Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 KUVALUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 5 2. YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA... 6 2.1. Rikkidioksidi (SO 2 )... 6 2.2. Typen oksidit (NO ja NO2)... 7 2.3. Hiukkaset... 7 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä (CO)... 8 2.5. Otsoni (O3)... 8 2.6. VOC- ja PAH-yhdisteet... 8 3. PÄÄSTÖT... 9 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT... 12 4.1. Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot... 12 4.2 Tavoitearvot... 12 4.3 Ilmanlaadun ohjearvot... 13 4.4. Ilmanlaatuindeksi... 13 4.5. Ylempi ja alempi arviointikynnys... 14 5. MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2014... 15 6. MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI... 16 6.1. Typpidioksidi (NO2)... 17 6.2 Leijuva pöly... 19 6.3 Ilmanlaatuindeksi... 21 6.4. Sääolosuhteet... 22 7. YHTEENVETO... 25 8. ILMANLAADUN TARKKAILU 2015... 26 LÄHDELUETTELO... 27

4 KUVALUETTELO Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014... 1 Kuva 2. Tieliikenteen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt Seinäjoella vuosina 1980 2032. Lähde: LIISA 2012 laskentajärjestelmä... 9 Kuva 3. Tieliikenteen hiilidioksidi- ja typenoksidienpäästöt Seinäjoella vuosina 1980 2032. Lähde: LIISA 2012 laskentajärjestelmä.... 10 Kuva 4. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoella 2014. Lähde: LIISA 2012-laskentaohjelma / Kari Mäkelä ja Heidi Auvinen... 10 Kuva 5. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla 2014.... 11 Kuva 6. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuosina 2005 2014.... 11 Kuva 7. Seinäjoen mittausaseman laitteisto.... 15 Kuva 8. Seinäjoen mittausasema, Vapaudentie 6a.... 16 Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä 2014... 17 Kuva 10. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurin tuntiarvo verrattuna raja-arvoon sekä kuukauden 99 %-piste- ja 2. suurin vuorokausiarvo verrattuna ohjearvoihin Seinäjoen Vapaudentiellä 2014.... 17 Kuva 11. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys vuosina 2004-2014 verrattuna raja- ja ohjearvoihin.... 18 Kuva 12. Typpioksidin ja typen oksidien ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella 2014.... 19 Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot vuonna 2014.... 19 Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvoylitykset vuosina 2004 2014 Seinäjoella. 20 Kuva 15. PM10 ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella 2014.... 20 Kuva 16. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2014.... 21 Kuva 17. Ilmanlaatu Seinäjoella vuonna 2014... 21 Kuva 18. Ilmanlaatuindeksin määräävän tekijän mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2014 22 Kuva 19. Tuulen suunta Seinäjoella vuonna 2014.... 22 Kuva 20. sekä tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot vuonna 2014.... 23 Kuva 21. Lämpötilan kuukausikeskiarvot sekä minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoella 2014.. 23 Kuva 22. Ilmankosteuden minimi-, maksimi- ja kuukausikeskiarvot, sekä sademäärän kertymä Seinäjoella 2014... 24 Kuva 23. Sademäärät kuukausittain Seinäjoella vuosina 2010 2014.... 24 LIITTEET Liite 1. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta Liite 2. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Liite 3. Ilmanlaadun ohjearvot, raja-arvot terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi, kynnysarvot, tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi, ilmanlaatuindeksiluokitus ja ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat -taulukot Liite 4. Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2014

5 1. JOHDANTO Ilmanlaatua on tarkkailtu Seinäjoella vuodesta 1985 lähtien. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantaryhmän toimesta Seinäjoen keskustan tuntumaan pystytettiin mittausasema mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja reaaliaikaiset mittaukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu, jolla on sopimus mittaustulosten seurannasta, laitteiston toiminnan ja kunnon valvonnasta sekä kuukausi- ja vuosiraporttien laatimisesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2017 loppuun saakka. Seurantatyöryhmässä ovat mukana myös Ilmajoen kunta ja Ely-keskus. Vuonna 2014 tarkkailuun osallistuneet laitokset ovat: Altia Oyj, Koskenkorvan tehdas Atria Suomi Oy Adven Oy (Ylistaron laitos, Valion laitos) Hankkija Oy (Seinäjoen laitos) Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos Lemminkäinen Infra Oy NCC Roads Oy / Seinäjoen asfalttiasema Ruukki Construction Oy Seinäjoen Energia Oy (Kapernaumin, Hanneksenrinteen, Itikan ja Peräseinäjoen laitokset) Valio Oy, Seinäjoen tehdas Vapo Oy (Haukineva Pellettitehdas ja Nurmo/Atria kattilalaitos) Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoen voimalaitos Seinäjoen seudulla jatkuvatoimiset mittaukset tehdään Seinäjoen Vapaudentien mittausyksikössä. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta liitteessä 1. Vuosiraportissa esitetään ilmanlaadun mittaustulokset vuodelta 2014. Mittaustuloksia verrataan aiempien vuosien mittaustuloksiin, sekä kansallisiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Seinäjoen seudun ilmanlaatua voi seurata Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa: www.ilmanlaatu.fi, jonne mittaustuloksista lasketut ilmanlaatuindeksien tuntiarvot päivittyvät lähes reaaliajassa. Tietoa ilmanlaadusta löytyy lisäksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun verkkosivuilta, (www.seinajoki.fi/asuminenjaymparisto/ymparistonsuojelu.html) jossa julkaistaan mm. kuukausiraportit sekä heikentyneestä ilmanlaadusta lähetettävät tiedotteet. Kuukausiraportit toimitetaan myös ilmanlaadun seurantaryhmälle. Heikentyneestä ilmanlaadusta tiedotetaan tarvittaessa myös paikallismedian kautta.

6 2. YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKU- TUKSISTA Ilman epäpuhtauksien vaikutukset voidaan jakaa maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja paikallisiin. Globaaleja vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiö ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat mm. maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisista vaikutuksista voidaan erottaa mm. terveys-, luonto- ja viihtyisyysvaikutukset. Normaalisti maanpinnalta ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee ja alailmakehän ilma sekoittuu ylemmän ilmakehän kanssa. Inversiotilanne on päinvastainen. Inversio syntyy kun tyynellä, selkeällä säällä ilmakehän pystysuuntainen liike lakkaa ja maanpinnasta kohoava kylmä alailmakehän ilma ei pääse sekoittumaan ylempänä olevaan lämpöisempään ilmamassaan. Inversion vaikutuksesta kylmän ilmakerroksen yläosaan muodostuu sulkukerros, eikä sekoittumista tapahdu. Voimakkaimmat inversiotilanteet muodostuvat selkeinä öinä kun tuuli on heikkoa. Inversion vaikutuksesta kaupunkien ilmanlaatu heikkenee, kun ilmaan päässeet hiukkaset ja kaasut eivät pääse sekoittumaan ylempään ilmamassaan. Tilanne yleensä helpottuu, kun inversio sateen tai tuulen voimasta hajoaa. Hiukkasmaiset ilmansaasteet ovat yleisesti yksi merkittävimmistä ympäristöterveydenongelmista. Yksi hiukkassaasteiden muoto on katupöly, joka keväisin katujen kuivuessa saattaa aiheuttaa korkeitakin hiukkaspitoisuuksia. Nastarenkaiden aiheuttama tienpinnan kuluminen ja hiekoitusmateriaalit ovat suurin hiukkaslähde teiden ympäristössä. Autojen pakokaasupäästöt ovat kehittyneen teknologian ja rikittömien sekä lyijyttömien polttoaineiden myötä vähentyneet. Katupölyn osuus kaupunkien ilmanlaatuongelmana on kasvanut viime vuosikymmeninä. Myös Seinäjoen seudulla esiintyvistä ilmanlaadun epäpuhtauksista merkittävin on keväinen katupöly. 2.1. Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) on vesiliukoinen, väritön kaasu. Kaasua pääsee ilmaan lähinnä rikkipitoisten polttoaineiden palamisessa energiantuotannossa ja teollisuusprosesseissa. Ulkoilmassa kaasu hapettuu edelleen sulfaateiksi ja rikkihapoksi. Rikkidioksidi ja sen reaktiotuotteet poistuvat ilmakehästä märkä- ja kuivalaskeumana. Rikkidioksidi aiheuttaa suoria kasvillisuusvaurioita ja sen reaktiotuotteet lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Tieliikenteen osuus rikkidioksidi päästöistä on vain n. 2 % kokonaispäästöistä. Päästöjen merkitys kaupunkien ilmanlaadulle on kuitenkin suuri, koska ne vapautuvat ilmaan ihmisten hengityskorkeuden tuntumassa. Tieliikenteen rikkipäästöjä voidaan vähentää pienentämällä polttoaineessa olevan rikin määrää. Rikkidioksidi on haitallista ympäristölle koska se lisää maaperän happamoitumista. Ihmisille se aiheuttaa hengitystieoireita. Rikkidioksidi ärsyttää voimakkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia, ja sen on todettu vaikuttavan lasten ja aikuisten hengityselininfektioiden sekä astmaatikkojen kohtausten esiintyvyyteen. Rikkidioksidille tyypillisiä akuutteja vaikutuksia ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputken supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi muita herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille.

7 Kohonneet pitoisuudet ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia ja paikallisia, niitä saattaa aiheuttaa esim. teollisuuden toimintahäiriöt. Rikkidioksidipitoisuudet ovat Suomessa pysytelleet viime vuosina annettujen raja-arvojen alapuolella. 2.2. Typen oksidit (NO ja NO2) Ulkoilmassa esiintyy epäpuhtauksina pelkistyneitä ja hapettuneita typpiyhdisteitä. Pelkistyneitä muotoja ovat mm. ammoniakki (NH 3 ), ja ammoniumyhdisteet (NH 4 + ), hapettuneita puolestaan mm. typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ). Merkittävimpiä typen oksidien päästölähteitä ovat liikenne, teollisuusprosessit ja energiantuotanto. Alhaisen päästökorkeuden vuoksi liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ulkoilman typenoksidipitoisuuksiin. Typen oksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan ruuhka-aikoina, erityisesti talvella ja keväällä tuulettomina pakkaspäivinä. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka hapettuu ulkoilmassa suhteellisen nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi. Useiden eri reaktioiden kautta muodostuu lopulta mm. typpihappoa ja nitraatteja. Typpidioksidi, typpihappo ja nitraatit poistuvat ilmakehästä laskeumana. Typen oksideilla on suoria vaikutuksia kasvillisuuteen ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Typen oksidit osallistuvat hiilivetyjen kanssa mm. otsonia tuottaviin reaktioihin. Terveydelle haitallisinta on typpioksidi joka lisää hengityselinoireita erityisesti astmaatikoilla ja lapsilla. 2.3. Hiukkaset Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumen sulamisen jälkeen, kun talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty jauhautunut hiekka ja tien pinnoitteena käytetty asfaltti pölyävät ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. Myös syksyllä ja marras joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pakkasen takia kuivaa, pitoisuudet voivat nousta. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä peräisin olevia hiukkasia. Hiukkaset jaotellaan neljään eri kokoluokkaan: Suuret hiukkaset ovat kooltaan yli 10 µm, niitä on erityisesti katupölyssä. Ne jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskimällä, aivastelemalla ja liman mukana melko nopeasti. Haitat ilmenevät lähinnä ärsytysoireina: nuhana, yskänä sekä kurkun ja silmien kutinana ja kirvelynä. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 µm. Hengitettävät hiukkaset jaetaan karkeiksi hiukkasiksi (koko 2,5 10 µm) ja niitä pienemmät pienhiukkasiksi (halkaisija alle 2,5 µm) tai ultrapieniksi hiukkasiksi (halkaisija alle 0,1 µm). Pienhiukkasia pääsee ilmaan esim. liikenteestä, energiantuotannon ja teollisuuden savukaasuissa, sekä puun pienpoltossa. Pienhiukkaset pääsevät hengitettäessä keuhkorakkuloihin saakka. Ultrapienet hiukkaset saattavat kulkeutua keuhkorakkuloista verenkiertoon. Ne voivat vaikuttaa elimistössä pitkiäkin aikoja. Korkea pienhiukkaspitoisuus lisää hengitys- ja sydänoireita sekä

8 heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä. Pienhiukkaset voivat kulkeutua pitkien matkojen päähän ja ne poistuvat ilmakehästä vasta sateen mukana. 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Hiilimonoksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka hapettuu ilmassa hiilidioksidiksi. Sitä muodostuu heikoissa palamisolosuhteissa polttoaineen hiilestä. Häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapen puutetta vähentäessään veren punasolujen hapenkuljetuskykyä ja heikentäessään hapen irtautumista hemoglobiinista. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestön erityisryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai erilaisia veritauteja, kuten anemiaa, sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Liikenne on merkittävin hiilimonoksidin päästölähde. 2.5. Otsoni (O3) Otsoni on merkittävin nk. valokemiallinen hapetin. Sitä muodostuu alailmakehässä ilman hapesta typen oksidien, hiilivetyjen ja UV-säteilyn vaikutuksesta. Ulkoilman epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä, joten otsonin nettotuotanto on suurimmillaan yleensä useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäisyydellä päästölähteistä. Yläilmakehässä otsoni suojaa maanpintaa liialta ultraviolettisäteilyltä. Hengitysilman korkeat pitoisuudet ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytysoireet. Hengityssairailla, kuten astmaatikoilla, voivat myös muut oireet, kuten yskä ja hengenahdistus, lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi myös pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Lisäksi otsoni heikentää puiden ja viljelykasvien kasvua. Euroopan laajuisesti maanpintaotsonia pidetään pahimpana ilmanlaatuongelmana yhdessä pienhiukkasten kanssa. 2.6. VOC- ja PAH-yhdisteet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, Volatile Organic Compounds) voivat tuottaa ilmassa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. VOC-yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuksen kannalta, mutta ne voivat aiheuttaa suoria terveyteen ja luontoon kohdistuvia haittoja. VOC-yhdisteitä joutuu ilmaan mm. bensiinikäyttöisistä henkilöautoista, liuottimien käytöstä ja puun pienpoltosta. Orgaanisen aineen palamisessa syntyvät karsinogeeniset PAH- yhdisteet (polysyklinen aromaattinen hiilivety) ovat ilmassa kiinnittyneinä hiukkasiin. Kohonneita PAH-pitoisuuksia saattaa esiintyä asuntoalueilla, joilla on runsaasti talokohtaista puulämmitystä. Myös liikennepäästöt nostavat jonkin verran PAH-pitoisuuksia. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan Seinäjoen seudulla ilmanlaatu on alueella VOC yhdisteiden osalta hyvä. Seinäjoen Vapaudentien PAHyhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna niin Suomessa kuin Euroopassa mitattuihin pitoisuustasoihin.

9 3. PÄÄSTÖT Päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä ja liikenteessä. Seinäjoella suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne. VTT:n LIPASTO Liikenteen päästöt, LIISA 2012 -laskentajärjestelmän perusteella on laskettu Seinäjoen päästömäärien kehittyminen. LIISA on VTT:ssä kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Indeksitaulukon mukaiset arviot Seinäjoen kaupungin liikenteen päästöistä ja ennustus tulevasta on esitetty kuvissa 2 ja 3. Ennusteen mukaan NOx:n ja hiukkasten päästökehitys on laskeva. SO 2 päästöt vähenivät voimakkaasti jo 1990- luvun lopulla. CO 2 päästökehitys on vaihteleva ja lähtee 2020 luvulla loivaan laskuun. Tieliikenteen arvioidut päästölukemat Seinäjoen seudulla 2014 on esitetty kuvassa 4. Kuva 2. Tieliikenteen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt Seinäjoella vuosina 1980 2032. Lähde: LIISA 2012 laskentajärjestelmä.

10 Kuva 3. Tieliikenteen hiilidioksidi- ja typenoksidienpäästöt Seinäjoella vuosina 1980 2032. Lähde: LII- SA 2012 laskentajärjestelmä. t/a SO2 NOx Hiukkaset CO2 Seinäjoki 0,71 322,02 17,30 107 909,78 Kuva 4. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoella 2014. Lähde: LIISA 2012-laskentaohjelma / Kari Mäkelä ja Heidi Auvinen Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöjen kehitys Seinäjoen seudulla on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ollut aaltomaista. Tilanteeseen vaikuttaa tuotannon vaihtelut. Päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotettuun energiamäärään. Seinäjoelle vuonna 2010 tehdyn ilmapäästöjen mallinnuksen mukaan energiatuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöt eivät ole kriittisiä tekijöitä Seinäjoen kaupungin ilmanlaadun kannalta. Kuvassa 5 on eriteltynä Seinäjoen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuonna 2014. Kuvassa 6 on ilmoitusvelvollisten laitosten päästökehitys CO 2, PM 10, SO 2 ja NO 2 vuosilta 2005-2014 ja VOC:n osalta vuosilta 2009 2014.

11 Päästöt 2014 Tuotantolaitos Hiukkaset (t/a) SO2 (t/a) *ilmoitusvelvollisuus VOC päästöjen osalta Kuva 5. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla 2014. NOx (t/a) CO2 (t/a) Fossiili CO2 (t/a) Bio CO2 (t/a) Yht. VOC (t/a) Altia Oyj, Koskenkorvan tehdas 4,1 22700,00 22700,00 1,00 Atria Suomi Oy / Vapo Oy Nurmon kattilat 1,25 60,21 64,3 30732,8 241,1 30973,9 Adven Oy / Ylistaro 3,29 9,97 9,13 3873,00 650,00 4523,00 Hankkija Oy / Adven Oy 1,26 11,57 5,12 2943,00 2943,00 Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos 1,87 4,74 17,71 5442,36 10262,66 15705,02 Lemminkäinen Infra Oy, Kalliosalon asfalttiasema 3,43 15,02 6,26 2774,83 2774,83 NCC Roads Oy, Seinäjoen asfalttiasema 0,9 7,6 3,5 1337,4 1337,4 Ruukki Construction Oy / Peräseinäjoki * 24,47 Seinäjoen Energia Oy Hanneksenrinne 2,76 37,18 14,93 5853,47 5853,47 Seinäjoen Energia Oy Kapernaumi 19,15 134,17 70,4 34352,33 7668,97 42021,3 Seinäjoen Energia Oy Kasperi 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Seinäjoen Energia Oy Peräseinäjoen kattilat 8,11 15,27 9,93 5827,63 5827,63 Seinäjoen Energia Oy Puhdistamonkatu 1,81 24,36 9,78 3835,96 3835,96 Seinäjoen kaupunki/skanska Asfaltti Oy 0,1 1,2 0,6 214,8 214,8 STEP Oy Koskenkorvan voimalaitos 3,69 76,88 92,37 40744,9 3056 43800,9 STEP Oy Seinäjoki Hankkijan voimalaitos 0,2 0,48 1 549,62 161,1 710,72 Valio Oy / Seinäjoen tehdas 3,76 0,00 Valio Oy / Adven Oy 2,65 59 81,1 30848 9097 39945 Vapo Oy / Haukinevan pellettitehdas 5,02 22,46 24,31 11177 11177 Vaskiluodon Voima Oy / Seinäjoen voimalaitos 31,5 498,1 345,1 338509,6 159985,5 498495,1 9,81 Yhteensä 94,85 978,21 755,54 519016,70 213822,33 732839,03 35,28 Kuva 6. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuosina 2005 2014.

12 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYN- NYSARVOT Ilmanlaatu vaikuttaa sekä ihmisten terveyteen että viihtyvyyteen. Ihmisten ja ekosysteemien suojelemiseksi on säädetty eriasteisia rajoituksia ulkoilmaan vaikuttaville saasteille. 4.1. Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot Euroopan unionin ulkoilman laatuvaatimukset on määritelty korkeimman sallitun pitoisuuden raja-arvoin. Raja-arvot määrittävät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden ylittyminen ilmansuojeluviranomaisten on käytettävissä olevin keinoin estettävä. Raja-arvon ylittyessä kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Raja-arvojen ylittymisen valvonnasta, raja-arvojen ylityksistä sekä suunnitelmista ja toimenpiteistä ilmanlaadun parantamiseksi alueilla, joilla raja-arvot toistuvasti ylittyvät, on jäsenmaiden raportoitava EU:n komissiolle. Raja-arvopitoisuus on alitettava määräajassa. Pitoisuus ei saa enää ylittyä, kun raja-arvo on alitettu. Kynnysarvot määrittelevät sen tason, jonka ylittyessä on välittömästi tiedotettava tai varoitettava saastepitoisuuksien äkillisestä kohoamisesta. Varoituskynnyksen ylittyessä saattaa lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa terveyttä. Suomessa näin korkeat pitoisuudet ovat todella harvinaisia. Varoituskynnykset on asetettu Otsonille, rikkidioksidille sekä typpidioksidille. Tiedotuskynnyksen ylittyminen voi vaarantaa herkkien väestöryhmien terveyttä. Otsonilla ja hengitettävillä hiukkasilla (PM10) on asetettu tiedotevelvollisuus rajat. Otsonilla ylitykset Suomessa on harvinaisia, mutta hengitettävillä hiukkasilla ylitykset ovat erittäin yleisiä erityisesti keväällä. Liitteeseen 3 on koottu taulukot raja-arvoista terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi sekä kynnysarvot. Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla. Suomessa tausta-alueiden pitoisuudet jäävät selkeästi raja-arvojen alle. 4.2 Tavoitearvot Tavoitearvot ovat sitovuudeltaan raja-arvoja löysempiä. Ne pyrkivät pitkällä tähtäimellä ohjaamaan ilmanlaadun kehitystä haluttuun suuntaan. Tavoitearvoihin tulee pyrkiä käyttäen parasta mahdollista teknologiaa sekä muita kustannustehokkaita keinoja. Euroopan unionissa on käytössä pienhiukkasaltistumisen vähennystavoite. Suomessa altistumisen pitoisuustaso jää alle vuodelle 2015 asetetun pitoisuuskaton 20 µg/m 3. Pienhiukkastasoisuuksien vähentämiseksi tarvitaan unionitason päästövähennyksiä sekä laajoja kansainvälisiä toimia kaukokulkeuman vähentämiseksi. Näitä toimia EU:n alueella ovat mm. ajoneuvojen, energiantuotannon ja teollisuuden päästörajoitukset. Otsonipitoisuuksille (O 3 ) on annettu tavoitearvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Suomessa otsonin tavoitearvot eivät ylity, mutta pitkän ajan tavoitteet

13 ovat tiukemmat ja näitä ylityksiä Suomessakin tapahtuu. Ylitykset tapahtuvat tyypillisimmin kaupunkialueiden ulkopuolella, koska otsonia ei ole päästöissä vaan se muodostuu auringonvalon vaikutuksesta typen oksideista ja hiilivedyistä. Otsoni saattaa kulkeutua ilmamassojen mukana pitkiäkin matkoja, joten paikalliset toimenpiteet eivät yksin riitä korjaamaan ongelmaa. Suomessa haitallisten metallien ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat yleensä selkeästi tavoitearvoja matalampia. Poikkeuksia saattaa aiheuttaa teollisuuslaitokset, joiden vaikutusalueella pitoisuudet voivat ylittyä moninkertaisesti. Bentso(a)pyreeni pitoisuudet voivat olla lähellä tavoitearvoja tai jopa ylittyä sellaisilla taajama-alueilla, joilla puun pienpoltto on runsasta. Puun pienpoltosta johtuvia päästöjä voidaan vähentää käyttäen hyviä polttotapoja ja uusinta tekniikkaa. Liitteessä 3 esitetään tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 4.3 Ilmanlaadun ohjearvot Euroopan Unionin asettamien säädösten lisäksi Suomessa on voimassa kansalliset ohjearvot. Ohjearvot kertovat ilmanlaadun tavoitteista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Niitä hyödynnetään apuvälineenä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjearvot on otettava huomioon mm. kaavoituksen, maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Liitteessä 3 on esitetty ilman laatua koskevat ohjearvot. Sekä ohjearvoihin vertaamisessa että ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa prosenttipistettä. Määritelmän mukaan aineiston n. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n %. Esimerkiksi 99. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 99 %. 4.4. Ilmanlaatuindeksi HSY on kehittänyt Suomen oloihin sovitetun ilmanlaatuindeksin. Ilmanlaatuindeksi on tunneittain ilmanlaadun mittaustuloksista laskettava prosentuaalinen luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua verrattuna ohje- ja raja-arvoihin. Indeksillä yksinkertaistetaan päivittäistä ilmanlaatutiedotusta ja pitoisuuksien vaikutusta terveyteen ja normeihin. Ilmanlaadusta käytetään väriasteikkoa sekä luokitusta: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Huono ilmanlaatu saattaa vaikuttaa terveyteen erityisesti herkillä ihmisillä. Hyvällä tai tyydyttävällä ilmanlaadulla ei nykyisten tutkimusten mukaan ole terveysvaikutuksia. Kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. Mittausasemien indeksit eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska mitattavat yhdisteet vaihtelevat. Seinäjoen ilmanlaatuindeksi määräytyy NO 2 ja PM 10 mittaustulosten mukaan. Liitteessä 3 on ilmanlaatuindeksiluokitus ja arvoluokkien luonnehdinnat.

14 4.5. Ylempi ja alempi arviointikynnys Asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 on annettu mittaustarpeen arviointia varten ilmanlaadulle ylemmät ja alemmat arviointikynnykset. Ylempi arviointikynnys määrittelee epäpuhtauksien pitoisuutta, jota suuremmissa määrissä ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat tarpeellisia ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuva mittaustarve on vähäisempi. Jos arviointikynnys alittuu, ilmanlaatua voidaan tarkkailla jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmänä. Alempi arviointikynnys tarkoittaa ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan.

15 5. MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2014 Vapaudentien liikenneasemalla mitataan jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typen oksidien (NO, NO 2, NO x ) pitoisuutta. Lisäksi mitataan säätilan muuttujia: lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta sekä tuulen suuntaa ja nopeutta. Mittaustulosten keräämisessä käytetään Envidas/Enview-2000 tiedonkeruu-järjestelmää. Järjestelmä kerää tiedot automaattisesti eri mittauslaitteilta tietokoneelle ja välittää ne modeemin kautta SeAMK Tekniikan yksikössä sijaitsevalle tietokoneelle. Mittausdata ja säähavainnot tallentuvat mittausasemalta kahden minuutin keskiarvoina. Mittaustulokset raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. Kuva 7. Seinäjoen mittausaseman laitteisto. Typen oksideja mitattiin Monitor LABS mittauslaitteella maaliskuun 2014 loppupuolelle asti. Mittalaite uusittiin ja AC32M otettiin käyttöön 26.3.2014. Vanha mittalaite jätettiin mittakopille varakoneeksi. Molemmilla laitteilla analyysit tehdään kemiluminesenssimenetelmällä. TEOM 1400A on jatkuvatoiminen leikatun leijuman (PM 10 ) keräin. Lisäksi laitteistoon kuuluu Vaisala Weather Transmitter WXT520-säähavainto-asema. Kuvassa 7 näkyy mittausaseman laitteisto. Seinäjoen mittaustiedot on mahdollista lukea valtakunnallisesta Ilmanlaatuportaalista: www.ilmanlaatu.fi. Portaali on kaikille avoin maksuton verkkopalvelu, jonka kautta Suomen ilmanlaadun seurantatieto on saatavissa. Tiedot verkkopalveluun lähetetään SeAMK:n Tekniikan yksikön tietokoneelta.

16 6. MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Vuonna 2014 hiukkasmittaus sujui ilman suurempia ongelmia. Kuvassa 6 näkyy Seinäjoen ilmanlaadun mittausasema. Kuva 8. Seinäjoen mittausasema, Vapaudentie 6a. Typen oksidien mittalaite uusittiin maaliskuussa 2014. Monitor LABS jätettiin varakoneeksi ja AC32M asennettiin 25.3.2014 ja otettiin seuraavana päivänä kalibroinnin yhteydessä käyttöön. Molemmilla laitteilla analyysit tehdään kemiluminesenssimenetelmällä. Mittausaseman seiniä ja kattoa tiivistettiin kesä-heinäkuussa useampaan otteeseen, koska sadevesi pääsi valumaan mittausaseman sisään läpivienneistä. Kesäkuun alun NO 2 dataa hylättiin suodattimen vaihtoon liittyvien ongelmien vuoksi. Typpidioksidi mittausten kattavuus kesäkuulla oli 89,3 % Mittausaseman modeeminumero vaihtui elokuun alussa. Modeeminumeron vaihdos aiheutti katkeilua tiedonsiirrossa mittausasemalta toimiston koneelle ja sitä kautta Ilmanlaatuportaaliin. Laitteistoa päivitettiin joulukuussa vaihtamalla kiinteä modeemi puhelinmodeemiksi. Samassa yhteydessä päivitettiin SeAMK Tekniikan tietokone ja siirrettiin Vaasantieltä Framin tiloihin. Myös kaupungin ympäristönsuojelulle asennettiin oma kone, joka hakee automaattisesti tietoa mittausasemalta. JPP kalibrointi kalibroi laitteita 26.3, 24.6 ja 24.9

17 6.1. Typpidioksidi (NO2) Kuvassa 9 on typpidioksidipitoisuuden tuntiarvot vuonna 2014. Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli tammikuussa 127 µg/m 3. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo on 200 µg/m 3. Mittausvaliditeetti oli 98,1 %. NO2[ug/m3] Periodic Station Report Sjoki 31.12.2013 24:00-31.12.2014 24:00 Interval 1 Hour NO2[ug/m3] 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä 2014. Kasvillisuusvaikutusten perusteella on annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 ) 30 µg/m 3. Vuonna 2014 vuosiohjearvo jäi annetulle rajalle ollen (12 µg/m 3 + 18 µg/m 3 ) 30 µg/m 3. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 17,8 µg/m 3, raja-arvo 40 µg/m 3. Vuoden 2014 NO 2 :n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Korkeimmillaan 2. suurin vuorokausiarvo oli 64 µg/m 3, ohjearvo 70 µg/m 3. Tuntiarvojen 99. prosenttipiste nousi korkeimpaan pitoisuuteen tammikuussa 95,8 µg/m 3, ohjearvo 150 µg/m 3. Raja-arvoylityksiä ei vuoden 2014 aikana ollut, kuva 10. Kuva 10. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurin tuntiarvo verrattuna raja-arvoon sekä kuukauden 99 %-piste- ja 2. suurin vuorokausiarvo verrattuna ohjearvoihin Seinäjoen Vapaudentiellä 2014.

18 Alla olevista vuosien 2004 2014 seurantakaavioista (kuva 11) näkyy, että vuonna 2010 typpioksidipitoisuus on ylittänyt ohjearvot. Muutoin pitoisuudet ovat seurantajaksolla olleet alle raja- ja ohjearvojen. Kuva 11. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys vuosina 2004-2014 verrattuna raja- ja ohjearvoihin. Ylempi ja alempi arviointikynnys Typpidioksidipitoisuuden korkein tuntiarvo (127 µg/m 3 ) ei ylittänyt ylemmän terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetun arviointikynnyksen 70 % tuntirajaarvosta (140 µg/m 3 ). Raja-arvo saa ylittyä 18 kertaa. Alempi arviointikynnys, 50 % tuntiraja-arvosta (100 µg/m 3 ), ylittyi 7 kertaa (saa ylittyä 18 kertaa). Typpidioksidin vuosikeskiarvo ihmisten terveyden suojelemiseksi, 18 µg/m 3, ei ylittänyt ylempää arviointikynnystä, 80 % vuosiraja-arvosta (32 µg/m 3 ) eikä alempaa arviointikynnystä, 65 % raja-arvosta (26 µg/m 3 ). Vuotuinen kriittinen taso kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemin suojelemiseksi (NOx:n vuosi ka.) 35 µg/m 3 ylitti sekä ylemmän arviointikynnyksen 80 % kriittisestä tasosta (24 µg/m 3 ) että alemman arviointikynnyksen 65 % kriittisestä tasosta (19,5 µg/m 3 ). Kuva 12.

19 Terveyshaittojen ehkäiseminen Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelu (NO2) (NOx) Ylempi arviointikynnys 70 % tuntiraja-arvosta (140 μg/m3, 80 % kriittisestä tasosta saa ylittyä 18 kertaa/vuosi) (24 μg/m3) => ei ylitystä => ylitys 80 % vuosiraja-arvosta (32 μg/m3) => ei ylitystä Alempi arviointikynnys 50 % tuntiraja-arvosta (100 μg/m3, 65 % kriittisestä tasosta saa ylittyä 18 kertaa vuosi) (19,5 μg/m3) => ei ylitystä => ylitys 65 % vuosiraja-arvosta (26 μg/m3) => ei ylitystä Kuva 12. Typpioksidin ja typen oksidien ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella 2014. 6.2 Leijuva pöly Leijuvasta pölystä mitattiin keskusmittausasemalla leikattu leijuma (PM 10 ). Halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi. Leijuvaa pölyä mitattiin keskusmittausasemalla TEOM 1400A jatkuvatoimisella keräimellä. Hiukkaspitoisuudet on ilmoitettu vallitsevissa olosuhteissa. Alla on kaaviokuva leijuman vuorokausiarvojakaumasta vuoden 2014 aikana, raja-arvo 50 µg/m 3, kuva 13. Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot vuonna 2014. Vuoden mittaustulosten kattavuus oli 99,7 %. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 16 µg/m 3 (raja-arvo 40 µg/m 3 ). Hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot ajalla 2004 2014 ovat pysyneet suhteellisen tasaisena, vaihtelu on välillä 13 16 µg/m 3. Vuoden 2014 PM 10 :n kuukausittainen vuorokausikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Vuorokausiarvoissa vuoden 2014 aikana tapahtui yhteensä yhdeksän (9) rajaarvoylitystä (50 µg/m 3 /vrk), joista kaikki tapahtuivat keväällä. Mittauksissa sallitaan enintään 35 raja-arvoylitystä vuodessa. Ylitykset tapahtuivat 15.1, 17 19.1, 1.3, 17.3 ja 26 28.3.2014. Kevään ylitykset johtuivat hiekoituspölyn lei-

20 jumisesta ilmassa. Hiekoitushiekka kuivui ja nousi ilmaan liikenteen ja katujen siivouksen vaikutuksesta aiheuttaen raja-arvoylityksiä. Kuvasta 14 nähdään hiukkaspitoisuuksien raja-arvoylitykset / vuosi ajalla 2004 2014. Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvoylitykset vuosina 2004 2014 Seinäjoella. Ylempi ja alempi arviointikynnys Hiukkasten osalta viiden vuoden seurantajaksolla kumpikaan ylempi arviointikynnys ei ylittynyt. Vuonna 2014 hengitettävissä hiukkasissa ylempi arviointikynnys, 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 µg/m3), ylittyi 19 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa) ja 70 % vuosiraja-arvosta (28 µg/m3) ei ylittynyt kertaakaan. Vuonna 2014 alempi arviointikynnys, 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 µg/m3), ylittyi 45 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa). Viiden vuoden seurantajaksolla tarkkailtuna alempi arviointikynnys ei ylittynyt. Vuosikeskiarvon alempi arviointikynnys, 50 % raja-arvosta (20 µg/m3), ei ylittynyt, kuva 15. Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10) Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 μg/m3), 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 μg/m3), saa ylittyä 35 kertaa/vuosi) saa ylittyä 35 kertaa vuosi) => ei ylitystä => ei ylitystä 70 % vuosiraja-arvosta (28μg/m3) 50 % vuosiraja-arvosta (20 μg/m3) => ei ylitystä => ei ylitystä Kuva 15. PM10 ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella 2014. Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi säädetty ohjearvo (70 µg/m 3 ) hiukkasten osalta ylittyi. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo oli maaliskuussa 115 µg/m 3, tammikuussa toiseksi suurin arvo oli 95 µg/m 3.

21 6.3 Ilmanlaatuindeksi Kuvassa 16 on kuvattu vuoden 2014 Seinäjoen ilmanlaadun jakauma kuukausittain. Ilmanlaatu oli mittauspisteellä hyvä 76,5 %, tyydyttävä 21,1 %, välttävä 2 %, huono 0,2 % ja erittäin huono 0,2 %. Tammikuulla ilmanlaadun heikkeneminen johtui inversiosta. Kylmän, heikkotuulisen ja kuivan sään vuoksi liikenteen päästöt ja katupöly eivät päässeet sekoittumaan yläilmaan, vaan jäivät alailmaan huonontaen ilmanlaatua. Maaliskuun raja-arvoylityksiin vaikutti katupöly, joka kuivuessaan nousi ilmaan liikenteen ja katujen siivouksen vaikutuksesta. Enimmäkseen kuitenkin ilmanlaatu Seinäjoella on ollut hyvä (kuva 17). Kuva 16. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2014. Kuva 17. Ilmanlaatu Seinäjoella vuonna 2014

22 Kuvasta 18 nähdään Seinäjoen ilmanlaadun määräävän tekijäjakauma kuukausittain. Vuositasolla määräävänä tekijänä 2014 oli 79 % hiukkaset ja 21 % typpidioksidi. Mittaustulosten validiteetti oli 99,9 %. Ilmanlaatuindeksin kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4. Kuva 18. Ilmanlaatuindeksin määräävän tekijän mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2014 6.4. Sääolosuhteet Tuuli Tuulen suunta oli mittauspisteellä vuonna 2014 pääosin eteläkaakon ja lounaan välillä (kuva 19). Tuulen keskinopeus oli 1,5 (1,52) m/s, mikä oli lähes sama kuin 2013 (1,49). Keskinopeus on lähellä edellisvuosien arvoja. Kuvassa 20 näkyy tuulennopeus mittauspisteellä 10 min. keskiarvolla. Kuva 19. Tuulen suunta Seinäjoella vuonna 2014.

23 Kuva 20. sekä tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot vuonna 2014. Lämpötila Vuoden 2014 keskilämpötila oli +6,1 C (v. 2013 +5, 8 C). Lämpimin kuukausi oli heinäkuu, jolloin keskilämpötila oli +20,1 C. Suomessa hellepäiväksi määritellään päivä, jonka lämpötila ylittää 25 C. Hel lepäiviä Seinäjoella oli vuonna 2014 29 (vuonna 2013 hellepäiviä oli 15). Kylmin kuukausi oli tammikuu, jolloin keskilämpötila oli -8,5 C. Myös joulukuun kes kilämpötila oli pakkasen puolella. Kuvasta 21 on nähtävissä kuukausittaiset minimi-, maksimi ja keskiarvolämpötilat, sekä 6 vuoden (2008 2014) keskiarvolämpötilat. Kuva 21. Lämpötilan kuukausikeskiarvot sekä minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoella 2014

24 Ilman kosteus ja sademäärä Vuonna 2014 ilman suhteellisen kosteuden keskiarvo oli 72,5 %. Vuoden 2014 kokonaissademäärä oli 558 mm (vuonna 2013 496 mm, Pelmaa). Sademäärä on mitattu Ilmatieteenlaitoksen Pelmaan mittausasemalla. Kuukausikohtainen kosteusprosentin ja sademäärän seuranta on esitetty kuvassa 22. Kuvassa 23 näkyy vuosittaiset sademäärät 2010 2014. Sadetiedot vuosilta 2010 2012 on Seinäjoen vesilaitokselta ja vuosien 2013 2014 tiedot on Ilmatieteenlaitoksen Ylistaron Pelmaan asemalta. Kuva 22. Ilmankosteuden minimi-, maksimi- ja kuukausikeskiarvot, sekä sademäärän kertymä Seinäjoella 2014 Kuva 23. Sademäärät kuukausittain Seinäjoella vuosina 2010 2014.

25 7. YHTEENVETO Uusi NOx-analysaattori AC32M otettiin käyttöön maaliskuussa 2014. Vanha mittalaite jätettiin mittakopille varakoneeksi. Laitteistoa päivitettiin joulukuussa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun laitteisto päivitettiin ja siirrettiin Vaasantieltä Framille. Samalla vaihdettiin yhteys mittauspisteelle lankamodeemista puhelinmodeemiin. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun toimipaikkaan asennettiin lisäksi kone, joka hakee tietoa suoraan mittauspisteeltä. Mittauspisteellä vuoden 2014 typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 17,8 µg/m 3 (raja-arvo 40 µg/m 3 ) ja vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 64 µg/m 3 (ohjearvo 70 µg/m 3 ). Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli tammikuussa 127 µg/m 3. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo on 200 µg/m 3. PM 10 -hiukkasten koko vuoden 2014 keskiarvo oli 16 µg/m 3. Raja-arvo ylittyi 9 kertaa. Kaikki ylitykset tapahtuivat keväällä. Vuonna 2013 raja-arvo ylittyi kuusi kertaa. Mittausvaliditeetti vuonna 2014 oli 99,7 %. Korkeisiin pölypitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet pölypitoisuudet kertovat liikenteen ja tuulen nostamasta kuivasta pölystä. Vuoden 2014 ilmanlaatu oli Seinäjoella keskimäärin hyvä edellisvuosien tapaan. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan tammi-huhtikuulla. Lämpötila Seinäjoella vuonna 2014 oli viiden vuoden keskiarvoihin verrattuna melko tyypillinen. Keskiarvokäyrästä poikkesi helmikuu, ollen +6,8 C lämpimämpi kuin 5 vuoden keskiarvolämpötila. Myös huhti- ja joulukuu olivat selvästi kuuden vuoden keskiarvoa lämpöisempiä. Hellepäiviä Seinäjoella oli vuonna 2014 29 (vuonna 2013 hellepäiviä oli 15). Kylmin kuukausi oli tammikuu (ka -8,5).

26 8. ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 Ilmanlaadun tarkkailua koordinoi ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä. Työryhmän kokoonpano on kerrottu liitteessä 2. Seinäjoen ilmanlaadun mittausten laatujärjestelmä päivitetään. Laatujärjestelmän pohjaksi hankittiin alkuvuodesta 2015 Kuopion ja Varkauden laatukäsikirja. Laatujärjestelmä on tehty yhteistyössä JPP-Kalibrointi Ky:n ja Kuopion alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden kanssa. Mittauspisteen tietokone tullaan uusimaan vuoden 2015 aikana alkuvuodesta tapahtuneiden mittauskatkoksien vuoksi. HNU Nordion on antanut tarjouksen uudesta pc:stä. Samalla päivitetään käyttöjärjestelmä Windows 7Pro:on. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut -STEP Oy (Koskenkorvan ja Hankkijan voimalaitokset) liittyy mukaan ilmanlaadun seurantatyöryhmään vuoden 2015 alusta lähtien. STEP Hankkija on vihitty käyttöön 11.3.2015. Yhteistyötä pyritään jatkamaan Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Suupohjan kanssa. Ympäristösuojelun Internet-sivut ovat osa Seinäjoen kaupungin www-sivuja; (https://www.seinajoki.fi/asuminenjaymparisto/ymparistonsuojelu/ilmansuojelu. html) Sieltä löytyvät mm. Seinäjoen seudun ilmanlaadun kuukausiraportit, vuosiraportit liitteineen, tietoa Seinäjoella tehdyistä muista mittauksista ja linkki Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaali -sivustolle.

27 LÄHDELUETTELO AX-suunnittelu 13.8.2009: Ulkoilman VOC- ja PAH pitoisuus Seinäjoen seudulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, Virallinen lehti nro L 152, 11/06/2008 s. 0001 0044 FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011, Seinäjoen seudun ilmapäästöjen leviämismalli vuonna 2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Ilmanlaatu indeksi, 2015, https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/ilmanlaatutiedotus/sivut/ilmanl aatuindeksi.aspx Ilmatieteenlaitos, 2015 http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/saadokset/saadokset.html Ilmatieteenlaitos, 2015, Talvinen inversiotilanne http://ilmatieteenlaitos.fi/talviset-inversiotilanteet Ilmatieteenlaitos, 2014; http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/komponentit.html Komppula B., Salmi J., Lovén K. 2012: Kuopion katupölytilanne. Hiukkaspitoisuuksien vertailu Suomen muiden kaupunkien pitoisuustasoihin, Ilmatieteen laitos, http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/ilmanlaaturaportit Lehtinen K., Lepola A., 2012: Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012, http://www.seinajoki.fi/ymparistonsuojelu/.ajankohtaista.html/45692.pdf Mäkelä K., Auvinen H., 2012: LIISA-2011 laskentajärjestelmä, VTT Yhdyskuntatekniikka; http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm http://lipasto.vtt.fi/liisa/so2s.htm Osmo J., Pietarila H., Rautio P., Salmi T., Waldén J. 2005: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi, Länsi-Suomen ympäristökeskus Redust-hankkeen raportti: Kunnossapidon keinot hengitettävän katupölyn vähentämiseen kaupunkiseudulla Salonen R. O., Pennanen A. 2006 Pienhiukkasten vaikutus terveyteen, Tekes Seinäjoen vesi. Monthly Climatological Summary for Jan Des. 2012 Teknologiaohjelmaraportti 9/2006, FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys 2002 2005 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010:

28 http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/ilma Valtioneuvoston asetus 38/2011: Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. www.finlex.fi Waldén J., Laurila S. 2012 Ilmanlaadun mittaajapäivät 2012 esitys: Kolmas kansallinen vertailumittauskierros, Ilmatieteen laitos, http://www.isy.fi/pdf/vertailumittaukset-2011.pdf Ympäristöministeriö 2012, www.ymparisto.fi Ilmanlaatua koskeva sääntely Ympäristöministeriön tiedote 26.9.2002 www.valtioneuvosto.fi YTV 2006, www.ytv.fi - Liikenteen jäljet

29 LIITE 1 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAATUMITTAUKSEEN OSALLISTUNEIDEN LAITOSTEN JA MITTAUSKOPIN SIJAINTIKARTTA 3 2 14 15 9 18 4 10 11 7 17 5 19 6 1 8 13 16 12 1. Altia Oyj/STEP Oy Koskenkorvan tehdas, Santavuorentie 11, Koskenkorva 2. Atria Suomi Oy Nurmo / Vapo Oy Energia, Pohjan valtatie 594 3. Adven Oy, Lämmittäjänpolku 6, Ylistaro 4. Hankkija Oy / Adven Oy, Varastotie 13, Seinäjoki 5. Kurikan kaukolämpö Oy /Ilmajoen laitos, Palkkitie 5, Ilmajoki 6. Lemminkäinen Infra Oy, Kalliosalo, Kalliosalontie, Seinäjoki 7. Ncc Roads Oy, Laulateentie 2, Seinäjoki 8. Ruukki Construction Oy, Seinäjoentie 11, Peräseinäjoki 9. S:joen Energia Oy Hanneksenrinne, Sairaalan lämpökeskus 10. S:joen Energia Oy Kapernaumi, Kuormatie, Seinäjoki 11. S:joen Energia Oy Kasperi, Kasperinviita, Seinäjoki 12. S:joen Energia Oy Peräseinäjoki, Koulutie 12 13. S:joen Energia Oy Peräseinäjoki Metallitie 4, Peräseinäjoki 14. S:joen Energia Oy Puhdistamonkatu, Seinäjoki 15. Valio Oy Seinäjoki ja Adven Oy, Osmankatu 2, Seinäjoki 16. Vapo Oy Energia/P:joki Haukineva, Tokerotie 606, Peräseinäjoki 17. Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoki, Sevontie 1, Seinäjoki 18. Ilmanlaadun mittauskoppi, Vapaudentie 6, Seinäjoki 19. S:joen kaupunki / Skanska Asfaltti Oy, Routakallio, Seinäjoki Kartta: Hannu Väisänen, Seinäjoen kaupunki

30 LIITE2 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAADUN SEURANTATYÖRYHMÄ Tuotantolaitokset: Altia Oyj Koskenkorvan tehdas Sanna Kaunisto Atria Suomi Oy Nurmo Timo Kalliomaa Adven Oy Antti Koski Hankkija Oy /Seinäjoen tehdas Jari Sivunen Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpö Oy Pekka Haapalainen Lemminkäinen Infra Oy Arto Savela NCC Roads Oy, Seinäjoen asfalttiasema Karri Uusitalo Ruukki Construction Antti Ålander Seinäjoen Energia Oy Raimo Tyni Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy Esa Yli-Rahnasto Valio Oy/ Seinäjoen tehdas Kari Harsia Kati Säippä Vapo Oy, Pohjanmaan asiakasalue Laura Sundell Vapo Oy, Atrian Nurmon kattilat Tommi Pihlajasalo Vapo Oy, Haukinevan pellettitehdas Toni Jyllilä Vaskiluodon Voima Oy/ Seinäjoen voimalaitos Matti Tiilikka Kunnat: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Ilmajoen kunta Seinäjoen kaupunki/kunnallistekniikka Alueellinen ympäristökeskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristövastuualue Mittaukset ja raportit: SeAMK, Tekniikka Pirjo Korhonen Sari Paananen Kari Havunen Päivi Karttunen Eija Rintamäki

31 Ilmanlaadun ohjearvot. LIITE3 Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2) 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2) 250 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo (PM10) Haisevat rikkiyhdisteet (TSR) Raja-arvot terveyden suojelemiseksi. 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoitetaan 10 µg/m rikkinä Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (293K, 101,3 kpa) Sallitut ylitykset vuodessa Rikkidioksidi (SO 2) 1 tunti 350 µg/m 3 24 24 tuntia 125 µg/m 3 3 Typpidioksidi (NO 2) 1 tunti 200 µg/m 3 18 1 vuosi 40 µg/m 3 - Hengitettävät hiukkaset (PM10) 24 tuntia 50 µg/m 3 1) 35 1 vuosi 40 µg/m 3 - Pienhiukkaset 1 vuosi 25 µg/m 3 (PM 2,5) Lyijy (Pb) 1 vuosi 0,5 µg/m 3 - Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) 10 000 µg/m 3 - Bentseeni (C 6H 6) 1 vuosi 5 µg/m 3 - Raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi. Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2) Typen oksidit (NO, NO 2) kalenterivuosi ja talvikausi (1.10. 31.3.) 20 µg/m 3 kalenterivuosi 30 µg/m 3 Kynnysarvot. Aine Keskiarvon laskenta-aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys Typpidioksidi (NO 2) 3 peräkkäistä tuntia - 400 µg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2) 3 peräkkäistä tuntia - 500 µg/m 3 Otsoni (O3) 1 tunti 180 µg/m 3 240 µg/m 3

32 Tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Aine Otsoni (O3) Keskiarvon laskenta-aika 8 tunnin liukuva keskiarvo Tavoitearvo 120 µg/m 3 saa ylittyä 25 kertaa/ vuosi, 3 vuoden ka. Voimassa vuodesta 2010 eteenpäin 3 alitettava vuoteen 2013 Arseeni (As) 1 vuosi 0,006 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Kadmium (Cd) 1 vuosi 0,005 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Nikkeli (Ni) 1 vuosi 0,020 µg/m mennessä 3 alitettava vuoteen 2013 Bentso[a]pyreeni 1 vuosi 0,001 µg/m mennessä Ilmanlaatuindeksiluokitus Ilmanlaatu NO2 PM10 PM2.5 CO TRS SO2 O3 (indeksin arvo) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (mg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) Hyvä <40 <20 <10 <4 <5 <20 <60 (<50) Tyydyttävä 41-70 21-50 11-25 5-8 6-10 21-80 61-100 (51-75) Välttävä 71-150 51-100 26-50 9-20 11-20 81-250 101-140 (76-100) Huono 151-200 101-200 51-75 21-30 21-50 251-350 141-180 (101-150) Erittäin huono >201 >201 >76 >31 >51 >351 >181 (>150) Ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Selviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

33 LIITE4 Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2014 Tuulen nopeus (m/s) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 10 min min 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 10 min max 4,7 6,3 6,7 6,3 5,4 4,3 4,4 5,1 4,9 6,7 5,7 6,2 10 min AVG 1,6 2,1 1,8 1,6 1,5 1,0 1,3 1,3 1,2 1,6 1,4 1,8 Data[%] 100 100 99,8 100 99,5 100 99,9 100 100 99,9 99,9 99,7 Lämpötila ( C) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min -23,7-9,3-13,6-5 -3,7 2,8 7,2 2,9-0,5-7,3-9,1-17,1 1 h max 5,1 7,3 10,9 17,6 28,4 28,5 30,3 30,6 21,2 13,7 10,8 6,3 1 h AVG -8,5 0,1 1,6 4,9 10,2 13,0 20,1 16,3 11,2 4,7 1,1-1,2 Data[%] 100 100 99,9 100 99,7 100 100 100 100 100 100 99,7 6 v ka. -7,6-6,7-2,3 3,7 10,8 14,3 17,6 15,0 11,0 4,5 1,1-4,8 Kosteus (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 63 64 23 20 27 25 28 33 33 42 51 67 1 h max 93 91 90 89 92 93 94 93 93 93 93 90 1 h AVG 78 81 68 56 63 65,0 64 73 76 80 84 82 Data[%] 100 100 99,9 100 99,7 100 100 100 100 100 100 99,7 IdxMAX Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 8 8 3 4 3 3 5 8 5 4 4 5 1 h max 170 98 506 80 91 76 74 63 63 104 82 82 1 h AVG 46 41 52,8 36,9 33,7 29,8 34,7 29 34,1 30,9 29,2 21,9 Data[%] 100 100 99,7 100 100 99,7 100 100 99,9 100 100 99,7 NO2 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 2 5 3 2 1 2 2 3 2 2 2 2 1 h max 127 69 100 59 58 54 48 56 55 65 61 92 1 h AVG 35 29 31 13 14 10,0 13 13 12 15 17 12 1 h 99 % 95,8 63 82 52 35 28 38 47 41 50 51 58 Data[%] 97 95,8 95,8 99,9 100 89,3 100 99,9 99,7 100 100 99,7 2. suurin vrk arvo 64 44 58 22 22 16 17 21 21 28 26 24 PM10 (µg/m3) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 24 h min 4 4 7 5 5 6 7 8 5 3 4 5 24 h max 105 45 171 38 37 39 24 25 25 35 34 21 24 h AVG 25 16 34 19 15 13,0 15 12 14 14 12 8 24 h 99 % 105 45 171 38 37 39 24 25 25 35 34 21 Data[%] 100 100 96,8 100 100 100 100 100 100 100 100 100 2. suurin vrk arvo 95 44 115 34 31 31 23 22 21 26 24 13