Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006
|
|
- Juha-Pekka Markku Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
2 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä
3 3 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Hiukkaset Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Otsoni VOC-yhdisteet Laskeuma 7 3. PÄÄSTÖT 8 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaadun ohjearvot Rikkilaskeuman tavoitearvo Ilmanlaadun raja-arvot ja varoituskynnys Otsonin tavoitearvot Ilmanlaatuindeksi MITTAUSJÄRJESTELMÄ Kaasut, hiukkaset ja meteorologiset mittaukset Laskeumamittaukset MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Typpidioksidi (NO 2 ) Leijuva pöly 16 Leikattu leijuma PM Ilmanlaatuindeksi Laskeumamittaukset Sääolosuhteet 21 Tuuli 21 Lämpötila 22 Ilman kosteus YHTEENVETO ILMANLAADUN TARKKAILU LÄHDELUETTELO 25 LIITTEET Liite 1. Seinäjoen ilmanlaatumittausten tuntiarvotaulukko 26 Liite 2. Laskeumamittaukset 26 Seinäjoen seudulla Liite 3. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
4 4 1 JOHDANTO Seinäjoen ilmasta on mitattu hiukkasia ja rikkidioksidia yli 2 vuotta. Vuonna 1993 aloitettiin Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantaryhmän toimesta reaaliaikainen ilmanlaadunseuranta. Seinäjoen keskustan tuntumaan pystytettiin mittausasema nykyaikaisine mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja varsinaiset mittaukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Seinäjoen Seudun Terveysyhtymän ympäristöosasto, jolla on sopimus mittaustulosten seurannasta, laitteiston toiminnan ja kunnon valvonnasta sekä kuukausi- ja vuosiraporttien laatimisesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa. Akkreditoitu Seinäjoen terveysyhtymän elintarvike- ja ympäristölaboratorio huolehtii laskeuma-analyyseistä. Vuonna 26 tarkkailuun osallistuneet laitokset ovat: Atria Oyj Valio Oy Suomen Rehu Oy Lemminkäinen Oy Seinäjoen Energia Oy Fortum Lämpö Oy Vapo Oy Energia Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen seudulla jatkuvatoimiset mittaukset tehdään Seinäjoen Vapaudentien mittausyksikössä. Laskeumakeräimet sijaitsevat Nurmossa, Ilmajoella, Ylistarossa ja Seinäjoella. 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUK- SISTA Ilman epäpuhtauksien vaikutukset voidaan jakaa maailmanlaajuisiin eli globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin. Globaaleja vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiö ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat mm. maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisista vaikutuksista voidaan erottaa mm. terveys-, luonto- ja viihtyisyysvaikutukset sekä vaikutukset maankäyttöön. Paikallisesti heikkotuulinen korkeapaine voi aiheuttaa lämpötilainversion. Normaalisti alhaalta ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee, jolloin alailmakehän ilma sekoittuu ylemmän ilmakehän- YYl lleem ppäännää lläämm l iinn i iil illmaa Kuva 1. Lämpötilainversio.
5 5 kanssa. Inversio syntyy, kun kylmä alailmakehä ei sekoitukaan ylemmän lämpimämmän ilman kanssa. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Heikommin toimivat autojen katalysaattorit, suuremmalla teholla käyvät lämpövoimalat sekä teollisuuden ja kotitalouksien lämpökattilat lisäävät pakkasella alailmakerroksen epäpuhtauksia. Tilanne vaikeuttaa astmaatikkojen elämää. Kuvassa 1 on piirretty inversio tilanne. Seinäjoen seudulla esiintyvät epäpuhtauspitoisuudet eivät aiheuttane merkittäviä vaikutuksia suuressa osassa väestöä. Herkissä väestöryhmissä, kuten hengitys- ja sydänsairaissa, lapsissa ja vanhuksissa, esiintyvät oireet voivat lisääntyä pitoisuuksien kohotessa yksilöstä riippuen. Tyypillisiä oireita lapsilla voivat olla nuha ja yskä, hengitys- ja sydänsairailla yskä, hengenahdistus ja heikentynyt toimintakyky. Jukka T. Randellin (1997) väitöskirjan mukaan pakkasella ilmansaasteet ärsyttävät keuhkoja enemmän kuin lämpimällä ilmalla. Kylmällä ilmalla hengitystiet ovat tavallista herkemmät myös matalille saastepitoisuuksille Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) on vesiliukoinen, väritön kaasu. Ulkoilmassa se hapettuu edelleen sulfaateiksi ja rikkihapoksi, jotka voivat edelleen liittyä muihin epäpuhtauksiin muodostaen kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia (aerosoleja). Rikkidioksidi ja sen reaktiotuotteet poistuvat ilmakehästä märkä- ja kuivalaskeumana. Rikkidioksidi ärsyttää voimakkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia, ja sen on todettu vaikuttavan lasten ja aikuisten hengityselininfektioiden sekä astmaatikkojen kohtausten esiintyvyyteen. Rikkidioksidille tyypillisiä akuutteja vaikutuksia ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputken supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi muita herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille. Tiedot pitempiaikaisen altistumisen (yli vuorokauden kestävän) vaikutuksista perustuvat epidemiologisiin tutkimuksiin, joissa on vaikea erottaa rikkidioksidin, rikkihapon ja hengitettävien hiukkasten vaikutuksia toisistaan. Rikkidioksidi aiheuttaa suoria kasvillisuusvaurioita ja sen reaktiotuotteet lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Maaperän happamoituminen saa aikaan kasveille tärkeiden ravinteiden huuhtoutumista mutta myös kasveille ja ihmisille myrkyllisten alumiinin ja raskasmetallien liukenemista. Vesistöissä happamoituminen saa aikaan muutoksia kala- ja rapukannoissa sekä vesikasvillisuudessa. Happamoitumisen edistyessä järvet muuttuvat vähitellen kirkasvetisiksi ja elottomiksi Typen oksidit (NO ja NO 2 ) Ulkoilmassa esiintyy epäpuhtauksina pelkistyneitä ja hapettuneita typpiyhdisteitä. Pelkistyneitä muotoja ovat mm. ammoniakki (NH 3 ), ja ammoniumyhdisteet (NH 4 + ), hapettuneita puolestaan mm. typpioksiduuli (N 2 O), typpimonoksidi
6 6 (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ), typpihapoke (HNO 2 ) ja typpihappo (HNO 3 ) sekä nitraatit (NO 3 - ) ja peroksiasetyylinitraatti. Merkittävimpiä typen oksidien päästölähteitä ovat liikenne ja energiantuotanto. Alhaisen päästökorkeuden vuoksi liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ulkoilman typenoksidipitoisuuksiin. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka hapettuu ulkoilmassa suhteellisen nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi. Useiden eri reaktioiden kautta muodostuu lopulta mm. typpihappoa ja nitraatteja. Typpidioksidi, typpihappo ja nitraatit poistuvat ilmakehästä kuiva- ja märkälaskeumana. Typen oksideilla on suoria kasvillisuusvaikutteita ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Typen oksidit osallistuvat hiilivetyjen kanssa otsonia ja muita ilmakemiallisia hapettimia tuottaviin reaktioihin Hiukkaset Leijuva pöly on merkittävimpiä ilmanlaatuongelmia. Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumen sulamisen jälkeen, kun talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty jauhautunut hiekka ja tien pinnoitteena käytetty asfaltti pölyää ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. Myös syksyllä ja marras joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pakkasen takia kuivaa, pitoisuudet nousevat. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta ja autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä peräisin olevia hiukkasia. Energiantuotannon ja liikenteen suorat hiukkaspäästöt koostuvat hyvin pienistä hiukkasista, eikä niillä ole suurta vaikutusta leijuman kokonaismassaan. Niiden lukumäärä sen sijaan on suuri verrattuna karkeampiin hiukkasiin. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset ovat suuria merkityksellisempiä: Halkaisijaltaan yli 1 µm:n hiukkaset jäävät pääasiassa ylähengitysteiden limakalvoille. Sitä pienemmät hiukkaset kulkeutuvat syvemmälle hengitysteissä ja alle 2,5 µm:n hiukkaset pääsevät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin asti Hiilimonoksidi eli häkä (CO) Hiilimonoksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka hapettuu ilmassa hiilidioksidiksi. Se sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 2 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapen puutetta vähentäessään veren punasolujen hapenkuljetuskykyä ja heikentäessään hapen irtautumista hemoglobiinista. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestön erityisryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai erilaisia veritauteja, kuten anemiaa, sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Liikenne on merkittävin hiilimonoksidin päästölähde.
7 Otsoni (O 3 ) Otsoni on merkittävin nk. valokemiallinen hapetin. Sitä muodostuu alailmakehässä eli troposfäärissä ilman hapesta typen oksidien, hiilivetyjen ja UVsäteilyn vaikutuksesta. Toisaalta ulkoilman epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä, joten otsonin nettotuotanto on suurimmillaan yleensä useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäisyydellä hiilivetyjen ja typen oksidien päästölähteistä. Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan vuodelle 21 asetetut tavoitearvot eivät Suomessa ylity, mutta tiukemmat pitkän ajan tavoitteet ylittyvät kaikilla tausta-alueilla ja useissa taajamissa. Tiedotuskynnys ylittyy Suomessa harvoin. Otsonin aiheuttamia tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytysoireet. Hengityssairailla, kuten astmaatikoilla, voivat myös muut oireet, kuten yskä ja hengenahdistus, lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi myös pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Lisäksi otsoni heikentää puiden ja viljelykasvien kasvua VOC-yhdisteet Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC, Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa kloori- ja fluorivetyjä lukuun ottamatta kaikkia orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasumaisina ulkoilman lämpötiloissa. Metaani (CH 4 ) rajataan yleensä VOC-yhdisteiden ulkopuolelle. VOC-yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuksen kannalta, mutta ne ja muut orgaaniset yhdisteet voivat myös aiheuttaa suoria terveyteen ja luontoon kohdistuvia haittoja. VOC-yhdisteitä joutuu ilmaan ihmistoimintojen seurauksena. Suurimpia VOCpäästölähteitä ovat bensiinikäyttöiset henkilöautot, liuottimien käyttö ja puun pienpoltto. Päästöt koostuvat useista erilaisista yhdisteistä ja yhdisteryhmistä. Ne sisältävät muun muassa alkaaneja, alkeeneja, kloorattuja hiilivetyjä, alkoholeja, estereitä, ketoneja, aldehydejä, aromaattisia yhdisteitä, glykoleja, eettereitä ja fenoleja. 2.7 Laskeuma Laskeumalla tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien poistumista ilmasta maahan, kasvillisuuteen tai veteen. Poistuminen voi tapahtua joko märkälaskeumana, jossa sadepisaroihin sitoutuneet aineet tulevat sateen mukana alas, tai kuivalaskeumana, jossa aineet sitoutuvat kasvillisuuteen, liukenevat maahan ja kasvien pinnalla olevaan veteen tai reagoivat suoraan maanpinnan materiaalien kanssa. Käytännössä laskeumamittausten keruuastioihin kerääntyy märkälaskeumaa. Happamoittava laskeuma muodostuu ilmaan päässeistä rikin ja typen oksideista (SO 2 ja NO x ) sekä ammoniakista (NH 3 ). Näistä rikin ja typen oksidit
8 8 muodostavat suoraan rikki- ja typpihappoa reagoidessaan veden kanssa ilmassa tai viimeistään maan kosteudessa. Ammoniakki ei itsessään ole hapan yhdiste, mutta se hapettuu herkästi nitriiteiksi (NO 2 ) tai nitraateiksi (NO 3 ) ja muuttuu sitä kautta happamaksi. 3. PÄÄSTÖT Päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä ja liikenteessä. Arviot Seinäjoen seudun liikenteen päästöistä on esitetty kuvassa 3. Liikenteen aiheuttamat päästöt ja ennuste vuoteen 223 saakka Hiukkaset 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Vuosi Nox Hiukkaset Nox Kuva 3. Tieliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöt Seinäjoella vuosina (VTT LIISA 23 laskentajärjestelmä). Seinäjoella suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne. Tieliikenteen arvioidut päästöt Seinäjoen seudulla 26 on esitetty taulukossa 1. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt seuraavat suoraan polttonesteenkulutuksen kehitystä. Katalysaattorien yleistyminen vaikuttaa hiilimonoksidi-, hiilivety- ja typpioksidipäästöihin alentavasti lisääntyvästä liikennemäärästä huolimatta. Taulukko 1. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoen seudulla 26. (LIISA 23- laskentaohjelma / VTT Kari Mäkelä) (t / a) SO 2 NO x Hiukkaset Seinäjoki,
9 9 Taulukossa 2 on eriteltynä Seinäjoen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt 26. Kuvassa 4 on ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt hiukkasten, SO 2 ja NO 2 osalta vuosilta Taulukko 2. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla 26. Tuotantolaitos Hiukkaset (t/a) SO 2 Nox CO 2 Vaskiluodon voima Oy Seinäjoki (Foss) 8,6 873, 633, , Atria Oy Seinäjoki,41 11,25 6,19 211,4 Atria Oy Nurmo 2,85 113,22 68,12 263, S:joen Energia Oy Hanneksenrinne 2,17 29,26 11,75 45,18 S:joen Energia Oy Kasperi,,,, S:joen Energia Oy Kapernaumi 5,35 72,4 28, ,69 S:joen Energia Oy Vesitorninmäki,3,42,17 65,22 Fortum Lämpö Oy / Valio 7,8 144,1 79, Fortum Lämpö Oy / Suomen Rehu Oy 2,29 23,1 9, Fortum Lämpö Oy / Ylistaro Bio 2,15 1,27 4, Fortum Lämpö Oy / Ylistaro Foss,3 2,5, S:joen Energia Oy Peräseinäjoki 1,5 14,46 5, ,4 Lemminkäinen Oy Nurmo, Kalliosalo 2,9 11,3 4,4 2245, Vapo Oy Energia/P:joki Haukineva,72 21,49 41,2 13,34 Yhteensä 36, ,87 892, ,86 Ilmoitusvelvollisten laitosten päästökehitys Hiukkaset NOx SO2 Kuva 4. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt Päästöjen kehitys Seinäjoen seudulla oli laskeva vuoden 23 huipusta viime vuoteen saakka. Osaltaan tilanteeseen vaikuttivat päästökauppa ja sähkön
10 1 tuotannon vähentyminen. Vuonna 26 päästöt palasivat lähes vuoden 24 tasolle. Päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotettuun energiamäärään. 4 ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYN- NYSARVOT Yhdisteet, joita päästödirektiivillä rajoitetaan, pilaavat ympäristöä monin tavoin. Rikkidioksidi, typenoksidit ja ammoniakki happamoittavat maaperää ja vesistöä. Typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet lisäävät alailmakehän otsonin muodostusta. Typen oksidien ja ammoniakin päästöt puolestaan rehevöittävät maaperää ja vesistöä. Samoin merkittävä osuus terveydelle haitallisista pienhiukkasista on direktiivin rajoittamien yhdisteiden reaktiotuotteita. Päästödirektiivin toimeenpano vähentää Suomeen tulevaa hapanta ja rehevöittävää laskeumaa sekä parantaa hengitysilman laatua Ilmanlaadun ohjearvot Ohjearvot on otettava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Ohjearvot eivät ole sitovia raja-arvoja, vaan niitä on tarkoitus hyödyntää apuvälineenä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Viranomainen voi käyttää ohjearvoja lupaharkintansa pohjana, mutta hylkäävää päätöstä ei voida tehdä pelkästään ohjearvojen ennakoidun ylittämisen perusteella. Ohjearvoja väljempiä mutta myös sitovampia ovat ilmanlaadun raja-arvot. Uudistukseen kuuluu myös otsonille määrätty kynnysraja, jonka ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Liitteessä 1 on esitetty ilman laatua koskevat ohjearvot (Valtioneuvosten päätös 711/ ). Sekä ohjearvoihin vertaamisessa että ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa prosenttipistettä. Määritelmän mukaan aineiston n. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n %. Esimerkiksi 99. prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 99 %. Tällöin 99. prosenttipistettä suurempia arvoja aineistossa on Rikkilaskeuman tavoitearvo Kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on ohjeena, että typen oksidien yhteisvuosikeskiarvo ei ylitä 3 µg/m 3 typpidioksidiksi laskettuna. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo ei saa ylittää 2 µg/m 3. Rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä
11 11 saa ylittää,3 g/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin Ilmanlaadun raja-arvot ja varoituskynnys Valtioneuvosto on antanut päätöksen ilmanlaadun raja-arvoista (711/21). Sillä pannaan täytäntöön EY:n direktiivi 1999/3/EY ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista, direktiivi 2/69/EY ilmassa olevan bentseenin ja hiilimonoksidin raja-arvoista sekä eräitä ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 96/62/EY säännöksiä. Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot määrittävät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden ylittyminen ilmansuojeluviranomaisten on käytettävissä olevin keinoin estettävä. Raja-arvon ylittyessä kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja-arvojen ylittymisen valvonnasta, raja-arvojen ylityksistä sekä suunnitelmista ja toimenpiteistä ilmanlaadun parantamiseksi alueilla, joilla raja-arvot toistuvasti ylittyvät, on jäsen maiden raportoitava EU:n komissiolle. Raja-arvopitoisuus on alitettava määräajassa. Pitoisuus ei saa enää ylittyä, kun raja-arvo on alitettu. Liitteessä 1 on taulukot raja-arvot terveyden suojelemiseksi ja liitteessä 2 rajaarvot ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi Rikkidioksidin varoituskynnys on 5 µg/m 3 ja typpioksidin varoituskynnys on 4 µg/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana Otsonin tavoitearvot Valtioneuvoston voimaantulleessa asetuksessa alailmakehän otsonista 783/23 tavoitearvolla tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa. Pitkän ajan tavoitteella tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on alitettava pitkän ajan kuluessa mahdollisuuksien mukaan. Tiedotus- ja varoituskynnysten ylittyminen edellyttää lisäksi välitöntä tiedottamista väestölle terveydelle haitallisista pitoisuuksista. EU:n jäsenmaat raportoivat vuosittain komissiolle otsonipitoisuuksien seurannasta ja kynnysarvojen ylityksistä. Liitteessä 2 esitetään Valtioneuvoston päättämät otsonin tavoitteet, tiedotusja varoituskynnykset.
12 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on tunneittain ilmanlaadun mittaustuloksista laskettava prosentuaalinen luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksillä yksinkertaistetaan päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Indeksiä mitattaessa mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan julkaistuihin ehdotuksiin epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista. Rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ), hiilimonoksidin eli hään (CO), otsonin O 3 ja hengitettävän pölyn (PM 1 ) mittaustuloksia verrataan joka tunti ehdotettuihin enimmäisohjearvoihin, ja korkein tulos valitaan ilmanlaatuindeksiksi. Indeksin arvo 1 vastaa ehdotettujen ohjearvojen enimmäispitoisuuksia. Ohjearvot on annettu pääosin terveysperustein, mutta indeksin sanallisessa määrittelyssä on myös otettu huomioon materiaali- ja luontovaikutuksia. Taulukko 7. Ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat. Indeksi Arvio Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 5 HYVÄ ei todettu TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköistä 76 1 VÄLTTÄVÄ epätodennäköistä HUONO ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ Kaasut, hiukkaset ja meteorologiset mittaukset Mittausaseman laitteistona ovat Monitor Labs kemiluminesenssilaite ja TE- OM 14A. Monitor Labs kemiluminesenssilaite mittaa typen oksideja (NO, NO 2, NO x ). TEOM 14A on jatkuvatoiminen leikatun leijuman (PM1) keräin. Lisäksi laitteistoon kuuluu Reino Rehn-säähavaintoasema, jolla mitataan ilman lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta sekä tuulen suuntaa ja nopeutta. (Kuva 5) Keskusmittausasemalla oleva Enview tiedonkeruujärjestelmä kerää tiedot automaattisesti eri mittauslaitteilta tietokoneelle ja välittää ne modeemin kautta Vaasantiellä, Tekniikan yksikössä sijaitsevalle tietokoneelle. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. Tiedot siirretään laatumääreinä (hyvä, tyydyttävä, huono) tiedotustaululle, joka sijaitsee Matkakeskuksen Valtionkadun puoleisella ulkoseinällä.
13 13 Kuva 5. Seinäjoen seudun ilmanlaadun mittausjärjestelmä Laskeumamittaukset Laskeumamittauksia tehtiin vuoden 26 aikana Seinäjoen seudulla neljässä eri pisteessä. Mittauspisteet sijaitsivat Lahdentiellä Seinäjoella, Kivimäentiellä Nurmossa, Ahonkylässä Ilmajoella ja Ylistaron Västinkartanolla. Mittausmenetelmänä käytetään standardin SFS 3865 mukaista menetelmää. Kuva 6 (yllä) ja kuva 7 (oikealla). SFS standardin mukaiset laskeumakeräimet kesällä ja talvella.
14 14 6 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Mittaustoiminta Vapaudentien asemalla sujui lähes ongelmitta, kuva 8. Sääaseman toiminta keskeytyi 17.8 todennäköisesti salamaniskun vioitettua laitteistoa. Vika saatiin paikannettua ja korjattua 13.9, paitsi tuulensuunta vasta Typpioksidianalysaattori (NOx) huollettiin ja laitteet kalibroitiin 13.2, 1.5, 26.9 ja Kuva 8. Mittausasema Vapaudentiellä. Ilmatieteenlaitoksen mittaustekniikan tutkimusryhmä Ilmanlaadun kansallisesta vertailulaboratoriosta kävi suorittamassa Seinäjoen mittausaseman kenttäauditoinnin Auditoinnilla kartoitettiin laadunvarmennusmenettelyjä ja laatujärjestelmää Typpidioksidi (NO 2 ) Ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi on typen oksidien osalta säädetty raja-arvo 3 µg/m 3. Typen oksidien (NO ja NO 2 ) yhteinen vuosikeskiarvo oli Seinäjoella vuonna µg/m 3, eli alle raja-arvon. NO 2 vuoden 26 tuntikeskiarvojen 98. prosenttipiste tarkastelujaksolla oli 61 µg/m 3, raja-arvo 2 µg/m 3. Mittausvaliditeetti oli 96,2 %. Kuvassa 9 on typpioksidipitoisuudet kuukausittain. Kuukausikeskiarvoista korkein pitoisuus oli maaliskuussa, 28 µg/m 3 ja matalin kesä- ja syyskuussa 12 µg/m 3. Typpidioksidin pitoisuuksien vuosikeskiarvoksi saatiin 16 µg/m 3. Typpioksidin tuntiarvot 26 NO2[ug/m3] /2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä 26.
15 15 Korkeimmillaan toiseksi suurin vuorokausiarvo oli maaliskuussa, 69 µg/m 3, ohjearvo 7 µg/m 3. Tuntiarvojen 99. prosenttipiste nousi korkeimpaan pitoisuuteen maaliskuussa, 13 µg/m 3, ohjearvo 15 µg/m 3. Ohjearvoylityksiä ei Seinäjoella tullut. NO 2 :n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 3. Jäljempänä nähtävissä kuvissa seurataan typpioksidipitoisuuksien vuosikehitystä Typpioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo (raja-arvo 4ug/m 3 ) Kuva 1. Typpioksidipitoisuuden 19. korkein tuntikeskiarvo (raja-arvo 2ug/m3) Kuva 11.
16 16 Korkein tuntiarvoon verrannollinen typpioksidipitoisuus, kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste (ohjearvo 15 ug/m 3 ) Kuva 12. Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen typpioksidipitoisuus, kuukauden 2. suurin vrk arvo (ohjearvo 7 ug/m3) Kuva 13. Typpidioksidipitoisuuden tuntiarvo oli vuonna 26 korkeimmillaan 122 µg/m 3. Se ei ylittänyt ylempää arviointikynnystä 7 % tuntiraja-arvosta (14 µg/m 3 ) kertaakaan (saa ylittyä 18 kertaa). Alemman arviointikynnys, 5 % tuntirajaarvosta (1 µg/m 3 ), ylittyi 11 kertaa (saa ylittyä 18 kertaa) Leijuva pöly Leijuvasta pölystä mitattiin keskusmittausasemalla leikattu leijuma (PM 1 ). Leikatussa leijumassa hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 1 µm.
17 17 Leikattu leijuma PM 1 Leijuvaa pölyä mitattiin keskusmittausasemalla TEOM 14A jatkuvatoimisella keräimellä. Vuoden mittaustulosten kattavuus oli 99,2 %. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 14 µg/m 3, jolle raja-arvo on 4 µg/m 3. PM 1 :n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 3. Vuorokausiarvoissa vuoden 26 aikana tapahtui yhteensä yhdeksän rajaarvoylitystä (5 µg/m 3 /vrk). Mittauksissa sallitaan enintään 35 raja-arvoylitystä vuodessa. Ylitykset tapahtuivat 16.4, 2.4, 24.4, 25.4, 26.4, 27.4, 28.4, 2.5 ja Ylitykset johtuivat hiekoituspölyn leijumisesta ilmassa. Alempana on kaaviokuva leijuman jakaumasta vuoden 26 aikana. Hiukkasten (PM1) vuorokausiarvo verrattuna raja-arvoon PM1[ug/m3] /2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 1/1 Time Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM1) vuorokausiarvot 26. Vuonna 26 hengitettävissä hiukkasissa ylempi arviointikynnys, 6 % 24 tunnin raja-arvosta (3 µg/m 3 ), ylittyi 22 kertaa (saa ylittyä 7 kertaa). 7 % vuosiraja-arvo oli 14 µg/m 3 (14 µg/m 3 ). Alempi arviointikynnys, 4 % 24 tunnin rajaarvosta (2 µg/m 3 ), ylittyi 58 kertaa (saa ylittyä 7 kertaa) Ilmanlaatuindeksi Uuden mittausohjelmiston ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella toimivien mittaajien yhteistyöllä laaditun tiedotussuunnitelman myötä Seinäjoella jatkettiin ilmanlaatuindeksin määrittämistä. Indeksin antama tieto (IdxMAX) ilman laadusta on nähtävillä Seinäjoen Matkakeskuksessa sijaitsevassa informaatiotaulussa. Kuvassa 15 on kuvattu vuoden 25 Seinäjoen ilmanlaatu. IdxMAX tuntiarvomittaustuloksia Seinäjoella saatiin 8644 kpl, joista hyviä oli 7133 kpl, tyydyttäviä 136 kpl, välttäviä 178 kpl, huonoja 22 kpl ja erittäin huonoja 5 kpl. Erittäin huonot ilmanlaatuindeksin tuntiarvot tulivat kevään hiekoituspölykautena. Mittaustulosten valideetti oli 98,7 %.
18 18 Ilmanlaatu Seinäjoella 26 tyydyttävä 15,11 % välttävä 2,6 % huono,25 % erittäin huono,6 % hyvä 82,52 % Kuva 15. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen jakauma Seinäjoella Laskeumamittaukset Seinäjoen seudulla laskeumamittauksia tehtiin neljässä mittauspisteessä; Lahdentiellä Seinäjoella, Kivimäentiellä Nurmossa, Ahonkylässä Ilmajoella ja Västinkartanolla Ylistarossa. Liitteessä 4 on esitetty yhteenveto vuoden 26 laskeumamittauksista.. Seuraavissa kaavioissa on esitetty eri komponenttien mittaustulokset kuukausittain ja mittauspisteittäin. Kuvassa 16 on kaavio kokonaislaskeumasta kuukausittain Seinäjoen seudulla 26. Kuvassa 17 on kokonaislaskeumaseuranta ajalta Mittauspisteistä on valittu kolme kuvaamaan seudun kokonaislaskeuma; Ilmajoki, Nurmo ja Seinäjoki. Kokonaislaskeuma (g/m 2 ) Seinäjoen seudulla 26 2,5 2 1,5 1,5 tamm i helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lahdentie, Seinäjoki Ahonkylä, Ilmajoki Kivimäentie, Nurmo Västinkartano, Ylistaro Kuva 16. Kokonaislaskeuma kuukausittain Seinäjoen seudulla 26.
19 19 Kokonaislaskeuma (g/m 2 /a) Seinäjoen seudulla , 1, 8, 6, 4, 2,, Ahonkylä, Ilmajoki Törnävä(96-2), Lahdentie (2-5) Seinäjoki Kiikku (96-5), Kivimäentie (6-), Nurmo ka. Kuva 17. Kokonaislaskeuma vuosittain Seinäjoen seudulla Kokonaislaskeuman lisäksi laskeumasta tehtiin määritykset nitraattitypestä, kuva 18, ammoniumtypestä, kuva 19 ja kokonaistypestä, kuva 2 Laskeuman ph-arvot ovat nähtävissä kuvassa 21. Nitraattityppi, NO 3 -N (mg/m 2 ) Seinäjoen seudulla 26 Ammoniumtyppi, NH 4 -N (mg/m 2 ) Seinäjoen seudulla tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys lo ka marras jo ulu tamm i helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras jo ulu Lahdentie, Seinäjoki Ahonkylä, Ilmajoki Kivimäentie, Nurmo Västinkartano, Ylistaro Lahdentie, Seinäjoki Ahonkylä, Ilmajoki Kivimäentie, Nurmo Västinkartano, Ylistaro Kuva 18. Nitraattitypen laskeuma kuukausittain Seinäjoen seudulla 26. Kuva 19. Ammoniumtypen laskeuma kuukausittain Seinäjoen seudulla 26. Kokonaistyppi, N (mg/m 2 ) Seinäjoen seudulla 26 ph Seinäjoen seudulla tamm i helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys lo ka marras jo ulu tamm i helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras jo ulu Lahdentie, Seinäjoki Ahonkylä, Ilmajoki Kivimäentie, Nurmo Västinkartano, Ylistaro Lahdentie, Seinäjoki Ahonkylä, Ilmajoki Kivimäentie, Nurmo Västinkartano, Ylistaro Kuva 2. Kokonaistypen laskeuma kuukausittain Seinäjoen seudulla 26 Kuva 21. Laskeuman ph-arvot kuukausittain Seinäjoen seudulla 26
20 2 Kuvassa 22 on kaavio sulfaattirikin (SO 4 -S) laskeumasta kuukausittain Seinäjoen seudulla 26. Vuoden 26 sulfaattirikin (SO 4 -S) keskiarvo vaihteli eri mittauspisteiden välillä 12,2 18,1 mg/m 2. Sulfaattirikki, SO4-S (m g/m 2) Seinäjoen seudulla tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lahdentie, Seinäjoki Kivimäentie, Nurmo Ahonkylä, Ilmajoki Västinkartano, Ylistaro Kuva 22. Sulfaattirikin laskeuma kuukausittain Seinäjoen seudulla 26. Kuvan 23 kaaviossa nähdään sulfaattirikin (SO 4 -S) vuosittaisten keskiarvojen kehitys ajalta Pitkän ajan seurantakuntia on kolme; Ilmajoki, Nurmo ja Seinäjoki. Trendi on ollut laskeva ajoittaisesta pitoisuusvaihteluista huolimatta. Tarkastelujaksolla pitoisuudet eivät ole ylittäneet vuosilaskeuman tavoitearvoa (3 mg/m 2 ). Sulfaattirikki -vuosilaskeumat (mg/m2/a) Seinäjoen seudulla Ahonkylä, Ilmajoki Törnävä(96-2), Lahdentie (2-5) Seinäjoki Kiikku (96-5), Kivimäentie (6-), Nurmo ka. Kuva 23. Sulfaattirikin laskeuman vuosikeskiarvot
21 Sääolosuhteet Sääolosuhteiden kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 1. Elo- ja syyskuun tulokset eivät ole tilastollisesti verrannollisia < 6 %:n mittausvalideetilla. Mittaustulosten vajaus heikentää vuosikeskiarvovertailua. Tuuli Tuulen keskinopeus vuonna 26 oli 1,5 m/s, mikä on lähellä edellisvuosien keskiarvoja, kuva Tuulen nopeus Seinäjoella 26 (m/s) Kuva 24. Tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 h min 1 h max 1 h AVG Oheinen tuuliruusu, kuva 25, osoittaa tuulen suuntien jakauman prosentuaalisena osuutena. Merkitsevin tuulensuunta on ollut väliltä etelä-kaakko ja etelälounas, mistä tuuli on puhaltanut 3 % koko vuodesta. Toisiksi eniten tuuli lännestä, n. 8 %. Lounaasta ja pohjoisesta vuoden aikana tuuli n. 5 %. Jakauma toistaa edellisten vuosien tuloksia. Tuulen suunnat (% Seinδjoki Min. AVG NNW 15 N NNE NW 1 NE WNW 5 ENE Kuva 25. Tuulen suunnat Vapaudentien mittausasemalla 26. W WSW E ESE SW SE SSW S SSE
22 22 Lämpötila Vuoden 26 keskilämpötila oli +4,5 o C. Lämpimintä oli elokuussa, jolloin keskilämpötila oli +19,5, lähellä 24 vuoden lämpötiloja. Kylmintä oli tammi-, helmi- ja maaliskuussa, jolloin keskilämpötila oli pakkasen puolella. Joulukuu oli ajankohtaan nähden lämmin. Kuva 26. Lämpötilan kuukausikeskiarvot, minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoen Vapaudentiellä Tam mi He lmi Maalis Hu hti Touko Kesä He inä Lämpötila Seinäjoella 26 (C) Elo Syys Lo ka M arras Joulu 1 h min 1 h max 1 h AVG Ilman kosteus ja sademäärä Ilman suhteellisen kosteuden koko vuoden keskiarvo oli 78 %. Vuoden 26 sademäärä oli 469,5 ml. (Säähavaintoasema, Ylistaro Pelma) Kuva 27. Ilmankosteuden kuukausikeskiarvot, minimi- ja maksimiarvot Tam m i He lmi M aalis Kosteus-% Seinäjoella 26 Hu hti Touko K esä He inä Elo Syy s Lo ka Marras Joulu 1 h min 1 h max 1 h AVG
23 23 7 YHTEENVETO Ilmatieteen laitoksen ympäristöministeriölle tekemän selvityksen mukaan typpioksidin ja hengitettävien hiukkasten raja-arvot saattavat ylittyä suurissa kaupungeissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä. Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annetut raja-arvot eivät ylity Suomessa alueilla, joilla raja-arvoja sovelletaan. Seinäjoella 26 tehdyt mittaukset tukevat tätä selvitystä. Typpidioksidipitoisuus indikoi liikennettä ja osittain energiantuotantoa. Vuoden 26 typpioksidipitoisuudet pienenivät hieman edellisvuodesta. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 16 µg/m 3 ja vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 69 µg/m 3. Ohjearvoylityksiä ei Seinäjoella tullut. Pölypitoisuudet ilmassa kertovat pääosin liikenteen määrästä, mutta myös teollisuuden hiukkaspäästöillä on oma vaikutuksensa. Pölypitoisuuksien vaihtelu on erittäin suurta eri kuukausina. Korkeimmat pitoisuudet ovat keväällä maalis-toukokuussa, mutta raja-arvoylityksiä voi myös tulla syksyllä ensimmäisten hiekoitusten aikaan. Korkeisiin pitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet pölypitoisuudet kertovat liikenteen ja tuulen nostamasta kuivasta pölystä. Leikatun leijuman koko vuoden 26 keskiarvo oli 14 µg /m 3. Raja-arvo ylittyi yhdeksänä vuorokautena, kun vuonna 25 ylityksiä oli vain kolmena vuorokautena. Ilmanlaatuindeksi määräytyy edellä mainittujen komponenttien, typpi ja hiukkaset, mittaustuloksista. Myös ilmanlaatuindeksissä näkyy selvästi kevään pölyongelma. Pääsääntöisesti, yli 8 %, indeksiarvo pysyi kuitenkin hyvällä tasolla (alle 5). Sulfaattirikin laskeumapitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa tarkasteluvälillä Pitoisuudet eivät ole ylittäneet ekosysteemien suojelemiseksi säädettyä tavoitearvoa.
24 24 8 ILMANLAADUN TARKKAILU 27 Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön välinen sopimus ilmanlaadun mittaamiseksi on voimassa Ilmanlaadun tarkkailua koordinoi ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä. Työryhmä on esitetty liitteessä 3. Vuoden 27 aikana laaditaan vuosien Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma, joka lähetetään Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Tarkkailutyöryhmään kutsutaan uusiksi jäseniksi edustajat Ruukki Oy:stä ja Altian Koskenkorvan tehtaalta. Seinäjoen Seudun ilmanlaadun seurannan yhteistyö jatkuu Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Suupohjan kanssa. Internet-sivujen julkaisua pyrittiin edistämään vuonna 26, mutta hanke jäi kuitenkin toteutuksen osalta kesken. Sivustoihin tullaan panostamaan vuonna 27. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen kuntien alueella tehdyn bioindikaattoritutkimuksen tulokset saadaan vuoden 27 lopussa. Seinäjoen seudulla tutkimus on viimeksi tehty vuonna 2. Tutkimukseen sisältyvät jäkäläkartoitus, neulaskadon arvioiminen sekä neulasnäytteiden ja sammalnäytteiden alkuaineanalyysit Näytteet on kerätty vuosina ja määritykset tehdään vuonna 27.
25 25 LÄHDELUETTELO Hämekoski, K.& Salonen, R. O., 1996: Particulate matter in Northern Climate of Helsinki Metropolitan Area Finland. Lee, J. & Phalen R., Proceedings of the second Colloquium on Particulate Air Pollution and Human Health, Utah, USA. Ilmatieteenlaitos, 26: Mäkelä K., 23: LIISA-23 laskentajärjestelmä, VTT Yhdyskuntatekniikka Mäkelä K., 1996: hiukkaset, hiilivedyt, hiilimonoksidi, rikkidioksidi, typen oksidit, VTT Yhdyskuntatekniikka Osmo J. 21: Ilman laatu Länsi-Suomessa. Merenkurkun ympäristönseurantaprojektin raportti. Osmo J., Pietarila H., Rautio P., Salmi T., Waldén J. 25: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi, Länsi-Suomen ympäristökeskus Pellinen K., Marttila O., Saarinen K., Haahtela T.,1996: Rikkiyhdisteet.- 5/96 ja 6/96, Allergia ja Astma, 1996 Randell J. T., 1997: Experiments on Climatic Factors and Low Level NO 2 or SO 2 Exposure on Respiratory Health in Mild Asthma and Allergic Rhinits. Kansanterveyslaitos & KTL, Ympäristölääketieteen osastoryhmä Salonen R. O., 1995: Urban Air Quality and Health in Finland. Finnish Air Pollution Prevention News. Salonen R. O., 1996: Kaupunki-ilman hiukkaset uskottua haitallisempia. Kansanterveys 8/96. Valtioneuvoston asetus : Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Ympäristöministeriö 26, Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ympäristöministeriön tiedote YTV 26, - Liikenteen jäljet wikipedia www-sivut 26
Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ
LisätiedotKuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ
LisätiedotIlmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007
Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ...
Lisätiedot1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12
3 SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 5 2.. Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) 6 2.3. Hiukkaset 6 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotIlmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008
Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO...
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotKuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotKuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
LisätiedotILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010
ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotLyhenteiden selitykset:
Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotKuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotIlmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013
Kuva: Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotSisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä
Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotTURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä
LisätiedotKuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015
Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
Lisätiedot1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien
LisätiedotPietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012
Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015
1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain
LisätiedotHarjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014
Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotLahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotOulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014
Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
Lisätiedot