S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488
Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 2 (11) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti ja laajuus... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 7 3.1 Maisemarakenne... 7 3.2 Maisemakuva... 7 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 8 5 Suositukset... 8 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Liite 2: Maisemakuvallinen tarkastelu -kartta Valokuvat: Riikka Ger ja Jan Tvrdý. Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2013, Museovirasto 2013, OIVA/SYKE 2013, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 3 (11) Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 1 Yleistä 1.1 Käytetyt menetelmät Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys koskien aluetta nro 2 on laadittu Pyhtään kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisema-suunnittelija Jan Tvrdý. Maisemaselvitys on laadittu Pyhtään tuulivoimapuiston nro 2 kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin sekä aiemmin alueelta tehtyihin selvityksiin. Alueelle on tehty maastokäynnit 16.10.2012 ja 23.10.2012. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisemaaluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisemaaluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Uudenmaan liiton julkaisu E 114 2012: Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Kymenlaakson liiton maakuntakaavaa, Suomen ympäristökeskuksen Herttatietokantaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Perinnemaisemakohteet on digitoitu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Alueellisen ympäristöjulkaisun 124 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Etelä-Karjala, Kymenlaakso pohjalta. Hankealueiden sijaintikartta. Tämä selvitys koskee aluetta nro 2. 1.2 Sijainti ja laajuus Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat Pyhtään kunnassa. Tämä selvitys koskee suunnittelualuetta nro 2. Kyseinen suunnittelualue on laajuudeltaan 481 ha ja sijaitsee Pyhtään kirkonkylän kaakkoispuolella ja Purolan itäpuolella. Näkymä Purolan peltoaukealta hankealueen suuntaan. Hankealue sijoittuu vajaan kolmen kilometrin päähän kuvauskohdasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 4 (11) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu: 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita mutta lähiympäristöön sijoittuu yksi kohde, Kymijoen laakso (MAO050014) ja vähän etäämmäksi toinen, Kaunissaari Ristisaari (MAO050011). Kolmas valtakunnallisesti arvokas maisema-alue - Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot (MAO050015) sijoittuu lähimmillään yli 24 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu: Kaunissaari Ristisaari (MAO050011) Kaunissaaren ja Ristisaaren maisema-alue (20 km 2 ) sijoittuu lähimmillään runsaan 8,5 kilometrin päähän hankealueesta. Maisema-alue on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Pohjoisesta etelään suuntautuva katkonainen harjujakso kohoaa Kaunissaaren kohdalla merestä laakeaksi, laeltaan tasoittuneeksi suurehkoksi saareksi. Kaunissaaresta etelään harju kohoaa merenpinnan ylle kapeina ja pitkinä, lähes riuttamaisina saarina. Kaunissaaren itäpuolisko ja Pienikarin-Suurkarin saaret kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kymijoen laakso (MAO050014) Kymijoen laakso sijoittuu lähimmillään noin viiden kilometrin päähän hankealueesta. Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km 2 ) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Koska Kaunissaari on osa harjumuodostumaa, poikkeaa se saariston tyypillisistä karujen kallioiden muodostamista saarista. Kaunissaaren matalan ja laakean saaren eteläkärjessä on viehättävä perinteinen kalastajakylä. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Maiseman yhtenäisyyttä rikkoo jonkin verran viime vuosikymmenien uudisrakentaminen. Kaunissaaressa on jonkin verran pysyvää asutusta. Useimpia rakennuksia käytetään vain loma-aikoina. Saaren pohjoispäässä on leirintäalue. Ristisaaressa on joitakin sodanaikaisia rakennelmia. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kaksi kohdetta: Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään vajaat 1,5 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään vajaan neljän kilometrin päähän hankealueen rajasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 5 (11) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. Kohteiden tekstiotteet Museoviraston internetsivustolta. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu seuraava kohde. Suuri Rantatie, etäisyys lähimmillään noin kaksi kilometriä. Länsikylän-Myllykylän peltoaukea sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu neljä kohdetta, joista yhtä on käsitelty jo aiemman vyöhykkeen yhteydessä. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin viisi kilometriä Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Kaunissaari, etäisyys lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä Kohdetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä. Kungshamnin historiallinen satamapaikka (KUMA tun. 160), etäisyys lähimmillään alle 12 kilometriä. Ensimmäiset tiedot Kungshamnin satamasta ovat 1500-luvulta. Se oli saaristolaivaston tukikohtana 1788-90 sodan aikana. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti ns. ryssänuuneja. Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. Rantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asfaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kahdeksan kohdetta. Pyhtään kirkko ja pappila, etäisyys lähimmillään runsaat seitsemän kilometriä. Pyhtään keskiaikainen, valkoiseksi rapattu kivikirkko Suuren Rantatien ja Kymijoen läntisen suuhaaran yhtymäkohdassa on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan nykyinen hyvin säilynyt empiretyylinen päärakennus on aumakattoinen ja yksikerroksinen. Se on rakennettu 1835 silloisen kirkkoherra A.F. Cremerin suunnitelman mukaan. Kaunissaaren saaristokylä, etäisyys lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä Pyhtään Kaunissaari on Kotkan Haapasaarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Kaunissaaren saaristokylä on kasvanut kolmesta kantatilasta Tynistä, Jaakkolasta ja Korppasista saaren eteläosaan Suurlahden ja Pienlahden satamapaikkojen läheisyyteen. Kaunissaari on harjumuodostuma ja sen luonto poikkeaa Suomenlahden saaristolle tyypillisempien karujen kalliosaarten luonnosta. Kasvillisuus on poikkeuksellisen vehmasta. Kaunissaaren koulun vierellä on maisemallisesti merkittävä niittyaukea. Saaren pohjoisosan entistä peltoa reunustaa suurelta osaltaan metrin korkuinen, hyvin säilynyt kiviaita. Ahvenkosken historiallinen ympäristö, etäisyys lähimmillään vajaat yhdeksän kilometriä. Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Ruotsinpyhtään puolella sijaitseva keskiaikainen kaupankäyntipaikka,
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 6 (11) Markkinamäki on Kymijoen ja Suuren Rantatien risteyskohdassa. Markkinapaikka on myöhemmin toiminut virran yläjuoksulle Strömforsin sahalle vietävän puutavaran lastauspaikkana. Maisemallisesti vaikuttavaan voimalakokonaisuuteen kuuluvat alajuoksun penkereet, joenuoma, teräskaarisilta ja istutukset. Kymijoen rajalinnakkeet, etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä. Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin. Suuri Rantatie Kohdetta kuvailtu 0-5 kilomerin etäisyysvyöhykkeen yhteydessä. Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa. Strömforsin ruukkiyhdyskunta, etäisyys lähimmillään noin 11,5 kilometriä. Strömforsin ruukki on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Kosken ja sen yläpuolisen suvannon molemmilla rannoilla on säilynyt suuri joukko ruukkitoimintaan liittyviä tuotanto-, asuin ja muita rakennuksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Pajat ovat säilyneet, koska Strömfors on lopettanut raudantaonnan vesivoimaa käyttäen viimeisenä Suomessa, vasta 1950. Ruukin punatiilinen kankirautapaja lisärakennuksineen, nyttemmin ruukkimuseo, sijaitsee kosken länsirannalla. Strömforsin kookas, leveärunkoinen, pääasiassa hirsirakenteinen vesisaharakennus vuodelta 1887 on keskeisellä paikalla ruukinalueella. Isännöitsijälle ja konttorihenkilökunnalle rakennettu kolmikerroksinen puurakennus, nk. Lutikkalinna tai Armonlinna vuodelta 1824 on patoaltaan länsirannalla. Kylätien varressa on joitakin työväen asuinrakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Yhdyskuntaan kuuluu myös ns. Klubirakennus vuodelta 1924 ja koulukeskus, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, etäisyys lähimmillään noin kymmenen kilometriä Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Keisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset. Kyminlinnan maalinnoitus, etäisyys lähimmillään runsaat kymmenen kilometriä Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispintaalaltaan yli 80 hehtaaria. Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Linnoitusmuurin länsipuolella, Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän kohdetta. Kohteista kahdeksan (Pyhtään kirkkomaisema; Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema; Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka; Strömforsin historiallinen ruukinalue; Kyminkartanon kulttuurimaisema; Kyminlinnan maalinnoitus ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ympäristöineen) ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema) on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Ne muodostavat osapuilleen Ahvenkosken historiallisen ympäristön (RKY 2009 kohde). Kaksi muuta vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempia kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyt kohteet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi yhtä kohteista ei ole kelpuutettu RKY 2009 kohteeksi. Kyseinen Sokerikemian alue sijoittuu noin 11,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien 1923-1925 aikana. Perinnemaisemat Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu 10 perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Toiseksi lähin sijoittuu edellisen pohjoispuolelle runsaan 1,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kaksi kohdetta sijoittuvat vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Viidenneksi lähin kohde sijoittuu runsaan kolmen kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat Heinlahden rannalle 4-5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Perinnemaisemakohteiden sijainti ilmenee liitekartalta 2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 7 (11) 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne Hankealue sijoittuu pääosin metsäiselle selänteelle, jossa kallio on monin paikoin aivan pinnassa. Selännealueen painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös peltokaistaleita. Osa pelloista on irrallisia pienehköjä peltoalueita, osa laajemman peltoalueen reunavyöhykettä. Pellot sijoittuvat hankealueen länsireunalle. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan noin 30 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 5-7 metriä meren pinnan yläpuolella alueen länsireunalla. maakunnallisestikin arvokkaan viljelyalueen ohella erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa Purolan ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu tarkastelualueella viljelymaisemien yhteyteen ja meren rannalle. Viljelyalueet rajautuvat useimmiten selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin. Lähimmillään runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta sijoittuu arvokas kallioalue. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Länsikylän ja Myllykylän viljelyaukealla rakenteilla oleva moottoritie sekä siihen liittyvä eritasoliittymä muodostavat maisemavaurion. Eritasoliittymä ramppeineen katkaisee pitkiä näkymiä. Näkymä pohjoisesta hankealueen suuntaan. Hankealue jää taustametsän taakse. Näkymä hankealueelle siihen lännessä rajautuvalta peltoalueelta 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle. Kallio on monin paikoin pinnassa, erityisesti alueen eteläpuoliskolla. Suopainanteita tai soistumia on jonkin verran. Avotilat, jotka ovat kooltaan varsin pieniä, sijoittuvat hankealueen länsilaidalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva sekä laajaalaiset viljelyalueet. Länsikylän ja Myllykylän ympärille sijoittuvan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 8 (11) 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalaitokset voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimalaitosten vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Laitoksen suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalaitoksen ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulipuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimalaitosten lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimalaitosten koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalaitokset hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimalaitosten lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalaitokset voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimalaitosten näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimalaitoksille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava (lähes) koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 120 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Kallioalueet ovat kulutuskestävyydeltään heikkoja alueita. Kallioalueiden kitukasvuista kasvillisuutta jouduttaisiin raivaamaan tuulivoimalaitosten rakentamisen myötä. Tien teko voimalaitoksille sekä kaapelivedot edellyttäisivät vähintäänkin jonkinasteista kallioalueen louhintaa. Voimalaitosten väriksi on vakiintunut harmahtavan valkoinen, sillä se ei erotu kovin selvästi pilvistä taivasta vasten. Suositellaan pitäytymään hyväksi havaitussa värityksessä. Lentoestevalojen synnyttämää vaikutusta on mahdollista vähentää tutkan avulla, joka sytyttää lentoestevalot vasta havaitessaan lähestyvän lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Näkymä hankealueen itäpuolelle sijoittuvalta pellolta hankealueen suuntaan. 5 Suositukset Voimalaitosten sijoittamista eteläosan laajimmille avokallio-alueille tulisi välttää. Voimalaitoksen korkeutta ei ole myöskään syytä korostaa sijoittamalla sitä alueen selvästi korkeimmalle kohdalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liitekartat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY