Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki
Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä yleiskaavoja kevyemmällä, strategisella menettelyllä Strategiassa asetetaan kunnan kehityksen tavoitteet Kehittämisen tavoitevuosi on 2030 Painopisteenä on keskusta-alueen ja muiden vetovoimaisten alueiden kehittäminen, sekä alueiden kehittämispotentiaalin esilletuominen. Tarkastelu tapahtuu teemoittain (asuminen, palvelut, liikenne, virkistys jne.) Strategialla määritellään kunnan maankäytölle pitkän aikavälin tavoitteet muodostamalla tulevaisuutta ennakoiva kehityskuva, jolla voidaan ohjata kunnan tulevaa kaavoitusta, maanhankintaa, kehityshankkeita, investointeja sekä kuntataloutta Strategian tärkeä osa on toteuttamisohjelma, jossa otetaan kantta mm. Kaavojen toteuttamisjärjestykseen ja aikatauluihin, kehityshankkeisiin, investointeihin jne. Työtä ohjaa Ylitornion kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä
Ylitornion maankäytön kehittämisvaihtoehdot Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista Vaihtoehdoissa korostuvat keskeiset kehitysteemat (asuminen, matkailu, työpaikat, rajayhteistyö jne.) eri tavoin Vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia, vaan niistä voidaan muodostaa erilaisia yhdistelmiä Kaikissa vaihtoehdoissa Ylitornion keskustaa a on kehitettävä. Ikärakenne lisää palvelujen kysyntää keskustassa Muita keskeisiä kehittämisen kohteita ja alueita ovat mm. Vt 21 varsi ja sen liittymäalueet,, Ainiovaara sekä njoen ja Tengeliönjoen vesistöreitit Kylistä tulee kehittää erityisesti niitä, joissa on luontaisesti parhaat kehittymisedellytykset (keskeinen sijainti, tulomuuttoa, nuorekas ikärakenne, palveluja, työpaikkoja jne.) Rajayhteistyö on Ylitornion erityinen mahdollisuus, jonka tulee näkyä vaihtoehdoissa Kaivostoiminta on tulevaisuuden mahdollisuus joka luo Ylitorniolle elinvoimaa
VE 0- KUNTALIITOS
VE 0- KUNTALIITOS ASUMINEN Vanha Ylitornio jakautuu on ja Rovaniemeen Asukasluvun aleneminen kiihtyy Ei erityisiä kasvusuuntia Ei asumisen aktiivista kehittämistä LIIKENNE Tiestön kunto säilyy samanlaisena kuin nykyisin tai joiltakin osin heikkenee Liikenneverkon kehittäminen itä-länsi suunnassa on vähäistä VIRKISTYS JA MATKAILU kehittyy n pohjoisena matkailukeskuksena PALVELUT Palveluverkko rapautuu palveluiden katoaminen Palvelut haetaan naapurikunnista säilyy palvelutaajamana, ja palvelukylinä Ei palveluiden kehittämissuunnitelmaa Rajayhteistyötä kehitetään n ja Haaparannan kautta
VE 0- KUNTALIITOS Palveluita ssa, n palvelutaajama,n pohjoinen matkailukeskus Toimintojen häviäminen kyliltä ja palvelujen keskittyminen an Rovaniemen palvelukylä Uusi kuntaraja asioinnin pääsuuntien mukaisesti Asukasluvun kiihtyvä aleneminen Tieverkon rapautuminen Asumisen alueet n palvelukylä Rajayhteistyö - Haaparanta Matkailu- ja virkistysalue Palvelutaajama Palvelukylä Pääliikenneväylä
VE 1 NAAPURI
VE 1 NAAPURI ASUMINEN Asukasluku kasvaa Väestön keskittyy keskustoihin: an, Matarinkiin sekä njokivarren palvelukyliin LIIKENNE Liikenneyhteydet kehittyvät kuntakeskusten ympärillä ja keskusten välillä Ylitornion ja Övertorneån välille luodaan yhteiset joukkoliikennepalvelut Tietoliikenneyhteydet paranevat Yhdyskuntarakenne tiivistyy Ylitornion ja Övertorneån välillä; yhdistäviä reittejä, uutta asumista, tiivis rajayhteistyö Kyläverkko heikkenee njokilaakson ulkopuolella PALVELUT Palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin kehittyy Järvikylien palvelukeskittymänä Liikuntapalvelut keskittyvät voimakkaasti Ainiovaaraan ELINKEINOT Rajakauppa vilkastuu, uusia kaupan hankkeita VIRKISTYS JA MATKAILU sta kehittyy merkittävä, ympärivuotinen matkailupalveluiden keskus Vetovoimatekijänä Ruotsin läheisyys, kansainvälinen matkailu Retkeily- ja virkistysreittejä yhdistetään rajan molemmin puolin
VE 1 NAAPURI Övertorneå Ylitornio kaksoiskunta Asumisen tiivistyminen kuntakeskusten välillä rajan molemmin puolin Kyläverkon heikkeneminen Järvikylillä Järvialueen matkailu- ja palvelukylä Itä-länsi suuntaisten yhteyksien heikkeneminen Asukasmäärän kasvun keskittyminen an ja Matarinkiin sekä njokivarren palvelukyliin Rantareitit Asumisen kehittämisvyöhykkeet Palvelualue Rajakauppa ja yhteiset uudet kaupan hankkeet Ainiovaaran kehittyminen monipuolisten liikuntapalvelujen keskuksena Palvelukeskus Palvelukylä Matkailu- ja virkistysalue
VE 2 VÄYLÄ
VE 2 VÄYLÄ ASUMINEN Asukasluku kasvaa nykyisestä Kasvu ja nauhamainen rakenne muodostuu Vt 21 ympärille, jokilaakson palvelukeskustaan ja jokivarren kyliin Kunnan itäosa autioituu LIIKENNE Tietoliikenneyhteydet paranevat Joukkoliikenne järjestetään Vt 21 -suuntaisesti joen rantareittiä kehitetään PALVELUT Palvelut keskittyvät Vt 21 varteen Palveluportit rakentuvat Vt 21 varteen an (Ylitornio eteläinen) ja n liittymään (Ylitornio pohjoinen) Palvelut lakkautuvat pääosin kunnan itäosissa ELINKEINOT Uusia yritys- ja työpaikka-alueita syntyy Vt 21 varteen mm. Nuotiorannalle ja pääliittymiin VIRKISTYS JA MATKAILU kehittyy kasvavana matkailukeskuksena n kehittymistä tukee Ainiovaaran liikuntakeskus
Yritys- ja työpaikka-alueiden kehittäminen pääliittymiin VE 2 VÄYLÄ Vt 21 kehityksen runko Asumisen kehittämisvyöhyke valtatien varrella Matkailutoimintoje n ja -investointien voimakas kasvu Liikenneyhteyksien kehittäminen, mm. kevyen liikenteen yhteys välillä Kaulinranta - Ainiovaaraa kehitetään liikuntakeskuksena Kuntatoimintojen keskus tiivis ja elinvoimainen keskusta Julkisen liikenteen toimivat yhteydet on ja on Kunnan Itäosan taantuminen, toimintojen ja väestön keskittyminen njokilaaksoon Asumisen kehittämisvyöhykkeet Palvelualue Palvelukeskus Palvelukylä Matkailu- ja virkistysalue Kunta- ja matkailuportti Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä, mkk Kehitettävä yritysalue
VE 3 REITTI
ASUMINEN Asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa vain hieman Vapaa-ajan asumisen lisääntyy ja muuttuu ympärivuotisemmaksi; osa vapaa-ajan asunnoista muutetaan pysyviksi asunnoiksi Asumisen kehittäminen painottuu Tengeliöjoen varteen, njokivarren kylät taantuvat Kuntakeskus ei kehity nykyisestä kovin voimakkaasti Järvialueen rantoja kaavoitetaan asumiselle LIIKENNE Tehokas laajakaistayhteys rakennetaan koko kunnan alueelle Itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä kehitetään Tengeliöjoen varteen luodaan rantareitistö PALVELUT Palveluja kehitetään pistemäisesti palvelu- ja matkailukylinä, suurempina palvelukeskuksina kehittyvät n vesistö- ja luontomatkailukeskus sekä n palvelukeskusta Palvelujen hajauttaminen tuo lisäkustannuksia ELINKEINOT Matkailutyöpaikat lisääntyvät Etätyömahdollisuudet paranevat Ostovoimaa vapaa-ajanasukkaista Työllistymismahdollisuudet Järvikylillä paranevat VIRKISTYS JA MATKAILU Rantojen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat Tengeliöjoen vesireitin varteen syntyy ympärivuotista matkailua VE 3 REITTI
Matkailun vetovoima-alue, mkk Palvelukeskus Matkailukylä n vesistö- ja luontomatkailupainotteisten investointien voimakas kasvu joen vesistöreitti Matkailu- ja virkistysalue Moottorikelkkailureitti, mkk njokivarren kylien taantuminen Ainiovaaraan uusia liikuntapalveluja Vesistöyhteys, Kolari Asukasluku pysyy kasvaa kuntakeskuksessa hieman nykyisestä Tengeliöjoen vesistöreitin ja sen matkailupalvelujen voimakas kehittäminen Uusia työpaikkoja Järviseudun matkailukyliin Liikenneyhteyksien kehittäminen, toimiva joukkoliikenne Järvikyliltä kuntakeskukseen VE 3 REITTI
Northland Mines Oy VE 4 LUONNONVARA
ASUMINEN Asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa hieman nykyisestä Kuntakeskuksen ohella kasvua voi syntyä kunnan itäosan palvelukylissä Ylitornio tarjoaa lähiseutujen kaivoksissa työskenteleville luonnonläheisiä asuinympäristöjä LIIKENNE Tietoliikenneyhteydet kehittyvät koko kunnan alueelle Liikenneinfraa kehitetään palvelemaan työmatkaliikennettä ja kaivostoiminnan kuljetuksia Vt 21 kasvavan liikenteen myötä risteysalueet kehittyvät PALVELUT kehittyy palvelukeskustana ja kunnan itäosan kyliin syntyy kaivostoiminnasta hyötyviä uusia palveluja ELINKEINOT Kaivostoiminnan käynnistyminen Ylitorniolla (ja muualla Länsi-Lapissa) tuo kuntaan merkittävästi uusia työpaikkoja Kaivostoiminta tuo alihankintaan ja palveluihin työpaikkoja logistisen väylän (Vt 21) varteen VIRKISTYS JA MATKAILU Matkailu kehittyy Ainiovaaran ja n alueilla VE 4 LUONNONVARA
Palvelualue Palvelukeskus Kaivostoiminnan palvelukeskus Matkailu- ja virkistysalue Kaivostoiminnan palvelualue Kaivosalueiden kuljetuksia ja liikennettä Matkailutyöpaikkojen kasvu kaivostoiminnan ohella; nais- ja miestyöpaikkoja Asukaslukumäärä kasvaa nykyisestä kaivostoiminnan myötä Kaivostoiminnan ydinalue Vt 21 kasvava liikenne ja sen myötä kehittyvät yritysalueet liittymissä Kaivostoiminnan kuljetuksia itä-länsi -suunnassa Kaivostoiminnan myötä kyliin syntyy uutta asumista ja uusia palveluja VE 4 LUONNONVARA
Vaikutusten arviointi / VÄESTÖ KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET VÄESTÖN OSALTA Taantuva väestökehitys pysäytetään VÄESTÖKEHITYS - - + / - + + / - + Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
Vaikutusten arviointi / ASUMINEN KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET ASUMISEN OSALTA Monipuolisia asumisen mahdollisuuksia ja asuintontteja tarjotaan Rantojen hyödyntäminen asumisessa Vuokra-asuntotarjontaa lisätään sesonkityövoiman ja muuttavien tarpeisiin Palveluasuntojen tarjontaa lisätään ASUMISEN MAHDOLLISUUDET RANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUASUNTO- JEN TARJONTA - + + + + + - + + / - + + + / - - + + + + / - + / - Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
Vaikutusten arviointi / TAAJAMAT JA KYLÄT KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET TAAJAMIEN JA KYLIEN OSALTA Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Nykyisen kylärakenteen tiivistäminen KESKUSTAN KEHITTYMINEN KYLÄRAKENTEEN TIIVISTYMINEN - - + + + + + / - + - - + / - + + Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
Vaikutusten arviointi / ELINKEINOT KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET ELINKEINOJEN OSALTA Ainiovaaran ja n aluetta kehitetään, matkailupuolen työpaikkoja lisätään Kaivosteollisuuden työpaikkoja kehitetään Yhteistyötä kehitetään Ruotsin kanssa, työmarkkinoiden kehittämiseksi Vt 21 varteen palveluja MATKAILUKESKUS- TEN PALVELUT KAIVOSTEOLLISUUS RAJAYHTEISTYÖ Vt 21 VARREN KEHITTYMINEN + / - + + + + + + / - - + / - + + / - + + + / - + + + + / - + / - - + + + - + Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
Vaikutusten arviointi / LIIKENNE KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET LIIKENTEEN OSALTA Vt 21 liittymiä parannetaan ja kehitetään Raideliikennettä kehitetään palvelemaan työmatkaliikkumista Ylitornion edullista logistista sijaintia hyödynnetään Moottorikelkka- ja retkeilyreitistöjä kehitetään Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus VT 21 LIITTYMIEN KEHITTÄMINEN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SIJAINNIN HYÖDYNTÄMINEN REITISTÖJEN KEHITTYMINEN - + + + - + - - + + + / - + - - + + + + + - + / - + / - + + - Vesistöyhteys, Kolari Kaivostoiminnan ydinalue Rantareitit joen vesistöreitti
Vaikutusten arviointi / MATKAILU KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET MATKAILUN OSALTA Ainiovaaran ja n alueiden kehittäminen matkailukohteina Järvikylien matkailun mahdollisuuksien kehittäminen AINIOVAARAN JA AAVASAKSAN KEHITTÄMINEN - JÄRVIKIYLIEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN + +/- ++ +/- + ++ +/+ Vesistöyhteys, Kolari Rantareitit joen vesistöreitti Kaivostoiminnan ydinalue
Vaikutusten arviointi KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET / MALLIEN VERTAILU - - - +/- + ++ VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VÄESTÖKEHITYS ASUMISEN MAHDOLLISUUDET RANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUASUNTOJEN TARJONTA KESKUSTAN KEHITTYMINEN KYLÄRAKENTEEN TIIVISTYMINEN MATKAILUKESKUSTEN PALVELUT KAIVOSTEOLLISUUS RAJAYHTEISTYÖ Vt 21 VARREN KEHITTYMINEN VT 21 LIITTYMIEN KEHITTÄMINEN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SIJAINNIN HYÖDYNTÄMINEN REITISTÖJEN KEHITTYMINEN AINIOVAARAN JA AAVA- SAKSAN KEHITTÄMINEN JÄRVIKIYLIEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN