Riitta Työläjärvi/lk 26.11.2015 Kirjallinen 1133/2015/L lausunto 1(2) Sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry kiittää valiokuntaa lausuntopyynnöstä koskien asiakirjaa HE 128/2015 ja toteaa samalla, että lausunnon toimittamiselle varattu aikataulutus on hyvin kireä. STTK viittaa aiemmin toimitettuun yksityiskohtaisempaan lausuntoonsa sairausvakuutuksen säästöistä koskien asiakirjaa HE 106/2015. STTK kiinnitti edellisessä lausunnossaan huomiota niihin useisiin eri säästötoimiin ja maksukorotuksiin, jotka tulevat vaikeuttamaan paljon sairastavien henkilöiden ja perheiden toimeentuloa varsinkin pieni- ja keskituloisissa palkansaajatalouksissa sekä eläkeläistalouksissa. HE 106/2015 esittelee säästötoimia, jotka osin tulevat vain siirtämään kustannuksia muihin menoeriin. Tätä taustaa vasten STTK lämpimästi kannattaa nyt käsiteltävää uutta esitystä lääkekorvauksiin kohdentuvien säästöjen loiventamiseksi siltä osin, kun ne kohdentuvat potilaille ja paljon lääkkeitä tarvitsevien perheiden toimeentulon helpottamiseen. STTK kiinnittää huomiota siihen, että lääkekorvaussäästöjen loiventamisesta ja HE 128/2015 esittelemisestä huolimatta edelleenkin sairausvakuutuspaketissa on kyse nykyisen korvauskäytännön kiristämisestä myös lääkekorvauksien osalta. Samalla vielä kerran STTK toteaa priorisoivansa rationaalisen lääkehoidon kokonaisuuden kehittämistä, jotta tulevaisuuden kustannuskehitys saadaan pysymään hallinnassa vaarantamatta tarpeellista ja turvallista lääkehoitoa. Tämän monia potentiaalisia säästömahdollisuuksia sisältävän kokonaisuuden toteuttaminen on kiireellistä, jotta tulokset voidaan hyödyntää jo vuonna 2017. Sen sijaan STTK ei näe hyötyjä lääkealan toimijoiden säästötavoitteista tinkimisessä, eikä missään tapauksessa kannata käsiteltävää hallituksen esitystä siltä osin. Vertailtaessa lääkealan toimijoiden tilannetta Suomen ja suomalaisten yleiseen taloudelliseen tilaan voidaan hyvinkin arvioida lääkealan toimijoilla menevän tällä hetkellä varsin hyvin. Heillä on kantokykyä osallistua ns. säästötalkoisiin ja he olivat jo alustavasti varautuneet toimimaan HE 106/2015 säästötavoitteiden pohjalta. On myös epärealistista arvioida lääkealan toimijoiden säästötavoitteen loiventamisen kanavoituvan esimerkiksi työpaikoiksi, vaan nämä miljoonat kohdentuisivat vain alan kannattavuuden ja tuottojen lisäyksiin.
Riitta Työläjärvi/lk 26.11.2015 Kirjallinen 1133/2015/L lausunto 2(2) HE 128/2015 on kirjoitettu sillä tavalla vaikealukuiseksi, että on hankalaa nopeasti hahmottaa niitä täsmällisiä summia, joita lääkealan toimijoille nyt oltaisiin kanavoimassa takaisin. Tämä edellyttää HE 106 ja HE 128 vertailua ja lukemista rinnakkain. Ilmeisesti HE 128/2015 myötä lääketeollisuudelle oltaisiin palauttamassa n. 10 milj euroa, apteekeille 2,7 milj. euroa ja lääketukkuportaalle 200 000 euroa. HE:n 128/2015 käsittelemä säästötavoitteiden loiventaminen tulisi kokonaisuudessaan kohdentaa potilaille sopivien keinojen yhdistelmällä (kuten alkuomavastuun tai ostotapahtumakohtaisten omavastuiden korotuksen pienentäminen vielä lisää, korvausprosenttien tai korvauskaton tarkastelu tai näiden yhdistelmä). Näin helpotettaisiin paljon sairastavien ja lääkkeitä tarvitsevien perheiden taloudellista ahdinkoa sekä samalla lisättäisiin kotimaista kulutuskysyntää. Lisätietoja: sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi riitta.tyolajarvi@sttk.fi, p. 040 8272 988
Riitta Työläjärvi/lk 17.11.2015 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 HE 106/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry kiittää sairausvakuutuksen säästöjä käsittelevästä lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa: STTK:n näkemyksen mukaan sairausvakuutuksen säästöjä pitäisi ensisijaisesti toteuttaa järjestelmää kehittämällä ja sen kustannustehokkuutta parantamalla. STTK kiirehtii varsinkin rationaalisen lääkehoidon kokonaisuutta, jotta sitä kautta saadaan lääkekustannuksiin ja -korvauksiin lisäsäästöjä jo 2017. Samoin kuntoutusmäärärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen jatkossa edellyttää kuntoutuksen kokonaisuudistuksen valmistelun pikaista käynnistämistä. STTK kannattaa 4,5 milj. euron määrärahasiirtoa työtulovakuutuksesta Aslak-kurssien loppuun saattamiseksi 2016 sekä kiittää ministeriötä ja Kelaa asian ripeästä ja mallikkaasta valmistelusta. STTK ymmärtää maamme vaikean taloustilanteen sekä tavoittelee palkansaajien ja kotitalouksien sairausvakuutusmaksujen ja terveydenhoitoon liittyvien muiden kustannuksien kohtuullisena pitämistä. Samanaikaisesti on pystyttävä varmistamaan tarpeen mukainen, laadukas ja turvallinen lääke- ja muu hoito asiakkaille ja potilaille. Suomessa potilaiden maksamat omavastuuosuudet ovat jo nyt varsin korkeita. Nyt ehdotetut säästötoimet, varsinkin yhteisvaikutuksiltaan useiden muiden valmistelussa olevien ajankohtaisten säästötoimien ja maksukorotusten kanssa, aiheuttavat taloudellista ahdinkoa erityisesti pieni- ja osin myös keskituloisissa palkansaajaperheissä. Jopa ehdottomasti tarpeellisena pidettävä hoito saattaa siirtyä tai peruuntua. Näin etenkin jos usealla perheenjäsenellä on kroonisia sairauksia ja hintavan lääkehoidon tarve. Samalla näiden perheiden muu ostovoima ja kotimainen kulutuskysyntä heikkenevät aiheuttaen paineita työllisyyskehitykselle. Sosioekonomiselta asemaltaan vaikeimmassa tilanteessa olevilla, eli toimeentulotukiasiakkailla käytettävissä olevat toimeentulotukinormin mukaiset nettotulot eivät heikkene vaikka esimerkiksi reseptilääkekulujen omavastuuosuudet heillä nousevat. Sen sijaan näiden säästöjen myötä julkisen talouden tila ei vahvistu, koska toimeentulotukea saavien asiakkaiden osalta kustannukset vain siirtyvät momentilta toiselle.
Riitta Työläjärvi/lk 17.11.2015 2 Tällä hetkellä suuren sote-uudistuksen päätöksien toteuttamiset ovat jo lähellä, ja uuden sote-lain HE-luonnoksenkin on tarkoitus lähteä lausunnolle huhtikuussa 2016. Näin ollen olisi perusteltua suorittaa suurempaa remonttia rahoituksiin ja korvauksiin synkronoidusti sote-uudistuksen kanssa. Välittömiä säästöjä on mahdollista saada tarkoituksenmukaista työnjakoa ja hoidon porrastusta kehittämällä sekä lääkehoidon puolella erityisesti rationaalisen lääkehoidon kokonaisuuden koko keinovalikoiman käyttöönoton kiirehtimisellä. STTK on mielellään mukana näiden toimien valmistelussa. Lääkealan toimijoiden osallistuminen lääkehoitojen säästöjen keräämiseen on perusteltua. Säästöjen kohdentamisessa vaihtoehto tukkuhintojen leikkaamisen osalta tarjoaisi mahdollisuuden ohjata pieni osuus säästöistä myös henkilöasiakkaiden hyödyksi. Toimenpiteen pysyväisluonteinen vaikutus olisi myös nykytilanteessa perusteltua. Lisäksi on syytä huomata, että haluttaessa olisi lääkevaihtoa laajentamalla mahdollisuus saavuttaa nopeasti merkittävää säästöpotentiaalia jopa niin, ettei esimerkiksi ehdotettua alkuomavastuuta tarvittaisi lainkaan tai se voisi olla suuruusluokaltaan paljon pienempi. STTK arvioi nyt kaavaillun 60 euron alkuomavastuun varsin korkeaksi. Prosentuaalisesti ehdotettu 60 e alkuomavastuu on peräti 33 % enemmän, kuin aikoinaan asiaa valmistelleessa työryhmässä luonnosteltu 45 e alkuomavastuu. Uutta alkuomavastuuta ei ole vielä ehditty ottaa käyttöön eikä vaikutuksia seurata ja arvioida, kun ollaan jo korottamassa alkuomavastuun suuruutta. Varsinkin perheissä, joissa on 18 vuotta täyttäneitä (mutta vielä vanhemmistaan taloudellisesti riippuvaisia) lapsia ja useita perheenjäseniä, jotka tarvitsevat erityiskorvattavia lääkkeitä (esimerkiksi ykköstyypin diabetes ja astma ovat osin perinnöllisiä sairauksia) saattavat alkuvuodelle ajoittuvat uudet alkuomavastuut merkitä perheelle suurtakin taloudellista rasitetta ja toimeentulon ongelmaa. Diabetesliitto onkin tehnyt oikeusasiamiehelle tiedustelun siitä, onko perusoikeuksien mukaista asettaa välittömästi elämää ylläpitävälle lääkehoidolle (kuten insuliini) korkea alkuomavastuuhinta. Diabetespotilaan lääkekulut saattavat kohota aiemmasta 12 eurosta peräti 100 euroon, mikäli samanaikaisesti ajoittuisi hoidollisista syistä siirtyminen kahden insuliinivalmisteen käyttöön. Yksityisen sairaanhoidon osalta korvaustasot alkavat olla jo paikoin niin vaatimattomia, että koko korvausjärjestelmän mielekkyys alkaa kyseenalaistua. Soteuudistukseen saakka olisi voinut ajatella jatkettavan suunnilleen nykyisillä korvaustasoilla. Järjestelmässä kustannustehokkuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi vahvistamalla moniammatillisuutta ja varmistamalla, että erikoislääkäritaksan mukaisia korvauksia maksetaan vain silloin, kun erikoislääkärin arvio tilanteessa tosiaan on välttämätön. Esimerkiksi joissakin tapauksissa silmälääkärin sijasta voitaisiin käyttää optikon palveluja, hammaslääkärin sijasta suuhygienistin palveluja tai gynekologin sijasta yleislääkärin palveluja.
Riitta Työläjärvi/lk 17.11.2015 3 Matkakustannuksien nousun ehkäisemiseksi tulee edelleen jatkaa muun muassa matkojen yhdistelyä sekä haja-asutusalueilla yhteistyön lisäämistä muidenkin kuin sote-sektorin kuljetuspalveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuvaa etä- mobiili- ja liikkuvien palvelujen kehittelyä tulee kiirehtää matkakustannuksien kurissa pitämiseksi. Tällä hetkellä sote-palveluja tuottavat toimipisteet eivät huomioi matkoista aiheutuvia kustannuksia asiakkaiden palveluaikoja antaessaan, tai kontrollikäyntien järjestämistapaa/-tiheyttä harkitessaan. Tässä toivon mukaan tapahtuu suuri muutos jo lähitulevaisuudessa. STTK pitää välttämättömänä, että oikea-aikaiseen (riittävän varhaisen vaiheen) kuntoutukseen investoidaan myös tulevaisuudessa. Työikäisen väestön (mukaan lukien työttömät työnhakijat) työ- ja toimintakykyä on tuettava, jotta työurat pidentyvät, eläkekustannukset pysyvät hallinnassa ja maamme kilpailukyky säilyy. STTK on huolestunut siitä, että laajapohjaisessa yhteistyössä kehitetty, erityisesti työikäisille räätälöity Aura-kuntoutusmalli on päätetty lakkauttaa jo ennen kuin se on edes aloitettu. Tästä seuraa tyhjiö työikäisten kuntoutuspalveluihin ja nousupaineita sosiaali- ja terveyssektorin kokonaiskustannuksiin. STTK kiirehtii maan hallitusohjelmassa kirjattua kuntoutuksen kokonaisuudistusta, jossa yhtenä keskeisenä osana tulee arvioida myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tulevaisuutta sekä monialaisen kuntoutusjärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena. Tähän työhön STTK osallistuu mielellään. STTK on erityisen tyytyväinen ja esittää kiitokset siitä, että vuoden 2016 harkinnanvaraiset Aslak-kurssit voidaan viedä loppuun siirtämällä kertaluontoisesti 4,5 me työtulovakuutuksen puolelta sairaanhoitovakuutukseen. STM ja Kela ovat tehneet erinomaista työtä tämän asian valmistelun tiimoilla. Tätä lausuntoa kirjoittaessa on medioiden kautta saatu tieto siitä, että maan hallitus aikoo loiventaa lääkekorvauksiin suunnattua säästövaatimusta. Tarkempaa tietoa toteuttamistavasta ei ole saatavilla. STTK pitää tätä säästövaatimuksen lieventämistä oikeansuuntaisena ja toteaa, että yksi hyvä tapa voisi olla uuden alkuomavastuun pienentäminen noin alun perin suunnitellun 45 euron tasolle. Samalla STTK vielä kerran kiirehtii laajapohjaista rationaalisen lääkehoidon kokonaisuuden valmistelua vuodelle 2017, jotta tarvittavat korvaussäästöt voidaan saavuttaa lääkehoidon laatua ja kattavuutta vaarantamatta. Lisätietoja: sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, puh. 040 827 2988, riitta.tyolajarvi@sttk.fi