Sisällysluettelo Puheenjohtajan puheenvuoro... 2 Sihteeriltä... 3 Suomen Toksikologiyhdistyksen hallitus vuonna 2007... 4 Uusi toksikologiyhdistyksen jäsen... 4 Vuosikertomus Suomen Toksikologiyhdistys r.y.:n toiminnasta vuodelta 2006... 5 Kokouskutsu Suomen toksikologiyhdistyksen vuosikokous 2007... 7 Vuosikokous Oulussa 14 16.5.2007, Tieteellinen ohjelma...8 Lääkeaineen metaboliaominaisuudet lääkekehityksen ja hoidon sudenkuoppana Miia Turpeinen...10 Helsinkiin siirtymistä odotellaan kokemuksia Euroopan kemikaalitoimistossa työskentelystä Kimmo Louekari...11 Ansioituneita toksikologeja... 13 JÄSENANOMUS...15 OSOITTEEN JA NIMENMUUTOSILMOITUS... 16 Kustantaja: Painopaikka: Toimittaja: Suomen Toksikologiyhdistys r.y. Kopijyvä, Kuopio Eeva Liisa Sainio, Toxlex Oy, Paciuksenkaari 25 C 26, 00270 Helsinki, eeva liisa.sainio@kolumbus.fi, puh 050 5836468 The Finnish Society of Toxicology http://www.toksikologit.fi EUROTOX http://www.eurotox.com IUTOX http://www.iutox.org Society of Toxicology http://www.toxicology.org www.reachinfo.fi www.sttv.fi/kemo www.ec.europa.eu/enterprise/reach/index_en.htm (mm työpaikat) http://ecb.jrc.it/reach/ (RIP Guidance & Tools)
2 Puheenjohtajan puheenvuoro Hyvät toksikologit! Toivottavasti alkanut vuosi on ollut työntäyteinen, mutta myös menestyksellinen teille kaikille! Nyt auringon myötä ja talven kääntyessä kevääseen on aika siirtää katseet kohti Oulua, jossa pidetään 15. 16. toukokuuta 2007 seuraava vuosikokous ja sen yhteydessä saamme tutustua myös tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneeseen Suomen toksikologian tutkijakouluun. Kaksipäiväisen kansainvälisen kokouksen aiheena on REACH ja in silico menelmien käyttö toksikologiassa sekä ympäristökemikaalit pohjoisilla alueilla. Näitä aiheita toivottiin edellisessä vuosikokouksessa. Suomen Toksikologiyhdistys järjestää kokouksen yhteistyössä Suomen toksikologian tutkijakoulun ja Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun kanssa. Ensimmäinen kokouspäivä koostuu REACHin ja tutkimusmenetelmien tarpeesta tulevaisuuden toksikologian alan tutkimuksessa ja uusista avauksista yhdistää erityyppisiä menetelmiä mahdollisimman monipuolisen riskinarvioinnin perustaksi. Toisena päivänä keskitymme pohjoisen ympäristön monitoroinnin ja tutkimuksen tämän hetkiseen tilaan ja tulevaisuuden linjauksiin. Miten ilmastonmuutos muuttaa ympäristökemikaalikuormaa ja mikä on sen vaikutus eläinten ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin arktisilla alueilla? Luennoitsijat esittävät myös uusia mahdollisia mittareita seurantaan. Kokous on osa Suomen polaarivuoden kansallista toimintaa. Kokouksen tarkempi ohjelma on tämän lehden sivuilla, ja ilmoittautua voi Arktisen lääketieteen keskuksen sivuille (arctichealth.oulu.fi) 2.4.2007 lähtien. Kokoukseen osallistuminen on jatkoopiskelijoille ja yhdistyksen jäsenille ilmaista. Osallistujat voivat esittää kokouksessa postereitaan, ja abstrakteja varten on oma lomake ilmoittautumisen yhteydessä (arctichealth.oulu.fi). Toivomme runsaasti posteresityksiä, sillä jaamme parhaan posterin palkinnon! Vuosikokouksen jälkeen on perinteinen illanvietto, jossa on tarjolla hyvää ruokaa, viiniä, musiikkia ja tietysti hyvää seuraa. Toivon, että mahdollisimman moni toksikologi löytää tiensä Ouluun. Olette lämpimästi tervetulleita! Hyvää kevättä toivottaen, Arja Rautio
3 Sihteeriltä Hyvät toksikologit, Hallitus aloitti vuoden 2007 työnsä tammikuussa pidetyssä kokouksessa, jossa nousi esille mm. huoli jäsenmaksujen maksaneiden vähäisestä määrästä verrattuna jäsenmäärään. Tähän lehteen onkin liitetty jäsenmaksulomake vuodelle 2007. Kokouksessa todettiin myös lisärekrytoinnin olevan tärkeä tehtävä, johon pitäisi panostaa tulevaisuudessa. Vuoden 2007 EUROTOX kongressia pidetään Amsterdamisssa 7. 10. lokakuuta. Teemana tänä vuonna on Missing links. Kokouksessa muistetaan myös edesmennyttä pitkäaikaista toksikologia alan vaikuttajaa Robert Kroesta, joka toimi Amsterdamin kokouksen valmistelukomitean puheenjohtjana viimeisiin päiviin asti. Lisää tietoa kokouksesta löytyy EUROTOX:in kotisivuilta www.eurotox2007.org. Seuraava IUTOX kokous pidetään Montrealissa, Kanadassa, 15 19. heinäkuuta. Teemana tänä vuonna on Toxicology, Serving Discovering Society. Kanadan kokous on myös kansainvälisen toksikologian kongressin (International Congress of Toxicology) 30 vuotisjuhla. Sihteeri Madeleine Nyman
4 Suomen Toksikologiyhdistyksen hallitus vuonna 2007 Rautio Arja, puheenjohtaja Centre for Arctic Medicine PL 5000 90014 Oulun yliopisto Puh. 08 537 6201 arja.rautio@oulu.fi Lensu Sanna, jäsen Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto, PL 95, 70701 Kuopio. Puh 017 201351 Sainio Eeva Liisa, toimittaja Toxlex Oy, Paciuksenkaari 25 C 26 00270 Helsinki eeva liisa.sainio@kolumbus.fi Puh 050 5836468 Kohila Tarja, jäsen Viikki Lab. Animal Centre PL 56 00014 Helsingin yliopisto tarja.kohila@helsinki.fi Nyman Madeleine, sihteeri Maa ja metsätalousministeriö/kala ja riistaosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto madeleine.nyman@mmm.fi Akkanen Jarkko, taloudenhoitaja Joensuun yliopisto Biologian laitos PL 111 80801 Joensuu jarkko.akkanen@joensuu.fi Heiskanen Kaisa, jäsen Orion Corporation ORION PHARMA Nonclinical R&D, Tengströminkatu 8, P.O.Box 425, FI 20101 Turku Tel. +358 10 426 7184, Fax +358 10 426 7510 Kojo Anneli, jäsen Sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Säästöpankinranta 2 A, PL 210, 00531 Helsinki anneli.kojo@sttv.fi Uusi Toksikologiyhdistyksen jäsen Hannu Kiviranta on hyväksytty uudeksi jäseneksi Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan!
5 VUOSIKERTOMUS SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS r.y.:n TOIMINTAVUODELTA 2006 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta on kuluneen vuoden aikana ollut aktiivista. Hallitus on pitänyt yhteyttä yhdistyksen jäsenistöön jäsentiedotteen avulla. Vuonna 2006 julkaistiin 2 jäsenlehteä. Yhdistys on myös tiedottanut toiminnastaan kotisivujen kautta (osoite: http://www.toksikologit.fi) sekä sähköpostitse. Yhdistyksen hallituksen kokoonpano vuonna 2006: Arja Rautio, puheenjohtaja Anne Höytö, sihteeri Jarkko Akkanen, taloudenhoitaja Kaisa Heiskanen, jäsen Tarja Kohila, jäsen Anneli Kojo, jäsen Madeleine Nyman, varapuheenjohtaja Eeva Liisa Sainio, jäsen Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2006 aikana 5 kertaa. Sen lisäksi pidettiin 2 sähköpostikokousta. Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet Ilse Alander ja Risto Juvonen sekä varatilintarkastajina Marja Halme ja Hannu Komulainen. YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2006 lopussa oli 302. Kannattajajäseniä oli yksi. TOKSIKOLOGIREKISTERI Toksikologirekisterilautakunta on kokoontunut vuoden aikana yhden kerran. Rekisteröityjä toksikologeja oli vuoden 2006 lopussa 43 henkilöä. Rekisterilautakunnan jäsenet (varajäsenet suluissa) vuonna 2006 olivat (aakkosjärjestyksessä): Dos. Tuula Heinonen, sihteeri (Dos. Hannu Raunio) Dos. Hannu Komulainen (Prof. Jouko Tuomisto) Prof. Jyrki Liesivuori (Dos. Kirsti Husgafvel Pursiainen) Prof. Aimo Oikari (Dos. Pirjo Lindström Seppä) Prof. Kai Savolainen, puheenjohtaja (Dos. Markku Pasanen) Prof. Pauli Ylitalo (Dos. Hanna Tähti)
6 JÄRJESTETYT KOKOUKSET JA SYMPOSIUMIT Vuosikokous 2006 Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 18.5.2006 Helsingissä. Vuosikokoukseen osallistui 21 yhdistyksen jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valittiin uusi hallitus vuodelle 2006. Uudeksi sihteeriksi valittiin Madeleine Nyman. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Arja Rautio. Hallituksen kokoonpano vuonna 2007 on: Arja Rautio, puheenjohtaja Madeleine Nyman, sihteeri Jarkko Akkanen, taloudenhoitaja Kaisa Heiskanen, jäsen Tarja Kohila, jäsen Anneli Kojo, jäsen Sanna Lensu, jäsen Eeva Liisa Sainio, jäsen Vuosikokous valitsi vuoden 2007 kokouspaikaksi Oulun. Vuosisymposium 2006 STY:n vuosisymposium pidettiin vuosikokouksen yhteydessä Helsingissä 18.5.2006. Kokouksen pääteemana oli Toksikologian tarpeet ja koulutus kohtaavatko ne?. Esityksiä pidettiin niin toksikologien koulutuksen kuin työnantajapuolenkin näkökulmasta. Symposiumissa oli yhteensä noin 50 osanottajaa ja 12 esitystä. Rehellisyys tutkumustyössä seminaari Tämän lisäksi yhdistys oli mukana järjestämässä seminaaria "Rehellisyys tutkimustyössä", joka järjestettiin Kuopiossa 30.11.2006. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA STY on IUTOX:n (International Union of Toxicology) ja EUROTOX:n jäsen. STY:n entinen puheenjohtaja Jyrki Liesivuori valittiin EUROTOX:n varapuheenjohtajaksi (vicepresident). Hanna Tähti kutsuttiin EUROTOX:n kunniajäseneksi syyskuussa EUROTOX:n vuotuisessa kongressissa Dubrovnikissa Kroatiassa. Jouko Tuomisto sai Merit Award palkinnon pitkään jatkuneesta ja menestyksekkäästä urasta toksikologian tutkimukessa ja opetuksessa syyskuussa EUROTOX:n vuotuisessa kongressissa Dubrovnikissa Kroatiassa.
7 Suomen Toksikologiyhdistyksen vuosikokouskutsu 2007 Hyvä toksikologi, Suomen Toksikologiyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 15.5.2007 klo 17.30 alkaen Farmakologian ja toksikologian laitoksen luentosalissa, Oulun yliopistolla, Aapistie 5. Esityslista: 1 Kokousken avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjatarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen 3. Työjärjestyksen hyväksyminen 4. Yhdistyksen vuosi ja tilikertomuksen hyväksyminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen 5. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 6. Toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2008 7. Jäsenmaksun, ainaisjäsenmaksun, kannattajajäsenmaksun sekä opiskelijamaksun ja vuoden 2008 talousarvion vahvistaminen 8. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle toimikaudeksi 2008 2009 9. Hallituksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta toimivuodeksi 2008 10. Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta toimivuodeksi 2007 11. Seuraavan kokouksen järjestäminen 12. Ilmoitusasiat 13. Muut esille tulevat asiat 14. Kokouksen päättäminen Toimeksi saaneena Madeleine Nyman Sihteeri
8 Vuosikokous Oulussa 14 16.5.2007 Tieteellinen ohjelma INTERNATIONAL CONGRESS REACH, in silico methods in toxicology and contaminants in the Arctic 14. 16.5.2007 Oulu University, Medical Campus Aapistie 5, 90220 Oulu, Finland Organizers: Finnish Society of Toxicology, Finnish Graduate School in Toxicology (ToxGS) and Graduate School of Circumpolar Well being, Health and Adaptation Monday 14.5. Get together; Department of Pharmacology and Toxicology, University of Oulu Tuesday 15.5. 8 11 Graduate school meeting, ToxGS 8 11 Graduate school meeting, Circumpolar Health, Well being and Adaptation GS 10 12 Finnish Society of Toxicology board meeting, and other society board meetings (e.g. FinLAS meeting) Lunch 11 12 Session 1: REACH and research in toxicology: In vivo, in vitro and in silico Chair: Olavi Pelkonen 12.00 Welcome 12.15 Heidi Foth, University of Halle: What is REACH? Matti Viluksela, National Public Health Institute, Kuopio: What are the main purposes of REACH? Hanna Maria Voipio, University of Oulu: What will be the role of animal studies in toxicological research? Discussion 14.00 Coffee/Tea break poster viewing & exibition 14.30 Vera Rogiers, Vrije Universiteit Brussel: Alternative methods or additional animal use under REACH Olavi Pelkonen, University of Oulu: In silico modelling in toxicology Discussion 16.30 Break 16.45 Hannu Raunio, University of Kuopio: In silico modelling of toxicokinetics Marjo Niittynen, National Public Health Institute, Kuopio: Challenges of combining epidemiology and toxicology in environmental health risk assessment
9 Discussion 17.30 Annual meeting of Finnish Society of Toxicology 19.00 Banquet Wednesday 16.5. Session 2: Future aspects of Arctic monitoring Chairs: Kirsi Vähäkangas & Arja Rautio 9.00Jon øyvind Odland, AMAP Secretariat, Oslo: What are the future aspects in the Arctic monitoring? Anu Turunen, National Public Health Institute, Kuopio: Mortality in a Cohort with High Fish Consumption Arja Rautio, University of Oulu: Human health in the Finnish Lapland Discussion 11.00 Lunch 12.00 Jaana Koistinen, University of Kuopio: New contaminants Katrine Borgå, University of Tromsø: Contaminant patterns in Arctic foodweb Heli Routti, Norwegian Polar Institute, Tromsø: Contaminant effects in Arctic marine mammals Heikki Henttonen, Finnish Forest Research Institute, Vantaa: Ecological aspects on rodent borne viruses in the Arctic areas Mari Murtomaa, University of Oulu: New environmental biomarkers Discussion 15.00 Closing remarks Lisätiedot ja ilmoittautumiset: arctichealth.oulu.fi Maksut: Yhdistyksen jäsenille ja jatko opiskelijoille ilmainen Ulkopuoliselle 100 EUR
10 Lääkeaineen metaboliaominaisuudet lääkekehityksen ja hoidon sudenkuoppana Miia Turpeinen Uuden lääkeaineen tulo markkinoille vie keskimäärin 10 15 vuotta ja maksaa kehittäjilleen lähes miljardi euroa. Lääkekehityksen tärkeimpiä päämääriä ja haasteita onkin tuottaa turvallisempia ja tehokkaampia lääkeaineita nykyistä nopeammin. Uuden lääkkeen syntymisen todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni, sillä vain harvempi kuin yksi kymmenestä lääkekehitysprojektista johtaa onnistuneeseen lopputulokseen. Umpikujaan johtavat hankkeet olisikin syytä tunnistaa jo työn alkuvaiheessa, jotta käytettävät resurssit voitaisiin suunnata lupaavimpiin lääkemolekyyleihin ja samalla välttää epäedullisiin vaihtoehtoihin johtavat karikot. Epäonnistuminen uuden lääkeaineen kehitystyössä liittyy useimmiten lääkeaineen ongelmallisiin metaboliaominaisuuksiin. Vaikka metabolian perustarkoituksena on muuttaa vierasaineita inaktiiviseen ja helposti elimistöstä poistettavaan muotoon, voivat elimistön biotransformaatioprosessit johtaa paradoksaalisesti myös reaktiivisten ja toksisten metaboliatuotteiden syntyyn joskus jopa alun perin turvallisesta kanta aineesta. Myös lääkeaineen hyötyosuus ja siten lääkkeen kliininen käyttökelpoisuus on lähes poikkeuksetta sidoksissa metaboliaan. Haitalliset lääkeaineiden yhteisvaikutukset johtuvat yleisimmin normaalin metabolian estymisestä ja sen seurauksena toksisten lääkeainepitoisuuksien syntymisestä. Lääkekehitysprojektien kannalta metaboliaan liittyvät tekijät ovat ensilinjan tutkimuksia. Selvitettäviä tietoja ovat mm. aineen metabolian kinetiikka, elimistössä syntyneiden metaboliatuotteiden karakterisointi ja niiden muodostumista katalysoivien entsyymien tunnistaminen sekä mahdollisen metaboliaentsyymien inhibitio ja/tai induktiopotentiaalin kartoittaminen. Kehitystyön alkuvaiheessa kyseiset tutkimukset suoritetaan usein monipuolisia in vitro ja in silico tekniikoilla ja useaan lääkekandidaattiin kohdistettuna tehoseulontana. Koe eläinten käyttö lääkemolekyylin metaboliaominaisuuksien selvittämisessä on ainakin toistaiseksi välttämätöntä ja kallisarvoista etenkin toksisten vaikutusten arvioinnissa. Kehitettävän lääkeaineen annosteleminen ihmisille ilman koeeläintutkimuksista saatavaa tietoa on epäeettistä. Usein koe eläimistä saadun tiedon soveltaminen ihmiseen on kuitenkin vaikeaa ja epäluotettavaa lajien erilaisten metaboliaominaisuuksien vuoksi. Paitsi rotan ja ihmisen välillä, myös kahden samankaltaiselta vaikuttavan potilaan lääkemetaboliaominaisuuksissa on eroja. Farmakogeneettisten ja fysiologisten tekijöiden seurauksena useiden metaboliaentsyymien toiminnassa havaitaan yksilöiden välistä vaihtelua, joka aiheuttaa huomattavia eroja lääkevasteessa ja lääkkeestä mahdollisesti aiheutuvissa sivu ja haittavaikutuksissa. Yksilön metaboliakykyyn vaikuttavien tekijöiden ennustaminen etukäteen ennen lääkehoidon aloittamista on haastavaa, ja onkin arvioitu, että länsimaissa jopa 10 % kaikista sairaalakäynneistä liittyy tavalla tai toisella lääkehaittoihin. Selvitysten mukaan pelkästään lääkeinteraktioiden osuus olisi neljännes kaikista näistä haitoista. Vakavimmillaan haittavaikutukset voivat johtaa jopa kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen. Metaboliaan liittyvien lääkehaittojen kustannusvaikutus yhteiskunnalle on huomattava. Myös lääkekehitykseen liittyvä kaupallinen infrastruktuuri on saanut osansa mutkikkaista lääkeaineiden metaboliaominaisuuksista, jotka ovat johtaneet oikeussalikäsittelyihin, vahingonkorvauksiin ja jopa uhanneet kaataa maailman suurimpia lääkeyrityksiä. Viime vuosina metaboliasta johtuvien ongelmien
11 vuoksi markkinoilta poistettuja lääkeaineita ovat mm. serivastatiini, mibefradiili, terfenadriini, sisapridi ja astemitsoli. Sekä lääkeaineen että sen käyttäjän metaboliaprofiilin tunteminen mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen lääkehoidon. Paljon puhuttujen geenitestien arvioidaan tulevan ensimmäiseksi kliiniseen käyttöön juuri lääkevastetta ennustavina mittareina ja mahdollistavan lääkehoidon räätälöimisen jokaiselle potilaalle yksilönä. Tiopuriini S metyylitransferaasin aktiivisuuden mittaaminen mm. atsatiopriinihoitoa aloittaessa on yleistymässä jo Suomessakin ja sytokromi P450 perheen entsyymeistä ainakin CYP2D6 aktiivisuuden määrittämisen arvioidaan tulevaisuudessa helpottavan rationaalisen lääkehoidon suunnittelua. Jo nyt lääkeinteraktioiden hallintaan on saatavilla apuvälineitä (esim. SFINX tietokanta) ja jokaisen kliinikon toivoisi tiedostavan vähintäänkin atsoliryhmän antimykoottien käyttöön liittyvät sudenkuopat. Vaikka lääkeaineen tie virtuaalisesta kemikaalikirjastosta kuluttajan yöpöydän laatikkoon saattaakin olla pitkä ja vaiheikas, monet alkuvaiheen tutkimukset ovat usein lähempänä lääkkeen määrääjän, toimittajan ja käyttäjän arkipäivää kuin useimmiten ymmärretään. Harvoin apteekkiin ostoksille mennyt kanta asiakaskortin haltija, lääkemääräyksestä konsultoiva farmaseutti tai pahaa aavistamattomana puhelimeen vastannut lääkärikään oivaltaa, että koko tapahtumaketjun taustalla voi olla 3D QSAR mallista ja hyönteissolussa rekombinattitekniikalla ekspressoidusta CYP entsyymistä saatu numeerinen arvo. Ja parenteraalista lääkeannosta injisoitaessa on kiroamisen kohteena useimmiten joku muu kuin huono oraalinen hyötyosuus. Miia Turpeinen LT, vs. apulaisopettaja Oulun yliopisto Farmakologian ja toksikologian laitos Viitteet saatavilla kirjoittajalta Helsinkiin siirtymistä odotellaan kokemuksia Euroopan kemikaalitoimistossa työskentelystä Isprassa, Italiassa Kimmo Louekari Euroopan kemikaalitoimiston ECB:n kokoushuone Isprassa helmikuun alussa: Istun kuuntelemassa Saksan toimivaltaisen viranomaisen esitelmää PPORD:sta. Lyhenne tulee sanoista Product and Process Oriented Research and Development. PPORD:ia koskevat säädökset vapauttavat uutta kemikaalia kehittävän teollisuuden useimmista rekisteröinti ja testaamismääräyksistä. Muita kemikaaleja tulee koskemaan koko joukko altistumisen ja riskien arviointivelvoitteita. Vilkas keskustelu viriää jo esitelmän aikana. Ryhmä onkin todella mainio: monikansallinen ja aktiivinen ja kattaa monta riskinarvioinnin ja kemikaaliturvallisuuden aluetta. Ehkä valitsijoilla on ollut mielessään myös sosiaalisuus ja sopeutumiskyky, joita toki Suomeen siirryttäessä tarvitaan. Meidät on valittu lähes vuoden mittaiseen koulutus ja työjaksoon, jonka jälkeen useimmat aloittavat loppukesällä Helsinkiin
12 perustettavassa Euroopan Kemikaalivirastossa (European Chemicals Agency, ECHA). Koulutus sisältää kaikki REACH:n osa alueet teorian ja harjoitusten muodossa ja työ on enimmäkseen REACH ohjeiden valmistelua ns. REACH Implementation Project:ssa (RIP). Toinen vajaan 20 hengen ryhmä työskentelee Brysselissä. Myös komission sisältä haetaan työntekijöitä ECHA:aan, jossa tänä vuonna aloittaa yhteensä noin 100 henkilöä. PPORD on vain yksi monista lyhenteistä, joita asetus käyttää. Toksikologian kannalta kiinnostavin on DNEL, Derived No Effect Level. Sen perustana on NOAEL/LOAEL tai muu annoskuvaaja (dose descriptor). Yksinkertaisessa tapauksessa NOAEL/LOAEL jaetaan 10:llä lajein välisen ja edelleen 10:llä ihmisten välisen vaihtelun huomioon ottamiseksi. Kyse on siis vanhasta turvallisuusmarginaalitai arviointikerroinajattelusta. Uutta on se, että REACH ohjeet kuvaavat jokseenkin tarkkaan, mitä arviointikerrointa kussakin tapauksessa on käytettävä ja mitä seikkoja otetaan huomioon, kun arviointikerrointa asetetaan. Esimerkiksi kun asetetaan DNEL ihon tai silmän ärsytystä tai syövytystä varten, lajien välistä arviointikerrointa ei käytetä, koska katsotaan, että vaikutusmekanismi on tunnettu ja on sama ihmisellä ja koe eläimellä sama. Toisaalta jos esimerkiksi 28 päivän tai 90 päivän toistetun annoksen kokeesta joudutaan ekstrapoloimaan pitkäkestoiseen ihmisen altistumiseen, käytetään DNEL:n asettamisessa lisäarviointikerrointa (3 tai 6). Aina ratkaisu ei ole helppo; ao. työryhmässä on erimielisyyttä lisääntymistoksisuuden arviointikertoimista, erityisesti seulontakokeista, jotka ovat kestoltaan lyhyempiä ja suppeampia kuin definitiivinen kahden vuoden lisääntymistoksisuuden koe. Muutama asiantuntija katsoo, että kaikki relevantit vaikutukset eivät sisälly seulontatesteihin ja siksi tarvitaan lisäarviointikerroin. Ei ole kuitenkaan tiedossa, miten paljon epätarkempi seulontakoe on verrattuna kahden sukupolven kokeeseen. Joten kukaan ei osaa ehdottaa tieteellisesti perustelua arviointikerrointa. Monessa tapauksessa tarkan arviointikertoimen antaminen ei olekaan mahdollista, vaan ohjeistoissa tullaan toteamaan, että ratkaisu perustuu asiantuntija arvioon (expert judgement). Kun DNEL on asetettu, sitä verrataan altistumistasoon, joka on voitu saada mittaamalla tai mallintamalla. Tässä suhteessa REACH ei tuo mitään uutta. Sen sijaan prosessi, jolla altistumisarvio tuotetaan, on uusi ja todennäköisesti monille yrityksille aluksi vaikea. Myös teollisuuteen, erityisesti kemikaalien jatkokäyttäjiin (downstream user), kohdistuvat velvoitteet ovat uudet ja paljon entistä laajemmat. Kyse on ns. altistumisskenaarioista (ES). Käytännössä kemikaalien valmistajat ja jatkokäyttäjät tekevät altistumisskenaariot usein yhdessä. Alustava altistumisskenaario sisältää työtehtävän kuvauksen, olosuhteet (esim. ilmastoinnin, lämpötilan, työtehtävän keston) sekä riskinhallintakeinot, joilla altistumista vähennetään. Kiinnostava piirre ES:ssa on, että lopullinen/tarkka altistumisskenaario sisältää myös altistumisen ja DNEL:n vertailun. Toisin sanoen kemikaalin turvallisuusarvioinnissa, jonka osa altistumisskenaario on, tulee osoittaa että kemikaalin käyttö on turvallista ja että missään käyttötilanteessa altistuminen ei ylitä DNEL arvoa. Eräs vaikeimmista tehtävistä tulee olemaan riskinhallinnan mitoittaminen. REACH asetuksen mukaan nimittäin yrityksen pitää osoittaa, että riskinhallintatoimenpiteiden (esim. ilmastoinnin ja henkilökohtaisten suojainten) tehokkuus on riittävä vähentämään altistumisen DNEL:iä pienemmäksi. Nämä tehtävät eivät ole helppoja ja eikä ole ihme että ES:ta koskeva ohjeistus on vielä kovin keskeneräinen. Nyt voidaan jo nähdä että luotettaville mallinnusohjelmille tulee kysyntää, koska kaikkien altistumistilanteiden mittaaminen ei tule kysymykseen. REACH:n kenties tärkein elementti, joka meitä toksikologejakin vahvasti koskettaa on velvoite hankkia tieto testaamalla tai muuten 10000 30000 kemikaalin haitallisista ominaisuuksista seuraavien 10 vuoden kuluessa. In vivo testejä ja asiantuntijoita niiden tulkintaan tullaan tarvitsemaan paljon. REACH asetuksen selkeä tavoite kuitenkin on, että ennen testaamista arvioidaan, onko olemassa tieto riittävää. Kyse voi olla esimerkiksi vanhoista (ei GLP:n mukaista) eläinkokeista, ihmistä koskevista
13 tapausselostuksista ja epidemiologisista tiedoista tai QSAR:sta. Asetus avaa myös mahdollisuuden selvittää aineen haitallisia ominaisuuksia ns. read acrossin avulla. Read across:ssa käytetään tunnetun samankaltaisen kemikaalin tai kemikaaliryhmän tietoja tuntemattoman kemikaalin toksisuuden ennustamiseen ja arviointiin. Esimerkkeinä on mainittu metallien suolat ja aktiivisten ryhmien suhteen samanlaiset orgaaniset yhdisteet, jotka poikkeavat toisistaan vain hiilivetyketjun pituuden suhteen. Onnistuneita esimerkkejä read acrossista on melko vähän, mutta paine käyttää tätäkin keinoa ennakoidun testaussuman purkamiseen on olemassa. Luonnollisesti myös in vitro ja ex vivo testejä pyritään kehittämään seulontatarkoituksiin ja osin myös in vivo testejä korvaamaan. Muutama in vitro iho ja silmä ärsytys ja syövyttävyystesti ovat joko valmiina tai validointivaiheessa. Akuutin toksisuuden in vitro testien ryhmää selvitetään parhaillaan suuressa eurooppalaisessa projektissa, joka perustuu näyttöihin siitä, että solutoksiset pitoisuudet korreloivat hyvin myrkyllisiin kudospitoisuuksiin ihmisellä silloin, kun tarkasteluissa on otettu veriaivoeste huomioon. Vaikka eläinkokeiden vastustajien ja perinteisen in vivo testaamisen kannattajien välillä näyttää vallitsevan syvä juopa sikäli kun se on mahdollista Suomen rauhallisessa keskusteluilmapiirissä toksikologien kannattaa huomata, että tullaan tarvitsemaan sekä in vivo että in vitro testaamista ja tutkimusta, ja että molemmat ovat tieteellisesti ja hallinnollisesti perusteltuja, kun niitä oikein käytetään. REACH:n tuo monia muutoksia toksikologian soveltamiseen hallinnossa. Toivottavasti tämä heijastuu edelleen Toksikologisyhdistyksen vuosikokousten teemoissa. Aikaa valmistautua REACH:iin on vielä muutama vuosi, koska vasta noin neljän vuoden kuluttua suuren valmistusmäärien kemikaalien rekisteröintiaika umpeutuu. Toki varsinkin suuret ja valveutuneet yritykset tekevät paljon töitä jo sitä ennen. Kenties voi myös esittää kainon toivomuksen, että ao. toimivaltainen viranomainen Suomessa eli STTV käyttäisi hyväkseen suomalaisten toksikologien asiantuntimusta ja antaisi panoksensa REACHohjeisiin, jotka monilta osiltaan ovat edelleen kesken. Lämmin tervehdys Alppimaasta kaikille toksikologeille! Kimmo Louekari Ansioituneita toksikologeja Emeritusprofessori Jouko Tuomisto palkittiin viime syksynä Eurotoxin Merit Award huomionosoituksella kiitokseksi hänen Eurtotoxille ja sen edeltäjälle European Society of Toxicology yhdistykselle tekemästään parinkymmen vuoden työstä. Tässä hän kertoo itse pitkästä ja menestyksellisestä urastaan toksikologian alueella. Tulin toistakymmentä vuotta farmakologiaa harrastettuani Suomen ensimmäiseen toksikologian professorin virkaan Kuopioon vuoden 1978 alusta hiukan yllättäen sekä itselleni että varmasti ainakin muille. Siihen asti farmakologian puitteissa toksikologia oli nähty lähinnä myrkytysten ja niiden hoidon kannalta sekä lääkkeiden sivuvaikutuksina. Nämä ovat tietysti edelleen tärkeitä, mutta Kuopion myös ympäristötieteisiin suuntautuva tiedekokonaisuus toi mukaan ympäristötoksikologian ja ennen muuta ennalta ehkäisevän toksikologian ja sen mukana riskinarvioinnin. Ennalta ehkäisevää toksikologista työtä oli siihen mennessä Suomessa tehty Työterveyslaitoksessa, ja tästä tulikin sekä referenssi että sparraaja oman työni kannalta. Vuonna 1981 käynnistin toksikologian koulutuksen jatkokoulutuksena, ja tästä lienee valmistunut parikymmentä tohtoria ja saman verran alan asiantuntijoita, jotka ovat
14 soveltaneet saamaansa toksikologian koulutusta käytännön työssä hallinnossa tai elinkeinoelämässä. Olen edelleen sillä kannalla, että toksikologi on pätevä vasta jatkotutkinnon suoritettuaan, koska niin olennainen osa työtä on tieteellisten julkaisujen ja niiden vahvuuksien ja heikkouksien arvioiminen. Siksi toivon, että toksikologian koulutuksessa nimenomaan jatkotutkintojen tarjoaminen ja suorittaminen pysyvät korkealle priorisoituina. Vuonna 1982 minut kutsuttiin ("painostettiin") hakemaan Kansanterveyslaitokseen perustetun uuden ympäristöhygienian ja toksikologian (nyk. ympäristöterveyden) osaston johtajan/tutkimusprofessorin virkaa, ja sitä olen vuoden 1983 alusta pyrkinyt hoitamaan eläkeikään vuonna 2004, välillä tosin virkavapaana 1991 1996 Suomen akatemian tutkijaprofessorin/akatemiaprofessorin virassa. Täällä alue laajeni selvästi ennalta ehkäisevään koko Suomen väestön hyvinvointiin tähtäävään työhön sekä toksikologian että muillakin ympäristöterveyden alueilla. Erinomaisen henkilökunnan ansiosta laitos nousi nopeasti varsin keskeiseen asemaan sekä asiantuntijana valtionhallinnon pulmakysymyksien että myös kuntasektorin paikallisten ympäristöriskien arvioijana. Nopeasta kasvusta voi kiittää suurelta osin pääjohtaja Jussi Huttusta, joka ymmärsi ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja pystyi ohjaamaan KTL:n aluelaitoksen purkamisesta vapautuvia resursseja uuteen käyttöön. Siten henkilökunta suurentui nopeasti noin 40 vakinaiseen viranhaltijaan, ja tälle pohjalle oli mahdollista luoda tehokas senioriporukka, joka sekä Suomen Akatemian ja Tekesin että Euroopan unionin rahoituksen turvin on pitänyt henkilökunnan lukumäärän 120 hengen molemmin puolin, huipussaan se on ollut jopa yli 140 henkeä. Työterveyslaitoksen Turun aluejohtaja ja Turun Yliopiston toksikologian professori Jyrki Liesivuori valittiin syksyn 2006 kokouksessa Kroatiassa Eurotoxin varapresidentiksi vuoden 2008 alusta alkaen. Jyrkillä on pitkä ansiokas ura tutkijana ja ja mm toksikologian yhdistystoiminassa. Jyrki oli STY:n puheenjohtaja vuosina 2002 2005. Lisäksi hänet tunnetaan muun muassa aktiivisena eri tilaisuuksien vetäjänä. Kiltti ja lämmin huumori silmäkulmassa on Jyrkin "tavaramerkki". Olemme ylpeitä, että joukostamme on noussut henkilö näin korkeaan asemaan. Sydämelliset onnittelut. Edellä mainitussa tilaisuudessa dosentti Hanna Tähti valittiin EUROTOX:in kunniajäseneksi. Vuoden 2007 Maud Kuistilan palkinto, lääketieteen alan ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle, on myönnetty Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian professori Olavi Pelkoselle. Professori Olavi Pelkonen on väitellyt lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 1973 ja toiminut farmakologian ja toksikologian professorina vuodesta 1986. Tänä aikana hän on ohjannut kaikkiaan 19 farmakologian ja toksikologian alan väitöskirjatyötä, ja tällä hetkellä 5 jatko opiskelijaa tekee väitöskirjaa hänen ohjaamanaan. Professori Olavi Pelkonen on toiminut virallisena vastaväittäjänä 26 kertaa, väitöskirjatöiden esitarkastajana 26 kertaa, dosentuurilausuntojen asiantuntijana 16 kertaa ja asiantuntijana professuurien täytössä 11 kertaa. Professori Olavi Pelkonen on kiistatta yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia farmakologian ja toksikologian alan asiantuntijoita. Hänen tieteellinen asiantuntemuksensa on näkynyt ja näkyy vahvasti farmakologian ja toksikologian perustutkimuksessa, yhtä hyvin kuin lääkekehityksessä ja toksikologian asiantuntijatehtävissäkin. Olavin laaja alainen tieteellinen osaaminen ja kattavat kontaktit ympäri maailman edesauttavat sekä nuorempien oppilaiden että urallaan jo pidemmälle ennättäneiden tutkijoiden tutkimustyötä. Hänen oppilaansa ovat erinomaisesti edenneet kansainvälisessä tiedemaailmassa. Olavin ohjauksessa väitelleet ovat lähes poikkeuksetta jatkaneet farmakologian ja/tai toksikologian alan tieteellistä työtä, heistä 4 on tähän mennessä valittu professoreiksi, 3 on nimitetty dosenteiksi, ja useita on sijoittunut lääketeollisuuden asiantuntijatehtäviin. Sydämelliset onnittelut kaikille huomionosoituksen saaneille!
15 SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS Finnish Society of Toxicology JÄSENANOMUS Suku ja etunimet: Syntymävuosi: Arvo tai ammatti: Kotiosoite ja puhelinnumero: Työpaikka: Työpaikan osoite, puhelinnumero ja telefaxnumero Sähköpostiosoite: Opiskelen päätoimisesti ensimmäistä akateemista lopputukintoa varten; yliopisto: Lyhyt kuvaus aikaisemmasta, erityisesti toksikologiaan liittyvästä toiminnasta (mm. koulutus, oma erikoisala): Suosittelijat: (yhdistyksen jäseniä): Nimen selvennys Nimen selvennys Päiväys ja allekirjoitus: Palautus: Madeleine Nyman, Maa ja metsätalousministeriö/kala ja riistaosasto, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO, madelene.nyman@mmm.fi
16 Finnish Society of Toxicology SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS OSOITTEEN JA NIMENMUUTOSILMOITUS Vanha nimi: Uusi nimi: Vanha osoite: Uusi osoite: Vanha puhelinnumero: Uusi puhelinnumero: Vanha faxnumero: Uusi faxnumero: Palautus: Madeleine Nyman, Maa ja metsätalousministeriö/kala ja riistaosasto, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO, madeleine.nyman@mmm.fi