Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä MOTIVA 12.11.2013 Arto O. Salonen
Oletukset (a) Kaikki ihmiset haluavat hyvän elämän. (b) Olemme maailmankansalaisia ja kuluttajia. (c) Käytössämme on yksi rajallinen maapallo. (d) Tuleville sukupolville tulisi jäädä yhtä hyvät elämän edellytykset kuin meillä on. (c) Kestämättömällä kehityksellä on kaksi juurta - väestönkasvu - massakulutuskulttuurin valtavirtaistuminen
1. Mikä on tärkeintä elämässä? 2. Hyvinvoinnin perustan mureneminen 3. Elämän kukoistamisen tekijät 4. Kohti luottamusta herättävää tulevaisuutta
1 Mikä on tärkeintä elämässä?
Tärkeintä elämässä on 90% 80% pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi 70% 60% 50% 40% 30% 20% löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta > henkinen hyvinvointi 10% 0% 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56 67.
Kulutuskeskeinen hyvinvoinnin tavoittelu leimaa suomalaista elämäntapaa (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta) (b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat) Maapallon rajallisuuden huomioiminen? Globaali oikeudenmukaisuus? Dittrich, M., Giljum, S., Lutter, S., Polzin, C. (2012). Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment. Vienna: SERI. Luettavissa http://seri.at/green-economies Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), 5687 5692.
Materiaalijalanjälki paljastaa arvomme? 40 tonnia/ asukas/ vuosi 20 Metallit Fossiiliset energianlähteet - kivihiili - öljy - kaasu Rakennusmateriaalit 0 Suomi 31 tonnia Yhdysvallat 27 tonnia Ruotsi 25 tonnia Biomassa - vilja - karja - puu, puukuitu Wiedmann, T., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S., West, J. ja Kanemoto K. (2013). The material footprint of nations. PNAS. www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1220362110
Näin me toimimme? talouskasvu ihmisoikeudet elämän ekologisen perustan turvaaminen Mitä tästä seuraa pitkällä aikavälillä?
2 Hyvinvoinnin perustan mureneminen
Energian tuotantotavoista johtuvat ilmansaasteet vahingoittavat ihmisten terveyttä ja vaikuttavat yhteiskunnan vakauteen ja harmoniaan. - Kiinan hallintoviranomaiset Washington Post 12.9.2013. China will ban new coal-fired power plants in 3 key industrial regions to fight air pollution. Luettavissa http://www.washingtonpost.com/business/china-will-ban-new-coal-fired-power-plants-in- 3-key-industrial-regions-to-fight-air-pollution/2013/09/12/2cb708f8-1b89-11e3-80ac-96205cacb45a_story.html
Fossiilinen sähkön ja lämmön tuotanto on ihmisoikeuskysymys? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm) 400 ppm keväällä 2013 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana vuosi Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999). Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429 436. Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7. Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201 IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change. Luettavissa
Arvio planeettamme kaikkien jäiden sulamisen seurauksista Euroopassa National Geographic (2013). If All the Ice Melted.
Kivihiili suomalaisessa sähkön- ja lämmöntuotannossa käyttö lisääntyi 47 % tammi-syyskuussa 2013 (sähkön tuottaminen kivihiilellä nelinkertaistui) aiheuttaa jopa 169 miljoonan euron vuotuisen terveyshaitan suomalaisille! sähköauto saastuttaa enemmän kuin tavallinen jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla Suomen virallinen tilasto (2013). Kivihiilen kulutus. Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa http://tilastokeskus.fi/til/kivih/2013/09/kivih_2013_09_2013-10-28_fi.pdf HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
energian lähteen vaihtaminen on KOKONAIS- RATKAISU energian säästäminen on OSITTAIS- RATKAISU + Vai molemmat?
Energiaratkaisujen vaihtoehdottomuus on harhaa
Ilmavirtausten energia Nykyteknologialla voitaisiin ilmavirtauksien energialla kattaa 4-kertaisesti koko globaali energian tarve. Energiasektorin työpaikat Mitä, jos valtio satsaa miljoona dollaria energiasektorin työpaikkojen luomiseen Yhdysvalloissa: Maakaasu: saadaan 5 työpaikkaa Kivihiili: saadaan 7 työpaikkaa Tuulivoima: saadaan 13 työpaikkaa Aurinkoenergia: saadaan 14 työpaikkaa Biomassaenergia: saadaan 16 työpaikkaa Jacobson, M., ja Archer, C. (2012). Saturation wind power potential and its implications for wind energy. PNAS 109(9 ), 15679-15684. Marvel, K., Kravitz, B., ja Caldeira, K. (2012). Geophysical limits to global wind power. Nature Climate Change 3, 118-121. Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., ja Scharber, H. (2008). Green Recovery. A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low- Carbon Economy. Washington: Political Economy Research Institute (PERI).
Luonnonvarat
Materiaalinen hyvinvointi perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen 200-vuotta kestänyt teollinen aikakausi on perustunut pääasiassa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään keskimäärin 1,5 maapallon kapasiteetin verran (* *) Nykyisen kulutuksen edellyttämät uusiutuvat luonnonvarat käytettiin loppuun kuluvan vuoden osalta 20.8.2013. Loppuvuoden elämme lainaamalla tulevaisuudelta.
Luonnonvarojen hupeneminen haastaa nykymuotoisen talouden Raakaaine Ennustettu loppuminen Käyttötarkoitus Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus, korut Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut) Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka Uraani 2035-2045 energiantuotanto Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: http://www.econstor.eu/bitstream/10419/59278/1/600613836.pdf Reck, B. & Graedel, T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), 690-695. Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set to Trash Most Elements on the Periodic Table. Scientific American, August 9, 2012.
Päivittäinen vesijalanjälkemme on 3 874 litraa Nikula, J. (2012). Suomen vesijalanjälki: Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta. Helsinki: WWF Suomi. Luettavissa: http://www.waterfootprint.org/reports/wwf-2012-waterfootprintfinland.pdf Kuva: Kehitys -Utveckling 3: 2012, 51
Olemme täysin riippuvaisia luonnosta Mehiläisten pölytyksistä riippuvaisia ravintokasveja Manteli Omena Parsa Avokado Parsakaali Mustikka Sipuli Mehiläispopulaatiota suojaamaan tarkoitettu kahden vuoden määräaikainen neonicotinoid-tuholaistorjuntaainekielto on saanut torjunta-ainevalmistajat liikkeelle. Bayer ja Syngenta haastavat EU:n oikeuteen. Whitaker, H. (2013). The plight of the honeybee. Time 182(8), 30-37. Science Insider (2013). Pesticidemakers Challenge E.U. Neonicotinoid Ban in Court. Luettavissa: http://news.sciencemag.org/europe/2013/08/pesticidemakers-challenge-e.u.-neonicotinoid-ban-court
Keskuskauppakamari vs OECD Suomen tulevaisuuden vaarantaa a) EU:n ilmastopolitiikka b) Energiatehokkuusdirektiivi c) Kaivosvero d) Rikkidirektiivi e) Rahoitusmarkkinavero Ihmislajin selviytyminen joutuu koetukselle jos joudumme korvaamaan luonnon ilmaiseksi tarjoamia ekosysteemipalveluja vs. Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Linnainmaa, L. (2012). Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden. Luettavissa: http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/ OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm
Talouskasvu, joka laiminlyö ihmisoikeuksien vaalimisen ja elämän edellytyksistä huolehtimisen, perustuu syöpäsolun kaltaiseen ahneuteen.
Maailma muuttuu
Suomen cleantech-liiketoiminnan odotetaan kasvavan 29 % kuluvana vuonna Cleantech industry in Finland 2013. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, May 2013. Luettavissa: http://www.ek.fi/ek/liitteet/cleantechindustryinfinland2013.pdf
Materiaalien kierto lisääntyy Lajittelu kotitalouksissa vuonna 2006 ja 2012 2006 2012 Biojäte 48% 59% Sanoma- ja muut lehdet 89% 93% Maito- ym. kartonkitölkit 35% 61% Pakkauspahvit 56% 80% Lasipurkit 66% 78% Metallit 51% 68% Ongelmajätteet 74% 82% Suomen virallinen tilasto (2012). Kotitalouksien kulutus. Helsinki: Tilastokeskus
Luomutuotteiden markkinat kasvoivat Suomessa 18% aikavälillä 1.7.2012 30.6.2013 vuoden takaiseen verrattuna. Pro Luomu (2013). Luomumarkkinat kasvoivat aiempaa hitaammin. Luettavissa http://luomu.fi/kirjoitus/luomumarkkinat-kasvoivataiempaa-hitaammin/3/
Reilu kauppa kasvoi Suomessa 48% vuonna 2012. Tuotteita on myynnissä yli 125 maassa. Maailmassa oli vuonna 2000 246 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2012 168 miljoonaa lapsityöläistä Pauschert, V., Russell, L., Freund, K. (2013). Unlocking the Power. Annual Report 2012-13. Bonn: Fairtrade International. Luettavissa http://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2012-13_annualreport_fairtradeintl_web.pdf ILO (2013). Marking progress against child labour. Global estimates and trends 2000-2012. Geneva: International Labour Office. Luettavissa
Jopa tapoihin ja riippuvuuksiin liittyvät asiat muuttuvat Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa 2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10
3 Elämän kukoistamisen tekijät
Arvioi väitettä olen tyytyväinen elämääni asteikolla 1-7 1 2 3 4 5 6 7 tyytymätön --------------------------------------------------------------- tyytyväinen
Olen tyytyväinen elämääni (asteikko 1-7) Forbes-lehden listaamat 400 vaurainta amerikkalaista 5,8 Itä-Afrikan masait 5,7 Sivistynyt ihminen löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka ehkäisevät tarkoituksettomuuden ja merkityksettömyyden kokemista ja latteuden leviämistä. Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.
Mistä tyytyväisyys kumpuaa? Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 > koettu tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa 1947-1998 > koettu tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt Perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen hyvinvointi ei juuri lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. Moisio, P., Karvonen, S., Simpura, J., & Heikkilä, M. (toim.) (2008). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Helsinki: Stakes. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.
Kukoistamisen tekijät Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat hyväksytyksi tuleminen ja itsensä tarpeelliseksi kokeminen. Henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei ole lainkaan planetaarisia rajoja. Covington, M. (1992). Making the grade: A self-worth perspective on motivation and school reform. New York: Cambridge University.
Materialismi Postmaterialismi Inglehart, R. (1997). Modernization and Postmodernization: Cultural, Economic and Political Change in 43 Societies. Princeton: Princeton University Press. Randers, J. (2012). 2052 A global forecast for the next forty years. Vermont: Chelsea Green Publishing. WBGU (2011). World in Transition - A Social Contract for Sustainability. Berlin: German Advisory Council on Global Change. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393.
Uusi uljas olemassaolemisen ihanne Hyvinvointikäsitys Maailman hahmottamisen tapa Talouden toimintaperiaate Luonnonvarat materiaalinen, kulutuskeskeinen atomistinen, yksityiskohtainen kilpailu, omistajien voittojen maksimointi jätteitä syntyy valtavasti henkisempi, ihmissuhdekeskeisempi systeemisempi, ehyempi ja kokonaisvaltaisempi yhteistoiminnallisempi, yhteiskunnallisiin epäkohtiin tähtäävämpi Kaikki kiertää: jätteet ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta. Energia fossiiliset energianlähteet puhdas energia Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer. Salonen, A. & Tast, S. (2013). Finnish Early Childhood Educators and Sustainable Development. Journal of Sustainable Development 6(2), 70-85. (pdf) Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.
4
Jos tietää, minkä verran on tarpeeksi, on rikas. ENEMMÄN PAREMPAA Tarpeeseen perustuva kuluttaminen? Painopisteen määrittäminen materiaalisen ja sosiaalisen vaurauden välillä? Vapaus ja vastuu?
Voimaannuttavat kohtaamiset Timo Pajunen Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä. Vapaus ja vastuu? Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M. 2008. Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687 1688. Raijas, A., & Wilska, T-A. (toim.) (2008). Perhe kulutusyhteiskunnassa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
Timo Pajunen Jokainen teko (kuten valojen sytyttäminen tähän saliin) tukee tai heikentää sitä ihmisten ja instituutioiden ketjua, johon se minut liittää. Vapaus ja vastuu?
Y H T E E N V E T O
Kulutuskeskeisyydestä merkityskeskeisyyteen Elämän päämäärä KULUTUSKESKEISYYS (materialismi) materiaaliset asiat, kuluttamisen maksimointi (to have) Riittävyyden ja mahdollisuuksien mitta raha aika Rahan merkitys Ihmisen rooli yhteiskunnassa selviämisen ja onnellisuuden mitta passiivinen kuluttaja MERKITYSKESKEISYYS (postmaterialismi) henkiset asiat, ihmistenvälisyys (to be) turvaa perustarpeiden tyydyttämisen aktiivinen kansalainen Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer, 2048-2055. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26. Mont, O. (2008). In search of sustainable lifestyles. An antithesis to economic growth. International Institute for Industrial Environmental Economics at Lund University. Sustainable Consumption and Production: Framework for action, 10 11 March 2008, Brussels, Belgium.Conference of the Sustainable Consumption Research Exchange (SCORE!)
Arvohierarkia, joka varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maaalueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat II Ihmisoikeudet, arvokas elämä III Vakaa talous Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald s Envi-ronmental Ethics. Steinbecker Verlag. Hediger, W. (1999). Reconciling weak and strong sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120 1144. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187 196.
Kiitos! arto.salonen(at)metropolia.fi