Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus Erikoistumisjakso 16.4.2015. (vastausten palautus prof. Markku Helin) 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: a) Mistä johtuu, että lainsäätäjän on nykyisin lähes mahdotonta luoda sellainen aviovarallisuusjärjestelmä, joka soveltuisi kaikille aviopareille ilman, että sitä täydennetään puolisoiden välisin sopimuksin? tai b) Yhteisomistuslain soveltuminen aviopuolisoihin? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: a) A oli perinyt vuonna 2002 kuolleen puolisonsa B:n. Puolisoiden omaisuuksien yhteenlaskettu säästö oli tuolloin 420 000. A:n kuoltua havaittiin, että jäämistössä oli varoja vain 240 000. Vähentyminen johtui osaltaan siitä, että A oli puolisonsa kuoltua sairastunut peliriippuvuuteen, ja osittain siitä, että A oli lahjoittanut B:ltä perimänsä yksiön uudelle kumppanilleen C:lle. Jäämistöstä löytyi lisäksi A:n antama50 000 :n täyttämätön lahjanlupaus C:lle. B:n toissijaiset perilliset kääntyvät puoleesi ja tiedustelevat, miten heidän olisi meneteltävä jaossa tai muutoin minimoidakseen omaisuuden hukkaantumisesta heille koituvan tappion? tai b) A oli saanut testamentilla käyttöoikeuden maatilaan (30 ha peltoa ja 200 ha metsää). Tilan omistusoikeus oli samalla testamentilla määrätty A:n lapsille C:lle ja D:lle. Kenellä tai keillä on oikeus 1) vahvistuttaa tilaan kiinnitys; 2) hakkauttaa tilan metsää; 3) myydä soraa tilalta ja d) saada tulot tilalla kasvaneen viljasadon myynnistä? Kuka tai ketkä vastaavat 4) kuluista, jotka aiheutuvat tilan päärakennuksen vuotavan katon uusimisesta ja 5) vahingosta, joka aiheutui siitä, että osa vakuuttamatta jätettyä tilan metsää tuhoutui ukkosen sytyttämässä metsäpalossa? Perusteltu vastaus! 3. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: a) Renvoi eli viittausperiaate. Mitkä ovat sen edut ja haitat ja miten Suomen kansainvälisessä perheoikeudessa suhtaudutaan siihen? tai b) Aviovarallisuusstatuutin määräytyminen Suomen kansallisten säännösten mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: a) Tasinko ja perintöverotus? tai b) Millaisten kriteerien perusteella voidaan yrittää selvittää, onko tehty oikeustoimi ymmärrettävä elävien kesken (inter vivos) tehdyksi vai onko kysessä mortis causa - oikeustoimi eli kuolemanvaraistoimi?
27.11.2013 1. A omisti kampaamon ja kauneussalongin, jossa hän itsekin työskenteli. Liike sijaitsi keskeisellä paikalla rautatieasemalla johtavan tien varrella, jota monet jalankulkijat käyttivät. Liike tunnettiin kaupungissa hyvin, koska sitä oli samalla toiminimellä harjoitettu jo 40 vuotta. Viime vuosina liikkeen suosiota oli lisännyt se, että siellä työskenteli muotiin tullut kampaaja, jonka luokse asiakkaat jonottivat. A ja hänen puolisonsa B hakivat avioeroa. Osituskokouksessa A katsoi, että kampaamolle ja kauneussalongille oli määrättävä vain sen kalusteiden mukaan määräytyvä arvo 20.000. B puolestaan katsoi liikkeen tuottavan niin hyvin, että kohtuullisen 8 %:n tuottovaatimuksella liikkeestä kannatti maksaa ainakin 330.000, joka näin ollen oli sen ositusarvo. Mitä seikkoja otat huomioon, kun ratkaiset asian pesänjakajana? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 2a) Mitä kansainvälisessä perhe- ja perintöoikeudessa tarkoitetaan suoraan eli vieraan valtion lain estämättä sovellettavilla säännöksillä? Mitä tällaisia säännöksiä on PK 26 luvussa? 2b) Minkä valtion lakia on kansainvälisissä tilanteissa sovellettava arvioitaessa, onko testamentti tehty muotonsa puolesta pätevästi? 3. Puolison henkivakuutuksen kohtelu avioero- ja jäämistöosituksessa? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 4a) Miten määräytyy, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? 4b) Testamentin todistuslauselma (todistusklausuuli) ja sen merkitys? 24.10.2013
1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1 a). Millä eri perusteilla aviopuoliso voi lain ja oikeuskäytännön mukaan joutua vastuuseen toisen puolison tekemästä velasta? 1 b). Puolisot panivat 2003 vireille avioerohakemuksen ja sopivat sen jälkeen omaisuuden jaosta. Avioeroasia kuitenkin raukesi, koska kumpikaan ei harkinta-ajan kuluttua hakenut avioeroon tuomitsemista. Avioliitto jatkui tämän jälkeen ja puolisot asuivat yhdessä vuoteen 2013, jolloin heidät vaimon hakemuksesta tuomittiin avioeroon. Millainen puolisoiden aviovarallisuussuhde on tämän jälkeen ja voidaanko suhdetta selvittämään määrätä pesänjakaja? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 2 a) Mitä vaihtoehtoja perittävällä, joka on viettänyt kansainvälistä elämää, on PK 26 luvun mukaan määrätä siitä, minkä valtion lakia perimykseen on sovellettava? Miten määräys on tehtävä ja mitkä sen tärkeimmät vaikutukset ovat? 2 b) Millä tavoin määräytyy, minkä valtion lakia on avioliittolain V osan mukaan sovellettava aviopuolisoiden varallisuussuhteisiin? 3. Missä laajuudessa testamentin tekijä voi siirtää (delegoida) toiselle henkilölle oikeuden päättää testamentin täsmällisestä sisällöstä? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 4 a) Leski L oli PK 3:1a:n nojalla saanut käyttöoikeuden puolisolleen P:lle kuuluneeseen asuntoon, jonka omistusoikeus oli perinnönjaossa annettu P:n pojalle tämän edellisestä avioliitosta. Millä tavoin asumisesta aiheutuvat kustannukset ja asunto-osakeyhtiössä tehdyn putkiremontin kustannukset jaetaan lesken ja P:n pojan kesken? 4 b) Perittävä P oli tehnyt testamentin, jolla omaisuutta annettiin hänen avopuolisolleen A:lle, yhdistys Y:lle ja taidesäätiö G:lle. P:n lähin perillinen Q katsoi, että jokaista määräystä rasitti virhe. Q:n mukaan P ei olisi tehnyt testamenttia A:lle, jos olisi tiennyt tämän rikollisesta taustasta, ja A oli lisäksi painostanut P:tä tekemään testamentin uhkaamalla lähteä suhteesta, jos hänen asemaansa ei testamentilla turvattaisi. Y:n osalta P oli A:n mukaan sekaantunut yhdistysten nimistä, joten jos Y saisi testamentatun omaisuuden, se menisi sellaiseen tarkoitukseen, jota P ei missään tapauksessa olisi halunnut tukea. Taidesäätiö G oli puolestaan mennyt konkurssiin hiukan P:n kuoleman jälkeen. Jos P olisi osannut tämän aavistaa, hän ei missään nimessä olisi testamentannut G:lle mitään. Miten
Q:n olisi meneteltävä saadakseen väitteet tutkituiksi? Mihin omaisuus menee, jos Q onnistuu kokonaan tai osittain? 7.2.2013 1. Puolisot A ja B, jotka kumpikin olivat Suomen kansalaisia, olivat solmittuaan avioliiton vuonna 1970 asettuneet asumaan Göteborgiin Ruotsiin, jossa molemmat olivat työssä Volvon autotehtaalla. Vuonna 1990 he tekivät ruotsalaisen asianajajan avustuksella avioehtosopimuksen ja keskinäisen testamentin, jossa oli lisäksi legaattimääräyksiä kummankin puolison kummilasten ja eräiden sukulaisten hyväksi. Asiakirjat oli tehty Ruotsin lain pohjalta. Puolisoilla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta A:lla oli yksi avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Vuonna 2010 puolisot palasivat eläkkeelle jäätyään Suomeen, jossa A kuoli vuonna 2011. Tämän jälkeen muodostui kysymykseksi, minkä valtion lakia oli sovellettava a) ositukseen, b) perimykseen A:n jälkeen ja c) kysymykseen, oliko testamentti tehty oikeassa muodossa. Perusteltu vastauksesi. 2. Tasinkoetuoikeus aviopuolison konkurssissa? 3. Millä eri perusteilla puoliso voi joutua vastuuseen toisen puolison tekemästä velasta avioliittolain ja oikeuskäytännön mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan kysymykseen seuraavista a) Pesänselvittäjä ja ylivelkainen kuolinpesä? b) Testamentin hyväksyminen ennen perittävän kuolemaa ja sen jälkeen? Vaikuttaako perillisen konkurssi hänen mahdollisuuksiinsa hyväksyä toisen hyväksi tehty testamentti? 8.2.2012 1. Puolisoiden A ja B avioliitto päättyi avioeroon 25 vuotta kestettyään. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Avio-oikeusomaisuuden lisäksi B:llä oli 100.000 :n arvoinen kesämökki, jonka hän oli saanut testamentilla vanhemmiltaan määräyksin, että saajan puolisolla ei ole omaisuuteen avio-oikeutta. Osituslaskelma osoitti, että kummankin avio-oikeuden alainen netto-omaisuus oli yhtä suuri ja että tasinkoa ei siten tulisi maksettavaksi. A on tyytymätön tilanteeseen. Hän tulee luoksesi ja kertoo, että hän oli avioliiton aikana tekemillään hyvin
ajoitetuilla kiinteistönkaupoilla rikastunut vähintään 100.000. Hän pitää kohtuullisena, että rikastumista pidetään avio-oikeudesta vapaana omaisuutena ja tiedustelee sinulta, voitko asian jotenkin hoitaa. Vaikuttaisiko tilanteeseen, jos A olisi kauppojen asemesta rikastunut veikkausvoitolla tai saamallaan lahjoituksella? Puolisot olivat avioeron sattuessa noin 60-vuotiaita. B oli sairaseläkkeellä ja hänen omaisuutensa koostui kesämökin lisäksi asunnosta, jossa hän itse asui. 2. Puolisot C ja D, joista C oli Suomen ja D Itävallan kansalainen, olivat avioliiton solmittuaan asettuneet asumaan Saksaan. Kun Saksassa oli asuttu 20 vuotta, puolisot päättävät muuttaa Suomeen jatkaakseen tilanpitoa C:n vanhempien omistamalla 400 hehtaarin viljatilalla Paimiossa. He tiedustelevat sinulta, voisivatko he jotenkin huolehtia siitä, että Saksan laki säilyisi edelleen sovellettavana avioliiton varallisuussuhteisiin. Perusteltu vastauksesi? Vastaa lisäksi valintasi mukaan kahteen kysymykseen seuraavista: 3. Miten se, että aviopuolison jokin omaisuus on omaisuuden luovutusrajoituksen tai ulosmittausrajoitusten alaista, vaikuttaa omaisuuden käsittelyyn aviopuolisoiden välisessä osituksessa? 4. Missä tilanteessa perilliselle voi seurata rajoittamaton henkilökohtainen vastuu vainajan velasta? 5. Kenellä on kelpoisuus nostaa testamentin tulkintakanne? 6. Leski oli perintökaaren 3 luvun nojalla perinyt kuolleen aviopuolisonsa. Juhannusjuhlissa hän riitautuu kuolleen puolisonsa sisarusten kanssa. Näihin suivaantuneena hän tulee luoksesi ja kysyy, aiheutuisiko hänelle itselleen tai hänen perillisilleen harmia, jos hän myy pääosan kuolleen miehensä omaisuudesta ja lahjoittaa varat hyväntekeväisyyteen. Hän kysyy myös, voisiko hän jollakin tavoin huolehtia siitä, että metsäpalsta, jonka hän omisti yhdessä kuolleen miehensä kanssa, menee hänen kuoltuaan jakamattomana hänen veljensä tyttärelle. Vastauksesi? 14.12.2011 1. A ja B olivat 15.6.2005 solmineet avioliiton, joka oli molempien toinen. Avioehtoa ei ollut tehty. Avioliitto päättyi B:n kuolemaan 10.11.2011. Puolisoiden omaisuutta luetteloitaessa kävi ilmi, että B oli leskeä paljon varakkaampi: Hänen omaisuutensa säästö oli 850.000 lesken omaisuuden säästön ollessa 110.000. Leski asui B:n omistamassa, arvokkaalla alueella sijaitsevassa 140 neliömetrin huoneistossa, jonka B oli aikoinaan perinyt vanhemmiltaan. B:n rintaperilliset hänen ensimmäisestä avioliitostaan kääntyvät puoleesi ja kysyvät, onko olemassa keinoja saada leski asunnosta ulos ja voisivatko he jollakin tavoin
päästä siihen, ettei heidän perintönsä tasingon muodossa siirtyisi leskelle. Perusteltu vastauksesi? 2. Pesänjakaja oli tehnyt osituslaskelman avioeron perusteella toimitetussa osituksessa ja päätynyt siihen, että vaimon tulee suorittaa miehelle tasinkoa 90.000. Mies ilmoittaa, että hän tarvitsee tasingon nopeasti lyhentääkseen korkeakorkoista velkaansa, jonka oli joutunut ottamaan saadakseen katon päänsä päälle. Vaimon omaisuus koostui seuraavasta: 1) Asunto-osake yhtiössä Y, jossa vaimo asui 150.000 ; 2) kesämökki tontteineen 180.000 ; 3) käteisiä varoja 12.000 ; 4) asuntoirtaimistoa 8.000 ; 5) arvopapereita 40.000. Olet pesänjakaja. Minkälaista sopimusta tasingon suorittamistavasta ehdotat puolisoille? Miten määräät tasingon suoritettavaksi, jos kumpikaan puoliso ei suostu minkäänlaiseen sopimukseen? 3. Perinnönjättäjän mahdollisuus valita perimykseen sovellettava laki PK 26 luvun ja pohjoismaisen perintökonvention mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan kysymykseen seuraavista: 4a. Mitä ovat pesänselvitysvelat? Miten ne eroavat vainajan veloista ja miten se, kumpaan ryhmään velka kuuluu, vaikuttaa velkavastuuseen ja velan maksamiseen? 4b. Missä laajuudessa testamentin tekijä voi delegoida testamentin toimeenpanijalle valtaa päättää siitä, kenelle omaisuus menee tai miten omaisuutta on käytettävä? 2.3.2011 Huom! Vastaa yhteensä neljään (4) kysymykseen. Kysymykset 1-2 ovat teoksesta Aarnio Kangas, Suomen jäämistöoikeus I ja kysymykset 3-4 teoksesta Aarnio Kangas, Suomen jäämistöoikeus II. Kysymykset 5-6 ovat kaikille yhteiset. 1. Perinnöstä luopuminen perittävän eläessä 2. Pesänjakajan toimivallan rajat - - -
3. Testamentin hyväksyminen 4. Testamentin tekijän tahdonmuodostusvirheet testamentin moiteperusteina - - - 5. Puolison oikeus maksaa tasinko rahana (Saarenpää) 6. Mitä avioliittolain ja perintökaaren säännöksiä pidetään sillä tavoin suoraan sovellettavina, että ne syrjäyttävät tapaukseen mahdollisesti muutoin sovellettavan vieraan valtion lain? (Mikkola) 17.2.2010 1. Aviopuolisoiden sopimusvapaus (Saarenpää, Ositus) 2. Suomen kansalainen A ja Saksan kansalainen B olivat solmineet avioliiton Suomessa vuonna 2006. Tämän jälkeen he olivat asettuneet asumaan ensin Suomeen mutta muuttaneet jo keväällä 2007 Saksaan, missä ovat siitä lähtien asuneet. Nyt B:lle on avautumassa houkutteleva mahdollisuus työpaikkaan Ranskassa, mistä myös A parhaillaan etsii töitä. Lapsia ei toistaiseksi ole, mutta A omistaa Suomessa asunto-osakkeet ja B:llä on Saksassa perintönä saatu omakotitalo. - Nyt puolisot ovat epävarmoja varallisuusasioistaan ja haluavat selvitystä siitä, minkä maan lakia heidän aviovarallisuussuhteeseensa sovelletaan samaten kuin siitä, voivatko he ehkä jotenkin sopia asiasta tai varmistaa, ettei maasta toiseen muuttaminen jatkossa aiheuta yllätyksiä. Tässä tarkoituksessa he kääntyvät Suomessa hiihtolomalla ollessaan A:n serkun, oikeustieteen ylioppilas X:n puoleen. - Miten X kartoittaa tilannetta A:lle ja B:lle? 3. Testamentin todistajan esteettömyys? (Aarnio-Kangas) 4. A oli 25.11.1992 allekirjoittamassaan testamentissa määrännyt kaiken omaisuutensa täydellä omistusoikeudella B:lle. A kuoli 20.6.2009. B antoi testamentin tiedoksi A:n oikeudenomistajille 17.7.2009. A:n oikeudenomistajat ilmoittivat eilen 16.2.2010 B:lle, että he aikovat nostaa testamentin moitekanteen ja vaatia testamentin julistamista pätemättömäksi, sillä testamenttia rasitti muotovirhe. He olivat juuri saaneet tietää, että testamentin todistajat eivät olleet yhtä aikaa läsnä A:n allekirjoittaessa testamentin. Nyt B tulee kysymään sinulta, mitä testamentin moitekanne oikein tarkoittaa ja miten hänen olisi A:n oikeudenomistajien kanteennostoaikeisiin reagoitava. Anna B:lle perusteltu vastaus. 16.12.2009 1. A:n ja B:n viisitoista vuotta kestänyt lapseton avioliitto on päättymässä eroon. Avioehtosopimusta tai muullakaan perusteella avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei kummallakaan ole. Erilleen puolisot ovat käytännössä muuttaneet jo kesällä 2008, mutta avioero on tullut vireille A:n hakemuksesta vasta heinäkuussa 2009. Kun omaisuuskysymyksistä ei ole päästy minkäänlaiseen järkevään keskusteluun, käräjäoikeus on samaten A:n hakemuksesta määrännyt ositusta toimittamaan pesänjakajan. Kun B:llä ei ollut huomauttamista jakajaksi määrätyn asianajaja
X:n henkilöstä eikä asiaan muutenkaan, määräys saavutti lainvoiman lokakuun lopulla 2009 ja X kutsui tuolloin puolisot ensimmäiseen osituskokoukseen. Kokouksessa ilmeni seuraavaa: A vaati osituksessa asianmukaisesti huomioon otettavaksi, että B oli juuri ennen avioeroasian vireille tuloa eli huhtikuussa 2009 luopunut perinnöstään helmikuussa 2009 kuolleen isänsä jälkeen. A katsoi, että tämä loukkasi hänen oikeuksiaan ja vaati siitä "lain takaamaa hyvitystä". Lisäksi A totesi, että B:n osituskokoukseen tuomat pankkitilien saldot näyttivät kokonaan muuta kuin miltä ne olivat näyttäneet vielä eron vireille tullessa heinäkuussa, jolloin A oli sattumalta viimeisiä tavaroitaan entisestä yhteisestä kodista hakiessaan nähnyt B:n tiliotteet pöydällä, ja niiden silloiset, huomattavasti ilmoitettuja suuremmat saldot. B oli todennut tähän, että hänellä oli ollut kesän jälkeen "menoja", eikä A:lle kuulunut nuuskia hänen pankkiasioitaan. Omasta puolestaan B ilmoitti, että hän oli avioliiton aikana jatkuvasti maksanut puolisoiden juoksevia ruoka- ja muita arkielämän menoja A:ta enemmän, kun taas A oli sekä käyttänyt omia varojaan henkilökohtaiseen huvielämään että suorastaan hävittänyt niitä muun muassa pelaamalla jatkuvasti nettipokeria ja totoa, kumpiakin huomattavalla tappiolla. Tätä oli tapahtunut jatkuvasti jo vuosikaudet ennen eron vireilletuloa. A vaati nämä toimet asianmukaisesti huomioitavaksi osituksessa. Osapuolet kiistivät toistensa vaatimukset ja väitteet. Analysoi avioliittolain pohjalta, voisivatko ja millä perusteilla puolisot ylipäänsä saada korvausta väitetyistä toimista ja menettelyistä, ja onko jotakin eroa sillä, missä vaiheessa eroprosessia eri asiat ovat tapahtuneet. 2. Puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki ja siitä määrääminen (Mikkola) 3. A oli 30.9.2002 eli 80-vuotissyntymäpäivänään allekirjoittanut testamentin, jonka mukaan hänen omaisuutensa oli menevä hänen kuolemansa jälkeen täydellä omistusoikeudella kahdelle sisarensa tyttärelle B:lle ja C:lle. Vuoden 2009 keväällä A:n edesmenneen veljen pojanpoika D kääntyi pankkilakimies X:n puoleen ja pyysi tätä laatimaan testamentin, jonka mukaan D saa kaiken A:n omaisuuden. X toimi D:ltä saamien ohjeiden mukaisesti. 12.5.2009 D, pankkilakimies X sekä pankkivirkailija P menivät A:n asunnolle. Pankkilakimies X esitti testamentin A:lle ja kysyi, ymmärsikö A, että kyseessä on testamentti. A:n nyökättyä myöntävästi, pankkilakimies X pyysi A:ta allekirjoittamaan testamentin. A:n allekirjoituksen jälkeen X ja P todistivat allekirjoituksen oikeaksi. A kuoli 16.10.2009. A:n sisaren tyttäret B ja C ottavat sinuun yhteyttä ja kysyvät, onko A:n D:n hyväksi tekemä testamentti pätevät. Heidän mukaansa A ei ole enää moneen vuoteen kyennyt itsenäisesti hoitamaan asioitaan, vaan he, B ja C ovat aina vuorotellen olleet A:n apuna erilaisissa virasto-, pankki- yms. asioissa. B ja C tietävät, että A oli joitakin vuosia sitten terveyskeskuksen vuodeosastolla tutkittavana huonon muistinsa vuoksi. Kotiin palattuaan A oli näyttänyt lääkärinlausuntoa, jossa todettiin jotakin dementiasta. Lausunnon tarkkaa sisältöä B ja C eivät osaa kertoa. Miten neuvoisit B:tä ja C:tä toimimaan tässä asiassa. Perusteltu vastaus. 4. Kolmannen henkilön hoitoa koskevat määräykset testamentissa. (Aarnio-Kangas)
19.2.2009 1. Jos kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvien lainvalintasääntöjen nojalla Suomalaisessa tuomioistuimessa tulee sovellettavaksi vieraan valtion laki, on ulkomaan oikeus selvitettävä tarpeellisessa laajuudessa. Kenen vastuulla ulkomaan oikeuden selvittäminen Suomessa on ja millä tavalla se on selvitettävä? (Mikkola) 2. Edunvalvojan päämiehensä henkilöä koskevasta yleisestä huolenpitovelvollisuudesta säädetään holhoustoimilain 42 :ssä. Mitä huolenpitovelvollisuudella laissa tarkoitetaan ja missä määrin edunvalvoja on siitä vastuussa? (Mäki-Petäjä-Leinonen) 3. Testamenttausvallan delegointikielto? (Saarenpää) 4. Kerro tulkintaongelmista, joita avioliittolain (234/1929) 35.3 :n mukainen niin sanottu kolmas omaisuuslaji aiheuttaa aviovarallisuusjärjestelmässä. (Saarenpää)