja perjantain väliseen aikaan esim. klo 07.00 17.00. Kesäaikaista toimintaa tulisi rajoittaa, esimerkiksi kieltämällä toiminta heinäkuun aikana. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloituslupaa ei tule myöntää, sillä päätöksen täytäntöönpano tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska kyse on kaivostoiminnasta.

29 Luonnonsuojelu Liito oravan esiintymiseen ei ole katsottu olleen tarvetta ottaa kantaa, sillä liito oravan yhtä reviiriä koskevasta muutoksesta hakija on sopinut ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmän edustajien kanssa syyskuussa 2005. Muutoin lausunnossa viitataan aiemmin asiassa annettuun lausuntoon. 16. Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan antamassa, ympäristölupavirastoon 1.11.2005 saapuneessa lausunnossa on aiemmin esitetyn lisäksi todettu, että melun mittaamisesta toiminnan aikana sekä mittauspisteistä tulee myös antaa määräykset. Sivukiven käyttöä ja varastointia koskevasta suunnitelmasta ei ole huomauttamista. Alueelle jäävän sivukiven käytöstä ja kaivostoiminnan päätyttyä tapahtuvasta läjitysalueiden maisemoinnista tulee määrätä lupapäätöksessä. Avolouhoksen maisemoinnin toteuttamista ja jyrkkien rinteiden luiskausta on ohjattava lupamääräyksin. 17. Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnoissa (3.11.2005) on todettu, ettei hakemuksesta ole huomauttamista. Täydennettyä hakemusta koskevat muistutukset ja mielipiteet 18. AA (Loima 5:61) on tekemässään muistutuksessa esittänyt huolensa malmin sisältämän arseenin ja erityisesti kaivoksen kuivanapitovesiin joutuvan arseenin ympäristövaikutuksista. 19. JJ ja KK (Loima 5:27 ja 5:41) ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen kuin alkuperäisestä hakemuksesta. Muistutuksessa on todettu, että louhoksia tulee olemaan yhden sijasta kaksi, mikä lisää haittojen syntymisriskiä. Toiminnan kestoa tai lopullista louhintamäärää ei ole määritelty, mutta todennäköisesti haitat olisivat pitkäaikaisia. Asukkaille ja kotieläintuotannolle haitat ovat kiistattomat. Muistutuksessa on esitetty seuraavat vaatimukset: Selkeytysaltaat on suojattava siten, että ihmisille tai eläimille ei aiheudu putoamisvaaraa. Kuusiston tilan talousveden hankintaan käytettävän kaivon kunto ja veden laatu on selvitettävä ennen kaivostoiminnan mahdollista aloittamista ja sen jälkeen säännöllisin määräajoin (esim. puolen vuoden välein). Jos kaivon vesi vähenee tai veden laadussa tapahtuu haitallisia muutoksia, tila on liitettävä vesijohtoverkkoon hakijan kustannuksella. Hakijan tulee korvata myös em. muutoksista aiheutuvat muut kustannukset.

30 Kaivospiirin alueelta Paukkionojaan johdettavan veden määrä tulee tulva aikoina pitää vähäisenä. Veden runsaus ojassa voi aiheuttaa tien kohdalla tien reunojen ja ojarummun kulumista sekä heikentää tien kuntoa, mikä lisää Kuusistontien pitokustannuksia. Hakijan tulee korvata em. kustannukset. Kaivoksen ja Kuusiston tilan välissä oleva puusto on pölyhaittojen ehkäisemiseksi säilytettävä. Tilan ja kaivoksen välissä on peltoaukea, ja tietyissä tuulioloissa pöly leviää tilalle. Hakijan on tarvittaessa estettävä pölyämistä. Puustoa ei myöskään maisemallisista syistä saa poistaa. Kaivosalueelle suuntautuva liikenne tulee ohjata Uudenniityntielle. Kuusistontietä pitkin tapahtuva liikenne on jo nykyisin kuluttavaa ja kustannuksia aiheuttavaa. Meluselvitys tulee teettää ulkopuolisella, riippumattomalla asiantuntijalla. Hakemukseen liitetyn selvityksen tekijällä on intressisuhde hakijaan. Selvitys ei ole asiallinen eikä vastaa todellisuutta. Selvityksessä käytetyt konemäärät ovat pienempiä kuin alkuperäisessä hakemuksessa esitetyt, vaikka nyt toimintaa harjoitetaan kahdella louhoksella. Selvityksessä ei ole otettu huomioon kuljetuksista tai räjäytyksistä aiheutuvaa melua. Todelliset melualueet ovat siten esitettyjä laajempia. Lisäksi melua aiheutuu sivukiven murskauksesta, josta tullaan tekemään erillinen lupahakemus. Meluhaitan vähentämiseksi Kuusiston tilan suuntaan tulee puuston säilyttämisen lisäksi sijoittaa murskekasoja sekä rakentaa muita meluesteitä. Toiminnan alettua tulee tehdä melumittauksia ja arvioida tarvetta ehkäistä melua. Alueen asukkaille tulee taata riittävä levon määrä. Räjäytykset, louhinta ja rikotus on rajoitettava klo 8.00 18.00 väliseen aikaan. Jatkuvan ja pitkäkestoisen sekä äkillisen melun vaikutuksia kotieläintuotantoon ei ole otettu huomioon toiminnasta tehdyssä ympäristövaikutuksia koskevassa selvityksessä lainkaan. Kiinteistöllä on tehtävä rakennusten ja rakennelmien kuntotarkastus ennen toiminnan aloittamista. Tärinä vaikuttaa rakennusten lisäksi haitallisesti myös tuotantoeläimiin. Räjäytyksistä tulee sopia ennakkoon ja sovituista ajoista poikkeamisesta on ilmoitettava ajoissa. Kerralla räjäytyksissä käytettävien räjähteiden määrää tulee rajoittaa. Räjäytysten määrä on viihtyvyyden varmistamiseksi ja vaurioriskin vähentämiseksi rajoitettava esimerkiksi tasolle 1/vrk. Hakijan on viipymättä ilmoitettava poikkeustilanteista ja onnettomuuksista kiinteistön omistajille sekä tehtävä tarvittavat toimenpiteet sekä pelastussuunnitelmat ko. tilanteita varten. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, vaan toiminnan saa aloittaa vasta ympäristöluvan saatua lainvoiman. 20. CC:n ja DD:n (Loima 5:107) muistutuksessa on todettu, että nyt vireille tulleen hakemuksen mukaan kaivosalueelle sijoitettava Arpolan avolouhos sijoitetaan noin 300 metrin etäisyydelle muistuttajien asuintontin rajasta, minkä seurauksena melusta ja pölypäästöistä johtuvat häiriöt tulevat selvästi lisääntymään alkuperäisen hakemuksen mukaiseen toimintaan verrattuna.

31 Melumittauksia tulee tehdä todellisessa tilanteessa, kun toisella louhoksella työskennellään. Melumallinnuksella tuskin saadaan kuvattua olosuhteita, joissa muistuttajat joutuvat elämään. Muistuttajista toinen tekee vuorotyötä ja toinen joutuu työnsä takia heräämään erittäin aikaisin. Melumallilaskelman perusteella melutaso on muistuttajien asuinkiinteistöllä 50 db. Jos meluhaitat estävät muistuttajan mahdollisuudet työskennellä kolmivuorotyössä, tulee hakijan korvata siitä aiheutuva ansionmenetys, kunnes toiminnasta aiheutuva melu on mittausten perusteella sellaista, ettei se häiritse lepoa päivällä. Kaikki Kuusistontietä pitkin kaivosalueelle suuntautuva liikenne tulee kieltää luvassa. Hakija tulee myös velvoittaa osallistumaan tien kunnossapitokustannuksiin. Tietä ei virallisesti käytetä kaivosalueelle liikennöintiin, mutta liikenne on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti jo alueen tutkimusvaiheen aikana. Toiminnan alettua tulee myös tehdä tärinämittauksia. Muistuttajien tulee saada tieto toiminnasta aiheutuvalle tärinälle mahdollisesti annettavista raja arvoista. Asianomaisten asuinrakennukseen tulee asentaa tärinämittari. Asuinkiinteistöllä on kaksi kaivoa, joiden vesi tulee Kujankallion avolouhoksen suunnasta. Todennäköisesti kaivojen vedet ehtyvät, minkä takia taloon on jo vedetty vesijohto kaupungin verkosta. Muistutuksessa vaaditaan, että hakija korvaa vesijohdon vetämisestä aiheutuneet kustannukset, jos kaivojen vesi ehtyy. Muistutuksessa on lisäksi kiinnitetty huomioon toiminnasta aiheutuvaa ilman pilaantumisriskiin. Muistutuksessa on todettu, että alue on ollut todella rauhallinen asuinpaikka, jolle on jo aiheutunut häiriöitä kaivoshankkeesta monen vuoden ajan. 21. YY (Loima 1:51) ja ÖÖ (Loima 1:67) ovat vastustaneet luvan myöntämistä Arpolan avolouhokselle melupäästöjen hallitsemattomuuden takia. Lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei myöskään saa myöntää, koska rikottua kalliota ei voida saattaa ennalleen eikä hakemuksessa ole osoitettu välttämätöntä tarvetta toiminnan aloittamiseen. Muistuttajat ovat pyytäneet saada mahdollisuuden antaa vastine asiassa mahdollisesti esitettävistä uusista asiakirjoista ennen päätöksen antamista, koska hakemuksessa ei ole esitetty ratkaisua toiminnasta naapureille aiheutuvan rasituksen poistamiseksi. Kaivos sijoitetaan hiljaiselle maaseudulle, jossa on sekä ympärivuotista että loma asutusta. Häiriöherkällä alueella on 17 asuntoa, joista ainakin neljää (Uusipietilä, Rintala, Koivuniemi ja Suvitie sekä mahdollisesti myös Arpola ja Ojalan hirsimökki) käytetään vapaa ajan asuntona. Erityisesti luvassa tulee ottaa huomioon Onnelan tilan asukkaiden levontarve ja avolouhosten väliin jäävän Arpolan tilan asumismahdollisuuksien varmistaminen. YY käyttää kaivoksen läheisyydessä sijaitsevaa tilaansa ympärivuotisena vapaa ajanasuntona. Tilan (piha) etäisyys Arpolan louhokses

32 ta on vajaat 400 metriä. Louhoksen läheisyydessä on nuorta puustoa ja sen vieressä vanhempaa puustoa käsittävä alue. Muutoin tila on lähinnä peltoa. Tilan kasvillisuus estää kaivostoiminnasta aiheutuvan melun leviämistä melko vähän. Koneiden äänet kantautuvat pihaan etenkin Arpolan alueelta. ÖÖ asuu perheineen Suontaustan tilalla, jonka etäisyys Arpolan louhoksesta on noin 500 metriä. YY:n tilaa on pidettävä vapaa ajan asuntona. Melun leviämiseen vaikuttavat olot ovat Uusipietilän kaltaiset. Käyntiäänet ja maastossa tehtävien kairausten äänet kantautuvat tilalle häiritsevinä. Muistutuksessa arvostellaan toiminnasta tehtyä melun leviämismalliselvitystä. Mallista puuttuu pintamaiden kaivusta ja murskaustoiminnasta aiheutuva melu, minkä lisäksi kaikkea kalustoa ei ole otettu mallilaskelmassa huomioon. Mm. kaivinkoneita, porausyksiköitä, pyöräkuormaajia, kuorma autoja sekä ilmastoinnin puhaltimia ja työmaahuoltoon liittyviä melulähteitä on jätetty laskelmasta pois. Kyseiset melulähteet tulee ottaa huomioon melumallilaskelmassa tai lupapäätöksessä tulee määrätä konekannasta. Melumallissa on tehty impulssimaiselle melulle 4,5 db:n korjaus, kun sen valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan tulisi olla 5 db. Lisäksi mallissa on käytetty pehmeän maan melunvaimennusarvoja, vaikka alueella on myös kallioita. Meluvallien sijainti ei ilmene hakemuksesta. Muistutuksessa vaaditaan, että lupapäätöksessä rajoitetaan muistuttajien tiloille aiheutuvaa melua valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Muistutuksessa epäillään hakemuksessa esitetyn työajan lyhennyksen (1 tunti/päivä ja avolouhosajan lyhennys) todenmukaisuutta. 22. HH (Loima 3:24 ja 1:3, Mommola 5:70 ja Mauriala 1:142) on kiinnittänyt huomiota kaivoksen liikennejärjestelyihin. Liikenteen ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty. Kaikki liikenne aiotaan ohjata erittäin kapealle ja mutkaiselle Korvenkylän tielle. Tiellä liikkuu kaivoksen toiminnan alettua rekkoja noin 15 minuutin välein. Tien varrella on useita asuinrakennuksia ja suuri määrä perheitä. Suuri määrä lapsia käyttää tietä koulumatkalla, ja liikenteen lisääntyminen aiheuttaa merkittävän onnettomuusriskin. Liikenne tulisi ohjata kaivokselle suoraan kantatieltä 41. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut annetuista lausunnoista, tehdyistä muistutuksista ja esitetystä mielipiteestä vastineen sekä alkuperäistä hakemusta että asiaa uudelleen käsiteltäessä (21.4.2004 ja 23.11.2005). Alkuperäistä hakemusta koskevien lausuntojen, muistutusten ja mielipiteen johdosta annettu vastine Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunto (1.)

33 Avolouhoksen sijaintia on muutettu siten, että liito oravareviirillä 1 sijaitsevan pesäpuun ja avolouhoksen reunan väliin jää vähintään 40 metrin levyinen metsäkaistale, jolloin pesäpuun läheisyydessä sijaitsevat liito oravan ravintolähteenään käyttämät puut saadaan säästettyä. Liito oravien lisääntymis ja levähdysalueita ei muutoinkaan heikennetä. Alueilla ei tehdä avohakkuita. Alueelta kaakkoon ja luoteeseen säilytetään noin 50 metrin levyinen metsäkaistale, joka mahdollistaa liito oraville kulkuyhteyden kyseisiin suuntiin. Metsäisiä reittejä jätetään myös louhoksen kaakkois eteläpuolelle. Näin mahdollisuus, että alueella sijaitseva reviiri 1 ja sen alueella sijaitsevat liito oravien kulkureitit saattavat tuhoutua avolouhoksen seurauksena, saadaan estettyä. Selkeytysaltaalle johtavalle ojalle joudutaan perustamaan kapea tie, jolla ei ole vaikutusta alueella sijaitsevan siirtymäreitin käytettävyyteen. Vanhakosken Natura 2000 alue sijaitsee niin etäällä laitoksesta, että vaikutuksia ei aiheudu. Kuivanapitovesillä ei niiden vähäisen määrän takia ole vaikutuksia alueelle. Myöskään tärinä tai melu ei ulotu näin kauas. Paukkionojan vedenlaatu paranee kaivoksen kuivanapitovesien vaikutuksesta. Ojaan johdettavassa kuivanapitovedessä on aavistuksen verran enemmän typpeä kuin ojan vesissä nykyisin. Fosforia ja muita alkuaineita kuivanapitovedessä on selvästi vähemmän. Vesien määrä on niin pieni, ettei päästöllä ole vaikutusta Loimijoen veden laatuun. Kaivot, jotka sijaitsevat 500 metrin säteellä laitoksesta, voidaan kartoittaa, ja kaivojen tarkkailusta esittää suunnitelma Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Puhaltimien ja louhinnan melua on tarpeen mitata melualttiilla alueilla vain kunkin louhintavaiheen alussa. Mittauspisteitä voisi olla 5 6. Ne valitaan siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin kaivoksen eri toimintojen aiheuttamaa melua (louhintapaikasta riippuen esim. Arpola, Kuusisto, Rintala, Pietilä tai Onnela). Mittausaika olisi 2 4 tuntia jokaista tarkastuspistettä kohden. Yhdessä mittauspisteessä melua mitattaisiin 24 tunnin mittausjakso melutason vaihtelun selvittämiseksi. Maanalaisessa kaivoksessa ilmastointi ilman puhdistukseen käytettävien syklonien tehon selvittäminen ei ole tarpeen, koska porien pölynehkäisyjärjestelmä vähentää pölypäästöjä siinä määrin, että ongelmaa ei käytännössä ole. Porauspölyn on arvioitu leviävän noin aarin suuruiselle alueelle. Pölypäästöjen kannalta on eniten merkitystä kiviaineksen lastauksista ja liikenteestä johtuvalla pölyämisellä, jota pyritään ehkäisemään kastelemalla ja sidosaineita käyttämällä. Maisemointi ei ole tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myymättä jäänyt sivukivi maisemoidaan kaivosalueelle.

34 Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan lausunto (2) Lupaehtojen tarkistamista kolmen vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta koskeva vaatimus tulisi muuttaa neljään vuoteen, koska mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua muutoinkin kuin lupamääräyksiä muuttamalla. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää pyritään ehkäisemään räjähdysaineiden annostelun optimoinnilla siten, että rakennuksille ei aiheudu vaurioita eikä kotieläintuotannolle haittoja. Tärinämittauksia voidaan tehdä kaikilla 1 km:n säteellä louhoksesta sijaitsevilla asuinkiinteistöillä sekä niillä korkeintaan 2 km:n etäisyydellä sijaitsevilla kiinteistöillä, joiden omistaja pyytää katselmuksen tekemistä. Periaatteessa tärinä leviää korkeintaan 500 metrin etäisyydelle louhoksesta, eikä tärinän rakennuksiin aiheuttamien vaurioiden riskiä ole tätä kauempana. Räjäytys ja louhintatöistä laaditaan aina turvallisuussuunnitelma, joka sisältää esimerkiksi tärinämittauksia, kivien sinkoutumisesta aiheutuvan vaaran eliminoinnin, melun torjuntatoimet (hydrauliporakoneet, meluesteet), pölyämisen torjuntatoimet, asiasta ympäristölle esim. varotustauluilla tai kirjeillä tiedottamisen. Jo ennen toiminnan aloittamista on kaivoshankkeesta teetetty ympäristövaikutus sekä maa ja kallioperäselvitykset. Louhinta ja räjäytystöitä johdetaan ja valvotaan suunnitelmallisesti. Louhinnan toteuttaja vastaa räjäytystoiminnan lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan vahingoista. Avolouhoksella ei suoriteta räjäytystöitä talvella klo 18.00 07.00 välisenä aikana eikä kesäaikana klo 21.00 06.00 välisenä aikana. Sen sijaan maanalaisessa kaivoksessa töitä pitää pystyä tekemään ympäri vuorokauden, koska toiminnasta peräisin oleva melu ja tärinä on vähäistä. Muilta osin toiminta ajat on säilytettävä hakemuksen ja sen liitteenä olevan ympäristövaikutuskartoituksen mukaisina. Sisätiloissa harjoitettavalle kotieläintuotannolle ei voine aiheutua haittoja, kun ihmiselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi annetut meluohjearvot alitetaan sikalarakennuksen ulkopuolella. Ohjearvo voidaan poikkeuksellisesti ylittää ainoastaan louhinta vaiheen alussa. Avolouhosvaiheessa räjäytystöiden ajallisissa rajoituksissa on otettu huomioon myös kotieläintuotanto. Hakijan käsityksen mukaan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole esteitä. Luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa annettavat lupamääräykset huomioon ottaen, jolloin mahdolliset valitukset viivästyttäisivät tarpeettomasti toiminnan aloittamista. Muistutuksissa ja lausunnoissa on otettu kantaa lähinnä asetettaviin lupamääräyksiin ja avolouhoksen ulottumiseen liito oravan reviirille. Perusteltua syytä jättää lupa myöntämättä ei ole. Kaivostoiminnan ja sen suunnittelun sekä toiminnan lopullisen laadun ja laajuuden sel

35 vittämiseksi on tärkeää, että toiminnan aloittamista ei lykätä mahdollisten yksittäisiä lupaehtoja koskevien muutosvaatimusten vuoksi. Hakemuksessa YSL 101 :n soveltamiseen liittyen esitetty vakuus 10 000 riittää avolouhosvaiheen jälkien maisemointiin ja turvalliseen kuntoon saattamiseen, minkä takia hakija pitää vakuutta riittävän suurena. Säännöksen soveltaminen ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lisäksi muutoksenhakuelin voi kumota säännöksen soveltamista koskevan ratkaisun. Muistutukset Useissa muistutuksissa esitettyyn vaatimukseen kaivosalueelle johtavan liikenteen ohjaamiseksi mahdollisimman etäälle asutuksesta on todettu, että liikennejärjestelyt on pyritty toteuttamaan niin, että tarpeetonta liikennöintiä saadaan vältettyä. Kaivosalueelle ajetaan raskailla ajoneuvoille noin kaksi kilometriä Uusiniityntietä, josta liikenne ohjataan maantielle 212. Ilvessuontien ja Kuusistontien hoitokuntien (4 ja 5) muistutusten johdosta on todettu, että kaivosalueelle suuntautuva raskas liikenne ei käytä kumpaakaan tietä. II ym:n. (11) alueen tiestön linjauksia taikka laajennus tai kunnostustarpeita koskevassa muistutuksessa esitetyt seikat eivät kuulu ympäristölupapäätöksessä ratkaistaviin asioihin. LL:n (13) omistaman tilan raja on 300 metrin etäisyydellä sekä tilan asuin ja tuotantorakennukset yli kilometrin etäisyydellä kaivoksesta, mikä takia melusta tai tärinästä johtuvien haittojen ilmeneminen kiinteistöllä on erittäin epätodennäköistä. Muistutuksessa esitettyjen, toiminnan laajuutta koskevia epäilyjen johdosta vastineeseen on liitetty kaivospiirin uutta rajausta koskeva kartta, joka kuvaa todellista tilannetta. Hakemuksessa esitetty ympäristövaikutusselvitys on kuitenkin todenmukainen myös rajauksen ollessa vastineen mukainen. Haitalliset tärinävaikutukset eivät yleensä ulotu 200 metriä etäämmälle. Tärinän havaitseminen kahden kilometrin etäisyydellä ei tarkoita sitä, että tärinästä aiheutuisi haitallisia vaikutuksia. Tärinävaikutuksista tehdään riskianalyysi, jossa määritellään räjähdyksissä käytettävän räjähdysaineen määrä niin, että vaikutukset rajoittuvat 200 metrin säteelle. Samanlaisen funktion perusteella määritetään tärinämittausten ja talokatselmusten toteuttamisalue. Tärinän voimakkuuden (heilahdusnopeus) suunnitteluraja arvo määritetään noin 1,5 kertaa vaurioraja arvoa suuremmaksi. Rakennusten vaurioitumisriskiin vaikuttavat rakennustapa ja vanhat vauriot. Lupahakemuksessa on esitetty katselmusten tekemistä huomattavasti tavanomaista laajemmalla alueella. Lisäksi katselmukset tehdään varovaisuusperiaatteen mukaisesti niillä 1 2 km:n etäisyydellä kaivosalueesta sijaitsevissa rakennuksissa, joilla haltijat ovat vaatineet

36 muistutuksessaan katselmuksen tekemistä. Yli kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevien talojen vaurioituminen räjähdysten seurauksena on epätodennäköistä senkin takia, että räjähdyksissä käytettävä räjähdysainemäärä mitoitetaan siten, että lähempänä sijaitsevien rakennusten vaurioituminen saadaan ehkäistyä. Oriveden kaivoksen ja perustettavan kaivoksen erot on otettu kattavasti huomioon melun leviämistä arvioitaessa. Vaatimukset ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä ennen toiminnan aloittamista ovat aiheettomia, koska laitoksen toiminta ei ole niin laajaa, että arviointia pitäisi lain nojalla tehdä. Kaivoksen ympäristövaikutusten kannalta on lisäksi vaikutusta etenkin sillä, että laitoksella ei harjoiteta rikastustoimintaa, jonka ympäristöriskit ovat huomattavat pelkkään louhintaan verrattuna. Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry:n mielipide (14) Vaatimukseen ympäristövaikutusten arvioinnista on edellä esitetyn lisäksi todettu, että kaivospiirin ja valtausalueen laajuus eivät vaikuta ympäristövaikutusten arviointiselvityksen laatimistarpeeseen. Vaatimus kuivatusvesien luokittelemisesta suoraan vesistöön johdettavaksi jätevedeksi ei ole perusteltua vesien johtamisen vähäisten vaikutusten takia. Sivukivikasat on suunniteltu osaltaan myös ehkäisemään melun leviämistä. Kasat ovat puustoa tehokkaampi melueste. Pesimäpöntöt liito oravalle ovat tarpeen vain, jos liito oravan kolopuita kaadetaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Liito oravan suojelua koskeva vastineen täydennys Hakija on neuvoteltuaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen kanssa täydentänyt vastinettaan seuraavasti: Avolouhosalueen ja alueella todetun avolouhosta lähinnä sijaitsevan liito oravan kolopuun välille jätetään 40 metrin metsävyöhyke. Avolouhoksen reunan ja metsän väliin jätetään turvallisuussyistä noin viiden metrin puuton vyöhyke. Näin varmistetaan se, ettei reviirillä 1 sijaitsevaa lisääntymis ja levähdyspaikkaa heikennetä. Avolouhosalueen työvaihe kestää noin 3 4 kuukautta ja työ 40 metrin etäisyydellä liito oravan pesäpuusta vielä vähemmän aikaa. Avokaivosalue rajataan niin, ettei se ulotu liito oravan reviirien 1 ja 2 väliselle siirtymäreitille. Liito orava liikkuu yöaikaan, jolloin avokaivoksen toiminta on vähäisempää. Pesäpuun luoteis, kaakkois tai eteläpuolelta ei kaadeta puita. Näin myös siirtymäreitit säilytetään.

37 Tärinävaikutuksia koskeva vastineen täydennys Hakija on hankkinut Oy Finnrock Ab:ltä lausunnon kaivostoiminnasta aiheutuvasta tärinästä sekä sen rajoittamismahdollisuuksista ja mittaamisesta. Lausunnon mukaan avolouhintaräjäytysten vaikutukset ilmenevät sekä maan kautta välittyvänä tärinänä että ilman välityksellä ilmenevänä meluna. Tärinävaikutukset etenevät ilman sekä kallio ja maaperän välityksellä eri nopeuksilla, minkä takia vaikutukset ilmenevät eri aikaan. Räjäytyksistä aiheutuu haittoja vähemmän maanalaisissa kaivoksissa kuin avolouhinnassa, koska maanalaisista räjäytyksistä ei aiheudu melua. Lisäksi tärinän vaikutukset heikkenevät melko nopeasti etäisyyden kasvaessa. Tärinän vaikutuksia rajoitettaessa huomiota tulee kiinnittää tärinän voimakkuuden lisäksi esimerkiksi haittoja aiheuttavien toimintojen ajoitukseen. Lausunnossa on esitetty heilahdusnopeuden 5 mm/s käyttämistä tärinäraja arvona määriteltäessä katselmusalueen laajuutta. Tällöin vahingot saadaan ehkäistyä riittävän tehokkaasti. Räjäytystyömaan lähimmillä alueilla sopivana ohjearvona on esitetty sovellettavaksi Teknillisissä turvaohjeissa 16:0 ilmoitettuja tärinäohjearvoja. Täydennettyä hakemusta koskevien lausuntojen ja muistutusten johdosta annettu vastine Lounais Suomen ympäristökeskuksen (15) lausunnon johdosta hakija on vastineessaan todennut, että Jokisivun alueen sivukiven arseenipitoisuus on 37 mg/kg. Arseeni esiintyy kiviaineksessa kiisuna, joka ei liukene veteen. Metallien pitoisuudet ovat pieniä ja liukoisuudet vähäisiä. Jokisivun kaivoksella ei harjoiteta rikastusta, eikä rikastushiekkaa myöskään jää jätteeksi. Sivukivi läjitetään erittäin vakaalle ja tiiviille kallio ja moreenialueelle. Pinnassa olevan moreenikerroksen paksuus on alueilla 1 3 m. Moreenin alla on kallio. Impulssimaisuuskorjaus tehdään melulle sen perusteella, kuinka impulssimaisuus erottuu häiriintyvässä kohteessa. Melun impulssimaisuus riippuu mm. melun laadusta, samanaikaisen muun melun voimakkuudesta ja siitä, kuinka paljon muuta melua voimakkaampia impulssit ovat. Impulssimaista melua ovat tyypillisesti iskut, laukaukset, räjähdykset ja sähkönpurkaukset. Melua pidetään impulssimaisena, jos A äänitasojen L pai (keskiarvotettu aikapainotuksella I) ja L pas (keskiarvotettu aikapainotuksella S) samaan äänipulssiin liittyvä enimmäistasojen ero L AImax L ASmax on 5 db tai enemmän häiriintyvässä kohteessa. Toiminnan alkuvaiheessa päivällä tapahtuvien malmirekkojen lastausten aiheuttamassa melussa on impulssimaisia piirteitä, jotka eivät kaivoksen ympäristön asuinkäytössä olevien rakennusten kohdalla erotu kovin selvästi muusta kaivostoiminnan melusta, minkä takia melulle ei ole tehty impulssimaisuuskorjausta. Avolouhosvaiheessa

38 impulssimaisuuskorjaus on tehty vähintään sille ajalle (11,5 tuntia), jona impulssimaista melua esiintyy. Hakija katsoo, että äänenvaimentimien asentaminen esim. puhaltimiin ei ole etukäteen arvioiden tarpeen. Tarvittaessa poisto ja raitisilmapuhaltimiin voidaan tarkkailun tulosten perusteella asentaa vaimentimet, mikä on tehtävissä melko nopeasti. Tiettyjen erityisen meluisten toimintojen (rikotus, räjäytykset) aikoja on mahdollista rajoittaa. Avolouhintavaiheen räjäytyksiä on rajoitettu kumotussa päätöksessä tapahtuvaksi talvella klo 7 18 ja kesällä klo 6 21. Maanalaisen kaivoksen louhinta ja räjäytystöiden ei ole arvioitu aiheuttavan melua maanpinnalla. Rikotus voidaan siirtää kokonaisuudessaan avolouhokseen, jos melua ei saada rajoitettua riittävästi meluvalleilla. Meluvalleja voidaan korottaa tarvittaessa. Melumallissa rikotuksen on oletettu tapahtuvan maan pinnalla. Toiminnan kieltäminen heinäkuun ajaksi ei ole perusteltua, koska alue ei ole loma asuntoalue. Avolouhintavaihe kestää melko lyhyen ajan, ja toiminnan keskeyttäminen kuukaudeksi pidentäisi vaiheen kestoa ja lisäisi kustannuksia. Maanalaisen louhintavaiheen 45 db:n meluvyöhykkeellä on vain yksi asuttu ja yksi tyhjillään oleva asuinrakennus. Toiminnan aloittamisluvan epääminen sillä perusteella, että kyse on kaivostoiminnasta, ei perustu ympäristönsuojelulakiin. Kaivosympäristön rakenteellinen muutos perustuu kaivoslain mukaiseen kaivosoikeuteen. Kaivoskivennäisten hyödyntämisen aiheuttamia rakenteellisia muutoksia ei pidäkään saattaa ennalleen, vaan aloittamislupaa harkitaan toiminnan ympäristövaikutusten kannalta. Rakenteellisiin muutoksiin toisen lain nojalla mahdollistavia toimintoja ei tällä perusteella pitäisi asettaa eriarvoiseen asemaan. Ympäristönsuojelulain 6, 42 ja 43 :ien perusteella aloittamislupa ei voi tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi. Ympäristölupapäätöksen muutoksenhakuasiassa ei voida vaatia kaivoslain mukaisen louhintaoikeuden kumoamista. Lupamääräyksiä voidaan antaa pelkästään ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan ympäristövaikutukset eivät ole saatettavissa ennalleen. Kaivostoiminnalla ei myöskään ole muita mahdollisia sijoituspaikkoja. Huittisten ympäristölautakunnan (16) lausunnon johdosta hakija on todennut, että lupaa haetaan kaivostoiminnalle. Lausunnossa on edellytetty melun leviämismallilaskelman laatimista pahimmalle mahdolliselle melutilanteelle. Tällainen tilanne aiheutuu molempien avolouhosten ollessa toiminnassa samanaikaisesti, eikä melun leviämistä rajoiteta millään tavalla. Melun leviäminen kyseisessä tilanteessa on laskettu mallin avulla. Lisäksi melutasot on laskettu mallilla, jossa melun leviämistä ehkäistään meluvalleilla ja vuorottelemalla työskentelyä avolouhoksilla. Melun leviämismallilaskelma laadittiin toiminnan eri vaiheille. Hakija ei ole hakenut erikseen lupaa yhdelle

39 tai kahdelle avolouhokselle. Myös melumallinnuksessa on otettu huomioon mahdollisti toisella avolouhoksella tapahtuva louhinta. Hakija pitää aiemmin esitettyä ja myös toiminnan aloittamista mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta koskevassa Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä (nro 35/2004/2, 28.10.2004) määrättyä vakuutta (50 000 ) riittävänä. Sivukiven läjittämistoiminnalle on esitetty erillinen vakuus. Hakemusta, joka koskee määräystä voida aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta, on perusteltu samalla tavoin kuin aiemmin lupaa haettaessa. Kustannukset ovat kuitenkin lisääntyneet noin 1,2 milj. :lla aiempaan verrattuna. Kullan hinta on noussut edelleen (yli 12 /g). Toiminnan nopea käynnistäminen on tärkeää kullan hintapiikin hyödyntämiseksi ja pitkäaikaisen kannattavuuden turvaamiseksi. Toiminnan aloittamisen viivästymisestä aiheutuu jatkuvasti huomattavia lisäkuluja ja koko projektin käynnistyminen saattaa vaarantua. Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymän (17) lausunnosta hakijalla ei ole huomautettavaa. QQ:n (18) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kaivosalueen sivukiven metallipitoisuudet ovat pieniä. Arseenipitoisuus on alle SAMASE arvon (50 mg/kg). Lisäksi arseenin ja metallien liukoisuudet ovat pieniä. Kaivosalueella varastoitavan kiviaineksen läpi suotautuvan veden happamuutta seurataan. Kun veden happamuus pysyy oikealla tasolla, arseeni ja metallit eivät liukene. Vesi neutraloidaan tarvittaessa kalkki tai lipeäsaostuksella. JJ:n ja KK:n (19) omistama Kuusiston tila sijaitsee 450 metrin etäisyydellä Kujankallion avolouhoksesta ja noin 500 metrin etäisyydellä Arpolan tutkimuskohteesta. Kaivosalueen ja Kuusiston välissä on metsää kasvava harjanne. Avolouhintaa harjoitetaan vain päivällä. Melun leviämismallilaskelmassa on käytetty pahimpana mahdollisena melutilanteena tilannetta, jossa molemmilla avolouhoksilla nostetaan samanaikaisesti louhoksesta dumpperilla kiviainesta. Kun louhoksilla louhitaan eri aikaan, melutaso pysyy muistuttajien pihalla ekvivalenttitason (L Aeq ) 45 db alapuolella jo toiminnan alkuvaiheessa. Maanalaisen kaivoksen aiheuttama melutaso on olematon sekä päivä että yöaikaan. Pölyvaikutukset eivät ulotu muistuttajien kiinteistölle missään toiminnan vaiheessa. Kokemuksen mukaan melumallinnuksen tiedot ovat luotettavia, eivätkä saadut melutasot ole tehtyjen melumittausten perusteella ylittyneet. Melun leviämismallilaskelmassa käytetyt koneiden käyntiajat on arvioitu oikein. On selvää, että laskelmassa käytetyt työvaiheet eivät ole meneillään samanaikaisesti. Louhoksen syvetessä tarvitaan enemmän koneita, mutta osa niistä on syvällä louhoksessa, ja sen reunat ehkäisevät melun leviämistä kaivoksen ympäristöön. Alkuvaiheessa on oletettu, että käytössä on kaksi dumpperia, joista

40 toinen on louhoksessa. Myöhemmin dumpperit ovat yleensä yhtä lukuun ottamatta louhoksessa. Liikenteen vaikutus melutilanteeseen on otettu huomioon laskelmassa. Kaivosalueella on dumpperiliikenteen lisäksi vähän raskasta liikennettä. Kaivoksen alueella liikutaan häiriintyviin kohteisiin nähden metsien suojassa olevilla teillä. Kuorma autoja ei ole otettu huomioon melumallinnuksessa, koska ne eivät vaikuta häiriintyviin kohteisiin. Jos tiellä ajaa 52 ajoneuvoa vuorokaudessa, 55 db:n meluvyöhyke rajoittuu tiealueelle, 50 db:n vyöhykkeen leveys on 15 m ja 45 db:n vyöhykkeen leveys 25 m. Hankkeen vaikutukset ja niiden ehkäisemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat tiedossa. Vaikutukset eivät ole päästöjen rajoittamiseksi tehtävät toimenpiteet huomioon ottaen merkittäviä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen myöskään sen takia, että sillä ei saataisi sellaista lisätietoa, jota voitaisiin hyödyntää lupamääräyksiä annettaessa. Hanke on paikkaan sidottu niin, eikä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ole. Hakija on tarkastanut kilometrin säteellä kaikki talousvesikaivot kumotun ympäristölupapäätöksen mukaisesti. DD:n ja CC:n (20) tila (Onnela) sijaitsee 650 metrin etäisyydellä Kujankallion avolouhoksesta ja yli 400 metrin etäisyydellä Arpolan alueesta. Arpolan ja Onnelan välissä on metsää. Tutkimukset Arpolan alueella ovat kesken, eikä varmuutta louhinnan aloittamisesta ole. Melun leviämismallilaskelmassa käytetty pahin mahdollinen lähtötilanne ei käytännössä toteudu, vaan toimintaa rajoitetaan lupahakemuksen mukaisesti. Lisäksi avolouhoksen ja häiriintyvien kohteiden väliin rakennetaan meluvalli. Avolouhosvaihe on lyhyt, ja melu vähenee jatkuvasti louhoksen syvetessä. Melun leviämismallilaskelman perusteella ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) alittaa yöohjearvon muistuttajien pihassa jo toiminnan alkuvaiheessa. Kun louhinta on edennyt 10 metrin syvyyteen, ekvivalenttimelutaso on alle 45 db, vaikka louhintaa harjoitettaisiin molemmissa louhoksissa. Kaivokselle suuntautuvaa raskasta liikennettä ei ohjata Kuusistontielle. YY:n ja ÖÖ:n (21) muistutuksen johdosta hakija on todennut melun leviämismallilaskelmasta, että dumpperinoston on oletettu kestävän päivällä 15 tuntia, minkä lisäksi kuorman kippaamisen on oletettu kestävän kolme tuntia. Avolouhoksen toiminnan aloittamisaika on ollut alun perin klo 6.00. Toiminnan aloittaminen klo 7.00 alkaen vähentää toiminnan ympäristömelua. Työmaahuolto ei lisää ympäristömelua. Koneita huollettaessa ne eivät aiheuta toimintamelua. Avolouhosvaiheen on oletettu kestävän 2 3 vuotta, mutta kesto voi lyhentyä 1,5 vuoteen. Vaiheen ympäristömelu kuitenkin vähenee louhoksen syvetessä. Leviämismallilaskelman perusteella kaivos

41 alueelle rakennettavien meluvallien sijainti on voitu arvioida entistä tarkemmin. Muistutuksessa esitetyt oletukset meluhaitoista koskevat pientä ajanjaksoa, eivät koko toiminta aikaa. Murskeen valmistus ei liity kaivostoimintaan, vaan murskaus on jatkojalostusta. Muistuttajat ovat ottaneet kantaa myös alueen muihin asukkaisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Ekvivalenttimelutaso ei ylitä tasoa 50 db Uusipietilän, Suvitien, Rintalan ja Koivuniemen tilojen piha alueilla edes avolouhoksen alkuvaiheessa. Pääosin melun ekvivalenttitaso jää tiloilla alle tason 45 db. Hakemuksessa on otettu huomioon aiemmasta ympäristölupapäätöksestä tehty valitus ja Vaasan hallintooikeuden päätös. Laitoksen lähiympäristössä ei ole kaavoitettuja tai suunnitteilla olevia vapaa ajan viettoon tarkoitettuja alueita. Avolouhoksen pintalouhintavaihe kestää muutaman viikon. Uusipietilän tilan talouskeskus sijaitsee peltojen keskellä. Tilan peltoja viljellään aktiivisesti, ja niitä lannoitetaan Uusiojalan tilan lietelannalla. Maanviljelyn harjoittamista ja tilalla osa aikaista asumista voidaan tuskin rinnastaa loma asuntoalueella asumiseksi. Melutaso Uusipietilän talouskeskuksessa ei ylitä ohjearvoja. Suontaustan tilan etäisyys Arpolan avolouhokseen on 850 metriä ja Arpolan tutkimusalueelle 500 metriä. Välissä on kaivosalueen suojametsää, jota ei kaadeta. Meluvaikutukset ovat erittäin vähäisiä ja muut vaikutukset olemattomia. Arpolan tilan asuinrakennus jää kaivoksen kahden louhoksen väliin. Jos louhinta osoittautuu kannattavaksi Arpolan louhoksella, ei Kujankallion louhoksella louhita sen kanssa samanaikaisesti. Leviämismallilaskelman mukaan päiväajan ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) jää kummankin louhoksen toimiessa eri aikaan tason 55 db alapuolelle. Maanalaisen louhinnan alettua melun ekvivalenttitaso (L Aeq ) on Arpolan tilan alueella päivällä alle 55 db ja yöllä noin 50 db. Arpolan tilan melutilanteen kannalta on eniten merkitystä kaivoksen poistoilmapuhaltimien aiheuttamalla melulla. Leviämismallilaskelmassa oli oletettu, että puhaltimia on neljä, eikä niissä ei ole vaimentimia. Tarvittaessa vaimentimet voidaan asentaa puhaltimiin, jolloin melu vähenee entisestään. Viimeisenä keinona on asentaa puhaltimet maan alle, jos se todetaan melumittausten perusteella välttämättömäksi. Tämä on huomattavan kallis vaihtoehto, eikä se ole toiminnan vaikutuksiin suhteutettuna ennalta arvioiden tarpeen. Muut kuin meluvaikutukset ovat Arpolan tilalla suurimmillaan päiväaikaan tapahtuvassa avolouhintavaiheessa. Vaikutuksia vähentää mm. se, että tilan ja louhosten väliin jätetään metsää. Tila jää myös rakennettavien meluvallien taakse molempiin louhoksiin nähden.

42 HH:n (22) muistutuksesta hakija on todennut, että yleiseen liikenteeseen tarkoitetun tien (seututie 212) käyttöön liittyvät seikat eivät kuulu tätä hanketta koskevan ympäristöluvan käsittelyyn. Hankkeen vaikutuksia malmin kuljetukseen käytettävien teiden liikenteeseen on kuitenkin selvitetty alkuperäisessä lupahakemuksessa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Polar Mining Oy:n Huittisten kaupungin Loiman kylässä sijaitsevan Jokisivun kaivoksen toiminnalle. Kaivoksen eri toimintojen sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa kartassa. Lupa koskee hakemuksen mukaista kaivostoimintaa, jossa louhittavan kiviaineksen määrä on alle 550 000 t/a. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesien pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset määräykset 1. Kaivosalue ja kaivoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle taikka pinta ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä sekä kaivostoiminnassa käytettävien yleisten kulkuteiden ja alueiden puhtaudesta. 2. Kaivostoimintaa, kuten louhintaa ja louheen siirtoa, ei saa harjoittaa samanaikaisesti hakemuksessa esitetyillä Kujankallion ja Arpolan avolouhoksilla. Päästöt vesistöön 3. Kuivanapitovedet, imeytetyt talousjätevedet sekä hulevedet, jotka valuvat Paukkionojaan Kujankallion alueelta tai sivukiven varastoalueilta, on johdettava hakemuksen mukaisten laskeutusaltaiden kautta Paukkionojaan. Kaivosalueen koillisosien hulevedet sekä huoltovarikkoalueen öljynerottimessa käsitellyt hulevedet voidaan johtaa Mansikkahuhdanojaan. 4. Laskeutusaltaiden toimintakunnosta on huolehdittava ja ne tulee tyhjentää riittävän usein.

43 5. Laskeutusaltaasta Paukkionojaan johdettavan veden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 25 mg/l, ja veden ph:n on oltava 6,5 9,0. Yksittäisen määrityksen tuloksen on alitettava raja arvot määritysepävarmuus huomioon ottaen. Jätevedet on tarvittaessa käsiteltävä ph:ta säätämällä, riittävällä laskeutuksella ja muutoin niin, että Paukkionojaan johdettavien vesien sisältämät arseeni, raskasmetallit ja nitraatti eivät merkittävästi lisää Paukkionojan veden ko. pitoisuuksia. 6. Kaivosalueelta johdettavissa vesissä ei saa olla öljyä. Laskeutusaltaiden välinen vedenjohtaminen on toteutettava siten, että lasketusaltaan pinnalle mahdollisesti kertyvä öljy ei pääse jälkimmäiseen laskeutusaltaaseen. Veden pinnalle kerääntynyt öljy on poistettava viipymättä.. Huoltovarikkoalueen hulevedet on johdettava öljynerotuskaivoon ennen vesien johtamista Mansikkahuhdanojaan. Öljynerotin on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena ja se on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Päästöt ilmaan 7. Kaivoksen toimintaan liittyvä pintamaan poistaminen, malmin ja sivukiven läjitys ja muu pölyämistä aiheuttava toiminta on toteutettava siten, että pölyämistä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. Kaivosalueen pintamaata ja puustoa ei saa poistaa tarpeettomasti. Tarvittaessa, esimerkiksi kuivalla ja tuulisella säällä, sivukivi ja malmikasojen sekä kiviaineskuormien ja tiestön pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä. Melu ja tärinä 8. Kaivoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää laitoksen ympäristössä sijaitsevien pysyvässä asuinkäytössä olevien rakennusten piha alueilla päiväaikaan (klo 07.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöaikaan (22.00 07.00) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. 9. Louhintaräjäytyksiä saa tehdä avolouhosvaiheessa arkipäivisin klo 07.00 18.00. Tunnelivaiheessa louhintaräjäytykset on sallittu myös muina aikoina. Sivukiveä ja malmilouhetta saa rikottaa maanpinnan tasolla arkipäivisin klo 07 18.00. Sivukiveä ja malmia saa läjittää kaivoksen avolouhosvaiheessa maanpinnan tasolla arkipäivinä klo 07.00 22.00. Tunnelivaiheessa läjitys on sallittu myös muina aikoina. Sivukiveä ja malmia saadaan lastata ja kuljettaa pois kaivosalueelta arkipäivisin klo 07.00 22.00.

44 10. Hakemuksen mukaiset meluesteet on rakennettava avolouhosten ympärille ennen louhinnan aloittamista. Malmin rikotus maanpinnalla on sallittu hakemuksen mukaisen meluesteen rakentamisen jälkeen. 11. Kaivostoiminnassa käytettävien koneiden ja kuljetusvälineiden kunnosta on huolehdittava ja niissä on oltava tyypin mukainen äänenvaimennus. 12. Puhaltimien melun leviämistä on ehkäistävä suuntaamalla niitä, rakentamalla melun leviämistä estäviä rakennelmia tai vaimentamalla niitä muutoin esimerkiksi äänenvaimentimilla. 13. Sivukiven läjitys hakemuksen mukaisille varastoalueille on tehtävä vähintään kahden tasanteen pengerryksellä siten, että yksittäinen penger on enintään 7,5 metriä korkea. Sivukiven kaataminen pengerreunan ulkopuolelle on kielletty klo 22.00 07.00. Sivukiven kaato klo 22.00 07.00 on toteutettava suunnitelmallisesti siten, että sivukiveä hyödynnetään meluesteenä. 14. Mikäli avolouhosvaiheen aikana tehtävät rakennusten vaurioiden toteamiseksi tehtävät kuntokartoitukset ja niihin liittyvät tärinämittaukset osoittavat, että tärinä aiheuttaa 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä sijaitsevilla kiinteistöillä haittoja tai kohtuutonta häiriötä asukkaille tai vaurioriskin rakennuksille, on luvan saajan välittömästi ryhdyttävä räjäytysteknisiin yms. toimenpiteisiin haittojen ja häiriöiden vähentämiseksi. Avolouhosvaiheen aikana tehtävien tärinäselvitysten perusteella luvan saajan on laadittava selvitys, jossa arvioidaan kaivoksen toiminnasta tunnelivaiheessa yöaikaan aiheutuvista tärinän huippuheilahdusnopeuden tasoista laitoksen lähiympäristön rakennuksissa. Selvityksessä on esitettävä ainakin tärinästä aiheutuvat heilahdusnopeudet tasa arvokäyrillä 0,6 mm/s, 1,0 mm/s ja sen jälkeen 1 mm/s välein arvoon 5 mm/s. Avolouhosvaiheen tärinämittausten ja niihin liittyvien katselmusten sekä tunnelivaiheen aikaisista tärinävaikutuksista tehdyn arvion perusteella luvan saajan on tehtävä selvitys tunnelivaiheen yöaikaisesta tärinästä ja sen häiriövaikutuksista 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä sijaitsevien tilojen rakennuksiin ja asukkaisiin sekä, mikäli haittoja arvioidaan aiheutuvan, esitettävä selvitys mahdollisuuksista rajoittaa erityisesti tärinästä yöaikaan (22.00 07.00) aiheutuvia haittoja. Selvityksessä on esitettävä arvio mahdollisuuksista rajoittaa yöaikaisen tärinän huippuheilahdusnopeus korkeintaan tasolle 0,6 mm/s (95 %:n todennäköisyystaso) lähimmissä asuinrakennuksissa. Laskelma on maanalaisen toiminnan alettua tarkistettava tärinämittauksin, jotka on toteutettava vuoden kuluessa maanalaisen toiminnan aloittamisesta. Tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on li

45 säksi liitettävä tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Jätteet ja jätehuolto Sivukivi ja laskeutusliete 15. Sivukivi, pintamaa, lietteet ja muut toiminnassa syntyvät jätteet on sijoitettava siten, etteivät ne sekoitu keskenään. 16. Sivukivi on pysyvää tavanomaista jätettä. Sivukiven haponmuodostuksesta on tehtävä erillinen selvitys Länsi Suomen ympäristölupavirastolle 6 kuukauden kuluessa louhinnan aloittamisesta sivukiven ominaisuuksien varmistamiseksi. Jos selvitys osoittaa, että sivukiveä ei voida kaikissa olosuhteissa pitää pysyvänä tavanomaisena jätteenä, ympäristölupavirasto voi määrätä sivukiven sijoittamisesta tästä määräyksestä poiketen. Sivukiveä voidaan läjittää hakemuksessa esitetyille varastoalueille ja vara alueille. Varastokasojen korkeus saa olla maanpinnasta lukien enintään 15 metriä (N60 85 m). Alueilla varastoitavan sivukiven kokonaismäärä saa olla hakemuksen mukaisesti enintään 1 400 000 tonnia. Varastoalueiden pintavedet on johdettava ojastoon siten, että varastoalueen vesiä voidaan tarkkailla. Sivukiveä voidaan hyödyntää kaivostoiminnan edellyttämissä rakenteissa. Sivukiveä voidaan sijoittaa louhostäyttöön sekä käyttää muutoin kaivosalueen maisemointiin. Sivukivi tulee muutoin toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön esimerkiksi käytettäväksi murskeena. 17. Selkeytysaltaiden lietteet voidaan läjittää väliaikaisesti enintään vuodeksi erilliselle alueelle hakemuksen mukaiseen paikkaan. Pysyväksi tavanomaiseksi jätteeksi osoitettu liete voidaan sijoittaa louhostäyttöön. Altaasta poistetun lietteen laadusta ja ominaisuuksista on esitettävä vuoden kuluessa selkeytysaltaiden käyttöönotosta selvitys Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. Ympäristölupavirasto voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä läjitysalueen pohjan tiiveydestä ja lietteen pysyvästä sijoittamisesta. Muut jätteet 18. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten paperi, pahvi, puhtaat räjähdysainepakkauksien ulkopakkaukset, metallijätteet) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sillä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä mää

46 rin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteeksi. Räjähdysaineita sisältävien jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa muutoin räjähdysaineita koskevia säädöksiä. 19. Koneiden ja ajoneuvojen huollot on tehtävä pinnoitetulla alueella, jolle valuvat vedet on käsiteltävä öljynerottimessa ennen vesien johtamista kaivosalueen ulkopuolelle. 20. Ongelmajätteet (kuten jäteöljyt, öljyiset jätteet, öljynerottimen öljyinen liete, öljy ja kemikaalivuotojen yhteydessä jäävä öljy tai imeytysmateriaali ja loisteputket) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 21. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljylaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin on estettävä. 22. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 23. Luvan saajan tulee asettaa Lounais Suomen ympäristökeskukselle 20 000 euron vakuus sivukivivarastoalueiden sekä muiden jätteeksi luokiteltujen materiaalien, kuten louhostäyttöjen ja lietteen, asianmukaisen sijoittamisen ja maisemoinnin varmistamiseksi. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai vastaavana muuna hyväksyttävänä vakuutena. Polttoaineiden varastointi 24. Kevyt polttoöljy ja dieselpolttoaine tulee varastoida kaksoisvaipparakenteella varustetussa tai suoja altaaseen sijoitetussa säiliössä. Suoja altaaseen tulee mahtua suurimman altaaseen sijoitetun säiliön koko tilavuus. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 25. Kaivoksella tulee olla saatavilla turvetta tai muuta öljy ja kemikaalivuotojen imeyttämiseen soveltuvaa materiaalia. 26. Polttoainevuodoista ja muista ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista tulee ilmoittaa viipymättä Lounais

47 Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luonnonsuojelu 27. Avolouhoksen reuna saa ulottua korkeintaan 40 metrin etäisyydelle lähimmästä, Kujankalliolla sijaitsevasta liito oravan pesäpuusta. Pesäpuun ja louhoksen väliselle alueella tulee jättää metsä hakkaamatta lukuun ottamatta korkeintaan 5 metrin kaistaletta louhoksen reunan ja metsän välissä. Alueella sijaitsevilla liito oravareviireillä olevia lisääntymis ja ravintopuita ei saa hävittää ja suojapuusto tulee säilyttää riittävän laajana reviireillä sijaitsevien pesäpuiden ympärillä. Kullekin reviirille on liito oravan pesimisedellytysten varmistamiseksi sijoitettava 1 2 sille soveltuvaa pönttöä. Kaivosalueella sijaitsevilta liito oravien kulkureiteiltä ei saa hakata puustoa. Riskikartoitus 28. Kaivoksen toiminnasta on tehtävä riskikartoitus, joka on toimitettava tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tarkkailu 29. Toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkkailtava hakemukseen sisältyvän suunnitelman mukaisesti. Sen lisäksi on tarkkailussa noudatettava seuraavaa: Päästötarkkailu Ensimmäiset vesinäytteet on otettava ennen laitoksen toiminnan aloittamista ja mahdollisimman pian toiminnan aloittamisen jälkeen. Laskeutusaltaista Paukkionojaan johdettavasta vedestä on vähintään kahden vuoden ajan toiminnan alkamisesta määritettävä ph vähintään kerran viikossa; virtaama, sähkönjohtavuus, COD KMnO4, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sulfaatti, arseeni, lyijy ja alumiinipitoisuus vähintään kerran kuukaudessa; ja kadmium, kromi, sinkki, kupari ja nikkelipitoisuus vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi on kuivanapitoveden öljyisyyttä seurattava silmämääräisesti päivittäin. Jos raja arvot eivät em. kahden vuoden pituisen tehostetun tarkkailun aikana ylity, ja tarkkailun tulokset muutoinkin osoittavat, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia muutoksia Paukkionojan veden laa

48 tuun, luvan saaja voi esittää Lounais Suomen ympäristökeskukselle tarkkailun harventamista. Vaikutustarkkailu Melu Kaivoksen ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla tulee tehdä hakemuksen mukaiset melumittaukset kuuden kuukauden kuluessa kaivoksen aloitettua toimintansa ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa melutilanteen olennaisesti muuttuessa. Mittaukset tulee tehdä ainakin kiinteistöillä Arpola (5:61), Impivaara (2:30), Onnela (2:35), Turula (2:35) ja Kuusisto (5:27). Lisäksi tulee tarkistaa melun leviämismallilaskelmassa käytetyt koneiden ja laitteiden lähtömelutasot. Melumittaukset on tehtävä laitoksen ollessa normaalisti toiminnassa. Mittauksilla on selvitettävä louhinta ja muusta kaivostoiminnasta aiheutuvaa melua sekä lisäksi liikenteen ja koneiden käytön vaikutuksia kaivoksen toiminnasta aiheutuviin keski ja maksimimelutasoihin. Jos melu on luonteeltaan kapeakaistaisia tai iskumaista, on mitattuun meluarvoon lisättävä 5 db ennen sen vertaamista määräyksen 8. raja arvoihin. Mikäli koneiden ja laitteiden lähtömelutasot poikkeavat tehtävien mittausten perusteella melun leviämismallilaskennassa käytetyistä tasoista, on toiminnasta laadittava uusi melun leviämismallilaskelma. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaukset ja mahdollinen melun leviämismallilaskelma on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Melumittausten tulokset on toimitettava viipymättä tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tärinä Luvan saajan on kartoitettava alle yhden kilometrin säteellä louhintaalueelta sijaitsevien rakennusten kunto. Kaivoksen toiminnasta aiheutuvan tärinän vaikutuksia rakennusten kuntoon on seurattava tarkkailemalla tärinätasoja kartoituksen tulosten perusteella valittavissa kohteissa. Kartoituksen ja tärinätarkkailun tulokset on liitettävä laitoksen toimintatietoihin (käyttöpäiväkirja tai vastaava) ja viranomaisille esitettäviin vuosiraportteihin. Pohjavesi Luvan saajan on kartoitettava kaivosalueella ja alle yhden kilometrin etäisyydellä louhoksesta sijaitsevat kaivot ja seurattava kaivojen ve

49 denpinnan tasoa sekä Arpolan ja Onnelan tiloilla sijaitsevien kaivojen lisäksi Kuusiston tilan kaivon vedenlaatua kerran vuodessa otettavin näyttein. Seuranta on tehtävä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Muut seurantatutkimukset Toiminnan vaikutuksia ympäristöön on seurattava viiden vuoden välein Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti tehtävien ympäristökartoitusten avulla. Kartoituksen tulee sisältää ainakin kaivostoiminnan vaikutukset ilman hiukkaspitoisuuteen vähintään 2 kuukautta kestävän leijumamittauksen avulla. Lisäksi tulee selvittää toiminnan vaikutusta liito oravan esiintymiseen alueella. Ensimmäinen seuranta tulee tehdä vuoden kuluessa kaivostoiminnan aloittamisesta. Tarkkailututkimusten laadunvarmennus Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset, analysoinnit ja kalibroinnit on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmien tarkistaminen Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetut, yksityiskohtaiset käyttö, päästö ja vaikutustarkkailusuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi 30. Käyttöpäiväkirja Kaivoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ainakin tiedot kaivoksen tuotannosta, toiminnassa syntyvien jätteiden määristä ja toimituspaikoista jätelajeittain, alueelle sijoitetuista maa aines ja sivukivimääristä, polttoaineiden kulutuksesta, kuivanapitovesien tarkkailun ja melumittausten tuloksista, polttoaine ja kemikaalivuodoista ja vastaavista poikkeuksellisista tilanteista sekä niiden johdosta toteutetuista toimista. Raportointi Luvan saajan on esitettävä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain, seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä raportti, josta ilme

50 nevät ainakin tiedot kaivoksen tuotannosta, sivukiven ja jätteiden määristä sekä toimituspaikoista jätejakeittain, polttoaineiden ja kemikaalien käytöstä, kuivanapitovesien, pohjaveden sekä muun päästöja vaikutustarkkailun tuloksista sekä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisista häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi ja niiden toistumisen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Toiminnan lopettaminen 31. Luvan saajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä suunnitelma alueen maisemoinnin toteuttamisesta sekä vesien ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. Mikäli kaivoksen toiminnasta on seurauksena vedensaannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen jollakin alueella, luvan saaja voidaan, jos asianosainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään vedensaannin turvaaviin toimenpiteisiin. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava Paukkionojan kunnossapitoon. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei annetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään eikä yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjavesien pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelaissa jätehuollon järjestämiselle asetetut vaatimukset. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon laitoksen sijoitusalueen kaavoitustilanne sekä luonnonsuojelulain säännökset. Kaivospiiri sijaitsee alueella, jonka välittömässä läheisyydessä on useita asuinrakennuksia. Asuinrakennus Mäkipään tilalla on yhtiön omistuksessa. Impivaaran (2:30) ja Mäkipään tiloilla ja Ojalan mökissä ei ole vakinaisia asukkaita. Arpolan tila (5:61) sijaitsee kahden avolouhoksen välissä. Kaivoksen huolellisella käytöllä ja suunnitelmallisella toiminnalla on kuitenkin mahdollista järjestää toiminta siten, ettei siitä aiheudu asuinrakennuksen pihapiirissä valtioneuvoston päätöksessä (933/1992) tarkoitettujen meluohjearvojen ylittymistä. Muut alueen asuinrakennukset sijaitsevat etäämpänä kaivokses

51 ta, eikä ohjearvojen ylityksiä aiheudu. Kaivoksen toimintojen melussa on ajoittain lyhytkestoisia impulssimaisia kolahduksia, joiden aiheuttaman viihtyvyyshaitan ehkäisy on kuitenkin mahdollista rajoittamalla työaikoja ja työmenetelmiä erityisesti yöaikaan. Räjäytykset voidaan toteuttaa panoskokoa säätämällä siten, ettei niistä aiheudu rakennevaurioita tai viihtyisyyshaittaa. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden myöskään sikoja haittaavaa tärinää tai muuta omaisuusvahinkoa. Toiminnan järjestämisessä on lisäksi otettu huomioon alueen liito oravareviirit. Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristövaikutusten kannalta laitoksen päästöistä ovat merkityksellisimpiä kaivoksen toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä. Kaivoksen lähellä sijaitsee useita asuinrakennuksia ja eläinsuojia, minkä takia ympäristöhaittojen ehkäisemiseen ja erityisesti kaivoksen aiheuttaman melun ja tärinän leviämisen ehkäisemiseen on kiinnitetty päätöstä tehtäessä erityistä huomiota. Kaivokselle ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä ja lupamääräyksillä saadaan varmistettua, että toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimukset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut (numerot viittaavat ao. lupamääräykseen) 1. Kaivosalueen yleisestä siisteydestä huolehtimalla ehkäistään pölyn ja hulevesien ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta, maaperän pilaantumisen vaaraa sekä kaivosalueen roskaantumista ja roskien leviämistä lähialueille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tiestön puhtauteen, koska roskaantumista ja likaantumista voi aiheutua kuljetuksista. (YSL 7 ja 43, JäteL 19, NaapL 17 ) 2. Määräys koskee samanaikaista avolouhintaa hakemuksen mukaisilla louhoksilla. Avolouhosten ollessa samanaikaisesti toiminnassa on mahdollista, että määräyksessä 8 tarkoitettu melutaso ylittyisi. Kahden avolouhoksen samanaikainen louhinta lisää muutoinkin ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi liikennettä alueella ja toiminnasta saattaisi muutoinkin aiheutua hallitsematonta pölyämistä ja kuivatusvesien lisääntymistä. Määräyksellä ehkäistään terveyshaitan aiheutumista, ympäristön merkittävän pilaantumisen vaaraa ja kohtuuttoman rasituksen syntymistä. (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Kaivosalueen vedet on johdettava laskeutusaltaisiin hulevesissä ja kuivanapitovesissä olevien epäpuhtauksien vähentämiseksi. Laskeutusaltaat mahdollistavat myös jäteveden hallitun käsittelyn, ja niitä on pidettävä kaivosten vesien käsittelyn kannalta parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Mansikkahuhdanojaan johdettavat vedet eivät hakemuksen mukaisesti käsiteltäessä ja lupamääräyksiä noudatet

52 taessa sisällä merkittäviä määriä epäpuhtauksia, minkä vuoksi näitä vesiä ei ole tarpeen johtaa laskeutusaltaaseen. (YSL 43 ) 4. Laskeutusaltaiden toiminta edellyttää lietteen poistamista riittävän usein. (YSL 43 ) 5. Paukkionojaan johdettavan veden kiintoainepitoisuuden rajoittaminen on tarpeen, koska kiintoaine sisältää haitallisia yhdisteitä. Kiintoainetta koskeva raja arvo vastaa altaiden tavanomaista tehoa. Kiintoainepitoisuuden raja arvo on myös riittävä ehkäisemään Paukkionojan liettymisen. Veden ph:n on oltava riittävän korkea, jotta kaivoksen kuivanapitovesien raskasmetallit pysyvät liukenemattomassa muodossa. Raja arvot eivät saa ylittyä missään määrityksessä, koska määrityskertoja on määräyksen 29. mukaan suhteellisen vähän. Jäteveden arseenipitoisuutta sekä mahdollista muuta raskasmetallipitoisuutta voidaan rajoittaa erityisesti säätämällä veden ph:ta ja typpiyhdisteitä vähentää riittävällä viipymällä. Varsinainen pitoisuusmääräys näille epäpuhtauksille ei ole kuitenkaan tarpeen ottaen huomioon, että Paukkionojan vettä ei käytetä talousvetenä, karjan juottovetenä, kasteluvetenä tai muuhun erityiseen tarkoitukseen, ojan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia eikä ojaa käytetä muuhun kuin kuivatusvesien johtamiseen. Jätevedet johdetaan vesistöön ojan kautta, joka myös vähentää osaltaan vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Mahdollisen nitraattikuormituksen vaikutus Paukkionojasta Loimijokeen voidaan arvioida vähäiseksi ottaen huomioon Loimijoen virtaama ja taustakuormitus. Tarkkailun tulosten perusteella voidaan tarvittaessa ryhtyä toimiin raja arvojen asettamiseksi, jos epäpuhtauksilla on ympäristövaikutuksia tai niiden aiheuttama kuormitus on muutoin merkittävää. (YSL 43 ). 6. Öljyä voi joutua jätevesiin koneiden polttoaine ja öljyvuotojen vuoksi. Laskeutusaltaiden toiminnalla ja veden pinnalle kertyvän öljyn välittömällä poistamisella varmistetaan, ettei öljyä joudu kaivosalueen ulkopuolelle johdettaviin vesiin. Koneiden varikkoalueen polttoaine ja öljyvuotojen vaaran vuoksi sen hulevedet on johdettava öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivojen huollolla ja tyhjentämisellä varmistetaan, ettei öljyä joudu kaivosalueen ulkopuolelle johdettaviin vesiin. (YSL 43 ) 7. Toiminnan järjestämisessä ja työn suorittamisessa on kiinnitettävä riittävästi huomiota pölyämisen ehkäisemiseen. Kasvillisuus voi ehkäistä pölyn leviämistä, minkä vuoksi puustoa ja muuta kasvillisuutta ei saa poistaa alueelta tarpeettomasti. Kasteleminen on tarpeen etenkin kuivalla ja tuulisella säällä, jolloin pölyn leviämisen mahdollisuus on suurin. (YSL 43, NaapL 17 ) 8. Kaivoksen toiminnasta aiheutuu melua useista eri lähteistä ja työvaiheista. Melutasojen ylittäessä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot toiminnasta

53 voi aiheutua terveyshaittaa, viihtyisyyshaittaa tai muuta kohtuutonta rasitusta. Määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen mukaisena. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 9. Kaivostoiminnan melua aiheuttavat toiminnat ja työvaiheet vaihtelevat. Melu saattaa sisältää impulssimaisia kolahduksia ja siinä voi olla nopeita vaihteluita. Hakemuksen mukainen meluselvitys sisältää useita tulkinnanvaraisuuksia ja melua on vaikea mallintaa liikkuvien kohteiden yhteisvaikutustilanteessa. Selvitys osoittaa kuitenkin, että määräyksen 8. melutasoraja arvot voivat ylittyä eräissä tilanteissa yöaikaan impulssikorjauksen jälkeen. Yöaikana on tämän vuoksi ehkäistävä erityisesti impulssimaista melua. Erityisen häiritsevänä on pidettävä räjäytysten aiheuttamaa tärinää sekä ilmanpaineiskua, jota ei lasketa määräyksen 8. mukaiseen ekvivalenttimelutasoon. Räjäytykset ovat sallittuja avolouhosvaiheessa vain normaalin päivätyön aikana. Tunnelivaiheessa räjäytyksistä ei aiheudu ilmanpaineiskua ja tärinä on vähäistä. Kiven rikotus aiheuttaa impulssimaista melua, minkä vuoksi myös se on sallittu vain normaalin päivätyön aikana. Louheen läjitykset aiheuttavat myös mahdollisesti impulssimaisia kolahduksia tai ainakin huomattavia maksimimelutasoja, minkä vuoksi läjityksiä on rajoitettu päiväaikaan avolouhosvaiheessa. Malmin kuljetuksista aiheutuu huomattavia maksimimelutasoja, minkä vuoksi toiminta on rajoitettu päiväaikaan. Määräystä asetettaessa on lisäksi otettu huomioon toiminnanharjoittajan mahdollisuudet toiminnan järjestämiseen määräyksiä noudattaen. Tunnelivaiheessa läjitys on välttämätöntä kaivoksen toiminnan kannalta, minkä vuoksi määräys ei koske tunnelivaiheen läjityksiä. Yöaikaisen läjityksen haittojen ehkäisemiseksi on annettu näiltä osin määräys 13. (YSL 43, NaapL 17 ) 10. Hakemuksen mukaiset meluesteet on tehtävä ennen melua aiheuttavien työvaiheiden aloittamista. Meluesteillä ehkäistään määräyksen 8. mukaisten raja arvojen ylittyminen. Meluesteillä vähennetään myös melun impulssimaisuutta haitan kohteessa. (YSL 43, NaapL 17 ) 11. Kaivosalueella käytettävien koneiden kunnosta on huolehdittava, jotta niistä ei aiheudu vältettävissä olevaa melua. Määräyksen mukaisesti koneissa ja kuljetusvälineissä tulee olla vastaavat äänenvaimentimet kuin niissä on ollut markkinoille luovutettaessa. (YSL 43, NaapL 17 ) 12. Kaivoksen tuloilman ja poistoilman puhaltimien sekä lämpölaitoksen puhaltimien sijoittelulla, suuntaamisella, esteillä ja vaimentamisella voidaan ehkäistä määräyksen 8. raja arvojen ylittyminen sekä muutoinkin vähentää tarpeetonta melua. Puhaltimien melu voi olla kapeakaistaista. Esteillä ja vaimennuksella voidaan vähentää melun kapeakaistaisuutta haitan kohteissa. (YSL 43, NaapL 17 )

54 13. Sivukiven läjityksessä aiheutuu mahdollisesti impulssimaisia kolahduksia tai huomattavia maksimimelutasoja erityisesti sivukiven vyöryessä varastokasapenkereen reunan yli, mikä on erityisen häiritsevää yöllä. Määräyksellä on rajoitettu varastokasan penkereiden korkeutta sivukiven vyörymisestä aiheutuvan melun vuoksi. Vyörymisestä aiheutuvaa melua ei saa aiheuttaa yöaikana. Tekemällä varastoalueen täyttö useampana tasanteena ehkäistään myös melun leviämistä. Varastoalueen täytössä on lisäksi ehkäistävä melun leviämistä tekemällä täyttö suunnitelmallisesti ja hyödyntämällä läjitettyä sivukiveä meluesteenä. Määräystä asetettaessa on otettu huomioon toiminnanharjoittajan mahdollisuudet toiminnan järjestämiseen määräystä noudattaen. (YSL 43, NaapL 17 ) 14. Rakenteiden kestävyyden perusteella tärinälle on annettu ohjearvo, jota kaivostoiminnassa noudatetaan joka tapauksessa. Ihminen kokee yöaikaisen tärinän epämiellyttävänä aistimuksena jo sen esiintyessä tasolla 0,6 mm/s (heilahdusnopeus, V W95 ). Kyseisen tason ylittyessä tärinä esimerkiksi herättää ihmisen unesta, mitä voidaan pitää kohtuuttomana häiriönä. Tärinälle ei ole annettu Suomessa ohjetai raja arvoja esimerkiksi terveydellisin perustein, vaan päätöksen tärinävaikutusten ja niiden ehkäisymahdollisuuksien selvittämistä koskeva lupamääräys on annettu ihmisillä todetun herkkyyden perusteella. (YSL 43, NaapL 17 ) 15. Kaivostoiminnassa syntyvät erilaiset maa ainesjätteet ja muut jätteet on pidettävä erillään varastoinnissa asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi ja myöhemmän hyötykäytön mahdollistamiseksi. (YSL 43, JäteL 6 ) 16. Sivukiveä voidaan pitää hakemuksen mukaisten selvitysten perusteella pysyvänä tavanomaisena jätteenä. Sivukiveä, jota hyödynnetään välittömästi kaivoksen välttämättömissä rakenteissa, ei pidetä jätteenä. Sivukiven ominaisuuksien varmistamiseksi on kuitenkin tehtävä vielä täydentävä selvitys, jolla varmistetaan, että sivukivi on pysyvää tavanomaista jätettä. Jos selvitys osoittaa, että sivukivi ei ole pysyvää tavanomaista jätettä, on sivukiven varastoinnin ja hyödyntämisen mahdollisuudet arvioitava uudelleen. Sivukivi voidaan varastoida hakemuksen mukaisille alueille. Varastoinnissa on otettu huomioon jätteen laatu, tuleva hyötykäyttömahdollisuus sekä melun leviämisen ehkäisy. Kasat jäävät puuston korkeustason alapuolelle, joten niistä ei aiheudu maisemahaittaa. Kasat voidaan myös tarvittaessa maisemoida. Varastoalueiden hulevesien keräämisellä voidaan seurata sivukiven mahdollista haponmuodostusta

55 Sivukiveä voidaan hyödyntää kaivostoiminnan edellyttämissä rakenteissa, kuten louhostäytöissä, tiestössä ja meluesteissä. Sivukiveä voidaan lisäksi käyttää louhostäytöissä tarpeen mukaan. Sivukiveä on lisäksi pyrittävä hyödyntämään varastoon jäävän sivukivimäärän vähentämiseksi. (YSL 43, 45 ja 55, JäteL 6, JäteA 8 ) 17. Altaisiin kertyvä kiintoaine on pääasiassa kiviainesta. Liete voidaan kuivata hakemuksen mukaisella paikalla, jolloin suotovedet voidaan johtaa takaisin laskeutusaltaisiin. Liete voi sisältää mm. arseenia ja raskasmetalleja, minkä vuoksi on tarpeen selvittää lietteen laatua ja ominaisuuksia ennen lietteen pysyvää sijoittamista. Selvityksen perusteella ympäristölupavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä lietteen sijoittamisesta. Pysyväksi tavanomaiseksi jätteeksi osoitettu jäte vastaa sivukiveä ja se voidaan sijoittaa pysyvästi louhostäyttöön. (YSL 43, 45 ja 55, JäteL 6 ) 18. Määräys on annettu jätteiden hyötykäytön varmistamiseksi. Hyötykäyttökelpoisena jätteenä ei pidetä likaantuneita räjähdysainepakkauksia tai pakkauksia, jotka ovat olleet välittömästi kosketuksissa räjähteiden kanssa. Räjähdysainejätteiden käsittelyä koskevat säännökset sisältyvät ensisijaisesti räjähdeasetukseen (473/1993) ja muuhun räjähdelainsäädäntöön. (YSL 43 ja 45, JäteL 1, 5 ja 6 ) 19. Koneiden huoltojen yhteydessä saattaa aiheutua polttoaine ja öljyvuotoja ja edelleen maaperän pilaantumisen vaaraa. Alue on tämän vuoksi pinnoitettava ja hulevedet on johdettava öljynerottimeen. (YSL 7, 48 ja 43 ) 20. Laitoksen toiminnassa syntyvistä jätteistä on ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta antamassa asetuksessa (1129/2001) määritelty ongelmajätteiksi jäteöljyt ja niitä sisältävät jätteet, romuakut sekä räjähdysainejätteet ja jätteeksi jäävät räjähdysainejäämiä sisältävät pakkaukset. (YSL 45, JäteL 3, JäteA 3a, 5 ja 6, VNp 659, VNp 1129/2001) 21. Ongelmajätteet on säilytettävä huolellisesti, jotta jätteitä ei pääse ympäristöön. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, JäteA 5 ja 6, VNp 659/1996) 22. Määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (659/1996) noudattamiseksi. (YSL 43 ja 45, VNp 659/1996) 23. Sivukiven varastoalueet ovat jätteenkäsittelypaikkoja, jotka on tarvittaessa pystyttävä maisemoimaan. Laskeutusaltaiden liete on jätettä ja se on pystyttävä sijoittamaan pysyvästi asianmukaiseen paikkaan. Asetettavalla vakuudella voidaan huolehtia sivukiven varastoalueella pintamaan verhoilusta ja tarvittaessa istutuksista ja lietteen siirtämisestä asianmukaiseen paikkaan. Vakuuden on oltava tarvittaessa helposti realisoitava. (YSL 43 )

56 24. Polttoainesäiliöiden on oltava varustettu kaksoisvaipparakenteella tai altaat on sijoitettava riittävän suureen suoja altaaseen vuotojen varalta maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi tai estämään polttoaineen pääsy hulevesiin. (YSL 7 ja 43 ) 25. Häiriö ja onnettomuustilanteissa on ryhdyttävä välittömästi toimiin päästöjen ja ympäristön pilaantumisen laajenemisen ehkäisemiseksi. (YSL 43 ) 26. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava häiriö ja muista poikkeuksellisista tilanteista ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 43, 62 ja 76, YSA 30 ) 27. Liito orava on luokiteltu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) erityisen uhanalaiseksi lajiksi. Liitteeseen sisällytettyjen lajien lisääntymispaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla ilman eri päätöstä. Huolehtimalla siitä, että kaivosalueella sijaitsevilta liito oravien kulkureiteiltä ei hakata puustoa, toimintaa voidaan harjoittaa ilman, että liito oravan suojelutavoitteet vaarantuvat. Kaivostoiminnasta aiheutuu kuitenkin joka tapauksessa alueen metsäisyyden ja kolopuiden vähentymistä. Liito oravan esiintymistä alueella voidaan tukea asentamalla alueelle myös keinotekoisia pesäkoloja, millä pyritään turvaamaan liito oravien elinolosuhteiden säilymistä nykyisellä tasolla. Hakijan esittämät toimet (liito oravan pesä ja levähdyspuiden suojeleminen ja suojametsäkaistaleen jättäminen kaivosalueen reunoille) täydennettynä lupamääräyksessä edelletyillä toimenpiteillä ovat riittäviä kaivosalueella sijaitsevien liito oravareviirien suojelemiseksi. (YSL 41 ja 43, LSL 49 ) 28. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ja riskeistä. Riskikartoitus on toimitettava valvontaviranomaisille valvonnallisista syistä. (YSL 4, 5, 43, 46 ja 108 ) 29. 30. Toiminnanharjoittajan oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailua sekä kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Kaivoksen kuivanapitovesien öljyisyyden tarkkailu voi tapahtua silmämääräisesti, sillä mineraaliöljy on havaittavissa helposti vesissä jo sen esiintyessä pieninä pitoisuuksina. Kaivoksen ympäristössä sijaitsevien kaivojen vedenpinnan tarkkailu on tarpeen pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailemiseksi. Pohjaveden korkeuden muutokset voivat aiheuttaa pohjavesivirtausten muutoksia ja alueen kaivojen kuivumista.

57 Melumittaukset ovat tarpeen kaivoksen toiminnasta sen ympäristössä aiheutuvien melutasojen sekä meluhaittojen ehkäisytarpeen selvittämiseksi. Tarvittaessa puhaltimista aiheutuvaa melua saadaan vähennettyä. Toiminnan vaikutuksista tehtävän ympäristökartoituksen tekemisestä annettu määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja kaivoksen toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Liito oravakartoituksen tavoitteena on seurata alueen liito oravareviirien suojelemiseksi toteutettavien toimien riittävyyttä. (YSL 5 ja 46 ) 31. Alueen kunnostamista koskeva suunnitelma on tehtävä toiminnan loppuessa, jotta alueen myöhempi käyttö ei esty esimerkiksi maaperän pilaantumisen takia ja jotta jätteiden pysyvä sijoittaminen on asianmukaista. (YSL 43 ja 90 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteessä esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Korvauksia koskevat vaatimukset eivät kuulu ympäristöluvassa päätettäviin asioihin, lukuun ottamatta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamista. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöhaitat ehkäistään. Ympäristöluvassa voidaan rajoittaa tuotantoa, jos haittoja ei muutoin saada ehkäistyä. Muutoin lupamääräyksiä voidaan antaa vain päästöjen ja vaikutusten ehkäisemiseksi sekä jätehuollon järjestämisestä. Toiminnan laajuudesta hakemuksessa ja ympäristöluvassa esitetty tieto sitoo hakijaa. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle, kuten tuotannon lisäämiseen tai kaivosalueen laajentamiseen, tarvitaan uusi ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain mukaan naapureita ja muita asianosaisia on kuultava hakemuksen johdosta. Kuulemisessa noudatetaan mitä hallintolaissa säädetään. Lisäselvityksistä ei ole tarpeen kuulla muita asianosaisia, ellei niissä ole olennaista uutta selvitystä. Ympäristölupavirasto ei ole hankkinut lausuntoa kaivosalueelle johtavan tien turvallisuudesta, koska ympäristöluvassa ei voida päättää liikenneturvallisuutta koskevista seikoista. Kaivostoiminnan turvallisuudesta säädetään kaivoslaissa ja työturvallisuuslainsäädännössä. Kaivostoiminnan aiheuttamien onnettomuusriskien ehkäisystä (esim. kuivanapitovesien selkeytysaltaiden vaikutukset kaivosalueelle johtavan tiestön tulviminen) ei voida määrätä ympäristöluvassa, ellei kyse ole ympäristövaikutusten kannalta merkittävästä riskistä.

58 Kaivosalueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatua ja määrää on selvitetty valtausalueen perustilaselvityksessä. Selvitykseen kuului myös Kuusiston tilan talousveden hankintaan käytettävä lähdekaivo. Yleisesti kaivostoiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkoihin liittyvistä korjaustoimista määrätään kaivoslaissa. Toiminnasta aiheutuvista muista kuin vesien pilaantumiseen liittyvistä vahingoista ei voida määrätä korvauksia ympäristöluvassa. Toiminnan alettua alueella tehdään melumittauksia, joiden tuloksista riippuen tehdään tarvittaessa melun leviämistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Murskauksen aloittaminen alueella edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Rakennusten kuntotarkastuksia koskevat vaatimukset ovat osittain sellaisia, että niistä ei päätetä ympäristöluvassa muutoin kuin mahdollisesti toiminnan tarkkailuun liittyen. Räjäytyksistä naapureiden kanssa sopimista koskeva vaatimus ei myöskään liity suoranaisesti ympäristölupamenettelyyn. Räjäytyksissä käytettävien räjähteiden määrän rajoittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon melua ja tärinää koskevissa lupamääräyksissä. Pelastussuunnitelmien laatiminen liittyy kaivoslain nojalla annettaviin määräyksiin, eikä asiasta voida määrätä ympäristöluvassa. Kaivoksen rakenteiden turvallisuuteen, esimerkiksi ihmisten ja eläinten altaisiin putoamisen estämistä koskevista toimenpiteistä ei määrätä ympäristöluvassa. Kaivos ja sen lähialue kuuluu nykyisin vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen, jolla sijaitsevien asuinkiinteistöjen on liityttävä vesi ja viemäriverkkoon eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Toiminnasta aiheutuvien kaivojen kuivumisen tai vedensaannin huomattavan vaikeutumisen korjaamisesta säädetään vesilaissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista varten on toimintaa koskeva uusi lupahakemus jätettävä lupaviranomaiselle viimeistään 31.12.2009. Hakemuksessa tulee esittää ympäristönsuojeluasetuksessa hakemuksessa esitettäväksi määrätyt tiedot.

59 Sivukiven hyödyntämisestä kaivoksen tukirakenteina tulee esittää selvitys, josta ilmenee kiviaineksen hyödyntämisen kriteerit ja arvio kaivoksen tukirakenteina käytettävän kiviaineksen määrästä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Polar Mining Oy:n Jokisivun kaivoksen toiminta voidaan aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen edellyttämän laitoksen ympäristön ennalleen saattamisen varalta hakijan tulee asettaa Lounais Suomen ympäristökeskukselle 50 000 euron suuruinen vakuus pankkitakauksena. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin vakuus on asetettu. Perustelut Toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät haitat ympäristölle ovat melu ja tärinä, joista aiheutuvat haitat saadaan ehkäistyä päätöstä noudattamalla. Toiminnan loppuessa melusta ja tärinästä aiheutuvat haitat loppuvat. Hakija on esittänyt riittävät toimenpiteet, joilla kaivosalue palautetaan mahdollisimman ennalleen siinä tapauksessa, että päätös kumotaan tai siihen tehdään sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät toimia ympäristön ennalleen saattamiseksi. Kyseiset toimet käsittävät esimerkiksi laskeutusaltaiden peittämisen, toiminnassa syntyneen sivukiven poistamisen alueelta sekä jätteiden käsittelyyn toimittamisen ja alueen siistimistoimia. Päätöksen täytäntöönpano ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittamisen viivästymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Hankkeella on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Vakuuden määrä on arvioitu olettamalla, että alue jouduttaisiin saattamaan kokonaan ennalleen tilanteessa, jossa muutoksenhakutuomioistuin kumoaa ympäristölupapäätöksen. Vakuuden suuruus on laskettu arvioimalla puolen vuoden aikana kaivoksen toiminnassa syntyvän sivukiven käsittelystä sekä jätteiden poistamisesta ja alueen kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset.

60 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 1, 5, 7, 28, 35, 41 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62, 76, 90, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus 30 ja 37 Jätelaki 6, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3 a, 5, 6, 7 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 375 euroa. Päätökseen sovelletaan ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1416/2001), koska asia on tullut vireille ennen voimassa olevan asetuksen (1238/2003) voimaantuloa. Ympäristöministeriön asetuksen 4 :n 3 momentin mukaan tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa on aikaisemmin annetussa ympäristölupaviraston päätöksestä peritty. Länsi Suomen ympäristölupaviraston 9.7.2004 antamassa päätöksessä Nro 29/2004/2 on peritty 13 500 euroa. Nyt myönnetty lupa on perustunut aiempaan lupakäsittelyyn, mutta asian uudelleen käsittelyn yhteydessä on täsmennetty kaivoksen toimintojen sijoittumista ja lisäksi hakemukseen on sisällytetty uusi avolouhos. Lupakäsittely on ollut siten aiempaa laajempi. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan lupakäsittelystä voidaan periä maksu, joka on korotettuna enintään 35 % muutoin perittävästä maksusta. Asiassa on ollut perusteltua periä 25 %:lla korotettu maksu käsittelyyn käytetty työaika huomioon ottaen. Maksusta on kuitenkin vähennetty aiemmin peritty käsittelymaksu.

61 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 19.4.2006. Valitusosoitus on liitteenä. Mika Seppälä Paavo Saarinen Seppo Aspelund Tarja Matomäki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Paavo Saarinen ja Seppo Aspelund (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tarja Matomäki. TM/ts

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.4.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.