Rajoja ylittävää vuoropuhelua. Kunniakulttuuri näkyväksi Henkilökuvia setlementtikentältä Uudistunut Setlementtiasunnot Oy

Setlementti 3 2 0 1 4 S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Rajoja ylittävää vuoropuhelua Kunniakulttuuri näkyväksi Henkilökuvia setlementtikentältä Uudistunut Setlementtiasunnot Oy

s i s Ä l T ö 3 2 0 1 4 04 08 10 13 16 18 Kunniakulttuuri näkyväksi Mattilan miehet hikoilivat risusavotassa Kesätöissä museoratikkakuskina Henkilökuvassa Sirkka Koponen Monenlaisia puuesineitä ja tarkkanäköistä kehittämistyötä Henkilökuvassa Jouni Ylijääskö Työhyvinvointia tunturin laella Osaaminen ja innostus kiertoon 08Suomalainen metsä hyttysineen oli elämys Irakissa aavikkomaisemiin tottuneelle Zaid Al-khdhairille. 20 21 22 23 Setlementeillä on tärkeä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa Uudistunut Setlementtiasunnot Oy rakentaa yhteisöjä SetlementtiRock soi Vantaan Havukoskella Kuulumisia kansainväliseltä setlementtikentältä Nicaragua ja Vancouver 10 Setlementtiasumisoikeus Oy:n Ormuslinnassa Helsingissä asuva Sirkka Koponen sai eläkepäivinään kesätyöpaikan museoratikkakuskina. M Kansikuvassa vietetään elokuun viimeistä sunnuntaita museoratikan seurassa. Kuvassa Sirkka Koponen. k a n s i K U V A : A n n a A u t i o 04 Setlementti Naapurin DIDAR-hankkeessa kunniakulttuuria tarkastellaan monesta eri näkökulmasta ja rakennetaan vuoropuhelua keskustelun ja taiteen keinoin. Haastattelussa työntekijät Marianne Rautiokoski ja Raman Hussain. 2 23 Setlementtiuutisia maailmalta: Barrio Planta Project:ssa Nicaraguassa tehdään pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten parissa. S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4 03 15 26 30 30 P A L S T A T P Ä Ä K i R J o i T U s Yhdessä, liikkeessä Pentti Lemmetyinen pohtii setlementtiliikkeen merkitystä rauhanrakentajana ja eriarvoistumisen vastustajana. K O L U M N I Vaarallista vapaaehtoisuutta Matti Cantell pohtii, kuinka setlementtityössä voidaan ehkäistä ulkopuolisuuden kokemuksia. Mitä setlementit voivat tehdä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi? T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia S E T L E M E N T I T Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

P Ä Ä K i R J o i T U s Yhdessä, liikkeessä Kansainvälisesti setlementtityössä on jälleen yhä määrätietoisemmin alettu puhua setlementtityöstä liikkeenä, movement. Setlementtityö on lähtökohdaltaan sosiaalisen reformin liike, paikallisten yhteisöjen rakentaja ja eriarvoistumisen väsymätön vastustaja. Sen toimintaideologiaan kuuluu yhdenvertaisen, heikoimmassa asemassa olevan ihmisen asian ajamisen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvan yhteiskunnan hyväksi toimiminen. Aikojen vaihdellessa setlementtiliikkeen rooli rauhantekijänä on ollut merkittävä. Tällä hetkellä monen mielessä on huoli yhteiskuntarauhan ja vakauden horjumisesta Euroopassa. Se haastaa setlementtiliikettä Suomessakin nostamaan profiiliaan ja tunnistamaan, että yhdenvertaisuuden tavoitteleminen ja lähiyhteisöjen vahvistaminen on mitä suurimmassa määrin rauhantyötä. Yhdysvaltalaisen Jane Addamsin vuonna 1931 sekä kveekareiden vuonna 1947 saamat Nobelin rauhanpalkinnot kertovat siitä, että aikojen vaihdellessa setlementtiliikkeen rooli rauhantekijänä on ollut merkittävä. Setlementtiliitto haluaa käynnistää ja ylläpitää paikallisuutta vahvistavaa prosessia, jossa setlementtityössä mukana olevat ihmiset yhdessä määrittelevät mitä me olemme liikkeenä. Ei vain keskusjärjestönä ja sen jäseninä, vaan kansalaisia mukaan kutsuvana. Kuluvana syksynä setlementtiliikkeessä on käynnissä prosessi, jossa nuorisotyön ja opistotyön rakenteita määritellään uudelleen. Sekin kertoo siitä, että olemme valmiita perustehtävästämme käsin varmistamaan paikkamme kansalaisyhteiskunnan eturintamassa. Ollaan liikkeessä, liikutaan samaan suuntaan. P e n t t i L e m m e t y i n e n T o i m i t u s j o h t a j a S e t l e m e n t t i l i i t t o Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i, Läntinen Brahenkatu 2, 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi Va s ta ava p ä ät o i m i t ta j a, Pentti Lemmetyinen, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi, p. 0400 961 469 T o i m i t u s s i h t e e r i, Heta Mulari, heta.mulari@setlementti.fi M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Susanna Raunio U L K O A S U, Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A LV E L U, Merja Eloaho, merja.eloaho@setlementti.fi, p. 040 578 3564 P a i n o, Nykypaino Oy, Helsinki, 2014, ISSN 1797-4119 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3

T e k s t i : H e l e n a H y v ä r i n e n K u v a t : E m i l B o b y r e v j a P i r j o N i e m i n e n Kunniakulttuuri näkyväksi Luopuminen ihmisoikeuksia rajoittavista perinteistä vaatii Hussainin ja Rautiokosken mukaan usein pitkää sisäistä prosessia. Uusien oivallusten syntymisen edellytyksenä on, että ihminen alkaa pohtia omaa elämäänsä ja kyseenalaistaa sisäistämiään normeja. Setlementti Naapurin DIDAR-hankkessa tehdään tutuksi ja jaetaan tietoa monimuotoisesta kunniakulttuurista ja haetaan työvälineitä kunniaväkivallan ehkäisemiseksi. 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4

Länsimaalaisille ihmisille kunniakulttuurista tulevat usein mieleen tavat, joilla perheen naispuolisten jäsenten kunniaa vaalitaan eräissä tietyissä yhteisöissä ja kulttuureissa esimerkiksi Somaliassa, Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa. Kunniakulttuuri tarkoittaa kuitenkin myös monia muita asioita, ja käsittää monia eri elämänalueita. Kunniakulttuurissa kasvaneiden saattaa puolestaan olla vaikeaa ymmärtää lasten ja nuorten vapaata kasvatusta, joka voi näkyä muun muassa alkoholinkäyttönä ja varhaisina seksisuhteina. Siksi tarvitaan kulttuurien välistä vuoropuhelua, joka on yksi Setlementti Naapurin hallinnoiman DIDAR-hankkeen tavoitteista. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman nelivuotisen hankkeen avulla pyritään tuomaan esille ilmiöitä, jotka liittyvät kunniakulttuuriin ja -väkivaltaan. Samalla on tarkoitus kehittää työmuotoja, joiden avulla voidaan ehkäistä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa kunniaväkivaltaa. Teemme kunniakulttuuria ja siihen liittyviä ilmiöitä näkyviksi järjestämällä aihetta käsitteleviä seminaareja eri alojen toimijoille ja tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, hanketta luotsaava projektipäällikkö Marianne Rautiokoski kertoo. Rautiokoskella, jolla on pitkä kokemus sosiaalityöntekijänä, on projektissa työparinaan kuvataiteilija Raman Hussain, joka työskenteli vuosia pakolaisten vastaanottokeskuksessa Ruovedellä. Hussain on ollut mukana erilaisissa taideprojekteissa ja suorittanut pedagogisia opintoja Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Aloin jo nuorena kyseenalaistaa kunniakulttuuriin liittyviä ääri-ilmiöitä, jotka polkevat ihmisoikeuksia, Raman Hussain kertoo. T A M P E R E Puheeksi ottamisen malli viranomaisille Rautiokosken ja Hussainin on tarkoitus kehittää nelivuotisen projektin aikana erilaisia matalan kynnyksen työmuotoja perheiden ja yksittäisten ihmisten tueksi ongelmissa, joita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun nuori nainen alkaa seurustella kantasuomalaisen pojan kanssa. Tavoitteena on myös kouluttaa eri alojen toimijoita tunnistamaan ja ymmärtämään kunniakulttuuria ilmiönä ja luomaan viranomaisille malli, joka 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 5 D

D auttaa asian puheeksi ottamisessa. Kunniakulttuuriin liittyvistä kysymyksistä käydään keskustelua ryhmissä. Kyse on laajasta asiasta, joka liittyy perheeseen, äidin, isän, tyttären ja pojan rooleihin sekä sukulaissuhteisiin. Kunniakulttuuri liittyy myös työ- ja opiskeluelämään eli lähes kaikkiin ihmiselämän osaalueisiin, Rautiokoski sanoo. Hienotunteisuutta tarvitaan Keskusteluryhmät on järjestetty käytännön toimivuuden vuoksi erikseen eri kieliryhmille. Ryhmillä on myös samaa äidinkieltä kieltä puhuva vetäjä, ja tarvittaessa käytämme persian, kurdin, somalian ja arabian kielen tulkkeja. Koska käsiteltävät aihepiirit ovat hyvin henkilökohtaisia, ryhmissä käytetään aikaa luottamuksen rakentamiseen. Ajan lisäksi tarvitaan hienotunteisuutta, jotta ihmiset alkavat avautua, Rautiokoski sanoo. Koska Hussain tuntee kunniakulttuuria, hänen on helppoa ottaa miesten kanssa puheeksi asioita nopeallakin aikataululla. Hän tietää taiteilijana myös sen, että joskus taiteen keinot toimivat sanoja paremmin. Siihen tähtää muun muassa kurssi, jolla hän opettaa ryhmäläisille mosaiikkitöitä. Näkökulma kunniakulttuuriin: Pitkä taistelu naisten oikeuksien puolesta Suomessa vieraili toukokuussa jordanialainen ihmisoikeusaktivisti ja entinen rikostoimittaja Rana Husseini, joka on taistellut vuosia naisiin kohdistuvaa kunniaväkivaltaa vastaan. Husseini on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Murha kunnian varjolla, ja sen suomalainen kustantaja kutsui hänet Suomeen. Husseini kävi kertomassa maailmanlaajuisesta työstä kunniaväkivaltaa vastaan Tampereen Metso-kirjaston yleisötilaisuudessa, josta vastasivat yhdessä Nomerta Kustannus, pääkirjasto ja DIDAR-hanke. Husseinin työ naisten aseman parantamiseksi ja Lähiidässä vallalla olevia kunniakulttuurin ääri-ilmiöitä vastaan alkoi, kun hän ryhtyi rikostoimittajan työssään tutkimaan tyttöjen ja naisten murhia, jotka oli tehty perheen kunnian takia. Husseini järkyttyi huomatessaan, etteivät tekijät joutuneet rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Samalla hän huomasi, että useimmat kunniamurhat tehdään köyhissä ja kouluttamattomissa yhteisöissä. Husseini oli mukana käynnistämässä kansalaisliikettä, joka aloitti Jordaniassa keskustelun kunniaväkivallasta. Asenteet lähisuhdeväkivaltaa kohtaan alkoivat pikkuhiljaa muuttua, mihin vaikutti Husseinin mukaan ratkaisevasti YK:n rahoittama perheiden suojeluhanke, joka alkoi Jordaniassa vuonna 2000. Jordanian lainsäädäntöä muutettiin lopulta niin, että kunniamurhasta saa Jordaniassa nykyään pitkän vankeustuomion. Lakimuutoksen aikaansaamisessa auttoi paljon se, että Jordanian kuningasperhe lähti tukemaan työtämme, Husseini kertoi. Husseinin mielestä muutos kunniakulttuuriyhteisöissä elävien naisten asemassa edellyttää naisten kouluttautumista ja vapautumista. On tärkeää saada myös miehet mukaan erilaisiin tempauksiin ja kampanjoihin, joilla muutetaan niitä kulttuurisia käsityksiä ja uskomuksia, jotka oikeuttavat naisten tukahduttamisen ja hallitsemisen vanhentuneen kunniakäsityksen nojalla, Husseini korosti. 6 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4 Todellinen kunnia on suvaitsevuutta, tasa-arvoa ja kansalaisvastuuta. Se on sitä, että nuoret naiset päättävät rikkoa yhteiskunnan normeja ja taistelevat oikeuksiensa puolesta ryhtymällä opettajiksi, lääkäreiksi, insinööreiksi, toimittajiksi, mekaanikoiksi tai putkimiehiksi ansaitakseen kunnollisen toimeentulon itselleen ja perheelleen, Rana Husseini sanoo.

T e k s t i : H e l e n a H y v ä r i n e n K u v a t : E m i l B o b y r e v Puupinot ja risukasat kasvoivat ja hiki valui, kun Tampereella toimivan Miesten kansalaistalo Mattilan miehet raivasivat myrskyn jälkiä Teiskon Asuntilassa sijaitsevan kesämökin metsässä. Mattilan miehet hikoilivat risusavotassa Erilaisiin talkoisiin osallistumisesta on tullut Mattilan miehille jo perinne. Olemme käyneet tekemässä polttopuita, valaneet laiturin perustuksia, rakentaneet lammasaitaa, siistineet vanhuksen pihaa ja istuttaneet puita, Mattilan työnjohtaja Jukka Tukia kertoo. Monet työttömät maahanmuuttajamiehet kärsivät mielekkään tekemisen puutteesta ja siitä, ettei heillä ole tilaisuutta antaa panostaan suomalaiselle yhteiskunnalle. Tukia kertoo, että etenkin nuoret maahanmuuttajamiehet ovat esittäneet Mattilan Parlamentissa toivomuksen, että heille järjestettäisiin mahdollisuus osallistua ja tehdä jotakin hyvää, kuten ulkoiluttaa vanhuksia. Talkoot ovat tällaiseen yksi tilaisuus. Teiskossa järjestetyissä metsänraivaustalkoissa oli mukana niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajiakin, joille metsä ja risusavotta olivat uusi kokemus. Tukian mielestä talkoot ovat loistava toiminnallinen väline. Mattila-projektin tavoitteena on saada aikaan dialogia erilaisten miesten välillä. Talkooperinteessä on mukana elementtejä, jotka vahvistavat toinen toisiaan. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tekevät yhdessä asioita, he kokevat osallisuutta ja tuntevat kuuluvansa johonkin. Tukia on vakuuttunut, että yhteisöllisyyden lisääntyessä ihmiset haluavat olla entistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa, ja samalla syntyy halu ottaa muitakin mukaan. Se tuo lisää hyvää ja kasvattaa hyvän kierrettä. 8 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4 Pirkanmaalla asuu tällä hetkellä sadoittain maahanmuuttajamiehiä, joilla ei ole työtä. Toimettomuus ja tarkoituksettomuus ovat erityisen tuhoisia niille, joilla on kaiken lisäksi takana sota- tai kidutuskokemuksia. Siksi Mattila ja kaikki muut paikat, jonne voi lähteä tapaamaan toisia ihmisiä ja tulla kuulluksi, ovat erittäin tärkeitä. Maahanmuuttajien psykiatrisen poliklinikan johtaja psykiatri Tapio Halla Mattilan lehdessä Halu tehdä hyvää. Se on Jukka Tukian mukaan Mattilan miesten talkoohengen takana.

T A M P E R E Suomalainen metsä hyttysineen oli elämys Irakissa aavikkomaisemiin tottuneelle Zaid Al-khdhairille (yläkuva) ja Sliman Nitaqille (oik.puol. pikkukuva), jonka synnyinmaassa Afganistanissa kasvaa koivujen ja kuusien sijaan hedelmäpuita. Kaikille talkoolaisille oli hieno kokemus paistaa päivän päätteeksi Näsijärven rantamaisemissa halal-makkaraa, jossa käytetty liha on teurastettu islamilaiseen tapaan. 9 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

H E N K I L Ö K U V A 10 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4

H E N K I L Ö K U V A T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : A n n a A u t i o Kesätöissä museoratikkakuskina Setlementtiasumisoikeus Oy:n Ormuslinnassa Malmilla asuva Sirkka Koponen löytää raitiovaunukuljettajan ammatista ja yhteisöllisestä asumisesta paljon samaa. Museoraitiovaunu kurvaa aurinkoiselle Kauppatorille elokuisessa Helsingissä. Vaunun kuljettaja huutaa tervehdykset pysäkillä odottaville ja kiittää poistuvia matkustajia kierroksesta. Valkoisiin kesämekkoihin pukeutuneet pikkutytöt tahtoisivat lähteä heti uudelleen. Löysin eläkepäivinäni kesätyöpaikan museoratikan kuljettajana, Sirkka Koponen kertoo. Sirkka Koponen on viettänyt viikonloppuja museoratikan vaunujen, tuttavallisemmin Kaapon ja Fannin seurassa tämän kesän ajan. Moottorivaunu Kaapo on rakennettu vuonna 1909 ja kesäperävaunu Fanni on kymmenen vuotta nuorempi. Koponen ja Kaapo ne yhteen soppii, ne vie Fannia pitkin kaupunkii, Koponen nauraa, ja kääntää ratikan kohti Senaatintoria. Linjoilla näkee kaiken Helsingin ratikkalinjat tulivat tutuiksi Sirkka Koposelle neljänkymmenen vuoden uran aikana. Hän aloitti linjoilla rahastajatyttönä, jonka jälkeen kouluttautui kuskiksi ja sai ajokortin vuonna 1975. Koposta kuunnellessa ei ylläty hänen ammattivalinnastaan. Sosiaaliselle, puheliaalle ja räväkälle ihmiselle työ tuntui omalta alusta saakka. Ratikkakuskina näkee mitä kaupungissa on meneillään. Siinä näkee vallitsevan muodin, kuka kulkee kenenkin kanssa ja millä mielellä ihmiset ovat. Miten nuorten tyttöjen treffit ovat sujuneet ja millä tuulella tullaan töistä kotiin. Siinä näkee kaiken, hän pohtii. Linjan 10 varrella Koposelle tuli tutuksi Jorma Uotinen, joka tervehti vaunuun noustessaan tuttua kuskia jo kaukaa: Oi Sirkka, valtavan ihanaa nähdä sinua! Myöhemmin Koponen oli kuljettajana Uotisen syntymäpäivillä privaattiajelulla kaupungin halki. Koponen muistaa myös pienen vaaleatukkaisen Sami-pojan, joka itki yksinään reitin varrella Kansallismuseon pysäkillä. Koponen otti pojan kyytiin reitille ja vei päätepysäkille saakka, josta poliisit ottivat pojan hoteisiinsa. Myöhemmin selvisi, että Sami oli unohtunut pysäkille päiväkotiryhmästä. D 11 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

H E N K I L Ö K U V A D Parhaan ystävän kanssa Ormuslinnaan Sirkka Koponen on paljasjalkainen stadilainen ja asuu nykyisin Malmilla Ormuslinnassa. Idea hakea asuntoa samasta talosta syntyi parhaan lapsuudenystävän Maiju Fonsénin kanssa. Maiju soitti eräänä päivänä ja kertoi, että on hakenut asuntoa Ormuslinnasta. Hän sanoi, että hae sinäkin! Niin me haettiin, ja nyt asumme seitsemäntoista portaan päässä toisistamme. Minä kolmoskerroksessa ja Maiju neljännessä. Ystävyydestä on tullut entistä syvempää samassa talossa asuessa, ja ystävykset täydentävät toisiaan. Minä olen päivä ja Maiju on yö. Minä teen ja touhuan, ja raportoin sitten Maijulle. Hän on enemmän älykkötyyppi, Koponen nauraa. Koponen ehtiikin monenlaista. Hän on avantouinnin maailmanmestari ja toimii aktiivisesti eri järjestöissä, Liikennelaitoksen eläkeläisissä, oman talon toiminnassa sekä Setlementtiasumisoikeus Oy:n talojen yhteisissä ideariihissä ja tapahtumissa. Välillä saattaa räiskyäkin, kun suunnitellaan yhteistä toimintaa. Yhteisökoordinaattori on talon toiminnassa valtavan tärkeä, Koponen sanoo. Ormuslinnan yhteisökoordinaattorina on toiminut keväästä saakka Juha Merikanto, jonka työpanos saa Koposelta paljon kiitosta. Yhdessä tekeminen saa ihmiset liikkeelle kotisohvilta, tutustumaan toisiinsa ja kokeilemaan uusia asioita. Ormuslinnalaiset ovat muun muassa käyneet muiden talojen asukkaiden kanssa yhteisellä ratikkaajelulla haitarimusiikin säestyksellä. Kato terve, täällä on Koponen! Mä ajan vaunun nyt varikolle, Koponen kertoo kännykkään ja pysäyttää museoratikan uudempien vaunujen viereen. Työt ovat tältä kesältä ohi. Museoratikkapari Kaapo ja Fanni liikennöi kesäviikonloppuisin toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Museoratikan omistaa Oy Stadin ratikat Ab. Tervetuloa mukaan ajelulle taas ensi kesänä! Lisätietoja: www.stadinratikat.fi. 12 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4

H E N K I L Ö K U V A Rovalan kansalaisopiston puutöiden kursseilla Rovaniemellä valmistuu opiskelijoille tärkeitä esineitä omistautuneen ja pidetyn opettajan Jouni Ylijääskön johdolla. T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : J a r i - P e k k a K a r h u j a J o u n i Y l i j ä ä s k ö Monenlaisia puuesineitä ja tarkkanäköistä kehittämistyötä Jouni Ylijääskö tuli Rovalaan vuonna 1988 päätoimiseksi teknisen työn opettajaksi, joten työuraa Rovalassa on kertynyt jo yli 25 vuotta. Ylijääskö päätyi alun perin opetustehtäviin onnekkaan sattuman kautta. Olin Kainuussa verstaalla töissä 1980-luvun puolivälissä, kun paikalliseen kansalaisopistoon tarvittiin sattumalta teknisten töiden opettajaa. Pedagoginen työ koukutti minut heti, Ylijääskö kertoo. Nykyisin Ylijääskö opettaa Rovalan kansalaisopistossa puutöitä sekä vastaa suunnittelusta ja opetuksen järjestelyistä teknisen työn, tietotekniikan ja taideaineiden osalta. Opetuksen ja suunnittelun lisäksi hän toimii Rovalan Setlementin työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana, Rovalan hallituksen varajäsenenä sekä on aktiivisesti mukana Lapin opistopiirin toiminnassa. Setlementtityö on näin ollen vienyt mukanaan moniin eri suuntiin. Opettaminen ja erilaisten ihmisten tapaaminen on kuitenkin lähinnä Ylijääskön sydäntä. Kansalaisopiston kursseilla ihmiset ovat motivoituneita. Välillä opiskelijat haluavat tehdä haastaviakin töitä, mutta innostus ja itselle tärkeiden esineiden tekeminen kantaa pitkälle, Ylijääskö kuvailee. D 13 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

H E N K I L Ö K U V A D Opettajan haasteena on seurata trendejä ja opetella itsekin jatkuvasti uutta. Jouni Ylijääskön mielestä tämä on työn suuri rikkaus. Kaappikelloista antiikkiesineiden entisöintiin Rovalan kansalaisopisto on toiminut Rovaniemellä jo vuodesta 1921 ja Rovalan siipien suojissa vuodesta 1923. Se on alueella tunnettu ja arvostettu toimija. Opiston opiskelijamäärä on noin 4000 vuosittain. Päätoimisia opettajia on tällä hetkellä rehtorin lisäksi yksi: isoa opistoa pyöritetään kahden henkilön voimin. Opetustarjonta pyritään pitämään monipuolisena niin, että kaikenikäisille löytyy tarjonnasta kiinnostavia kursseja. Opisto tekee tiivistä yhteistyötä eri oppilaitosten, yhteisöjen, järjestöjen sekä Lapin opistopiirin kanssa. Rovalan Setlementti ylläpitää myös toista opistoa, Rovala-Opistoa (kansanopisto), joka toimii samoissa tiloissa kansalaisopiston kanssa. Rovalan kansalaisopiston puutyökursseilla syntyy monenlaisia henkilökohtaisesti tärkeitä esineitä ja omannäköisiä kalusteita. Joku haluaa tehdä yksilöllisen ruokapöydän tai massiivisen tv-tason, toinen entisöidä suvun aarteita. Töitä kootaan joka vuosi esille yhteiseen kevätnäyttelyyn. Aina ei ole kuitenkaan ollut näin. Kun aloitin Rovalassa, puutyökursseilla tehtiin enimmäkseen kaappikelloja, Ylijääskö naurahtaa. Nykyisin kaappikelloja tekevät enää harvat opiskelijat. Hittituotteet muuttuvat selvästi ajan myötä. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kustavilaistyylinen koristeveistäminen kiinnosti monia opiskelijoita, tällä hetkellä ollaan kiinnostuneita vanhojen huonekalujen entisöinnistä. Tähän vaikuttaa varmasti yleinen innostus antiikkiin, joka näkyy televisio-ohjelmissakin, Ylijääskö pohtii. Opettajan haasteena onkin seurata trendejä ja opetella itsekin jatkuvasti uutta. Ylijääskön mielestä tämä on työn suuri rikkaus. Hän pitää yllä ammattitaitoaan kouluttautumalla, seuraamalla alan lehtiä ja kirjallisuutta sekä tekemällä puutöitä myös vapaa-ajallaan. Opettaja ei voi opettaa, jollei itse ole perillä erilaisista tyyleistä ja tekniikoista. Opetustyö saa myös opettajan innostumaan ja oppimaan uutta, hän sanoo. Rovalan puutyökurssit ovat vakiintuneet opiston vetovoimaisimpien kurssien joukkoon. Opetus- ja suunnittelutyö pitääkin Ylijääskön kiireisenä läpi vuoden. Välillä pitää tehdä irtiottoja, muuten ei tule ideoita uusiin töihin. Luonnossa liikkuminen, vaellus- ja kalastusreissut sekä sauvakävelyt kuuluvat harrastuksiini. Elokuussa ennen syyslukukauden alkua kävin Norjassa kalastusreissulla, Ylijääskö kertoo. 14 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4

K O L U M N I Vaarallista vapaaehtoisuutta Helteisen kesän aikana maailmanpolitiikassa ei vietetty siestaa, vaan aseelliset konfliktit kärjistyivät ja pitkittyivät. Yksi hämmentävä ilmiö on ollut vapaaehtoisten lähtö monista eri maista konfliktialueille, esimerkiksi sisällissodan repimään Syyriaan. Syksyllä jihadisti-järjestö ISIS:n kalifaatin propaganda- ja markkinointi-videolla suomensomalialainen nuorimies kutsui uskonveljiä rakentamaan uutta yhteiskuntaa. Kalifaatin toimintatavat puistattavat ja herättävät ahdistusta, etenkin kun tiedot ovat varsin hajanaisia. ettemme olisi kuulleet kutsua Youtubessa tai saaneet tietää toisen näistä nuorista menehtyneen. Lähtijät ovat monista eri etnisistä taustoista sekä eri puolilta Suomea. Vaikka kyse on melko pienestä joukosta, heidän valintansa herättävät aiheellista keskustelua. Vaikeudet, juurettomuus ja ulkopuolisuuden tunteet voivat olla kohti ekstremismiä ohjaavia työntötekijöitä. Kutsuvia vetotekijöitä voivat olla jonkin tahon tarjoamat ratkaisut epäoikeudenmukaisuuksiin ja lupaus siitä, että pääsee osallistumaan johonkin suureen ja arvokkaaseen. on setlementtitoiminnan perusta. Kuulumisen kokemukset olisivat ehkä voineet luoda pohjan myös vaikeiden asioiden käsittelylle. Voimme arvella, että väkivaltaisen ekstremistisen maailmankuvan omaksuminen vaikutti siihen, miksi nuoret päättivät lähteä Syyriaan. Kun syyt ovat todennäköisesti osin uskonnollisia, olisi asioita pitänyt voida käsitellä turvallisesti ja erilaisia tulkintoja kuullen. Esimerkiksi Britanniassa luotetaan uskonnollisten yhteisöjen kautta toimimiseen ja siihen, että tasa- järjestötoiminnassa mukana olevat nuoret ovat jo osaltaan toimintaan kiinnittyneitä. Siksi tunnistaminen, tavoittaminen ja luottamuksellisten suhteiden luominen on avainasemassa. Setlementtityön tavoite kohdella ihmisiä kunnioittavasti yksilöinä on parhaita keinoja välttää ihmisryhmien ja -yksilöiden leimaamista, joka synnyttää ulkopuolisuuden kokemusta ja osaltaan saattaa sysätä huonoihin ratkaisuihin. m a t t i c a n t e l l M o n i k u l t t u u r i s e n t y ö n t o i m i a l a j o h t a j a, S e t l e m e n t t i l i i t t o Matkalla kotiini kuljen periaatteessa samoja katuja ja kujia, joita Syyriaan vapaaehtoisiksi lähteneet nuoret ovat kulkeneet. Työmatkani Ääriryhmä tai -ideologia voi vastata kuulumisen ja arvostetuksi tulemisen tarpeisiin erityisesti silloin, jos ihmisillä on kokemuksia ulkopuolisuudesta ja arvottomuudesta. painoisten uskonnollisten johtajien ja auktoriteettien tukemisella rajoitetaan radikaalien ääritulkintojen saamaa tilaa. kulkee aivan läheltä leppävaaralaista rukoushuonetta, jossa Syyriaan lähteneet serkukset mahdollisesti kävivät. Rukoushuone sijaitsee asuinkerrostalon pohjakerroksessa, ja nämä nuoret ovat mahdollisesti viettäneet aikaa myös paikallisessa kauppakeskuksessa ja muilla hengailukulmilla. Näin ollen polkumme saattoivat jossain vaiheessa kohdata. Onkin kiinnostavaa ja samalla häiritsevää pohtia mikä olisi voinut mennä toisin, Millaiset kokemukset olisivat tukeneet matkallelähtijöitä toimimaan toisin? Entä miten setlementtitoiminta sekä muut järjestöt ja tahot olisivat voineet ehkäistä ulkopuolisuuden kokemusta? Setlementtitoiminnalle on luontaista pyrkiä ratkaisemaan vaikeita asioita lähiyhteisöjen kanssa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja muutokseen ihmisistä itsestään lähtien. Paikka ja tila, jonne tuntee kuuluvansa, Olisi siis tärkeää tunnistaa henkilöitä, joilla on muodostumassa äärimmäisiä mielipiteitä ja saada luotua keskusteluyhteyttä. Tulisi synnyttää luottamuksellisia tilanteita, joissa vahvistetaan yhteisiä arvoja, mutta myös päättäväisesti vastustetaan radikaaleja ja yksinkertaistavia selityksiä. Nuoret olisi pitänyt tavoittaa esimerkiksi uskottavien roolimallien avulla ja käydä avoimesti läpi ajatuksia ja väittelyitä. Setlementeissä tai muussa 15 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

L I I K K E E S S Ä Työhyvinvointia tunturin laella Vuoden 2013 alussa käynnistyneet Avoimet setlementtiopinnot saatettiin onnellisesti päätökseen Pikku-Syötteen lumisissa maisemissa toukokuun alussa. Viimeisen opintojakson teemana oli työhyvinvointi, ja se toteutettiin kokemuksellisesti hyödyntämällä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Pikku-Syötteen tunturimaisemat tarjosivat koulutukselle luonnonkauniit puitteet, ja eri puolilta Suomea koulutukseen matkanneet pääsivät vielä hetkeksi nauttimaan lumesta ja talvesta. 16 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4 Avoimet setlementtiopinnot käynnistyivät vuonna 2013 Rovala-Opiston, Pohjola-opiston ja Suomen Setlementtiliiton yhteistyönä. Opintojen tarkoituksena on kertoa setlementtiliikkeen palvelukseen tuleville tarkemmin siitä, millaiseen paikkaan he ovat tulleet töihin. Tarve opinnoille on suuri, sillä setlementteihin tulee jatkuvasti uusia työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole selkeää käsitystä siitä, mistä setlementtityössä on kyse: eihän sen tarkka sisältö ole välttämättä tuttu kaikille pidempäänkään setlementtityössä mukana olleille. Avoimet setlementtiopinnot onkin suunnattu setlementtiliikkeessä toimiville työntekijöille, vapaaehtoisille ja luottamushenkilöille sekä kaikille muille setlementtiliikkeestä kiinnostuneille. Opinnoista saatiin erinomaista palautetta. Erityisesti opetuksessa käytetyt toiminnalliset menetelmät keräsivät kiitosta. Monet kokivat, että heillä on opintokokonaisuuden jälkeen parempi käsitys setlementtityöstä ja siitä, miten valtavasta liikkeestä

L I I K K E E S S Ä T e k s t i : K i r s i L o h t a n d e r K u v a t : K i r s i L o h t a n d e r j a L i i s a H ä n n i n e n Koulutuksessa hyödynnettiin myös toiminnallisia menetelmiä. Tällä kertaa rakennettiin yhteisöllinen pajutaideteos kaaostekniikalla. Kysyimme Pikku-Syötteellä neljältä setlementtiläiseltä, mikä Avoimissa setlementtiopinnoissa oli parasta mielenkiintoisia ja vastanneet Suomea tehdään. Toivon, että odotuksia. Päällimmäisenä vastaavia koulutuksia järjes- mieleeni jäi Pikku-Syötteen tetään myös jatkossa. Tämä työhyvinvointia käsitellyt osio, koulutus oli erittäin hyvin ja sillä aihe on mielestäni tärkeä ammattitaitoisesti järjestetty. ja mielenkiintoinen. Olen Koulutus tarjosi paljon eväitä tehnyt opinnäytetyöni työ- työelämään, ja Pikku-Syötteen hyvinvoinnista, ja siitäkin syys- luonto muodosti työhyvin- tä aihe on lähellä sydäntäni. vointia käsitelleelle osiolle parhaat mahdolliset puitteet. Terhi Toppinen-Häyrinen, kiinteistöpäällikkö, Setlementtiasunnot Oy I Opinnot antoivat paljon eväitä muun muassa oman Miten opinnot sujuivat järjestäjän näkökulmasta? esimiestyöni kehittämiseen. Liisa Hänninen, Oma näkökulmani on koulutusjohtaja, Setlementtiasuntojen kehittä- Pohjola-opisto, loppujen lopuksi on kyse. Setlementtiliikkeen palveluksessa on yli 4000 ammattilaista eri puolilla Suomea, ja työmuotojen kirjo on laaja. Parasta monen mielestä olikin se, että sai tutustua muiden setlementtien työntekijöihin. Positiivisen palautteen innoittamana Avoimille setlementtiopinnoille on luvassa jatkoa. Opintojen seuraavan kierroksen ensimmäinen jakso pidetään Helsingissä 28. 29. marraskuuta. Tarkempaa tietoa opintokokonaisuudesta löytyy Rovala-Opiston verkkosivuilta. Johanna Putaansuu, Numa-linjan linjavastaava, Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti I Parasta Avoimissa setlementtiopinnoissa oli erinomainen seura. Sain työkaluja ja tietoa oman työhyvinvointini kehittämiseen sekä uusia tuttavuuksia ja arvokkaita kontakteja. Samalla Pikku-Syötteen luonnon keskellä vietetty aika virkisti. Hanna Perälä, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön ohjaaja, Vaasan Setlementtiyhdistys I Opinnot ovat olleet misessä. Siihen peilaten koulutuksesta saadut uudet tuttavuudet ja tieto siitä, mitä eri setlementeissä tehdään, olivat koulutuksen parasta antia. Toivon entistä enemmän setlementtien yhteistä tekemistä ja tapahtumia myös tulevaisuudessa, sillä yhteiset tuttavuudet ja kontaktit ovat tärkeitä. Anne Uusitalo, Kalliolan kansalaisopiston toimistosihteeri, Kalliolan setlementti I Erityisen ihanaa oli tavata ensimmäistä kertaa muita setlementti-ihmisiä. Setlementtiyhteisö konkretisoituu uudella tavalla, kun muita tavatessa näkee, miten arvokasta työtä eri puolilla Oulun Seudun Setlementti I Kokemus koulutuksen toteuttamisesta oli antoisa ja Pikku-Syötteellä järjestetty osio oli kruunu pitkälle prosessille. Taival oli pitkä, sillä opintojen suunnittelu aloitettiin jo kuusi vuotta sitten. Kokemus opintojen järjestämisestä oli kuitenkin myönteinen, ja tulevien setlementtiopintojen sisältöä kehitetään osallistujilta saadun palautteen perusteella. Avoimet setlementtiopinnot jatkuvat tänä syksynä! 17 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

L I I K K E E S S Ä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää yhdessä paikallisten setlementtien kanssa yhteisöllistä vertaistoimintaa yli 60-vuotiaille. Projekti toimii vuosina 2013 2016 Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella ja kuuluu Eloisa ikä -ohjelmakokonaisuuteen. Osaaminen ja innostus kiertoon Klovneriaa, graffitipajoja, seniorisirkusta ja neulekahviloita. Muun muassa kaikkea tätä on luova yhteisöllinen vertaistoiminta, jossa osallistujia yhdistävät samankaltainen elämäntilanne, -vaihe tai -kokemukset. Setlementtiliiton koordinoiman Yhdessä mukana -hankkeen kautta toimintaan pääsevät kaikki yli 60-vuotiaat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa, Savonlinnassa ja Rovaniemellä. Tärkeintä on innostuneisuus ja halu osallistua. 18 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4

L I I K K E E S S Ä T e k s t i : M o n a S ä r k e l ä - K u k k o K u v a t : O r e n S i n g e r j a K i r s i L o h t a n d e r Klovneria (alla) rohkaisee kokeilemaan uusia asioita ja päästää luovuuden valloilleen. Klovneina Maarit Honkivaara, Erja Liuko ja Raija-Leena Löövi. Kalasataman graffitityöpajassa (vasemmalla) puolestaan inspiroiduttiin kesästä. Kuvassa graffitityöpajan ohjaaja Umut Kiukas, Yhdessä mukana -hankkeen työntekijä Asta Koskinen sekä osallistujat Eija ja Marja. Seniorisirkusta ja klovneriaa Yhteisöllinen vertaistoiminta muotoutuu aina toimijoidensa näköiseksi ja tarjoaa mahdollisuuksia löytää, tunnistaa ja käyttää omia voimavarojaan. Erilaiset luovat menetelmät ovat olleet toiminnassa hyvin suosittuja. Luovia menetelmiä käytetään erityisesti Hämeenlinnassa. Kaikki kokeilut pohjautuvat ajatuksellisesti sosiokulttuuriseen innostamiseen, jossa toiminnan perusedellytyksenä ja lähtökohtana on toimiva ja aito yhteisö. Vuosi sitten syksyllä pyörinyt seniorisirkus keräsi mukaan innostuneen joukon ikäihmisiä harjoittelemaan jonglöörausta, narutemppuja ja pyramidien tekoa. Temppuja kokeiltiin jokaisen fyysiset valmiudet huomioiden, ja tärkeintä oli hauska yhdessä olo. Seniorisirkus poiki ajatuksen myös klovneriasta. Klovneriakurssilla osallistujia innostettiin heittäytymään ja kokeilemaan klovnina oloa. Ilo ja nauru syntyivät toiminnan sivutuotteina, ja kurssilla huomattiin klovnin tunneskaalan olevan hyvin laaja. Innokkaita punanenäisiä klovneja on tarkoitus käyttää Hämeenlinnassa erilaisissa tapahtumissa ja välineenä uusien ihmisten tavoittamiseen. Seniorisirkus on jo päättynyt, mutta osallistujat pitävät edelleen yhteyttä. Seuraava klovneriakurssi on tarkoitus järjestää tänä syksynä Hämeenlinnassa. Ikääntyneiltä vertaistoimijoilta tuli toive myös nuorisokulttuureihin tutustumisesta. Toiminta aloitettiin urbaaniin nuorisokulttuuriin eli graffiteihin tutustumisella Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Hämeenlinnassa osallistujat pääsivät opastuksella maalaamaan tageja, jotka ovat tusseilla tai spraymaalilla kirjoitettuja nimimerkkejä. Helsingissä osallistujat saivat alkuun asiantuntijalta tietoiskun graffiteista ja niiden historiasta. Tämän jälkeen he pääsivät itse kokeilemaan graffitien tekemistä spraymaalein Suvilahden graffitiseinälle. Suunnitelmissa on ollut myös neulegraffitien kokeileminen sekä luovien menetelmien käyttö vaikuttamistoiminnassa. Vaikuttavat luovat menetelmät Luovien menetelmien ei aina tarvitse tähdätä johonkin erityiskykyyn. Oman luovuutensa voi päästää kukkimaan myös perinteisempiä menetelmiä käyttäen. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat Ladyt leipoo -ryhmä sekä neulekahvilat. Niiden tarkoituksena on opettaa toisille uusia taitoja, jotka itse osaa hyvin. Luovien menetelmien käyttäminen vahvistaa hyvinvointia. Uuden oppiminen ja kokeileminen yhdistää osallistujia ja vahvistaa myös uskoa omaan osaamiseen. Luovat menetelmät ovat vain yksi tapa toteuttaa yhteisöllistä vertaistoimintaa. Tarkoituksena on, että yhteisöllisen vertaistoiminnan kautta paikkakunnille muodostuu luonnollista omaehtoista yhteisötoimintaa. Yhteisöllisen vertaistoiminnan osallistujat kokevat tärkeäksi myös vaikuttamistoiminnan niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Vaikuttamistoiminnassa omaa luovuuttaan voi käyttää muiden hyvinvoinnin tukemiseen. Juuri nyt vertaistoimijamme ovat innostuneet neulomaan villasukkia Asunnottomien yön villasukkakeräykseen. On mukavaa auttaa konkreettisesti kun tietää, että apu menee oikeasti perille. Asunnottomien tilanne on vaikea, ja monet ovat meidän ikäisiämme. Tuntuu kamalalta ajatella, ettei itsellä olisi kotia minne mennä, pohtii eräs vertaistoimija. Yhteisöllinen vertaistoiminta voikin parhaimmillaan ilmentää kansalaisaktiivisuutta ja uudistaa yhteiskuntaa. 19 3 2 0 1 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

L I I K K E E S S Ä T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a : J y r ä n k ö l ä n S e t l e m e n t i n m e d i a p a j a Setlementeillä on tärkeä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa Heinolan kansalaisopiston rehtori Sirkka Suomi painottaa, että setlementtitoiminta tarjoaa nuorille paljon hyviä ja mielekkäitä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Jyränkölässä on huomattu, että nuoret työntekijät ovat setlementeille suuri voimavara. Kuvassa Jussi Varjo, Sirkka Suomi ja Reetta Korkelainen. Jussi ja Reetta työskentelevät Jyränkölässä Ytyä yhdistystyöhön -koordinaattoreina. Nuorisotakuu on ollut pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa puolentoista vuoden ajan. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut nuorisotakuu on yksi nykyisen hallitusohjelman kärkihankkeista. Sen tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Sirkka Suomi johtaa Jyränkölän Setlementin Takuulla!-hanketta, joka kartoittaa nuorisotakuun toteuttamistapoja setlementtikentällä. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Miksi on tärkeää, että setlementeissä toteutetaan nuorisotakuuta? Juuri nyt on tärkeää miettiä nuorten koulutuksen ja työelämän jatkopolkuja. Setlementtityö istuu hyvin nuorisotakuuseen. Esimerkiksi maahanmuuttaja- nuorten opintosetelikoulutukset ja työpajatoiminta soveltuvat suoraan nuorisotakuun toteuttamiseen. Takuulla!-hankkeen kautta olen iloisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon setlementtikentällä on rohkeita tapoja innostaa nuoria. Tällä hetkellä kuitenkin puuttuu kokonaiskuva siitä, mitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tehdään eri setlementeissä. Tavoitteenamme on saada tieto ja toimivat käytännöt leviämään laajalle ja kaikkien setlementtien käyttöön. Millaisia ajatuksia nuorisotakuu herättää setlementtikentällä? Kentällä on jo nyt lähdetty hyvin mukaan nuorisotakuuseen. Resurssien vähyys ja byrokratian lisääntyminen saattavat kuitenkin pelottaa, minkä vuoksi tarvitaan vuoropuhelua ja tiedon jakamista. Keskustelun kautta löydetään malleja, jotka lähtevät alueen nuorten tarpeista sekä kunkin setlementin erityisyydestä. On myös hyvä muistaa, että nuorisotakuun avulla luodaan uutta setlementtisukupolvea. Jyränkölän Mediapajan myötä olemme huomanneet, että nuorten läsnäolo työntekijöinä raikastaa ja uudistaa koko setlementtiä. Ei suunnitella ja tehdä vain kukkahattutätien kesken. Millaisen viestin haluat välittää setlementtikentälle? Laitetaan hyvät ideat ja toimivat työllistämismallit kiertoon! Nuorisotakuuseen pureudutaan myös syksyn liittokokoustapahtumassa perjantaina 21. marraskuuta Helsingissä. Kaikki setlementit ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan ja jakamaan tietoa ja kokemuksia. Tällöin myös esitellään Takuulla!-hankkeen tuloksia ja mietitään, miten setlementit menevät jatkossa yhdessä eteenpäin. 20 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 4