1 Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkaus 17.12.2014 Työryhmä: - Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka, talous, kilpailukyky Reijo Vuorento, pj. Kari Rajamäki Pekka Nykänen Sari Juutilainen Aarno Happonen Minna Selkomaa Mia Hahtala Jaakko Kuronen Auvo Gustafsson Hannu Tsupari Matti Raatikainen Joonas Hänninen (Tenho Hotarinen) Riitta A. Tilus Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen Tausta Varkauden seutu on osa Suomen merkittävää teollista perinnettä. Varkauden kaupungin pitkä ja menestyksekäs historia on pohjautunut erityisesti metsäteollisuuden menestykseen. Varkauden kaupunki on luonut työtä ja toimeentuloa ja heijastanut positiivista kehitystä ympärilleen Keski-Savoon. Leppävirralla on ollut perinteisesti merkittävää metalliteollisuusosaamista ja kansainvälistä metalliteollisuutta ja kaivostoimintaa. Lisäksi on ollut vientisahausta ja laivanrakennustoimintaa. Varkauden seudun metsävarat ovat tuoneet hyvinvointia koko alueelle. Varkauden seudun elintarvikeyritykset:
2 meijerit, lihanjalostuslaitokset, myllyt, leipomot ja elintarvikekauppa saivat raaka-aineensa talousalueelta ja työllistivät runsaasti paikallista väkeä. Varkauden seudun vienti on merkittävää. Vuonna 2013 sen arvo oli 582 Me joka on koko Pohjois-Savon viennin arvosta lähes 40 %. Hyvät yhteydet ja Kuopion läheisyys ovat osaltaan auttaneet Varkauden seutua kehittymään moderniksi suomalaisen teollisuuden menestysalueeksi joka elää ja hengittää voimakkaasti. Stora - Enson panostukset sekä jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Leppävirralle tuovat alueelle merkittävää kasvupotentiaalia. Kasvupotentiaalin kannalta tärkeitä ovat myös kehittämis- ja investointihankkeet pk-yrityksissä, joita on menossa merkittävässä määrin seudun pkyrityksissä. Elinkeinopolitiikassa on tehty paljon yhteistyötä. Alueella on toteutettu viime vuosina mm. seuraavat hankkeet (mukana osittain myös Pieksämäki): Yritys-Suomi yhteistyö, Uusyritys-keskus, Leader-ohjelma, Sisä-Savon kanssa elintarvikehankkeita, Yhteistyö matkailutuotteistuksessa ja markkinoinnissa. Rakennerahastojen ohjelmakausilla on ollut runsaasti hankkeita maaseudun, teollisuuden, matkailun ja palvelujen alalla. Toimijoina ovat olleet muun muassa Savonia AMK. Lisäksi on toteutettu erilaisia Yliopistollisia hankkeita. Kuntien välinen yhteistyö hankkeiden kautta on ollut aktiivista ja kunnat ovat rahoittaneet hankkeita merkittävästi. Alueen kuntien elinkeinotoiminnan yhteistyö onkin ollut kiinteää ja hyvää. Hankkeiden hakijoina ja toteuttajina ovat olleet eri kunnat ja kehittämisyhtiö sekä myös kolmannet osapuolet. Keski-Savon alue on suuri ja yhdyskuntarakenteeltaan hajanainen. Varkaus on alueen keskus ja sillä on tiivis asutusrakenne. Laajan Leppävirran kunnan alue on varsin kaksijakoinen. Kuopiossa ja Varkaudessa käydään työssä lähes yhtä paljon. Joroinen ja Heinävesi ovat maaseutumaisia kuntia, joiden harva - asutus ja sijainti ovat aiheuttaneet runsaasti pohdintaa siitä, kenen kanssa ja mihin suuntaan kuntien välistä yhteistyötä tulisi rakentaa. Ongelmana on myös selvityskuntien kuuluminen kahteen eri maakuntaan. Tämä on selvästi hankaloittanut kuntien välistä hankeyhteistyötä. Elinkeinoelämän kannalta maakuntaraja on keinotekoinen. Maakuntien kautta kuitenkin hallinnoidaan merkittävässä määrin erityisesti erilaisia EU - hankkeita. Erityisen tärkeätä näille kunnille on ollut ja on sote - palvelujen järjestäminen.
3 Heinävesi on sotessa suuntautumassa Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun. Joroinen hoitaa sotensa Varkauden kanssa, mutta erikoissairaanhoidossa haluaa hakea palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin on saatavissa. Varkauden seutu on nyt monessa suhteessa tienhaarassa kun teollinen tuotantopohja ja ympäröivä yhteiskunta ovat voimakkaassa murroksessa. Koko Keski-Savon alue on muuttotappioaluetta jossa väestön keski- ikä nousee samalla kun huoltosuhde heikkenee pitkälle tulevaisuuteen, ellei muutosta saada aikaiseksi. Muutoksen tuulia on ilmassa, mutta samalla on myös toiseen suuntaan vaikuttavia voimia. Selvitystyön aikana on käynyt ilmeiseksi, että Varkauden seutu tarvitsee jatkossa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Alueen talous Alueen talous on pohjautunut pitkälti metsäteollisuuden menestykseen ja kuntalaisten palvelut ja hyvinvointi kustannuksia ja tulopohjaa tasaavaan valtionosuusjärjestelmään. Alueen kunnat ovat kaikki keskimääräistä enemmän riippuvaisia valtion tuesta. Alueen aiemman valtaosaltaan metsäteollisuuteen perustuva strategia on vaihtumassa monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät ainakin - kone - ja energiateollisuus - puunjalostus ja biotalous - elintarviketuotanto - terveys ja hyvinvointi - puhdas luonto, vesi ja ilma - matkailu Varkauden seutukuntaan kuuluvat selvitysalueen suurimmat kunnat, eli Varkaus ja Leppävirta. Suurin toimiala on teollisuus.
4 Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. 2013 (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2006-2013 ja v. 2011, 2012, 2013 sekä 1-6 ja 7-12 v. 2013 Lähde: Pohjois - Savon liitto Seutukunta vastaa pääosaltaan myös selvitysalueen viennin määrästä. Se noudattelee pitkälti alueen toimialarakennetta.
5 Viennin kehitys Varkauden seutukunnassa (euroestimaatit) 2010 2011 2012 2013 keskimääräinen vuosimuutos % 2005-2013 (8 v.) Varkauden seutukunta A-X Kaikki toimialat 585 274 610 625 820 500 699 372 933 581 582 385-2,3 C Teollisuus 552 879 539 590 940 036 673 868 383 557 887 583-2,0 24-30 Koko metalli 296 517 028 404 583 258 490 041 016 372 321 445-1,0 Terveysteknologiaklusteri.... 24+25+28 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 295 963 896 402 938 397 486 621 394 370 449 394-1,0 Energiateknologiaklusteri 270 689 095 380 328 985 466 243 958 350 869 154-1,5 Energiateknologiaklusteri.... Lähde: Pohjois - Savon Liitto Alueen BKT (=bruttokansantuote) on tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys käyvin hinnoin alueella. Vuonna 2011 Varkauden seutukunnassa BKT:n arvo oli noin 834 miljoonaa euroa. BKT toimialoittain Varkauden seutukunnassa v. 2010-2011 (milj. ) (Arvonlisäys, brutto peruhintaan käyvin hinnoin) Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito 2010 2011 0 Toimialat yhteensä 769,2 833,7 01 Maatalous ja metsästys 5,6 6,2 02_03 Metsätalous ja kalatalous 20,2 22,1 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0,3 0,4 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 78,7 77,7 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 156,7 168,7 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 44,9 40,5 41_43 Rakentaminen 54,9 61,7 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 80,1 104,5 49_53 Kuljetus ja varastointi 31,3 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13,9 14,1 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalv. 5,5 6,7 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,9 10,8 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 81,2 85 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... (681+68209+683+69_82) 46,6 53,3 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25 31,2 85 Koulutus 24,5 24,8 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 68,9 72,3 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 18,9 19,2 97_98 Kotitalouspalvelut 2,1 2,2 Lähde: Pohjois-Savon Liitto
Heinävesi kuuluu Savonlinnan seutukuntaan ja Joroinen Pieksämäen seutukuntaan. Kun tarkastellaan alueen elintason yleisenä vertailuna pidettävää muuttujaa BKT/asukas, sijoittuvat kaikki alueen selvityskuntien seutukunnat keskiarvoa alhaisemmalle tasolle niin kansallisesti kuin Eu - ympäristössä. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2000-2011* Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pieksämäen seutukunta BKTA/Asukas, euroa 14998,7 15761,8 16118,9 17096,3 17808,9 18778,4 19148,2 22296 23989 22660,2 23221,2 25111,3 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 59,7 58,7 58,9 60,2 62,8 63,1 61,9 69,1 73,6 72,8 71,6 74,3 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 68,7 67,5 67,1 68,6 70,9 71,3 69,3 76,7 81,7 80 78,7 81,8 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 58,7 58,7 58,4 61,2 61,1 62,6 60,8 65,6 68,7 70,2 69,7 71,7 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 14998,7 15123,8 15161,3 15864,9 16270,8 16883,9 17005,7 18745,6 19432,7 18149,7 18304,2 19218,6 Varkauden seutukunta BKTA/Asukas, euroa 24444,8 26589,9 25677,1 26129,1 23152,8 25983,8 27410,1 28416,3 29953,4 24394,8 26446,9 29032,5 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 97,4 99 93,8 92 81,6 87,4 88,6 88,1 91,9 78,3 81,5 85,9 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 112 113,9 106,9 104,8 92,2 98,7 99,3 97,8 102 86,2 89,7 94,5 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 95,7 99 93 93,6 79,5 86,6 87,1 83,6 85,7 75,6 79,4 82,9 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 24444,8 25310,8 25080,2 26339,4 23671,9 26355,9 27875,2 28369,9 29420,4 23129,1 25045,6 26715,5 Pohjois-Savo BKTA/Asukas, euroa 19161,9 20409,9 20969,8 21644,1 22202,6 23443,7 24359,7 26445,3 28105,6 25508,9 26880,1 29465,7 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 76,3 76 76,6 76,2 78,3 78,8 78,8 82 86,2 81,9 82,9 87,2 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 87,8 87,4 87,3 86,8 88,4 89,1 88,2 91 95,7 90,1 91,2 95,9 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 75 76 75,9 77,5 76,2 78,1 77,4 77,8 80,4 79 80,7 84,1 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 19161,9 19637 19880,6 20504,3 20844,7 21762,1 22296,1 23267,6 23750,2 21160,9 21989,3 23346,7 KOKO MAA BKTA/Asukas, euroa 25539 26848,1 27621,1 27916,9 29124,1 30008,8 31476,8 34002,6 34943,7 32276,1 33323,2 35016,6 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 101,7 100 100,9 98,2 102,7 100,9 101,8 105,4 107,2 103,6 102,7 103,6 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 117 115 115 112 116 114 114 117 119 114 113 114 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 25539 26062,8 26476,6 26945,2 27975,3 28692,7 29843,5 31302,3 31248,4 28443,8 29266,1 29925 6 Alueen kansantuotteen kasvattamisen edellytykset ovat kuitenkin olemassa mutta se vaatii kovia ponnisteluja. Erityisen tärkeätä on keskeisten toimialojen yhteistyö ja niistä tuleva synenergia. Jotkut toimialat keskittyvät yhdelle alueelle kuten teollisuus pääasiallisesti Varkauteen. Leppävirralla on voimakas kehittämispanos energiateknologiaan ja myös hyvinvointiklusteriin. Puunjalostuksen ja biotalouden mahdollisuudet alueella ovat merkittävät. Matkailu sekä maaseudun elinvoiman kehittäminen ovat tärkeitä erityisesti Heinävedellä, Joroisissa ja Leppävirralla, jossa on panostettu erityisesti hyvinvointi- ja liikuntamatkailun ja -palveluiden kehittämiseen Alueen elinvoima onkin jatkossa nähtävä alueen eri toimijoiden yhteisenä ponnistuksena jossa yhdistyvät elinkeinoelämän edellytysten parantaminen, kuntien tiivistyvä yhteistyö mutta myös kansalaisten aktiivisuus ja uuden luominen.
7 Pelkkä halu ja into eivät kuitenkaan riitä - tarvitaan toimintaa ja toimijoita. Kunnilla on tässä prosessissa merkittävä rooli. Kuntien talous Alueen kuntatalouksia leimaa tulopuolella alhainen tulotaso ja korkeat valtionosuudet. Menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja selvitysalue uhkaa muodostua pysyvästi alijäämäiseksi. Kuntien asukkaiden tulotaso on maan keskiarvoa alhaisempi ja vaikka mukaan lasketaan kaikki verotulot jää kokonaisuus alhaisemmaksi kuin vastaavankokoisissa kunnissa, mikäli kunnat yhdistyisivät. Alhaista verotuloa kompensoivat merkittävästi kunnille tulevat valtionosuudet, jotka nostavat alueen kuntien tuloja merkittävästi.
8 Kokonaisuudessan kuntien tulopohja ei eroa maan keskiarvosta tai vastaavansuuruisista kunnista, mikäli kuntaliitos toteutuisi. Selvitysalueen menot ovat verrattain korkeat, mutta eivät mitenkään erityisesti. Selvityksen aikana on keskusteltu erityisesti sosiaali-ja terveydenhuollon
9 kasvaneista kustannuksista ja niiden hallinnasta. Sote- menot ovat pysyneet verrattain korkeina ja paineet niiden edelleen kasvuun ovat voimakkaat. Erityisesti Heinäveden sote - kustannukset ovat korkeat johtuen kunnan merkittävistä panostuksista erityisesti vanhustenhuollon kehittämiseen. Varkauden sairaalan ylläpito tuo Varkauden kaupungille omat haasteensa sekä myös Joroisille, jonka sote:n Varkaus hoitaa isäntäkuntana. Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet maan keskiarvoa korkeammat Joroista lukuun ottamatta. Myös perusterveydenhuollon menot ovat korkeat. Tämä kehitys johtuu osittain väestön ikärakenteesta ja merkittävästä sairastavuudesta, minkä johdosta alueen kuntien valtionosuudet nousevat uudessa valtionosuusjärjestelmässä, jossa sairastavuuden painoarvo kasvaa. Entä tulevaisuudessa? Mikäli väestökehityksen suuntaa ei saada muutettua, väestön ikääntymiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa edelleen samalla kun lasten ja nuorten palveluiden kysyntä pienenee.
10 Johtopäätöksenä on, että jatkossa selvityskuntien on siirrettävä vielä voimakkaammin palvelujen painopistettä lasten ja nuorten palveluista ikäihmisten palveluihin. Tämä vaatii rakenteellisia muutoksia näihin palveluihin. Samalla on huolehdittava siitä, että sote - menojen kasvuun vaikutetaan rakenteellisin muutoksin niin, että sitä voidaan hallita nykyistä paremmin. Tätä kirjoitettaessa sote - ratkaisun toimeenpano on avoin, eikä sen vaikutuksia ole voitu ottaa huomioon kuin laskettaessa kuntien osuutta sote - alueen rahoitukseen. Kriisikuntamenettely Kriisikuntamenettely on vakiintunut tapa pyrkiä jo etukäteen ennakoimaan kunnan taloustilanne. Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa
jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Vuonna 2013 kriisikuntakriteerit täyttyivät alueen kunnissa seuraavasti: 11 Rajaarvo Keski- Savo Joroinen Heinävesi Leppävirta Vuosikate, /as < 0 163 306 231 617-85 Tulovero-% > 19,89 20,07 20,75 20,00 20,00 20,00 Lainamäärä, /as Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) > 3830** Varkaus 2234 4222 2589 1063 2360 < 0 465 658 336 498 449 Omavaraisuusaste, % < 50 % 59,2 % 41,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 43,8 % 65,3 % 45,0 % 55,9 % 72,9 % 27,0 % 60,2 % 43,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntalakia on tarkoitus muuttaa niin, että vuonna 2017 tarkasteluun otetaan koko kuntakonserni. Tämä muuttaa eräiden kuntien tilannetta dramaattisesti, kun kunnan velka on merkittävältä konsernin yhtiöissä. Tällainen tilanne on erityisesti Varkauden osalta, jonka konsernivelka on jo noin 7000 euroa/asukas.
12 Varkauden kaupunki on hyväksynyt merkittävän sopeutusohjelman vuosille 2015-2016 tavoitteena talouden toimintakatteen vahvistaminen niin, että negatiivinen kierre voidaan katkaista ja talouden epätasapaino korjata. Varkauden kaupungin valtuuston 4.12.2014 hyväksymässä vuoden 2015 talousarviossa todetaan: Varkauden kaupungin talous Vuoden 2013 tilinkauden tulos oli alijäämäinen 6,2 M ja vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä tulee olemaan 2,9 M. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelman mukaan talouden tasapaino on saavutettava vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen toimialoille antaman vuoden 2015 ja taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 raamin mukaan toimialojen toimintakatteiden tuli laskea vuonna 2015 3,1 % verrattuna vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan ja vuonna 2016-3,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosina 2013 ja 2014 syntyvät alijäämät katetaan vuosien 2015-2016 aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Tämän lisäksi joudutaan tarkistamaan veroprosentteja sekä tuloveron että kiinteistöveron osalta. Tuloveroprosenttia korotetaan vuodelle 2015 0,25 prosenttiyksikköä ja suunnitelmavuodella 2016 0,25 prosenttiyksikön verran (yht. 0,5 prosenttiyksikköä). Myös kiinteistöveron tulo-odotukseen sisältyy taloussuunnitelmassa korotus vuodelle 2016. Vuoden 2015 talousarvioesitys on 1,9 M ylijäämäinen.
13 Kuntien taloutta voidaan arvioida monin eri tavoin. Kunnan riittävä tulorahoitus ja rahoitusasema ovat tärkeitä tunnuslukuja pohdittaessa kunnan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Keski-Savon kuntien tulorahoituksen riittävyys Lähde: Tilastokeskus sekä Keski-Savon kuntien tilinpäätökset Kunta/kuntaryhmä Asukas- Verotettavat tulot Tulovero-% Valtionosuus Vuosikate 2013 Vuosikate Kertynyt yli-/ luku muutos käyttö- ka 2010-2013 alijäämä 2013 31.12. 2013* 2012-13 2013 2014 tuloista 1), % Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2) 2013 /as. % 2013* /as. /as. /as. /as. /as. /as. Varkaus 22 107 14 967 1,5 20,00 20,50 26-85 383 138 546 449-465 Leppävirta 10 170 13 787 1,3 20,00 20,00 37 617 730 379 491 498-162 Joroinen 5 213 13 473 3,5 20,00 20,25 32 231 341 155 221 336-1 243 Heinävesi 3 667 11 344 2,7 20,75 20,75 44 306 419 270 256 658-806 "KeskiSavo" 41 157 14 160 1,8 20,05 20,37 31 163 466 211 474 465-519 20 000-50 000 as. kunnat 1 073 072 17 063 2,9 19,70 20,08 21 354 340 775 528 Koko maa 5 451 270 16 815 3,1 19,38 19,74 22 380 369 1 290 931 = Kriisikuntakriteeri täyttyy 1) Käyttötulot = Verotulot + Valtionosuudet + Toimintatuotot 2) Kokoluokan ja koko maan konsernien kertynyt ylijäämä vuodelta 2012 Kunnat elinvoiman tekijöinä Tärkeätä elinvoiman kehittämisen kannalta on yhteinen näkemys ja halua viedä asioita eteenpäin. Selvityksen aikana on jouduttu kysymään useampaan kertaan: onko tämä porukka se jonka kanssa jatkossa haluamme yhteisesti ja tiiviisti toimia? Tämä on se peruskysymys, johon on vastattava jotta päästään eteenpäin. Selvitysalue on haastava ja keskeistä tulevan menestyksen kannalta on, että yhteistyö ja yhteinen tulevaisuuden näkemys voisi heijastaa uutta elinvoimaa myös lähialueille ja muihin lähellä oleviin kuntiin. Kuntien elinvoimapolitiikasta on puhuttu pitkään - vähitellen se on hahmottumassa ja siihen liittyy olennaisesti kuntien toimintaympäristön ja itse kunnan roolin muutos. Kunta ei ole enää pelkkä hyvinvointipalveluja tuottava organisaatio, vaan se on keskeinen taloudellinen toimija alueellaan. Hyvällä yhteistyöllä ja elinvoimapolitiikalla alueet ja kunnat voivat menestyä ja tuottaa lisäarvoa niin aluetaloudelleen kuin asukkailleen.
14 Elinvoiman edistämisen voidaan jakaa kolmeen pääkokonaisuuteen, jotka ovat 1. Resurssit. Näitä ovat - ikärakenne, työllisyys, osaaminen, elinkeinorakenne, kuntatalous 2. Vuorovaikutteisuus - sosiaalinen pääoma, paikallisyhteisöt, verkostot, osallisuus, yhteisöllisyys, paikallisidentiteetti, kulttuuri 3. Tulevaisuuden tekeminen - uutta luova, proaktiivinen, strategiset valinnat, kunnan uudelleen asemoiminen, tahtotila, demokratia, osallistuminen. Elinvoimaa ja sen johtamisen kokonaisuutta voidaan kuvata seuraavasti: Tähän voidaan lisätä vielä viestintä, joka tulevaisuuden tekemisessä ja toteuttamisessa on entistäkin tärkeämpi. Viestinnällä annetaan yleiskuva alueesta ja alueen kunnista ja informoidaan tulevaisuuden tekemistä. Keskeistä on myös tarkastella ja asemoida ne tekijät, jotka estävät uuden luomista ja paremman tulevaisuuden saavuttamista, eli minimoida negatiiviset muutosvoimat. Analyysin ja kipukohtien tunnistamisen jälkeen on mentävä eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Seikkailu voi olla kokonaisvaltainen tarina siitä, kuinka parempaan lopputulokseen päästään. Se ei tietenkään voi koostua fraaseista ja skenaarioista, vaan vaatii valtavasti tekemistä paikallisilta päätöksentekijöiltä.
15 Kunnat muutoksessa Elinvoiman sisällöstä on keskusteltu vilkkaasti viime vuosien aikana. Mikä on nykymaailmassa elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne? Ainakin sellainen, joka ei tarpeettomasti kilpaile yrityksistä ja hyvistä veronmaksajista vaan katsoo alueen kokonaisetua. Yhteisen edun sisäistäminen on myös kuntarakenteen kehittämisen perusoivallus. Kunta on asukkaittensa yhteisö. Se edustaa muuhun maailmaan päin niin alueen yrityksiä, järjestöjä kuin kuntalaisiaan. Siksi elinvoimaan liittyy usein myös imago ja brändi. Kuntaliitoksenkin osalta tulee arvioida sen vaikutuksia erityisesti alueen kilpailukykyyn, elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyteen. Elinvoima on pitkälti alueellinen - ei kunnallinen käsite. Kuntaorganisaatiossakin muutoksen tuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti. Perinteinen virastomalli on jäämässä taakse ja siirrytään verkostoitumisen ja hybridien maailmaan. Puhutaan kuntaorganisaation toimintojen ja rakenteiden uudelleenskaalauksesta alueen elinvoiman lähteenä. Kuntien toiminta on yhä enemmän konsernimaista ja yhä merkittävämpi osa alueen muiden toimintojen kokonaisuutta. Esitetty Sote - uudistus voi merkitä merkittävää muutosta kunnan toimintoihin jos keskimäärin noin puolet perustoiminnoista siirretään kunnan päätösvallan ulkopuolelle kuntien ollessa lähinnä vain rahoittajan roolissa. Jotta uudistus voisi toimia, on kunnilla ja niiden tuotanto - organisaatioilla oltava merkittävät kannustimet tehokkaaseen toimintaan.
16 Mikäli sote - uudistus toteutuu ja siirtää toimintaa ja valtaa peruskunnalta kuntien yhteenliittymille, peruskunnan tehtävä alueen elinvoiman varmistajana vain korostuu. Kuntarakenneratkaisuilla saattaa olla myös vaikutusta Varkauden sairaalan tulevaisuuteen. Nykyistä vahvempi Keski - Savon alue voisi houkutella jatkossa mukaan myös muita lähikuntia. Näin yhtenäinen Keski-Savo olisi vahvempi toimija uudella tuotantoalueella kuin verrattuna siihen, että kukin kunta toimii erillään. Jatkossa hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuus ja yhtenäiset hoitoketjut painottuvat Tämän myötä alueellisten hyvinvointikeskusten panostamiseen tullaan panostamaan. Tämä avaa uudenlaisia näkymiä myös Keski-Savon alueen sote - toiminnalle. Uusiutuminen Elinvoiman yhtenä osana on kyky jatkuvaan uusiutumiseen, muutokseen ja myös kyky erikoistua. Varkauden seudulla kokonaisuuden hallinta on haastava monella tavoin. Seutu on hajanainen ja yhdyskuntarakenne hajautunut. Vain Varkauden kaupunki muodostaa selvän väestön keskittymän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen. Selvitykset osoittavat, että niin taloudelliseen kuin henkiseen taantumaan ajautumisen riski on erityisen merkittävä pääomavaltaisen teollisuuden ja luonnonvaroihin perustuvilla aloilla ja alueilla. Varkauden seudulla tämä riski on merkittävä ja juuri siksi on toimittava. Alueen elinvoima on myös sisäistä ja sen kehittämiseen tähtäävät voimatkin pitkälti sellaisia joihin voidaan alueen toimijoiden osalta merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan alueen elinkelpoisuus, jota arvioidaan alueen ulkopuolelta, on toinen kokonaisuus. Elinkelpoisuutta voidaan arvioida esimerkiksi alueen ennakoidulla talouden kestävyydellä, luonnonvarojen ja ekosysteemin toimivuudella, tuottavuudella ja sosiaalisilla kokonaisuuksilla, kuten verkkoyhteyksien toiminnalla. Varkauden seudulla on elinvoimaa ja potentiaalia, jota on kehitettävä. Elinvoiman vahvistamisen kautta on mahdollista parantaa myös alueen elinkelpoisuutta ja siten vetovoimaa.
17 Elinvoiman resurssit Alueen resurssit ovat olleet kohtuulliset vaikka teollisuuden rakennemuutos on koetellut Varkautta rajusti. Kilpailukyky avainaloilla on kuitenkin säilynyt. Tätä osoittaa StoraEnson uudet investoinnit kartonkitehtaaseen. Myös puunjalostuksen ja biotalouden osalta on merkittävää kehittämistoimintaa ja potentiaalia. Jätteenpolttolaitos Leppävirralle on toinen kansallisestikin merkittävä investointi alueelle, eli Riikinvoima Oy. Heinävedellä on teknokemian osaamisen keskittymä ja lisäksi Rajamäen etikkatehdas. Alueen merkittävin elinkeinojen kehittäjä on Navitas Oy, jonka tj. Jouko Laitinen on hahmotellut Varkauden seudun kehityksen kokonaisuutta seuraavasti: Tällaisen nelikentän kautta voidaan myös hahmottaa kuntauudistuksen tarpeellisuutta. Ollaanko yhdessä enemmän? Jos ollaan, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Innovaatioalusta Elinvoiman kannalta keskeistä on myös elinkeinoelämän ja alueen muiden toimijoiden yhteistyö. Jotta se voisi toimia optimaalisesti, tarvitaan uudenlaista
18 innovaatioalustaa jossa yhdistyy nykyisten yritysten ja muiden toimijoiden osaaminen investointeihin ja uuden luomiseen. Innovaatioalustan keskiössä on osaamisen kehittäminen. Lappeenrannan teknillinen Yliopisto (LUT) ja ammattikorkeakoulu Savonian yhteiset panostukset luovat eteenpäin suuntautuvan innovaatioalustan. Keskeisiä tekijöitä Varkauden seudulla tältä osin ovat ainakin: 1. Riikinnevan ekovoimalaitosprojektin hyödyntäminen konkreettisena T&K toimintaympäristönä 2. Innovaatioalusta tekee nuorille näkyväksi energiateknologian koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet 3. Innovaatioalusta vahvistaa olemassa olevaa luottamusta toimijaverkostossa (yritykset, tutkimus, kunnat) 4. Innovaatioalusta toimii tärkeänä PK-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukena 5. Lisää kansainvälisyyttä seudulla 6. Seudun laaja teollisuuspohja tukee myös LUT:n strategisia valintoja 7. Tukee sekoitettujen tiimien luomista ja on siten synnyttämässä uutta ja suurempaa 8. Loisi imua ja saisi yritykset ottamaan vahvemman otteen kehittämisestä ja omistajuudesta 9. Auttaisi potentiaalisten koulutettavien henkilöiden saamista seudulle 10. Mahdollistaisi suuremman joukon osallistumisen ja vaikuttamisen asoihin 11. Edesauttaisi SpinOff- yritysten syntyä ja auttaisi tutkimus- ja yritysideoiden nopeaa käsittelyä ja kehittämistä. Mitä sitten käytännössä ovat menestyvät yritykset ja miten niiden toimintaedellytyksiä ja myös kilpailukykyä voidaan parantaa? Alueen toimijoiden menestykselle on tärkeätä, että ydintoimijoilla on riittävät tuki - ja alihankintaketjut sekä toimivat tietoliikenne ja muut yhteydet. Myös fyysiset ja muut resurssit kuten osaava työvoima, tulee olla kunnossa.
19 tässä kolmiossa kuntien vaikutus kohdistuu erityisesti edellytysten luomiseen. Siinä keskeistä on muun muassa riittävät tietoliikenne ja muut liikenneratkaisut. Myös koulutus ja muu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeätä sekä luonnollisesti rakennettu ympäristö, maankäyttö - asumis - ja liikennepolitiikka hyvien peruspalvelujen lisäksi. Laadukkaan, työelämäorientoituneen koulutuksen merkitys kasvaa jatkossa. Alueen menestyksen kannalta tärkeätä on, että keskeiset ns. CORE - toimijat kehittyvät ja vahvistuvat alueella ja että mahdollisimman monesta Support - toimijasta voisi kehittyä ydinosaaja, CORE - toimija. Varkauden seudun merkittäviä tämän hetken YDIN ja niitä tukevat toimijat ovat ainakin: YDIN: StoraEnso, Foster Wheeler, Andritz, Honeywell, Gebwell, Högfors gst, U-cont, Sahal, AFT, Roadtest, Proxion, Fiskars, Metos, Parmarine, Parmaco, Berner TUKI: Pöyry, Etteplan, Rantotek, Sveco, Sahala Works, Warkaus Works, Cleanflame, NPS, Elcoline, Caverion, Teijo Talot, Parmaco, Savo Pak.Tulikivi, Pivaset, Wellmanpak, Oravikosken konepaja, Oplatek, Pertemet, Supset Muuttuvan toimintaympäristön kannalta keskeisessä asemassa ovat ainakin: Osaamisen ympäristö: Savonia, LUT, SAKKY, Navitas, Wäläkky Fyysinen ympäristö: Valtatiet (5- ja 23-tiet), kunnat, rautatie, sähköverkko, Navitas, toimitilat, tehtaat, energia (vesi yms.) Vaikka osaamisen kehittäminen kohdistuu paljolti edellä mainittuihin toimintoihin, on esimerkiksi matkailulle alueella valtava potentiaali. Alue on laaja ja hyvin kaunis vesireitteineen, kanavineen, saarineen ja nähtävyyksineen. Matkailun kehittäminen on osa alueen kokonaisbrändiä, jota on kehitettävä. Jotta Varkauden seutu voisi jatkossakin kehittyä ja olla elinvoimainen, on alueen toimijoiden, myös kuntien, tiivistettävä yhteistyötään. Uuden luominen: Uuden luominen voi olla joko reaktiivista tai proaktiivista. Reaktiivisuus merkitsee, että seurataan sivusta ja reagoidaan erilaisiin muualta tulleisiin ärsykkeisiin ja muutosehdotuksiin. Tällaisessa maailmankuvassa kuntakin on vain rea-
goija, ei itse aloitteellinen toimija. Reaktiivinen kunta kyllä antaa lausuntoja eri asioista mutta ei välttämättä ole kärjessä kun alueen elinvoimaa tulisi kehittää. Reaktiivinen kunta osallistuu kyllä selvityksiin jos on pakko mutta ei lähde niiden pohjalta uudenlaiseen uudistamiseen tai aseta nykyisiä tapoja tai yhteistyökuvioita kyseenalaiseksi. Tietenkin on pitkälti niin, että ulkoiset tekijät monesti jyräävät alleen paikallisen kehittämisen. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti silloin jos alueen yksi merkittävä työnantaja, työllistäjä ja veronmaksaja menettää markkinaosuuksiaan ja sen toiminta joutuu vaikeuksiin. Tällöinkin voidaan - kuten aina - tehdä valintoja erilaisten toimintalinjojen välillä. Reaaliset mahdollisuudet ovat luonnollisesti pienemmät jos ulkoiset muutokset kohdistuvat alueelle erittäin rajusti. Rakenteellisessa muutostilanteessa on oltava myös realisti. Tosiasiat on tunnustettava ja mentävä eteenpäin. Alue tai kunta ei kuitenkaan ole uskottava toimija jos se ajelehtii ilman selkeää suuntaa. Kuntalaivakin voi joutua myrskyisille vesille josta jotenkin on päästävä turvasatamaan. Kun kurkistetaan tulevaisuuteen, on hahmoteltava ensin yhteinen tulevaisuudenkuva ja jos siitä päästään yhteisymmärrykseen, niin sitten toimintavaihtoehtoja miten tavoitetila saavutetaan. Visio ja valinta ovat ennakointia ja osa myös kuntarakenneuudistusta. Strateginen toiminta onkin pelkistetysti pidemmän aikavälin päämärän saavuttamisen eteen tehtävää työtä. Mitä ilmeisimmin Varkauden seudulla olisi hyvä määritellä kuntien yhteinen tahtotila. Tärkeätä on, että myös Pieksämäki olisi siinä mukana. Brändäys Eletty historia vaikuttaa nykytilanteeseen. Varkauden seudun erityispiirteet ovat teollisessa perustassa ja samalla maaseutumaisessa ympäristössä. Kuopion läheisyydellä on oma erityinen merkityksensä. Historialla voi olla merkittävä rooli niin nykytilan analysoinnissa kuin tulevaisuuden näkymillä. Mikä on Varkauden seudun nykytilanne? Miten sitä voitaisiin kuvailla? Mikä on Varkauden seudun brändi? Onko se yhteinen koko alueelle? Esimerkiksi perinteisen teollisuuspohjaisen Porin alueen brändi on nykyisin Porin jazz + Suomi- Areena. Mikä se voisi olla Varkauden seudulla? 20