ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008

OPETUSMINISTERIÖ NUORISOYKSIKKÖ ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008 Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ

Sisällysluettelo Esipuhe...5 1. Johdanto...6 2. Kysely...7 3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi...7 3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi...7 3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008...8 3.2.1. Etsivä työparitoiminta laajenee 2009...12 3.3. Henkilötyövuodet...12 3.4. Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot...12 3.5. Moniammatilliset työryhmät...14 3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä...14 3.7. Hankkeiden talous...15 4. Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret...15 4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999...15 4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta...16 4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli...18 4.4. Tavoitettujen nuorten taustatietoja...20 4.4.1. Nuorten toimeentulo...21 4.4.2. Nuorten asuminen...22 5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta...24 5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista...24 5.2. Toimenpiteet...25 5.2.1. Nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä...28 5.2.2. Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuoli- ja ikäjakautuma...29 6. Etsivät työparit...31 6.1. Naiset ja miehet etsivän työntekijöinä...31 6.2. Etsivien työparien koulutustaustat...32 6.3. Etsivien työparien kielitaito...32 6.4. Etsivän työparin työntekijöiden aloituskuukausi...33 6.5. Etsivien työparien työntekijöiden työkokemus...33 6.6. Etsivien työparien työnohjaus...34 7. Hankkeiden esille nostamat asiat...36 7.1. Yleiset asiat...36 7.2. Riittämättömyyden tunne...36 7.3. Etsivän työparitoiminnan vastaanotto ja yhteistyön sujuvuus eri toimialojen kanssa...37 7.4. Etsivän työn menetelmistä työn ensimmäisenä vuonna saatuja hyviä käytäntöjä...37 7.5. Etsivän työparitoiminnan käyttämiä työtapoja...38 7.5.1. Etelä-Suomen lääni...39 7.5.2. Itä-Suomen lääni...40 7.5.3. Lapin lääni...41 7.5.4. Länsi-Suomen lääni...42 7.5.5. Oulun lääni...43 7.6. Hankkeiden painopiste-alueita...43 7.6.1. Etelä-Suomi...43 7.6.2. Itä-Suomi...45 7.6.3. Lapin lääni...46

7.6.4. Länsi-Suomen lääni...46 7.6.5. Oulun lääni...49 7.7. Hankkeiden näkemykset toiminnan tulevaisuudesta...49 7.7.1. Etelä-Suomen lääni...49 7.7.2. Itä-Suomen lääni...52 7.7.3. Lapin lääni...53 7.7.4. Länsi-Suomen lääni...54 7.7.5. Oulun lääni...56

Esipuhe Tämä raportti on toinen nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivästä työstä; ensimmäinen raportti koski toiminnan alkua vuonna 2008, mutta tähän on koottu koko vuotta 2008 koskeva aineisto. Seuraava toimintaa koskeva kysely toteutettaneen alkuvuodesta 2010. Oletettavasti kyselyä uudistetaan saadun palautteen ja tämän raportin tuloksista ennakoitavien trendien kuvaamiseksi. Suurin osa jatkokyselyjen kysymyksistä pysyy samana kuin ensimmäisessä ja toisessa kyselyssä, jotta vertailtavuus on mahdollista eri raporttien välillä. Etsivää nuorisotyötä kutsutaan tässä etsiväksi työparitoiminnaksi, koska se kuvaa työtapaa, joka nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työhön näyttää muotoutuvan. Etsivä työparitoiminta jatkaa osaltaan erityisnuorisotyön perinteistä etsivää työtä, joka kehitettiin Oslossa yli kolmekymmentä vuotta sitten. Etenkin maaseutumaisissa kunnissa perinteisen katutyön tilalle näyttää kehittyvän verkostomainen työote, jossa nuoria asiakkaita etsitään julkisten palvelujen "välistä". Nämä nuoret ovat joko niitä, joilta puuttuu oma-aloitekyky saavuttaa julkisen sektorin palvelut tai jotka eivät syystä taikka toisesta jaksa suorittaa loppuun heille kohdennettua palvelua olipa se sitten opiskelua, työharjoittelua tai muuta aktivoivaa toimintaa. Tämä toinen kysely oli - samoin kuin ensimmäinen - menestyksekäs; kaikki toimijat ovat vastanneet kyselyyn. Tässä raportissa kuvataan tuloksia ja toimintaa niin lääni- kuin valtakunnan tasolla. Kyselyyn ovat vastanneet etsivää työparitoimintaa tekevät henkilöt. Vaikka tämä on vasta toinen raportti tästä valtionavulla tuetusta toiminnasta, niin tulokset osoittavat, että tälle työmuodolle on tarvetta ja hyvin lyhyessä ajassa etsivän työn ammattilaiset ovat löytäneet nuoria, joita ovat voineet auttaa. Tämä kohdennettu valtionapu, josta hallitus teki päätöksen joulukuussa 2007 ja joka toimeenpantiin ensimmäisen kerran keväällä 2008, täydentää sitä etsivän työn työntekijöiden verkostoa, joka maassamme on ollut olemassa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Etsivän työparitoiminnan webropol-pohjainen kysely ja sen raportointi toteutettiin tiimityönä. Länsi-Suomen lääninhallituksen nuorisotoimen sivistystoimentarkastaja Erik Häggman kanssa, joka on muokannut kyselylomaketta sekä purkanut kyselyn tilasto-osuudet ja kirjoittanut yhteistyössä kanssani raportin tekstin. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Helsingissä 14. heinäkuuta 2009 Jaana Walldén neuvotteleva virkamies nuorisoyksikkö opetusministeriö

1. Johdanto Hallitus päätti joulukuussa 2007 kohdentaa nuorten matalapalkkatukeen osoitetusta määrärahasta 15,5 miljoonaa euroa nuorisotoimen, opetustoimen sekä työhallinnon palvelujen parantamiseen. Uudelleen kohdentamisessa joko lisättiin hyväksi käytännöiksi osoittautuneiden palvelujen määrä tai tehtiin uusia avauksia, jollainen nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn käynnistäminen on. Vuoden 2008 valtionbudjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen. Etsivän työn määräraha on yksi niistä toimista, joilla hallitus vastaa nuorten ulkopuolisuuteen yhteiskunnan palveluista ja sitä kautta mahdollisesti kehittyvään syrjäytymisen riskiin. Etsivä työ toteuttaa varhaisen puuttumisen ideaa. Etsivän työn kohderyhmäksi määriteltiin alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi tavoitteena oli parantaa nuorten työpajatoiminnan varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palveluja. Näiden palvelujen tarve on lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2007 pajanuorista 7,5 %, yli 600 nuorta, tuli pajoille ilman viranomaisen lähetettä. Nuorten työpajojen ja etsivän työn laajentamisella ja vakiinnuttamisella voidaan turvata nykyistä paremmin palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Etsivän työn avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Samalla ohjataan oppivelvollisuusikäisiä jatkamaan peruskoulu loppuun. Toiminnalla toteutetaan nuorisolain (72/2006) tavoitetta nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi sekä valtioneuvoston 13.12.2007 hyväksymää hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa 2007 2011 sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteita. Hakuaika etsivän työn hankkeisiin päättyi 15.2.2008, päätökset tehtiin saman vuoden huhtikuussa. Opetusministeriö myönsi harkinnanvaraista valtionapua 54 hankkeella; määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia oli 56. Hakuohjeessa määriteltiin etsivä työ seuraavasti: Etsivää työtä tekevät työskentelevät pareittain. Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä. Etsivän työn ammattilaisilta edellytetään kokemusta nuorisotyöstä. Tavoitteena on, että vuosittain tätä työtä tekisi noin 50 työparia ympäri maan. Hakijoina voivat olla kaikki oikeustoimikelpoiset toimijat, jotka vuonna 2008 toteuttavat tai käynnistävät nuorten työpajatoimintaa tai jotka ovat osa työpajatoiminnan moniammatillista verkostoa. Hakijoiden edellytetään osallistuvan etsivän työn kustannuksiin myös omalla panostuksellaan Hakemukset olivat korkeatasoisia. Hakijat, joista pääosa oli kuntia, olivat tehneet yhteishakemuksia. Tästä syystä etsivän työn ammattilaisia palkattiin kaikkiaan 112 henkeä 148 kuntaa käsittävälle alueelle. Etenkin pienimmät kunnat olivat rakentaneet yhteistyöverkoston, johon osallistui kuntien koosta riippuen keskimäärin 2-4 kuntaa. Enimmillään yhteistyö kattaa jopa

kymmenen kuntaa. Isot kaupungit hakivat tukea useammalle etsivän työn työparille, joiden toimialueena olivat kaupungin eri osat. Valtionapu oli noin 20 000-30 000 euroa/työntekijä. Tämä raportti kuvaa etsivän työn hankkeiden ensimmäisen vuoden toiminnan tuloksia ajalla 1.1. 31.12.2008. Seuraava raportti nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivän työn työparitoiminnasta toteutettaneen keväällä 2010. 2. Kysely Kysely osoitettiin kaikille niille hankkeille, joille vuonna 2008 myönnettiin etsivään työparitoimintaan valtionapua. Tässä raportissa kuvataan kohdennetun valtionavun tuella toteutettua toimintaa ja sen tuloksia vuonna 2008. Kyselyssä pääsääntöisesti ei ole selvitetty syitä asioille tai lukumäärille, vaan ainoastaan vertailtu niitä keskenään valtakunnallisella, läänien tai maakuntien tasolla. Ne yksittäiset paikkakunnat, jotka tekstissä mainitaan, on kirjattu siksi, että ne poikkeavat merkittävästi valtakunnallisen kyselyn muista raportoiduista vastauksista. Kysely suoritettiin webropol-kyselynä osoitteessa www.webropol.com. Kysely koski hankkeiden toimintaa ajalla 1.1.2008 31.12.2008. Kysely lähetettiin 57 työparille. Kaikki työparit vastasivat kyselyyn eli vastausprosentti oli 100 %. Kyselyyn vastanneet työparit jakautuivat lääneittäin seuraavasti; Lääni Työparien määrä Etelä-Suomi 15 Itä-Suomi 8 Lappi 3 Länsi-Suomi 25 Oulu 6 Yhteensä 57 Taulukko 1, Työparien määrä lääneittäin 3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi 3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi Hankkeista suurin osa (66 %) käynnistyi vasta vuoden 2008 loppupuolella. Ainoastaan Etelä- ja Itä- Suomen lääneissä enemmistö hankkeista käynnistyi edellisvuoden ensimmäisellä puoliskolla. Lääni Joulukuu 2007 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Yhteensä Etelä-Suomi 2 6 7 15 Itä-Suomi 1 3 1 2 1 8 Lappi 1 2 3 Länsi-Suomi 4 1 3 12 4 1 25 Oulu 1 1 3 1 6 Yhteensä 1 6 6 7 6 25 5 1 57 Taulukko 2, Hankkeiden käynnistymiskuukausi

Hankkeiden ensimmäiset kuukaudet on yleensä mennyt toiminnan ja verkostojen rakentamiseen. Etsivät työparit ovat ensin kartoittaneet nuorten tilannetta sillä alueella, joilla toimivat, tarkentaneet tehtävän kuviin ja määritelleet menetelmiä, joilla työskentelevät. Sen jälkeen he ovat tehneet työtään tutuksi niin nuorille ja viranomaisille. Nuoria etsivät työparit ovat tavanneet kouluilla, oppilaitoksissa, nuorten tapahtumissa, nuorisotaloilla tai muissa nuorten tapaamispaikoissa. Tämän jälkeen etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä nuorten tavoittamiseksi. Tästä voidaan päätellä, että monilla paikkakunnilla etsivä toiminta pääsee "täyteen vauhtiin" vasta vuonna 2009. 1.7. - 66 % ennen 30.6. 34 % Kuva 1, Hankkeiden käynnistyminen 3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008 Etsivä työparitoiminta kattoi ensimmäisen vuoden aikana 147 kuntaa eli 37 % maan kunnista. Kuntien lukumäärä kasvoi yhdellä syksyllä, koska Nivalan kunta aloitti yhteistyön sen alueen muiden kuntien kanssa etsivässä työssä. Toiminnan kattavuus oli korkein Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä, missä etsivä toiminta kattoi 42 % läänien kunnista. Lapin läänissä toiminta kattoi ainoastaan 19 % kunnista. Lapin läänin pitkät etäisyydet haittaavat toiminnan järjestämistä seutukunnallisena yhteistyönä. Lääni Yhteensä Mukana osuus Etelä-Suomi 86 22 25,6 Itä-Suomi 57 22 38,6 Lappi 21 4 19,0 Länsi-Suomi 188 79 42,0 Oulu 47 20 42,6 Yhteensä 399 147 36,8 Taulukko 3, Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa Kun vertaillaan toimintaa maakunnittain, niin huomataan, että Kanta-Hämeen alueella ei ole lainkaan valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa. Satakunnassa puolestaan toiminta keskittyy Porin kaupunkiin. Eniten mukana olevia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa ja vähintään puolet tai enemmän kunnista on toiminnan piirissä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Maakunta ET Kuntia %-osuus Etelä-Karjala 5 12 41,67 Etelä-Pohjanmaa 19 26 73,08 Etelä-Savo 5 18 27,78 Itä-Uusimaa 1 10 10,00

Kainuu 1 9 11,11 Kanta-Häme 0 16 0,00 Keski-Pohjanmaa 5 12 41,67 Keski-Suomi 6 27 22,22 Kymenlaakso 5 12 41,67 Lappi 4 21 19,05 Pirkanmaa 15 28 53,57 Pohjanmaa 5 17 29,41 Pohjois-Karjala 10 16 62,50 Pohjois-Pohjanmaa 19 38 50,00 Pohjois-Savo 7 23 30,43 Päijät-Häme 2 12 16,67 Satakunta 1 25 4,00 Uusimaa 9 24 37,50 Varsinais-Suomi 28 53 52,83 Kaikki yhteensä 147 399 36,84 Taulukko 4, Kunnat mukana toiminnassa maakunnittain Etsivä työparitoiminta on monesti keskittynyt suurempien kaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille. (katso kartta 1)

Kartta 1, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa 2008

Kartta 2, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa vuonna 2009

3.2.1. Etsivä työparitoiminta laajenee 2009 Etsivä työparitoiminta laajenee jonkun verran vuonna 2009 (kts. kartta 2). Opetusministeriön myöntämien avustusten perustella toiminta kattaa 40 % kunnista. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna on 3 %. Kun vertailee vuosien 2008 ja 2009 karttoja, niin tulee muistaa, että kuntien lukumäärät ao. vuosina ovat erit. Vuonna 2008 kuntia oli 415 ja vuonna 2009 kuntia on 348. Siksi toiminnassa mukana olevien kuntien lukumäärä vähenee 15, koska kunnat, joissa oli etsivää toimintaa vuonna 2008, yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Lääni ET Kuntia %-osuus Etelä-Suomi 21 72 29,17 Itä-Suomi 25 54 46,30 Lappi 5 21 23,81 Länsi-Suomi 60 142 42,25 Oulu 21 43 48,84 Yhteensä 132 332 39,76 Taulukko 5, Etsivässä työparitoiminnassa mukana olevien kuntien määrä 2009 3.3. Henkilötyövuodet Etsivä työparitoimintaa lisäsi nuorten parissa toimivien ammattilaisten määrää. Toiminta lisäsi yhteensä 85,5 uutta lisähenkilötyövuotta. Henkilötyövuosien (HTV) lisäykset lääneittäin ovat samassa suhteessa käynnistyneiden hankkeiden määrään. Viidessä hankkeessa etsivä työparitoiminta ei tuonut mukaan uusia henkilöstöresursseja. Hankkeissa, joissa valtionavustuspäätös ei tuonut uusia resursseja, avustus mahdollisti määräaikaisten henkilöiden työsuhteen jatkamisen. tällaisia olivat esimerkiksi Suunta Elämään - hankkeen työntekijät, jotka olivat yhteisvastuukeräyksen tuella jo aikaisemmin työskennelleet nuorten kanssa edistäen juuri matalan kynnyksen -periaatetta nuorten työpajatoiminnan kokonaisuudessa. Suunta Elämään -hanke päättyi alkuvuodesta 2008. Lääni Kyllä, kuinka monta HTV:tta Hankkeet, jossa HTV:n määrä ei noussut Etelä-Suomi 24,42 0 Itä-Suomi 9,5 2 Lappi 3 0 Länsi-Suomi 42,15 2 Oulu 6,5 1 Yhteensä 85,57 5 Taulukko 6, HTV:n lisäys lääneittäin vuonna 2008 3.4. Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot Etsivillä työpareilla on laajat yhteistyöverkostot eri viranomaisiin. Eniten yhteistyötä etsivät työparit tekevät sosiaalitoimen ja työhallinnon viranomaisten kanssa ja kaiken työparien yhteistyötahoina ne mainitaankin. Nuorten työpajat, nuorisotoimi ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat edustettuina 95 % verkostoissa. Peruskoulut ja nuorten huoltaja/huoltajat ovat myös edustettuina yli 80 % verkostoissa eli etsivät työparit tekevät merkittävästi yhteistyötä nuorten kotien kanssa. Mielenkiintoista on myös, että etsivällä työparitoiminnalla on paljon yhteistyötä

myös seurakuntien ja yhdistyksien kanssa. Osittain tätä selittänee se, että osa etsivän työparitoiminnan työntekijöistä tunsi tai oli mukana yhteisvastuukeräyksen Suunta Elämään - hankkeessa, mutta suurempi selittävä tekijä lie seurakuntien diakoniatyö nuorten parissa. Yhdistyksien osuutta selittänee osaltaan se, että osa nuorille suunnattavista, julkisista palveluista tuotetaan yhteisöissä, joilta mm. kunnat ostavat palveluja. Yks selitys lienee myös se, että etsivät työparit auttavat nuoria löytämään ja aloittamaan itselleen sopivia harrastuksia, joilla voidaan auttaa nuorta tavoitteissaan. Vertailtaessa yhteistyöverkostoja lääneittäin löytyy monia eroavaisuuksia, joista voi nostaa esille ainakin seuraavia; Lapin ja Itä-Suomen lääneissä Kela on mukana melkein kaikissa verkostoissa, Itä-Suomen läänissä kriminaalihuolto on myös vahvasti edustettuna verkostoissa, toisaalta Itä-Suomessa huoltajien edustus on alhaisin, Oulun läänissä yhteistyö peruskoulun kanssa on vähäisintä, Itä-Suomen läänissä päihdehuolto on edustettuna kaikissa verkostoissa, Lapin läänissä yritykset ovat edustettuina kaikissa verkostoissa, Organisaatioiden määrä Muut, ketkä yritykset Verkostoissa edustettuina olevat tahot 20 23 57 yhdistykset 37 työhallinto 57 toisen asteen koulutuksen järjestäjä 55 terveystoimi 40 sosiaalitoimi 57 seurakunta päihdehuolto 39 40 poliisi 31 peruskoulu/ 49 nuorten työpajat nuorisotoimi 54 55 nuoren huoltaja/huoltajat 50 mielenterveystoimisto 41 kriminaalihuolto 25 Kela/FPA 33 0 10 20 30 40 50 60 Kaavio 1, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa Hankkeiden määrä Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Kela/FPA 60,00 87,50 100,00 44,00 50,00 57,89 kriminaalihuolto 26,67 75,00 33,33 52,00 16,67 43,86 mielenterveystoimisto 46,67 75,00 66,67 84,00 83,33 71,93 nuoren huoltaja/huoltajat 93,33 62,50 100,00 92,00 83,33 87,72 nuorisotoimi 100,00 100,00 100,00 92,00 83,33 94,74 nuorten työpajat 100,00 100,00 66,67 100,00 83,33 96,49 peruskoulu 93,33 87,50 100,00 84,00 66,67 85,96 poliisi 60,00 62,50 66,67 52,00 33,33 54,39

päihdehuolto 66,67 100,00 66,67 64,00 50,00 68,42 seurakunta 66,67 87,50 33,33 68,00 83,33 70,18 sosiaalitoimi 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 terveystoimi 53,33 87,50 66,67 72,00 83,33 70,18 toisen asteen koulutuksen järjestäjä 100,00 100,00 100,00 96,00 83,33 96,49 työhallinto 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 yhdistykset 66,67 75,00 66,67 64,00 50,00 64,91 yritykset 46,67 25,00 100,00 36,00 33,33 40,35 Muut, ketkä 53,33 37,50 33,33 32,00 0,00 35,09 Taulukko 7, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa 3.5. Moniammatilliset työryhmät Etsivän työparitoiminnan yksi kulmakivi on moniammatillinen yhteistyöverkosto. Työpareista suurin osa on jäseninä myös erilaisissa muissa moniammatillisessa verkostoissa. Verkostojen määrät ja tehtävät ovat moninaiset. Suuri osa niistä liittyy kuitenkin työpajatoimintaan sekä paikallistason verkostoihin, joissa pohditaan ratkaisuja nuorten siirtymiseen kouluasteelta toiselle ja työelämään ja nuorten palvelujen parantamiseen. Lääni Ei Kyllä Yhteensä Etelä-Suomi 6,67 % 93,33 % 100,00 % Itä-Suomi 0,00 % 100,00 % 100,00 % Lappi 33,33 % 66,67 % 100,00 % Länsi-Suomi 12,00 % 88,00 % 100,00 % Oulu 0,00 % 100,00 % 100,00 % Yhteensä 8,77 % 91,23 % 100,00 % Taulukko 8, Etsivien työparien jäsenyydet muissa verkostoissa 3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä Opetusministeriön etsivän työparitoiminnan hakuohjeissa todetaan kohderyhmistä seuraava: Työparin tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi hakuohjeissa todetaan työparien osalta seuraava: Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä Etsivän työparitoiminnan kyselyssä työpareilta kysyttiin myös heidän arviota toiminnan kohderyhmän suuruudesta. Vastaukset olivat kuitenkin eritasoisia. Osa on arvioidun alueen kaikkia tukipalveluja tarvitsevien nuorten määrää, osa on arvioinut koko alueen nuorten määrää, osa oman hankkeen tavoitettavissa olevien nuorten määrää. Syy erilaisiin vastauksiin kuvastaa sitä, että kyselyn aikana etsivien työparien työ mm. tehtävän moniulotteisuudesta oli vielä eri vaiheessa kartoitusta. Tästä syystä saaduista vastauksista ei voi tehdä johtopäätöstä toiminnan kohderyhmän koosta. Vastaukset osoittavat kuitenkin, että paikallistasolla tulisi keskustella ja löytää yhteinen poliittinen päätös etsivän työparitoiminnan kohderyhmistä, sen mahdollisesta rajaamisesta sekä kohderyhmän

kartoittamisesta. Näin toimimalla paikkakunnalla edistettäisiin nuorten auttamisessa toimivien verkostojen yhteistyön sujumista. Opetusministeriön hakuohjeiden perusteella olisi kuitenkin esille nostettavissa ainakin seuraavat selkeät kohderyhmät; peruskoulunsa päättävät, jotka eivät hae jatkokoulutuspaikka, ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävät nuoret nuoret, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot toisen asteen keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat nuoret, jotka eivät oma-aloitteisesti saavuta tarvitsemiaan julkisia palveluja. 3.7. Hankkeiden talous Opetusministeriö jakoi vuoden 2008 alussa tukea etsivään työparitoimintaan 2,5 milj. euroa 54 organisaatiolle. Tämän kohdennetun valtionavun ja toimintaa organisoivan tahon taloudellisen panoksen turvin 57 työparia aloitti toimintansa. Etsivän työparitoiminnan kokonaiskustannukset vuodelle 2008 olivat yhteensä 1,9 milj. euroa. Kokonaiskustannusta tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa hankkeista käynnistyi kesäkuun jälkeen. Vuonna 2008 myönnetystä valtionavusta siirtyi hankkeissa lähes miljoona euroa vuoden 2009 toimintaan. Vuoden 2009 valtionapu on myönnetty hankkeille siten, että sitä voidaan käyttää vasta sen jälkeen kun vuoden 2008 avustus on käytetty loppuun. Kuluvan vuoden valtionapu on myönnetty kattamaan ne toimitakuukaudet vuoden 2009 loppuun saakka. Vuodelle 2010 ei enää siirtyne vuoden 2009 valtionapua, vaan tukemisessa päästään kalenterivuosijaksotukseen. Lääni Rahoituspäätös Kokonaiskustannukset, euroina 2008 Etelä-Suomi 671 000,00 589 556,76 Itä-Suomi 365 000,00 301 686,22 Lappi 117 000,00 98 112,00 Länsi-Suomi 1 087 000,00 796 781,98 Oulu 260 000,00 197 541,00 Yhteensä 2 500 000,00 1 983 677,96 Taulukko 9, Valtionapu ja kokonaismenot 2008 4. Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret 4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999 Lääni nuorten määrä naiset miehet Etelä-Suomi 590 177 413 Itä-Suomi 466 158 308 Lappi 137 43 94 Länsi-Suomi 666 263 403 Oulu 140 75 65 Kaikki yhteensä 1999 716 1283 Taulukko 10, Tavoitettujen nuorten määrä 2008

Etsivä työparitoiminta tavoitti ensimmäisen toimintavuoden aikana 1999 nuorta. Tavoitetuista nuorista 64 % oli poikia/miehiä ja 36 % oli tyttöjä/naisia. Läänien väliset erot eivät ole suuria, mutta Oulun läänissä tytöt ovat enemmistönä. Oulun läänin kuudesta hankkeesta neljässä tyttöjä tavoitettiin enemmän kuin poikia. Tätä selittää osaltaan se, että läänissä toimii etsiviä työpareja, jotka ovat painottaneet nk. tyttötyötä ja toinen selittävä tekijä ehkä on se, että läänin alueella olevista etsivistä työpareista enemmistö on naisia. Myös Länsi-Suomen läänissä tavoitettujen tyttöjen osuus on suurempi kuin muissa lääneissä. lääni yhteensä naiset miehet Etelä-Suomi 590 30,00 70,00 Itä-Suomi 466 33,91 66,09 Lappi 137 31,39 68,61 Länsi-Suomi 666 39,49 60,51 Oulu 140 53,57 46,43 Kaikki yhteensä 1999 35,82 64,18 Taulukko 11, Tavoitettujen nuorten jakautuminen sukupuolen mukaan lääneittäin Tavoitettujen nuorten määrä kertyy suurelta osin niistä hankkeista, jotka aloittivat vuoden 2008 alkupuolella. Pohdittaessa tavoitettujen nuorten lukumäärää, tulee muistaa, että suurin osa etsivistä työpareista aloitti heinä-elokuussa tai myöhemmin toimintansa (kaikkiaan 66 %). Käynnistäessään työtään etsivät työparit ovat ensin tarkentaneet työnkuvaansa, kartoittaneet nuorten kasvu- ja elinoloja ja etenkin nuorille tarjottavia palveluja sekä tiedottaneet omasta toiminnastaan niin nuorille kuin virnaomaistahoille. Tämän jälkeen on päässyt alkamaan nuorten kanssa yhdessä tehtävä työ. Aloituskuukausi tavoitettujen nuorten määrää Tammi-kesäkuu 961 Heinä- 1038 Yhteensä 1999 Taulukko 12, Tavoitetut nuoret etsivän työparitoiminnan aloituskuukauden mukaan 4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta Tavoitetuista nuorista 258 on vielä peruskoulussa tai peruskoulun keskeyttäneiden tavoitettujen nuorten lukumäärä on 71 nuorta.: näiden kahden luvun yhteenlaskettu osuus kattaa 16,5 % kaikista tavoitetuista nuorista. Itä-Suomessa peruskoulussa olevien nuorten osuus tavoitetuista on korkein eli 32 %. Peruskoulussa olevien määrät ovat korkeita mm. Mikkelissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa eli niillä paikkakunnilla, joilla etsivä työparitoiminta painottaa ao. ikäryhmien tukemista. Peruskoulunsa keskeyttäneistä tavoitetut 71 nuorta ovat lähes puolet siitä määrästä, joka jää vuositasolla ilman peruskoulun päättötodistusta. Etelä-Suomen läänissä tämän ryhmän osuus on suurin eli 10 % läänin alueella tavoitetuista nuorista. Valtakunnallisessa tarkastelussa suurimman tavoitettujen nuorten ryhmän muodostaa ammatillisen perustutkinnon opiskelunsa keskeyttäneet eli 26 % tavoitetuista nuorista. Toiseksi suurin ryhmä on peruskoulunsa suorittaneet, jotka eivät ole jatkaneet opiskelua. Heitä on lähes 500 ja suurin osa (37 %) heistä tavoitettiin Etelä-Suomen etsivän toiminnan kautta, Lapin ja Oulun läänissä heitä on noin 25 % kaikista läänien alueilla tavoitetuista nuorista. Muista selvityksistä tiedetään, että ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneet muodostavat yhden suurimmista ryhmistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Etsivien työparien

ensimmäisen vuoden aikana tavoittamista nuorista peräti 26 % ovat ammatillisen perustutkinnon opiskelun keskeyttäneitä nuoria. Länsi-Suomen läänissä näitten nuorten osuus tavoitetuista on yli 36 %. Kahdeksassa hankkeessa ammatillisen perusopetuksen keskeyttäneitten osuus on yli 50 %. Näistä hankkeista viisi on Länsi-Suomessa ja niistä neljä sijoittuu Pohjanmaan maakuntien alueelle. Etelä-Suomessa, Lapissa ja Oulun lääneissä kussakin yhdessä hankkeessa tavoitetuista nuorista lähes 50 % oli sellaisia, jotka ovat keskeyttäneet ammatillisen perusopetuksen syystä taikka toisesta. Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki peruskoulussa 38 152 20 28 20 258 peruskoulu keskeytynyt 58 3 0 10 0 71 peruskoulu suoritettu 219 70 35 125 33 482 lukio keskeytynyt 13 4 3 20 9 49 lukio suoritettu 6 8 8 11 0 33 ylioppilas 11 4 3 13 5 36 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 38 53 15 86 20 212 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 146 76 24 240 41 527 ammatillinen perustutkinto suoritettu 28 21 12 50 6 117 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0 1 0 1 3 5 alempi korkeakoulututkinto 4 0 0 1 0 5 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 3 0 3 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 1 0 0 0 0 1 Muu 1 9 1 16 3 30 ei tietoa 27 65 16 62 0 170 Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Taulukko 13, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat lukumäärät Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tavoitetuista on 117. Lukumäärässä ei ole vielä nähtävissä vuoden 2008 lopulla alkaneen nuorisotyöttömyyden nousua, mutta näiden nuorten osuus on kuitenkin korkeimmat Lapin ja Länsi-Suomen läänissä muihin lääneihin verrattaessa. Tarkasteltaessa tätä ryhmää hankekohtaisesti erottuvat seuraavat maakuntakeskukset: Oulu, Kajaani, Pori, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tavoitetuista nuorista ammatillista perustutkintoa suorittamassa olevien nuorten osuus on korkea, luku on Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta yli 10 %. Paikkakuntia, joissa etsivä työpari on tavoittanut ammatillista perustutkintoa suorittamassa olleita nuoria lähes 50 % kaikista tavoitetuista, ovat: Äänekoski, Valkeakoski, Naantali ja Turku. Näillä paikkakunnilla etsivät työparit toimivat läheisessä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa niiden nuorten tavoittamiseksi, jotka tarvitsevat tukea opintojen sujumiseen. "Ei tietoa" ilmoitusten määrät painottuvat Itä- ja Länsi-Suomessa toimiviin hankkeisiin. Itä- Suomessa kyse on yhden hankeen taustadokumentoinnin puutteista ja Länsi-Suomessa kyse on useamman hankkeen puuttuvista tiedoista. Koulutustaustatiedoista ei voi suoraan päätellä paikka- tai maakuntien tai läänien välisiä eroja, koska eri paikkakunnilla toimivilla etsivillä työpareilla on painotettu eri-ikäisten nuorten parissa

tehtävää työtä sen mukaan, onko alueella mahdollisesti muita hankkeita, joissa on kohdennettua nuorisotyötä tai miten paikallisesti on haluttu työtä sen alkuvaiheessa suunnata. Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki peruskoulussa 6,44 32,62 14,60 4,20 14,29 12,91 peruskoulu keskeytynyt 9,83 0,64 0,00 1,50 0,00 3,55 peruskoulu suoritettu 37,12 15,02 25,55 18,77 23,57 24,11 lukio keskeytynyt 2,20 0,86 2,19 3,00 6,43 2,45 lukio suoritettu 1,02 1,72 5,84 1,65 0,00 1,65 ylioppilas 1,86 0,86 2,19 1,95 3,57 1,80 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 6,44 11,37 10,95 12,91 14,29 10,61 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 24,75 16,31 17,52 36,04 29,29 26,36 ammatillinen perustutkinto suoritettu 4,75 4,51 8,76 7,51 4,29 5,85 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,00 0,21 0,00 0,15 2,14 0,25 alempi korkeakoulututkinto 0,68 0,00 0,00 0,15 0,00 0,25 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,00 0,00 0,00 0,45 0,00 0,15 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,05 muu 0,17 1,93 0,73 2,40 2,14 1,50 ei tietoa 4,58 13,95 11,68 9,31 0,00 8,50 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 14, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat prosenttiosuudet lääneittäin Etsivän työparitoiminnan tavoittamien tyttöjen ja poikien välillä koulutustaustoissa on pieniä eroja. Tytöistä suurempi osa on keskeyttänyt lukio-opinnot kuin pojat kun taas pojissa on enemmän peruskoulunsa päättäneitä, joilla ei ole toiseen asteen opintoja. Koulutustausta Tytöt Pojat Kaikki peruskoulussa/ 12,57 13,09 12,91 peruskoulu keskeytynyt 2,79 3,98 3,55 peruskoulu suoritettu 19,27 26,81 24,11 lukio keskeytynyt 3,77 1,71 2,45 lukio suoritettu 2,37 1,25 1,65 ylioppilas 2,23 1,56 1,80 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 10,89 10,44 10,61 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 25,42 26,89 26,36 ammatillinen perustutkinto suoritettu 5,59 6,00 5,85 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,56 0,08 0,25 alempi korkeakoulututkinto 0,42 0,16 0,25 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,42 0,00 0,15 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,00 0,08 0,05 muu 1,96 1,25 1,50 ei tietoa 11,73 6,70 8,50 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 Taulukko 15, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat ja sukupuoli 4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli Tavoitetuista nuorista enemmistöllä on äidinkielenä suomi (85 %). Ruotsinkieltä puhuvien osuus on 4 %, saamenkielisiä joukossa ei ole. Tavoitetuista nuorista 215 eli 11 %:lla on muu äidinkieli kuin

suomi, ruotsi tai saame. Heidän katsotaan tässä raportissa olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Suurin yksittäinen ryhmä on somalinkieliset, joiden osuus on 3,8 %. Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi/finska 432 450 135 548 140 1705 ruotsi/svenska 43 0 0 36 0 79 saame/samiska 0 0 0 0 0 0 eesti/estniska 1 0 0 3 0 4 englanti/engelska 1 0 0 3 0 4 ranska/franska 1 0 0 1 0 2 saksa/tyska 0 0 0 0 0 0 somali/somaliska 62 0 0 15 0 77 venäjä/ryska 5 3 1 8 0 17 muu/annat 45 13 1 52 0 111 Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Taulukko 16, Tavoitettujen nuorten äidinkielet Suurin osa maahanmuuttajista on tavoitettu Etelä- ja Länsi-Suomen läänien alueilla, yhteensä 197 nuorta. Tämä on peräti 91,6 % koko maassa tavoitetuista maahanmuuttajataustaisista nuorista. Etsivän työparitoiminnan hankkeista 25 on ilmoittanut tavoittaneensa maahanmuuttajataustaisia nuoria. Näistä 25 etsivästä työparista 13 on Länsi-Suomessa, 8 Etelä-Suomessa ja Lapin ja Oulun lääneissä on kummassakin 2 hanketta. Etelä- ja Länsi-Suomessa kaksi työparia, Vantaan ja yksi Turun neljästä pareista, ovat keskittyneet toiminnassaan maahanmuuttajataustaisiin. Turussa kaikki etsivät työparit raportoivat, että tavoittamistaan nuorista enemmistö on maahanmuuttajataustaisia nuoria. Käytännössä tavoitetut maahanmuuttajataustaiset nuoret tulevat Helsingin ja Turun seuduilta (83 %). Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi, ruotsi, saame 475 450 135 584 140 1784 muu äidinkieli 115 16 2 82 0 215 Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi, ruotsi, saame 80,51 96,57 98,54 87,69 100,00 89,24 muu äidinkieli 19,49 3,43 1,46 12,31 0,00 10,76 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 17, Nuorten äidinkieli verrattuna kotimaiset kielet/muut kielet Maakunnittain tarkasteluna maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on suurin Varsinais-Suomen (40,61 %) ja Uudenmaan (27,8 %) maakunnissa. Oulun läänissä ei ole tavoitettu maahanmuuttajataustaisia nuoria lainkaan. suomi, ruotsi, saame muu äidinkieli yhteensä muun äidinkielen osuus maakunta/landskap Etelä-Karjala 66 1 67 1,49 Etelä-Pohjanmaa 158 1 159 0,63 Etelä-Savo 206 16 222 7,21 Itä-Uusimaa 32 2 34 5,88 Kainuu 12 0 12 0,00 Keski-Pohjanmaa 24 1 25 4,00

Keski-Suomi 88 3 91 3,30 Kymenlaakso 29 0 29 0,00 Lappi 135 2 137 1,46 Pirkanmaa 177 5 182 2,75 Pohjanmaa 19 2 21 9,52 Pohjois-Karjala 118 0 118 0,00 Pohjois-Pohjanmaa 128 0 128 0,00 Pohjois-Savo 126 0 126 0,00 Päijät-Häme 57 0 57 0,00 Satakunta 20 3 23 13,04 Uusimaa 291 112 403 27,79 Varsinais-Suomi 98 67 165 40,61 Kaikki yhteensä 1784 215 1999 10,76 4.4. Tavoitettujen nuorten taustatietoja Nämä tässä kuvatut tiedot ovat vain suuntaa antavia ja niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä. Tätä osiota kyselyssä kehitetään edelleen yhdessä etsivien työparien kanssa. Kyselyssä kartoitettiin etsiviltä työpareilta muita yleisiä taustatietoja tavoitetuista nuorista kuin edellä olleet. Koska etsiviä työpareja ei pyydetty etukäteen keräämään näitä tietoja, niin näiden tietojen vastausmäärät ovat muita tietoja selvästi alhaisemmat. Tämän takia "ei tietoa" vastausten osuus on korkea. Työpareilta kysyttiin seuraavia taustatietoja: Toiminta (Työ opiskelu) Toimeentulo Asuminen Jatkossa on myös lisättävä toimeentulovalikkoon vaihtoehtoja, koska nyt käytössä ollut määre ei ole riittävä kuvastamaan nuorten tilannetta riittävästi. Kaikista tavoitetuista nuorista opiskelijoita on 28 %. Työttöminä työnhakijana on 450 nuorta eli 22,5 %. Tämän lisäksi työttömiksi on kirjattu 16 % nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita nuoria, jos ei huomioida "ei tietoa" olevien osuus, on 21 %. Kyselyn vastauksissa tästä kohtaa puuttuvat tiedot 25 % osalta tavoitetuista nuorista, jota selittää edellä mainitun syyn lisäksi se, että osa nuorten asiakkuudesta etsivään työparin kanssa on niin alussa, että kartoitusta yhdessä nuoren kanssa ei ole vielä ehditty tehdä. Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 48 151 20 30 12 261 työssä käyvä 12 2 2 10 2 28 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 214 90 9 115 22 450 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 157 15 21 104 30 327 opiskelija 52 43 14 144 41 294 sairausloma 7 6 0 32 1 46 eläkkeellä 3 0 1 6 0 10 asevelvollisuus 7 0 0 4 0 11 kotona (lastenhoito) 2 0 0 1 5 8 muu 30 15 1 22 14 82 ei tietoa 58 144 69 198 13 482

Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Ilman "ei tietoa" olevien lukumäärä 532 322 68 468 127 1517 Taulukko 18, Tavoitettujen nuorten toiminta, kaikki tavoitetut nuoret Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 8,14 32,40 14,60 4,50 8,57 13,06 työssä käyvä 2,03 0,43 1,46 1,50 1,43 1,40 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 36,27 19,31 6,57 17,27 15,71 22,51 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 26,61 3,22 15,33 15,62 21,43 16,36 opiskelija 8,81 9,23 10,22 21,62 29,29 14,71 sairausloma 1,19 1,29 0,00 4,80 0,71 2,30 eläkkeellä 0,51 0,00 0,73 0,90 0,00 0,50 asevelvollisuus 1,19 0,00 0,00 0,60 0,00 0,55 kotona (lastenhoito) 0,34 0,00 0,00 0,15 3,57 0,40 muu 5,08 3,22 0,73 3,30 10,00 4,10 ei tietoa 9,83 30,90 50,36 29,73 9,29 24,11 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 19, Tavoitettujen nuorten toiminnan prosenttiosuudet, kaikki tavoitetut nuoret Tarkasteltaessa tuloksia, pois lukien "ei-tietoa" olevien määrä, voidaan todeta, että 30 % tavoitetuista nuorista on työttömiä työnhakijoita. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita, on 22 %. Länsi-Suomessa nuoria on kirjattu sairauslomalla olevaksi lähes 7 %, joka on selvästi enemmän kuin muissa lääneissä olevat vastaavat luvut. Itä-Suomen läänissä tavoitetuista nuorista lähes puolet on vielä peruskoulussa, joka kertoo myös siitä, että etsivässä työparitoiminnassa painotetaan yhteistyötä peruskoulun kanssa, kuten erityisesti esim. Mikkelin hankkeessa on tehty. Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 9,02 46,89 29,41 6,41 9,45 17,21 työssä käyvä 2,26 0,62 2,94 2,14 1,57 1,85 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 40,23 27,95 13,24 24,57 17,32 29,66 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 29,51 4,66 30,88 22,22 23,62 21,56 opiskelija 9,77 13,35 20,59 30,77 32,28 19,38 sairausloma 1,32 1,86 0,00 6,84 0,79 3,03 eläkkeellä 0,56 0,00 1,47 1,28 0,00 0,66 asevelvollisuus 1,32 0,00 0,00 0,85 0,00 0,73 kotona (lastenhoito) 0,38 0,00 0,00 0,21 3,94 0,53 muu 5,64 4,66 1,47 4,70 11,02 5,41 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 20, Tavoitettujen nuorten toiminta, ilman "ei tietoa" 4.4.1. Nuorten toimeentulo Nuorten toimeentuloa kysyttiin ensimmäistä kertaa ja saadun tuloksen perusteella sitä on kehitettävä yhdessä etsivien työparien kanssa. Kysymyksen asettelussa oli mahdollisuus antaa vain yksi vastaus/nuori. Tästä syystä tiedot puuttuvat 41 % tavoitetuista nuorista, joten tietoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Suurin osa nuorista saa toimeentulonsa opintotuesta, työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta tai vanhemmilta. Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä

palkka 15 1 1 17 2 36 työttömyysturva 122 29 5 54 7 217 lyhyt toimeentulo tuki 19 8 4 44 14 89 pitkäaikainen toimeentulotuki 149 13 0 48 12 222 opintotuki 45 18 10 47 15 135 vanhempien tuki 82 54 4 138 36 314 sairauspäiväraha 6 6 0 31 1 44 eläke 3 2 1 6 1 13 vanhempainetuudet 8 1 0 5 2 16 muu 26 8 1 41 13 89 ei tietoa 115 326 111 235 37 824 Kaikki 590 466 137 666 140 1999 Kaikki ilman ei tietoa 475 140 26 431 103 1175 Taulukko 21, Tavoitettujen nuorten toimeentulo Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä palkka 2,54 0,21 0,73 2,55 1,43 1,80 työttömyysturva 20,68 6,22 3,65 8,11 5,00 10,86 lyhyt toimeentulo tuki 3,22 1,72 2,92 6,61 10,00 4,45 pitkäaikainen toimeentulotuki 25,25 2,79 0,00 7,21 8,57 11,11 opintotuki 7,63 3,86 7,30 7,06 10,71 6,75 vanhempien tuki 13,90 11,59 2,92 20,72 25,71 15,71 sairauspäiväraha 1,02 1,29 0,00 4,65 0,71 2,20 eläke 0,51 0,43 0,73 0,90 0,71 0,65 vanhempainetuudet 1,36 0,21 0,00 0,75 1,43 0,80 muu 4,41 1,72 0,73 6,16 9,29 4,45 ei tietoa 19,49 69,96 81,02 35,29 26,43 41,22 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 22, Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, kaikki Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä palkka 3,16 0,71 3,85 3,94 1,94 3,06 työttömyysturva 25,68 20,71 19,23 12,53 6,80 18,47 lyhyt toimeentulo tuki 4,00 5,71 15,38 10,21 13,59 7,57 pitkäaikainen toimeentulotuki 31,37 9,29 0,00 11,14 11,65 18,89 opintotuki 9,47 12,86 38,46 10,90 14,56 11,49 vanhempien tuki 17,26 38,57 15,38 32,02 34,95 26,72 sairauspäiväraha 1,26 4,29 0,00 7,19 0,97 3,74 eläke 0,63 1,43 3,85 1,39 0,97 1,11 vanhempainetuudet 1,68 0,71 0,00 1,16 1,94 1,36 muu 5,47 5,71 3,85 9,51 12,62 7,57 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 23 Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, ilman "ei tieto" osuutta 4.4.2. Nuorten asuminen Tavoitettujen nuorten asumista kysyttiin myös ensimmäistä kertaa omana kysymyksenään, koska ensimmäisessä raportissa yksi nuorten ongelma on oman asunnon puute. Mutta samoin kuin edellä, nämä tiedot ovat vain suuntaa antavia, koska " ei tietoa" -vastauksien osuus on 32 %. Suurin osa tavoitetuista nuorista asuu vanhempiensa luona, mikä on luonnollista ottaen huomioon heidän

ikänsä. Kun tietoja tarkastellaan pois lukien "ei tietoa" -vastaukset, niin vanhempiensa luona asuvien nuorten määrä on 46,7 %. Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 184 89 33 266 64 636 omassa vuokra-asunnossa 116 48 16 164 34 378 omassa omistusasunnossa 17 1 1 5 0 24 kaverien luona 56 5 2 13 1 77 opiskelija-asunnossa 5 7 4 6 9 31 asunnoton 77 5 0 5 0 87 tukiasunnossa 16 4 2 13 0 35 laitoksessa 7 3 0 5 3 18 muu 44 4 1 26 1 76 ei tietoa 68 300 78 163 28 637 Kaikki 590 466 137 666 140 1999 Ilman ei tietoa 522 166 59 503 112 1362 Taulukko 24, Tavoitettujen nuorten asuinolot, kaikki Nuorten asumistarkastelussa Etelä-Suomen tilanne poikkeaa muista lääneistä useassa kohdassa. Vanhempiensa luona asuu 35 5 nuorista kun muissa lääneissä yli 50 % nuorista asuu vanhempiensa kanssa samassa kodissa (kts. taulukko 26). Etelä-Suomessa on myös selvästi enemmän asunnottomia nuoria (15 %) kuin muualla ja samoin kaverien luona asuvien nuorten osuus (11 %) on suurempi kuin muissa lääneissä. Etsivän työparitoiminnan hankkeista 18 on löytänyt asunnottomia nuoria, näistä seitsemän (7) hanketta on Uudenmaan maakunnan alueella. Asunnottomuus Helsingin ja Vantaan alueilla tavoitettujen nuorten ongelma, ja näissä kaupungeissa toimivat etsivät työparit painottavat myös tätä näkökulmaa työssään. Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 31,19 19,10 24,09 39,94 45,71 31,82 omassa vuokra-asunnossa 19,66 10,30 11,68 24,62 24,29 18,91 omassa omistusasunnossa 2,88 0,21 0,73 0,75 0,00 1,20 kaverien luona 9,49 1,07 1,46 1,95 0,71 3,85 opiskelija-asunnossa 0,85 1,50 2,92 0,90 6,43 1,55 asunnoton 13,05 1,07 0,00 0,75 0,00 4,35 tukiasunnossa 2,71 0,86 1,46 1,95 0,00 1,75 laitoksessa 1,19 0,64 0,00 0,75 2,14 0,90 muu 7,46 0,86 0,73 3,90 0,71 3,80 ei tietoa 11,53 64,38 56,93 24,47 20,00 31,87 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 25, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet, kaikki Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 35,25 53,61 55,93 52,88 57,14 46,70 omassa vuokra-asunnossa 22,22 28,92 27,12 32,60 30,36 27,75 omassa omistusasunnossa 3,26 0,60 1,69 0,99 0,00 1,76 kaverien luona 10,73 3,01 3,39 2,58 0,89 5,65 opiskelija-asunnossa 0,96 4,22 6,78 1,19 8,04 2,28 asunnoton 14,75 3,01 0,00 0,99 0,00 6,39 tukiasunnossa 3,07 2,41 3,39 2,58 0,00 2,57

laitoksessa 1,34 1,81 0,00 0,99 2,68 1,32 muu 8,43 2,41 1,69 5,17 0,89 5,58 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 26, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet ilman ei-tietoa Länsi-Suomen ja Oulun läänissä nuorten asuminen omassa vuokra-asunnossa on korkeampi kuin muissa lääneissä. Oulun läänissä myös opiskelija-asunnossa asuvien nuorten osuus on muita läänejä korkeampi; tätä selittänee mm. Oulun seudun suuret opiskelijamäärät suhteessa väestöön. 5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta 5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista Tavoitetuista nuorista 1455 on ohjattu ja sijoittunut toimenpiteisiin; tämä osuus on 73 % kaikista nuorista. Tämä luku seuraa sitä, miten nuoret ovat saaneet tarvitsemiaan julkisia palveluja. Tulos on hyvä ja se osoittaa, että etsivä työparitoiminta auttaa nuoria saavuttamaan palveluja.. Etelä- Suomen, Lapin ja Oulun lääneissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut yli 80 % tavoitetuista nuorista ja Lapissa on korkein sijoittumisosuus eli 87 %. Länsi-Suomen läänissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut 61,5 %. Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Suomi 590 490 100 Itä-Suomi 466 318 148 Lappi 137 120 17 Länsi-Suomi 666 410 256 Oulu 140 117 23 Yhteensä 1999 1455 544 Taulukko 27, Toimenpiteissä olevien nuorten määrät lääneittäin Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Suomi 590 83,05 16,95 Itä-Suomi 466 68,24 31,76 Lappi 137 87,59 12,41 Länsi-Suomi 666 61,56 38,44 Oulu 140 83,57 16,43 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 28, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet lääneittäin Kun tavoitettujen nuorten sijoittumista tarkastellaan maakunnittain, niin erot ovat merkittäviä. Nuorten sijoittumisesta toimenpiteisiin matalimmat kuvut ovat Etelä-, Keski- ja Pohjanmaan maakunnissa. Maakunnittain katsottuna näyttääkin siltä, että mitä useampi nuori on tavoitettu, sitä matalampi sijoitusluku on. Toisaalta esim. Pohjois-Karjalan matalaa sijoituslukua selittää yhden hankkeen tulokset. Itä-Uudellamaalla ja Kainuussa yli 90 % tavoitetuista on sijoittunut toimenpiteisiin. Tämän vertailun tuloksia tulee katsoa suhteessa myös siihen, missä kuussa vuonna 2008 etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä; tätä kuvaa taulukko 30. Maakunta Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Karjala 67 80,60 19,40 Etelä-Pohjanmaa 159 32,08 67,92

Etelä-Savo 222 71,62 28,38 Itä-Uusimaa 34 91,18 8,82 Kainuu 12 91,67 8,33 Keski-Pohjanmaa 25 76,00 24,00 Keski-Suomi 91 76,92 23,08 Kymenlaakso 29 89,66 10,34 Lappi 137 87,59 12,41 Pirkanmaa 182 71,98 28,02 Pohjanmaa 21 76,19 23,81 Pohjois-Karjala 118 43,22 56,78 Pohjois-Pohjanmaa 128 82,81 17,19 Pohjois-Savo 126 85,71 14,29 Päijät-Häme 57 80,70 19,30 Satakunta 23 69,57 30,43 Uusimaa 403 82,63 17,37 Varsinais-Suomi 165 64,85 35,15 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 29, Toimenpiteissä olevat nuoret maakunnittain, prosenttiosuudet Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Tammikuu 170 65,88 34,12 Huhtikuu 195 84,10 15,90 Toukokuu 204 82,35 17,65 Kesäkuu 392 72,96 27,04 Heinäkuu 164 78,66 21,34 Elokuu 658 75,23 24,77 Syyskuu 193 44,56 55,44 Lokakuu 23 65,22 34,78 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 30, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet hankkeen aloituskuukauden mukaan Tarkasteltaessa nuorten sijoittumista toimenpiteisiin hankkeen aloituskuukausittain on luonnollista, että mitä myöhemmin hanke on käynnistynyt, sitä matalampi on nuorten jatkosijoittumista kuvaava luku. Toisaalta jostain syystä tammikuussa alkaneilla hankkeilla on matala luku nuorten jatkoon sijoittumisesta. Sitä, johtuuko se esim. siitä, että alussa ei vielä ole tilastoitu näitä asioita, ei voi kyselyn vastauksista päätellä. Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Tammi-kesäkuu 961 75,96 24,04 Heinä- 1038 69,85 30,15 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 31, Nuorten sijoittuminen hankkeiden aloituskuukauden mukaan 5.2. Toimenpiteet Tavoitettuja nuoria, jotka on ohjattu ja jotka ovat sijoittuneet eri toimenpiteisiin -vertailu osoittaa, että monille nuorista tarvitaan apua useammalta eri taholta samanaikaisesti. Toimenpiteitä tarvitaan usein enemmän kuin 1/nuori. Siinä, miten etsivät työparit ovat kirjanneet nuorille tarjottavia

toimenpiteitä, on eroja. Osa työpareista kirjaa ylös sen tahon tai toimenpiteen, johon nuorelle saadaan ensisijainen asiakkuus, toiset työparit kirjaavat kaikki ne toimenpiteet, joista luodaan samanaikainen palvelukokonaisuus nuorelle hänen tuen tarvettaan vastaavasti. Toisaalta toimenpiteiden dokumentointiin vaikuttaa sekin, minkä ikäisiä suurin osa tavoitetuista nuorista on. Tätä kuvastaa esimerkiksi Itä-Suomen etsivän työparitoiminnan toimenpidevalikoiman erilaisuus suhteessa muihin lääneihin. Lisäksi toimenpiteen toteutumiseen (ja siten myös kirjaamiseen) vaikuttaa se, miten paikkakunnilla on nuorille palveluja tarjolla. Johtopäätöksenä voi todeta, että kaikkien läänien alueilla eniten nuoria ohjattiin te-toimistojen asiakkuuteen, nuorten työpajoille, koulutukseen tai takaisin kouluun tai opiskeluun. Etelä-Suomen läänissä sosiaalitoimen palveluihin on ohjattu muita läänejä enemmän. Taustalla voi olla, että muihin lääneihin verrattuna asunnottomuus oli tavoitettujen nuorten keskuudessa etelässä korkea. Ajankohtainen keskustelu tyttöjen kasvavista mielenterveysongelmista on myös luettavissa toimenpiteissä; tytöistä 7 % on ohjattu mielenterveyspalveluihin. Alueiden väliset erot ovat terveyspalveluihin ohjaamisessa merkittävät ja Oulun läänissä nuoria on ohjattu niihin muita läänejä enemmän. Vertailtaessa tytöille ja pojille tarjottuja toimenpiteitä erottuu, että pojat tarvitsevat tyttöjä useammin nk. aktivointitoimenpiteitä kun taas tytöt sijoittuvat poikia useammin koulutukseen. Myös nuorten työpajatoimintaan ohjatuista nuorista pojat ovat enemmistönä. Nuorten työpajatoimintaan on sijoittunut kaikkiaan 270 nuorta eli 18 % toimenpiteisiin ohjatuista ja sijoitutetuista nuorista. Työhallinnon palveluihin on ohjattu 387 nuorta eli 26 % nuorista, joista taas edelleen nuoria on ohjattu työpajoille. Koulutukseen on ohjattu 335 nuorta eli 23 % jatkosijoitetuista. Tarjottujen toimenpiteiden lukumääristä voi päätellä, että suuri osa tavoitetuista nuorista tarvitsee erilaisia tukipalveluja, joilla vahvistetaan heidän valmiuksiaan ennen kuin he ovat valmiita jatkamaan koulutukseen tai työelämään. Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä mielenterveystoimisto 32 4 7 19 20 82 nuorisotoimi 16 77 4 19 16 132 opiskelu 135 57 14 87 43 336 oppisopimuskoulutus 13 2 3 3 4 25 poliisi/ 9 4 1 0 0 14 päihdekuntoutus 22 7 1 11 0 41 sosiaalitoimi 111 12 20 27 15 185 terveyskeskus 14 5 1 2 12 34 työpaja 141 24 17 65 25 272 te-toimisto 149 100 28 80 36 393 työhön 23 3 1 26 20 73 muu 120 67 58 83 15 343 velkaneuvonta 23 5 0 5 4 37 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 10 11 1 24 3 49 nuori kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä 14 4 5 26 4 53 Yhteensä 832 382 161 477 217 2069 Taulukko 32, Toimenpiteiden määrä, joihin nuoria on ohjattu

Toimenpiteet työvoimatoimisto 18,99 muu opiskelu 16,58 16,24 työpaja 13,15 sosiaalitoimi 8,94 nuorisotoimi 6,38 mielenterveystoimisto työhön 3,53 3,96 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä nuori kieltäytyy toimenpiteestä päihdekuntoutus velkaneuvonta terveyskeskus oppisopimuskoulutus poliisi/ 2,56 2,37 1,98 1,79 1,64 1,21 0,68 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 Prosenttiosuus Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä mielenterveystoimisto 3,85 1,05 4,35 3,98 9,22 3,96 nuorisotoimi 1,92 20,16 2,48 3,98 7,37 6,38 opiskelu 16,23 14,92 8,70 18,24 19,82 16,24 oppisopimuskoulutus 1,56 0,52 1,86 0,63 1,84 1,21 poliisi 1,08 1,05 0,62 0,00 0,00 0,68 päihdekuntoutus 2,64 1,83 0,62 2,31 0,00 1,98 sosiaalitoimi 13,34 3,14 12,42 5,66 6,91 8,94 terveyskeskus 1,68 1,31 0,62 0,42 5,53 1,64 työpaja 16,95 6,28 10,56 13,63 11,52 13,15 te-toimisto 17,91 26,18 17,39 16,77 16,59 18,99 työhön 2,76 0,79 0,62 5,45 9,22 3,53 muu 14,42 17,54 36,02 17,40 6,91 16,58 velkaneuvonta 2,76 1,31 0,00 1,05 1,84 1,79 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 1,20 2,88 0,62 5,03 1,38 2,37 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 1,68 1,05 3,11 5,45 1,84 2,56 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 33, Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu, prosenttiosuudet Tiedot Kaikki Naiset Miehet mielenterveystoimisto 3,96 6,23 2,79 nuorisotoimi 6,38 7,51 5,80

opiskelu 16,24 20,11 14,53 oppisopimuskoulutus 1,21 1,13 1,32 poliisi 0,68 0,14 0,59 päihdekuntoutus 1,98 1,13 2,42 sosiaalitoimi 8,94 7,79 9,54 terveyskeskus 1,64 2,41 1,25 työpaja 13,15 10,06 14,75 te-toimisto 18,99 19,26 18,86 työhön 3,53 3,68 3,45 muu 16,58 14,16 17,83 velkaneuvonta 1,79 1,42 1,98 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 2,37 2,83 2,13 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 2,56 2,12 2,79 Yhteensä 100 100 100 Taulukko 34, Toimenpiteet sukupuolen mukaan Lääni Toimenpiteissä nuoria Toimenpiteet Toimenpide nuori Etelä-Suomi 490 832 1,70 Itä-Suomi 318 382 1,20 Lappi 120 161 1,34 Länsi-Suomi 410 477 1,16 Oulu 117 217 1,85 Kaikki yhteensä 1455 2069 1,42 Taulukko 35, Toimenpiteitä /tavoitettu nuori 5.2.1. Nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä Tässä tarkastellaan nuorten osallistumista kahdesta eri näkökulmasta. Nuori, joka kieltäytyy toimenpiteestä, tarkoittaa nuorta, joka haluaa jatkaa yhteistyötä etsivän työparin kanssa, muttei ole valmis juuri sillä hetkellä osallistumaan muihin tarjottuihin palveluihin. Toinen kieltäytyminen kuvaa tilannetta, jossa nuori ei halua jatkaa yhteistyötä etsivän työparinkaan kanssa tässä vaiheessa. Syitä kieltäytymiseen ei ole kysytty eikä siten yksilöity. Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Toimenpiteissä 490 318 120 410 117 1455 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 10 11 1 24 3 49 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 14 4 5 26 4 53 Taulukko 36, Nuorten yhteistyöstä kieltäytyminen lääneittäin Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Kieltäytyy toimenpiteestä 2,04 3,46 0,83 5,85 2,56 3,37 Kieltäytyy kokonaan 2,86 1,26 4,17 6,34 3,42 3,64 Kielteinen 4,90 4,72 5,00 12,20 5,98 7,01 Taulukko 37, Nuorten yhteistyöstä kieltäytyminen lääneittäin, prosenttiosuudet

Etsivän työparitoiminnan ensimmäisen toimintavuoden ehkä mielenpainuvin saavutus on, että nuoret tarvitsevat ja haluavat palveluja, toimintaa ja tukea. Nuorista suuri enemmistö haluaa aikuisen tukea pohtiessaan tulevaisuuttaan. Ainoastaan 3,5 % kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä. Pojat kieltäytyvät tyttöjä useammin kokonaan toimenpiteistä eli ei halua jatkaa yhteistyötä etsivän työparinkaan kanssa, mutta tytöt kieltäytyvät hiukan poikia useammin tarjotusta toimenpiteestä. Kun asiaa tarkastellaan paikallistasolla, niin yhteistyöstä kieltäytymisen sukupuolista ero voi arvioida myös tarjolla olevien palvelujen näkökulmasta. Länsi-Suomen kohdalla nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä on selvästi muita läänien korkeampi, sillä 6 % tavoitetuista nuorista kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä. 5.2.2. Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuoli- ja ikäjakautuma Tavoitetuista ja toimenpiteissä olevista nuorista 65 % on poikia/miehiä ja 35 % tyttöjä/naisia. Toimenpiteen saaneiden poikien ja tyttöjen suhteellinen osuus vastaa näin ollen etsivien tavoittamien kaikkien nuorten osuutta. Läänien välisessä vertailussa erottuu Oulun lääni, jossa tyttöjen osuus on yli 50 %. Muissa lääneissä poikien ja tyttöjen määrät ovat lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Lääni Kaikki Tytöt Pojat Etelä-Suomi 490 144 346 Itä-Suomi 318 115 203 Lappi 120 40 80 Länsi-Suomi 410 144 266 Oulu 117 62 55 Kaikki yhteensä 1455 505 950 Taulukko 38, Toimenpiteissä olevien nuorten määrä/ sukupuoli Lääni Tytöt Pojat Etelä-Suomi 29,39 70,61 Itä-Suomi 36,16 63,84 Lappi 33,33 66,67 Länsi-Suomi 35,12 64,88 Oulu 52,99 47,01 Kaikki yhteensä 34,71 65,29 Taulukko 39, Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuolijakautuma lääneittäin Toimenpiteissä olevista nuorista 68 % on alle 21-vuotiaita ja alle 25-vuotiaita on 96 %. Itä-Suomen etsivän työparin toiminnan painottuminen peruskoulun yläluokkien ikäisiin nuoriin erottuu läänien välisessä vertailussa myös toimenpiteisiin osallistuvien nuorten lukumäärissä. Toiseksi eniten alle 16-vuotiaita on tavoitettu Oulun läänissä ja Lapissa puolestaan 16 20-vuotiaiden osuus on yli 80 % toimenpiteisiin osallistuvista. Etelä- ja Länsi-Suomessa toimenpiteissä oli suhteellisesti enemmän yli 25-vuotiaita kuin muissa lääneissä. Nämä luvut kertovat myös siitä, miten etsivän työparitoiminnan työtä on kohdennettu paikkakunnilla oleviin nuoriin. Lääni 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. Ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi 29 289 145 27 0 490 Itä-Suomi 55 144 71 8 40 318 Lappi 9 98 12 1 0 120

Länsi-Suomi 18 261 111 20 0 410 Oulu 13 73 28 3 0 117 Yhteensä 124 865 367 59 40 1455 Taulukko 40, Toimenpiteissä olevien nuorten ikäjakautuma Lääni 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. Ei tietoa Etelä-Suomi 5,92 58,98 29,59 5,51 0,00 Itä-Suomi 17,30 45,28 22,33 2,52 12,58 Lappi 7,50 81,67 10,00 0,83 0,00 Länsi-Suomi 4,39 63,66 27,07 4,88 0,00 Oulu 11,11 62,39 23,93 2,56 0,00 Yhteensä 8,52 59,45 25,22 4,05 2,75 Taulukko 41, Toimenpiteissä olevien nuorten ikäjakautuma, prosenttiosuudet Ikä 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ei tietoa Yhteensä Tytöt 59 318 101 17 10 505 Pojat 65 547 266 42 30 950 Kaikki 124 865 367 59 40 1455 Taulukko 42, Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuolijakauma ikäryhmittäin, lukumäärät Ikä 13-15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ei tietoa Yhteensä Tytöt 11,68 62,97 20,00 3,37 1,98 100,00 Pojat 6,84 57,58 28,00 4,42 3,16 100,00 Kaikki 8,52 59,45 25,22 4,05 2,75 100,00 Taulukko 43, Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuolijakauma ikäryhmittäin prosentteina Suurimman ryhmän muodostavat, sekä tyttöjen että poikien osalta, 16 20-vuotiaat. Tytöt ovat kuitenkin nuorempia kuin pojat. 13-20-vuotiaita on tytöistä 75 % ja poikia 64 %. 16 25-vuotiata on pojista 86 % ja tytöistä 83 %. Toimenpiteisiin osallistuvissa nuorissa on suurimmat ryhmät - niin tytöillä kuin pojilla - 16 20 - vuotiaissa nuorissa. Toimenpiteisiin osallistuvista tytöt ovat nuorempia kuin pojat: tytöistä 75 % on ikäväliltä 13 20 vuotta kun taas saman ikäisiä poikia on 64 %. Pojista 86 % on 16 25 -vuotiaita kun saman ikäisiä tyttöjä on 83 %. Lääni pojat/miehet 13-15v. pojat/miehet 16-20v. pojat/miehet 21-25v. pojat/miehet 26-28v. pojat/miehet ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi 16 190 118 22 0 346 Itä-Suomi 30 89 49 5 30 203 Lappi 4 66 9 1 0 80 Länsi-Suomi 13 161 79 13 0 266 Oulu 2 41 11 1 0 55 Kaikki 65 547 266 42 30 950 Taulukko 44, Toimenpiteissä olevien poikien määrä ikäryhmittäin ja lääneittäin Toimenpiteissä olevista pojista suurin osa on 16 20-vuotiaita. Läänien väliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Lapin läänissä peräti 82 % on 16 20-vuotiaita, Itä-Suomessa taas sen ikäisiä on 44 %. Etelä-Suomessa 21 25-vuotiaita miehiä on yli 34 % kun taas Itä-Suomessa 15 % on alle 16- vuotiaita poikia, mikä määrä on selvästi enemmän kuin muissa lääneissä.

Lääni pojat /miehet 13-15v. pojat/miehet 16-20v. pojat/ miehet 21-25v. pojat/ miehet 26-28v. pojat/ miehet ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi 4,62 54,91 34,10 6,36 0,00 100,00 Itä-Suomi 14,78 43,84 24,14 2,46 14,78 100,00 Lappi 5,00 82,50 11,25 1,25 0,00 100,00 Länsi-Suomi 4,89 60,53 29,70 4,89 0,00 100,00 Oulu 3,64 74,55 20,00 1,82 0,00 100,00 Kaikki 6,84 57,58 28,00 4,42 3,16 100,00 Taulukko 45, Poikien/miesten prosentuaalinen jakauma ikäryhmittäin ja lääneittäin Lääni tytöt/naiset 13-15v. tytöt/ naiset 16-20v. tytöt/naiset 21-25v. tytöt/naiset 26-28v. tytöt/naiset ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi 13 99 27 5 0 144 Itä-Suomi 25 55 22 3 10 115 Lappi 5 32 3 0 0 40 Länsi-Suomi 5 100 32 7 0 144 Oulu 11 32 17 2 0 62 Kaikki 59 318 101 17 10 505 Taulukko 46, Toimenpiteissä olevien tyttöjen/naisten määrä ikäryhmittäin ja lääneittäin Tytöistä 13 15-vuotiaita on eniten Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä kun taas Länsi-Suomen alueella heitä vähinten kaikista lääneistä. Prosentuaalinen vertailu osoittaa, että Lapissa suurin osa toimenpiteissä olevista tytöistä on16-20 -vuotiaita eli kaikkiaan 80 %. Oulun läänin luvuista huomaa, että 21 25-vuotiaitten tyttöjen osuus on suurempi kuin muissa lääneissä. Lääni tytöt/naiset - 13-15v. tytöt/naiset - 16-20v. tytöt/naiset - 21-25v. tytöt/naiset - 26-28v. tytöt7naiset - ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi 9,03 68,75 18,75 3,47 0,00 100,00 Itä-Suomi 21,74 47,83 19,13 2,61 8,70 100,00 Lappi 12,50 80,00 7,50 0,00 0,00 100,00 Länsi-Suomi 3,47 69,44 22,22 4,86 0,00 100,00 Oulu 17,74 51,61 27,42 3,23 0,00 100,00 Kaikki 11,68 62,97 20,00 3,37 1,98 100,00 6. Etsivät työparit 6.1. Naiset ja miehet etsivän työntekijöinä Alla oleva taulukko kuvaa sitä, miten naiset ja miehet ovat edustettuina etsivissä työpareissa. Selvästi eniten on työpareja, joissa on sekä nainen että mies. Kahdessa alimmaisessa rivissä on kuvattu tilannetta, jossa työpari vaihtuu sen mukaan, kuka yhteistyötahon henkilöistä on tilaisuudessa osallistua etsivään työhön. Nämä vaihtuvat työparit ovat sellaisista hankkeista, joissa vaihtuvalla työparilla on muita tehtäviä kuin etsivä nuorisotyö. Työparit sukupuolen mukaan Määrä Nainen - nainen 18 Mies - nainen 26

Mies - mies 3 Mies työpari vaihtuva 4 Nainen työpari vaihtuva 6 Yhteensä 57 Taulukko 47, Etsivien työparien nais-miesjakaumat Lääni Nainen - nainen Mies - Nainen Mies - mies Mies - muu Nainen - muu Yhteensä Etelä-Suomi 2 7 3 3 15 Itä-Suomi 3 4 1 8 Lappi 3 3 Länsi-Suomi 10 10 1 4 25 Oulu 3 2 1 6 Yhteensä 18 26 3 4 6 57 Taulukko 48, Etsivien työparien nais-miesjakaumat lääneittäin 6.2. Etsivien työparien koulutustaustat Etsivän työparitoiminnan työntekijöiden edellytettiin olevan ammattilaisia, joilla on työkokemusta nuorten parissa tehtävästä työstä. Kyselyn tulos osoittaa, että suurimmalla osalla työntekijöistä on korkeakoulutus. Lääni Yliopisto AMK Opisto Ylioppilas Ei pysyvää henkilöä Yhteensä Etelä-Suomi 10,00 % 23,33 % 50,00 % 6,67 % 10,00 % 100,00 % Itä-Suomi 6,25 % 68,75 % 18,75 % 0,00 % 6,25 % 100,00 % Lappi 16,67 % 50,00 % 33,33 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % Länsi-Suomi 22,00 % 44,00 % 24,00 % 2,00 % 8,00 % 100,00 % Oulu 16,67 % 66,67 % 8,33 % 0,00 % 8,33 % 100,00 % Yhteensä 15,79 % 44,74 % 28,95 % 2,63 % 7,89 % 100,00 % Taulukko 49, Etsivien työparien koulutustaustat prosentuaalisesti 6.3. Etsivien työparien kielitaito Etsivien työparien kielitaito on laajahko; suomi, ruotsi ja englanti ovat eniten osatut kielet. Taulukossa 51 ja 52 kuvataan sitä, montaako eri kieltä etsivän työparin työntekijät osaavat. Suurin osa etsivistä työntekijöistä (67 %) hallitsee kolmea tai useampaa eri kieltä; muutamat etsivän työntekijöistä voivat asioida nuorten kanssa viidellä kielellä. Kielitaidon merkitys kasvaa silloin kun etsivät työparit tapaavat maahanmuuttajataustaisia nuoria. Se, että nuori voi käyttää äidinkieltään keskusteluissaan tulevaisuudesta, on tärkeää. Lääni suomi ruotsi Etelä-Suomi 27 15 0 0 23 2 2 1 0 3 Itä-Suomi 15 9 0 1 11 1 4 0 1 1 Lappi 6 5 0 0 6 0 1 0 0 0 Länsi-Suomi 46 39 0 1 44 1 11 0 0 2 Oulu 11 8 0 0 10 0 1 0 0 0 Yhteensä 105 76 0 2 94 4 19 1 1 6 saame eesti englanti ranska saksa somali venäjä muu

Taulukko 50, Etsivien työparien kielitaito Kielten määrä/etsivän työntekijän määrä Lääni 0 1 2 3 4 5 Yhteensä henkilöitä Etelä-Suomi 3 3 8 12 2 2 30 Itä-Suomi 1 4 2 4 2 3 16 Lappi 1 4 1 6 Länsi-Suomi 4 1 7 26 9 3 50 Oulu 1 1 2 7 1 12 Yhteensä 9 9 20 53 15 8 114 Taulukko 51, Etsivien työparien hallitsemien kielten määrä/ etsivän työparin työntekijä Lääni 0 1 2 3 4 5 Yhteensä Etelä-Suomi 10,00 % 10,00 % 26,67 % 40,00 % 6,67 % 6,67 % 100,00 % Itä-Suomi 6,25 % 25,00 % 12,50 % 25,00 % 12,50 % 18,75 % 100,00 % Lappi 0,00 % 0,00 % 16,67 % 66,67 % 16,67 % 0,00 % 100,00 % Länsi-Suomi 8,00 % 2,00 % 14,00 % 52,00 % 18,00 % 6,00 % 100,00 % Oulu 8,33 % 8,33 % 16,67 % 58,33 % 8,33 % 0,00 % 100,00 % Yhteensä 7,89 % 7,89 % 17,54 % 46,49 % 13,16 % 7,02 % 100,00 % Taulukko 52, Etsivien hallitsemien kielten määrä prosentteina 6.4. Etsivän työparin työntekijöiden aloituskuukausi Lääni 4 5 6 7 8 9 10 11 1 (2009) 12 (2007) Ei erillistä henkilöä Yhteensä Etelä-Suomi 4 7 1 10 1 3 1 3 30 Itä-Suomi 4 3 1 1 2 2 2 1 16 Lappi 2 1 2 1 6 Länsi-Suomi 4 1 6 22 7 3 1 2 4 50 Oulu 1 2 5 2 1 1 12 Yhteensä 7 9 11 10 40 12 6 4 4 2 9 114 Taulukko 53, Etsivien työparin työntekijöiden aloituskuukausi Etsivien työparien työntekijöistä odotetusti suurin osa aloitti elokuussa 2008 samalla kun koko hanke katsotaan käynnistyneen. Joissain työpareissa toisen työntekijän löytäminen on tapahtunut myöhemmin ja osassa on tapahtunut myös henkilövaihdoksia. Syitä on useita, mutta esimerkiksi jotkut vähemmän työkokemusta omaavista työntekijöistä ovat kuvanneet työtä vaativammaksi kuin olivat odottaneet ja muita syitä työntekijävaihdoksiin on ollut mm. toiminnan taustaorganisaation vaihtuminen paikallistasolla, jopa kunnasta toiseen. 6.5. Etsivien työparien työntekijöiden työkokemus Etsivien työparien työkokemuksen mediaani on 6 vuotta ja keskiarvo 8,7 vuotta. Taulukosta näkee, että suurimmalla osalla työkokemusta nuorten parissa tehtävästä työstä on 3-10 vuoteen. Työkokemus Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä 0,1 1 1

0,5 1 1 2 4 0,75 1 1 1 1 1 1,25 1 1 1,5 2 2 2 2 1 1 4 2,5 1 1 2 3 1 2 1 4 3,5 3 3 4 1 7 1 9 4,5 1 1 5 4 1 1 5 11 6 1 1 7 1 10 7 2 3 1 6 7,5 1 1 2 8 1 3 1 5 8,5 2 1 3 9 1 1 10 3 1 1 4 9 11 1 2 3 12 1 1 13 1 1 15 3 1 4 16 1 1 2 4 18 1 1 20 1 1 21 1 1 22 1 1 2 25 1 1 26 1 1 27 1 1 30 1 1 35 1 1 2 37 1 1 Ei henkilöä 3 1 4 1 9 Yhteensä 30 16 6 50 12 114 Taulukko 54, Etsivien kokemus nuorten kanssa työskentelemisestä Lääni Työkokemus vuosia KA Etelä-Suomi 9,092592593 Itä-Suomi 10,03333333 Lappi 8,266666667 Länsi-Suomi 8,25 Oulu 8,681818182 Yhteensä 8,767619048 Taulukko 55, Etsivien työparien työkokemuksen keskiarvo lääneittäin 6.6. Etsivien työparien työnohjaus

Etsivä työparityön työnohjauksessa on suuria eroja lääneittäin ja valtakunnallinen vertailu kertoo, että työnohjaus puuttuu suurelta osaa työpareja. Etelä- ja Itä-Suomen sekä Oulun lääneissä asiaan on kiinnitetty huomiota. Maakuntien välinen vertailu kuvaa myös työnohjauksen suuri eroja vuonna 2008. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota mm. siten, että työnohjauskulut ovat hyväksyttäviä etsivän työparin valtionapukuluja. lääni/län Kyllä Ei Kaikki yhteensä Etelä-Suomi 8 7 15 Itä-Suomi 4 3 7 Lappi 3 3 Länsi-Suomi 7 18 25 Oulu 3 3 6 Kaikki yhteensä 22 34 56 lääni/län Kyllä Ei Kaikki yhteensä Etelä-Suomi 53,33 % 46,67 % 100,00 % Itä-Suomi 57,14 % 42,86 % 100,00 % Lappi 0,00 % 100,00 % 100,00 % Länsi-Suomi 28,00 % 72,00 % 100,00 % Oulu 50,00 % 50,00 % 100,00 % Kaikki yhteensä 39,29 % 60,71 % 100,00 % maakunta/landskap Kyllä Ei Kaikki yhteensä Etelä-Karjala 50,00 % 50,00 % 100,00 % Etelä-Pohjanmaa 0,00 % 100,00 % 100,00 % Etelä-Savo 100,00 % 0,00 % 100,00 % Itä-Uusimaa 0,00 % 100,00 % 100,00 % Kainuu 0,00 % 100,00 % 100,00 % Keski-Pohjanmaa 100,00 % 0,00 % 100,00 % Keski-Suomi 25,00 % 75,00 % 100,00 % Kymenlaakso 100,00 % 0,00 % 100,00 % Lappi 0,00 % 100,00 % 100,00 % Pirkanmaa 16,67 % 83,33 % 100,00 % Pohjanmaa 50,00 % 50,00 % 100,00 % Pohjois-Karjala 66,67 % 33,33 % 100,00 % Pohjois-Pohjanmaa 60,00 % 40,00 % 100,00 % Pohjois-Savo 0,00 % 100,00 % 100,00 % Päijät-Häme 50,00 % 50,00 % 100,00 % Satakunta 100,00 % 0,00 % 100,00 % Uusimaa 55,56 % 44,44 % 100,00 % Varsinais-Suomi 25,00 % 75,00 % 100,00 % Kaikki yhteensä 38,60 % 61,40 % 100,00 %

7. Hankkeiden esille nostamat asiat 7.1. Yleiset asiat Tähän lukuun kootut vastaukset on valittu niistä vastauksista, joita valtakunnallisen kyselyn avoimiin kysymyksiin on tullut. Samankaltaisia vastauksia on useita, joten tässä esitetyt kuvastavat myös laajempaa etsivien työparien mielipidettä. Loppuun on koottu etsivien työparien omia vastauksia työstään, toiminnan painopisteistä ja lähitulevaisuudesta. Etsivät työparit kertovat työstään, että ennen kuin nuorten palveluohjaukseen asti on päästy, niin nuorten kanssa on ollut useita henkilökohtaisia tapaamisia sekä taustatyötä moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Työ on painottunut alussa etsivästä työstä tiedottamiseen niin nuorille, heidän vanhemmilleen kuin kouluille, oppilaitoksille, te-toimistoille, sosiaalitoimille, nuorten työpajoille ja muille nuorten kanssa työtään tekeville tahoille. Näin on voitu paremmin yhteensovittaa alueella olevia palveluja nuorille ja minimoida päällekkäisen työn riskiä sekä muodostaa yhteistä näkökulmaa nuorten kasvu- ja elinoloista. Samalla voidaan paikallisesti kiinnittää huomiota nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyteen. Tätä tarvetta kuvataa mm. seuraava lainaus: "Yleensä joudumme nuoren kanssa olemaan heti alusta lähtien yhteydessä moneen eri tahoon. Nuoren asiat ovat niin solmussa, että tukea tarvitaan monella eri tavalla ja monelta eri taholta." Etsivät työparit toivovat mahdollisuuksia tietojen vaihtoon, jotta voisivat saada vinkkejä uusista hyvistä menetelmistä, joilla erilaisia ongelmia on ratkaistu. Kysymykset eivät aina liity nuorten kanssa toimimiseen vaan yhtälailla yhteistyöhön muiden tahojen kanssa, jotka tarjoavat nuorille palveluja. Lisäksi etsivien työparien viesteistä on poimittavissa näkemys, että tarvetta määrittää yhtenäisempi käsitys alueen nuorten kasvu- ja elinoloista on suuri. Etsivien työparien työnkuvauksista huomaa, että työtä tehdään paikallisten tarpeiden mukaan räätälöiden, joten yhtä yksittäistä tapaa tehdä tätä työtä ei ole. Toisaalta toiminnan mahdollisuus muotoutua paikallisen tarpeen mukaan on antanut sille tilaisuuden löytää se toiminnan kenttä, jossa ei aikaisemmin ole ollut palvelua nuorille. 7.2. Riittämättömyyden tunne - "tähän työhön ja ammattiin kuuluu alati läsnä olevat riittämättömyyden tunne, jota on opittava sietämään". Joillakin paikkakunnilla etsivä työparitoiminta on jo nyt ylikuormittunut ja työpari ei voi ottaa vastaan kaikkia niitä tehtäviä ja asiakkuuksia, joihin heidän apua on pyydetty. Toisaalla taas haasteena on yksittäinen nuori, joka ei ole suostunut osallistumaan eri toimialojen tarjoamiin aktiviteetteihin viimeisen 6 vuoden aikana ja on sitä kautta "pudonnut palvelujen väliin". Yhteydenottaja em. tapauksessa on nuoren vanhempi, joka toivoo, että nuoren peruskoulun päättymisen jälkeen alkanut passiivisuus saataisiin katkaistua ja nuori saataisiin tukitoimien piiriin. Riittämättömyyden tunne koetaan etsivään työhön liittyvänä, pysyvänä ominaisuutena, joka "oikein tulkittuna voi turvata työhön turtumiselta". Tehtävään kuuluu voida tunnustaa myös se seikka, että kaikki eivät halua tulla autetuksi. Vaikeinta riittämättömyyden tunne on niissä tapauksissa kun sen

aiheuttaa toinen viranomainen. Osa etsivistä työpareista on kertonut verkostotapaamisissa, että muutamissa tapauksissa yksittäiset viranomaiset ovat kokeneet jopa ammattiosaamistaan loukkaavana sen, että etsivä työpari on onnistunut nuoren kanssa siinä, missä ao. viranomainen ei ole aikaisemmin tarjoamillaan tukitoimilla onnistunut. Etsivän työparin näkökulmasta asia on toisin eli että säilynyt nuoren asiakkuus on turvannut nuoren tavoitettavuutta ja valmistellut nuorta tarttumaan ja osallistumaan palveluun, joka sopii nuorelle nyt aikaisempia tilanteita paremmin. Etsivät työparit painottavat tukea tarvitsevan nuoren arjentilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä sekä tarjotun tuen ajoituksen tärkeyttä niiden nuorten kohdalla, joilla on varautuneisuutta julkisensektorin palveluja kohtaan. 7.3. Etsivän työparitoiminnan vastaanotto ja yhteistyön sujuvuus eri toimialojen kanssa - "vastaanotto tälle työlle on pääsääntöisesti ollut hyvä, mutta tietojen salassapitoon ja -siirtoon liittyvissä asioissa on eroja jopa saman kunnan eri sektoreilla" Etsivät työntekijät ovat kertoneet, että erityisesti niillä toimialoilla, joilla törmätään siihen, että nuori ei tule sovittuun tapaamiseen eikä myöskään ilmoita poisjäämisen syytä, on ilahduttu mahdollisuudesta selvittää nuoren tilannetta tarkemmin. Eri toimialojen viranomaisilla on nuorista yhteinen huoli. Etenkin niillä toimialoilla, joiden työntekijöiden toimenkuvaan ei kuulu esim. kotikäynnit tai vastaava toiminta, kokevat, että etsivä työpari voi auttaa heitä nuoren tavoittamisessa aikaisempaa paremmin. Myös oppilaitokset ovat ottaneet omakseen etsivän työparitoiminnan ja ovat sitä kautta voineet aikaisempaa paremmin tavoittaa ne oppilaat ja opiskelijat, jotka jättäytyvät pois koulusta tai opiskelusta ilmoittamatta poissaolon syytä. Oppilaitoksien ammattilaiset ovat todenneet, että tämä nopeuttaa mahdollisuuksia puuttua poissaoloihin ja tarvittaessa turvautua oppilas- tai opiskelijahuollon palveluihin. Eniten on keskusteluttanut paikallistasolla se, voiko etsivälle työparille antaa henkilöön liittyviä tietoja. Epätietoisuus tietosuojan ja salassa pidettävien asioiden toteuttamisesta tapauskohtaisesti haittaa välillä etsivän työparin mahdollisuutta tavoittaa nuoria. Muutamilla paikkakunnilla vaitiolovelvollisuudesta ja muista asiaan liittyvistä seikoista on tehty sopimus etsivän työparin ja tehtävän toimeksiantajan välillä toimijoiden keskinäisen luottamuksen pohjaksi. 7.4. Etsivän työn menetelmistä työn ensimmäisenä vuonna saatuja hyviä käytäntöjä - "työ on tarpeellista ja me kuullaan kaikkia nuoria, jotka haluavat tulla juttelemaan" - "nuoren tilannetta voi ymmärtää, mutta nuoren kaikki tekoja ei tarvitse hyväksyä" " me halutaan tehdä naamamme tutuksi, jotta nuorten on helppo ottaa yhteyttä" Tehdäkseen toimintaansa tutuksi etsivät työparit ovat käyneet kertomassa työstään niin virastoissa, oppilaitoksissa kuin nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Tärkeä media työn tunnetuksi tekemisessä ovat olleet paikallislehtien artikkelit etsivästä työstä. Kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa etsivästä työstä oli tehty lehtijuttu, huomattiin, että etsiviin työntekijöihin ottivat yhteyttä myös nuoren lähiverkoston aikuiset, useimmin äidit ja isoäidit. Helpoimmillaan etsivien työ on ollut sitä, että heistä toinen on lähtenyt nuoren tueksi esim. ilmoittautumaan työnhakijaksi ja vaikeimmillaan se on ollut silloin, kun etsivä työpari on yhdessä nuoren huoltajan kanssa auttanut nuoren sen hetken yli, kun nuori on saanut apua mielenterveysongelmiinsa ja päässyt tarvitsemaansa hoitoon. Etsivä työntekijä auttaa nuorta saattaen siirtymään siihen jatkotoimenpiteeseen, joka kulloinkin nuoren tilanteeseen sopii parhaiten.

Etsivien työparien työajat vaihtelevat sen mukaan, mitä toimintaa kulloinkin toteutetaan. Kun asioidaan viranomaisverkoston kanssa, niin työaika sijoittuu päivään, mutta kun etsitään nuoria, niin työaika on iltaisin ja viikonloppuisin. Ilta- ja viikonlopputyötä etsivät työntekijät voivat tehdä nuorten kokoontumispaikoissa (pääasiassa kaupungeissa), mutta myös netissä. Vaikka raportissa oli mainittu netissä työskentely vain muutaman kerran, niin etsivien työparien verkostotapaamisissa on käynyt ilmi, että se on yleinen työskentelytapa noin puolelle hankkeista. Sitä, mihin vuorokauden aikaan tai viikonpäiviin etsivien työparien työaika sijoittuu, määrittyy myös sen mukaan, mikä nuorten kohderyhmä toiminnan alkuvaiheessa on priorisoitu. Samoin asiaan vaikuttaa se, tapahtuuko toiminta maaseutumaisissa vai kaupunkimaisissa ympäristöissä. Asiat, joissa etsivät työparit nuoria auttavat, eivät selvästi eroa asuinympäristön mukaan toisistaan silloin, kun kyse on arjenhallintaan liittyvistä valmiuksista, mutta esim. Helsingissä yhden etsivän työparin löytämät nuoret ovat kaikki vailla pysyvää asuntoa. 7.5. Etsivän työparitoiminnan käyttämiä työtapoja - "löydä löytäjä" tarkoittaa, että etsivä työpari tekemällä toimintaansa tunnetuksi, saa ne henkilöt ottamaan yhteyttä, jotka tietävät jonkun tukea tarvitsevan nuoren. Tämä metodi on toteutunut mm. paikallislehtiartikkelien kautta, jolloin yhteydenottaja on ollut nuoren vanhemmat tai muut lähisukulaiset, mutta myös toiset nuoret ovat pyytäneet etsivää työpari ottamaan yhteyttä ystäväänsä tai tuoneet ystävänsä etsivän työparin luo. - "yhteistyö paikkakunnan kahviloiden, baarien ja ravintoloiden kanssa". Tässä työtavassa kohderyhmän nuoret ovat täysi-ikäisiä ja yhteistyöstä on sovittu ennakkoon niiden ravitsemusalan yrittäjien kanssa, joiden toimipaikoissa nuoret asioivat. Vastaanotto ja yhteistyö ovat sujuneet hyvin. - "tekemisen kautta pohjustetaan tulevaisuuden suunnittelua; ensin onnistumisen kokemus ja sitten jatkoa tarpeen mukaan": yksi menetelmä on, että nuorille tarjotaan mahdollisuutta osallistua esim. musiikkitapahtuman/-tilaisuuden organisoimiseen. Tapahtuma tai muu asia, jonka järjestämiseen nuoret osallistuvat, tarjoaa mahdollisuuden tekemisen kautta tarjota nuorelle eväitä oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Konkreettinen tekeminen menetelmänä aktivoi niin tavoitteelliseen toimintaan, vahvistaa ryhmässä toimimisen osaamista, luo säännöllistä rytmiä arkeen ja sitouttaa tavoitteisiin ja uuteen kaveripiiriinkin; tehtävät valintaa yksilöllisesti kunkin nuoren kiinnostuksen mukaan. - "eri sektoreiden väliinputoajat" menetelmää käytetään lähes kaikissa hankkeissa, mutta yleisin toimintatapa tämä on maaseutumaisissa kunnissa. Syynä tähän on, että "paikkakunnalla ei ole toriaukeaa, johon nuoret kokoontuisivat iltaisin klo 18.00 jälkeen ja siksi perinteinen katutyö ei toimi". Tässä etsivä työpari keskittyy verkostonsa kanssa etsimään niitä nuoria, joiden tiedetään keskeyttäneen esim. opiskelun, työhallinnon tarjoamat toiminnat tai muut aktivoivat toiminnat. Tällaisella nuorella voi olla taustalla useita keskeytyneitä palveluja; kysymys on kiinnittymättömyydestä tarjottuihin palveluihin. Etsivän työparin tehtävänä on mm. selvittää yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mistä toistuvat keskeytykset johtuvat ja siten auttaa nuorta löytämään parhaiten sopivan tukimuodon. - "nettityöllä" tavoittaa hyvin osan nuorista. Netin kautta saa nuoriin hyvin kontaktin ja nuoret tietävät aina keskustelevansa aikuisen kanssa. Keskustelu voi alkaa nuorten käyttämillä yleisillä palstoilla, mutta tarpeen mukaan voidaan siirtyä henkilökohtaiseen keskusteluun joko välittömästi

tai ajankohtana, josta sovitaan. Netti madaltaa nuorten kynnystä avata keskustelua kipeistäkin asioista, koska keskustelua voidaan käydä nimimerkillä. Kaikilla niillä etsivän työnpareilla, jotka työskentelevät myös netissä, oli kokemus siitä, että keskustelun tarvitsijoita on enemmän kuin mihin on mahdollisuuksia työaikana. - "kasvot tutuiksi" periaate on kaikilla etsiville työpareille yhteinen periaate. Etsivät työparit haluavat tehdä työtään mahdollisimman avoimesti ja siten, että etenkin nuoret tuntevat heidän kasvonsa, jotta yhteydenotto olisi mahdollisimman helppoa. Toinen yhteinen periaate on, että nuoria pyritään auttamaan kaikissa nuorten elämään liittyvissä asioissa eli että "hihasta voi vetäistä ja apua pyytää vaikkei olisikaan syrjäytymässä..." 7.5.1. Etelä-Suomen lääni Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Kotka Ensimmäisen vuoden aikana ns. virkamieskontaktit ovat arvioidusti noin 1800kpl. Painotimme työtä hankkeen alussa esittelyyn ja markkinointiin yhteistyökumppaneille, sekä vanhemmille mm. vanhempain illoissa. Hankkeesta tehtiin myös lehtiartikkeleita, jotka poikivat soittoja kotoa, isovanhemmilta ja jopa naapurilta. Erityisenä tulevaisuuden uhkana on nuoret, jotka eivät ole saaneet peruskoulunpäästötodistusta sekä nuorten asuntotilanteen ongelmat. Tarvetta ei ole pelkästään enemmälle määrälle asuntoja vaan kasvavalle tarpeelle lisätukiin nuorten itsenäiseen asumiseen. Useasti näyttää siltä, että nuori joutuu häätökierteeseen, joka vaikeuttaa asunnon saamista voimakkaasti. Häätökierre johtuu arjenhallintaan liittyviin asioihin. Nuorten työpajoille ohjautuisi nuoria enemmänkin, mutta resurssit tuleva vastaan. Helsingin kaupunki /Nuorisoasiainkeskus Helsinki Nevo drom -projekti on nuorten riskiryhmiin suunnattua toimintaa ja voimavarojen kohdentamista nuorten elämän hallinan vahvistamiseen. Projekti on tavoittellista toimintaa romaninuorten peruskoulun päätötodistuksen saamiseksi, nuorten osallisuuden lisäämistä, aitoja onnistumisen kokemuksia sekä koulutyössä menestymisestä. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsinki Kun nuori tulee projektin asiakkaaksi on hänellä tavallisesti moni asia sekaisin. Nuoren ongelmia ovat esim. asunnottomuus, avaamattomat postit, väärinymmärretyt ohjeet toimeentulotuen hakemiseen, tai nuori ei ole osannut hakeutua tai varata aikaa asiakkaasi ilmoittautumiseen tetoimistoon, lääkäriin tai muuhun palveluun. Nuorilla on myös aiemmin tehty diagnoosi, joka on osoittaa tuen tarvetta, mutta tuki puuttuu. Kun lähdemme selvittämään nuoren asioita, saatamme ottaa jo ensimmäisillä kerroilla puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti neljään tai viiteen eri toimijaan yhteyttä. Kun nuori kokee, että hänen elämä on täysin kaaoksessa, hän ei pysty priorisoimaan, mikä on ensisijainen taho, mihin tulisi hakeutua.. Toisekseen, me emme pelkästään ohjaa, me menemme lähes aina mukaan oli kyse sitten sosiaalitoimen palaverista, oikeusistunnosta, vuokra-asuntohaastattelusta, te-toimiston aikavarauksesta, ulosottoviranomaisen tapaamisesta tai Kelan lomakkeiden täyttämisestä. Kysyttäessä nuorten toimenpiteisiin ohjaamisesta, kyselyn tilasto tilasto vääristää lukuja, koska yhden asiakkaan kanssa on saatettu käydä te-toimistossa

puolen vuoden aikana esim. kuudesti, mutta tilastoissa se näkyy vain yhtenä tahona. Kun valtakunnallisesti tilastoidaan tämän rahoituksen puitteissa kuinka monta nuorta kukin projekti on tavoittanut, kannattaa ottaa huomioon myös se, että yksi tilastoitu nuori on saattanut puolen vuoden tai vuoden aikajakson aikana saada tukea projektilta jopa 60-100 tunnin verran. Osa nuorista (häviävän pieni osa, tosin) tarvitsee vain pientä avitusta ja selvitään muutamalla tapaamiskerralla ja kolmella puhelinsoitolla, jotta hänen asiansa ovat siinä tilassa, että kykenee ja jaksaa jatkaa yksin. Meidän työmme on kokonaisvaltaista eikä pelkästään koulutukseen/työhön ohjaavaa. Lähes kaikkien nuortemme kohdalla pyrimme ensin saamaan normaalit arjen rakenteet kuntoon, ennen kuin me edes lähdemme tunnustelemaan polkuja työllistymiseen eikä tämä tapahdu hetkessä. Muutamalla tapaamisella ei arjen rakenteet yllättäen korjaannu, jos nuori on pitkään asunut laitoksissa tai esim. perheessä on ongelmia; tämä vaatii pitkäjänteistä työtä, luottamuksen saavuttamista ja uusien voimavarojen löytämistä. Projektistamme on tullut hyvää palautetta yhteistyökumppaneiltamme(kuin myös projektimme nuorilta). Monesti on kuullut lausahduksen mm. sosiaalityöntekijöiltä, että juuri tämänkaltaista projektia on pääkaupunkiseudulla pitkään kaivattu. Olemme onnistuneet löytämään juuri sen kohderyhmän, joka hyötyy eniten tämänkaltaisesta projektista ja joilta on puuttunut aiemmin tämänkaltainen intensiivinen tuki elämän saattamiseksi raiteilleen. Vantaan kaupunki/ Nuorisopalvelut Vantaa Maahanmuuttajanuoret eivät pääse toisen asteen koulutukseen puuttuvan kielitaidon vuoksi. Peruskoulujen opinto-ohjaajien tulee voida lisätä yhteistyötä perheiden kanssa. Maahanmuuttajanuorten ohjaus vaatii enemmän huomiota kuin valtaväestön, perheillä ei välttämättä ole tietoa mahdollisuuksista. Nuoret tarvitsevat tukea monien eri asioiden hoitamiseen mm. hakemusten tekemiseen. 7.5.2. Itä-Suomen lääni Mikkelin kaupunki Mikkeli Peruskoululaisia lukuunottamatta kaikki on ohjattu ensin te-toimistoon, jota kautta työpajoille toimenpiteisiin. Toimenpiteitä järjestetään nuorelle yksi kerrallaan tarpeen mukaan mutta kuitenkin siten, että sama nuori voi olla osallistunut useaan eri toimenpiteeseen. Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry Savonlinna Vuoden 2009 alusta olemme toimineet myös irc-galleriassa. Näin pystymme tavoittamaan kaikkien lähikuntien nuoret ja saada myös kontaktin sellaisiin nuoriin, jotka asuvat kauempana kaupunkien keskustoista. Olemme havainneet, että gallerian kautta nuoret ottavat rohkeammin kontaktia ja kertovat ongelmistaan avoimemmin ja avautuvat nopeammin kuin esim. kadulla kohdatessa. Syksyn 2008 aikana olemme suunnitelleet "Arjen ajokortti" koulutuspaketin, jonka tarkoituksena on parantaa työpajoilla toimivien alle 25-vuotiaiden arjenhallinta taitoja. Honkalampi-säätiö/Kajastuspajat Kitee

Nuorten kohtaaminen verkossa ei ole mikään ongelma. Ongelmaksi muodostuu heidän saamisensa jonkin toimenpiteen piiriin. Iisalmen Nuorison Tuki ry Iisalmi Irc-galleriassa oli kävijöitä 31.12.2008 mennessä 2053, joista vähintään puoleen oltiin kontaktissa. Kuopion kaupunki / Nuorten työpajat Kuopio Työ hankkeessa on osoittautunut hyvin haasteelliseksi ja palkitsevaksi. Jokainen nuori, jolle on saatu rakennettua jatkopolku, on ollut juhlan ja voiton hetki. Tässä myös kahden nuoren kommentit hankkeesta; "Tämä projekti on auttanut minua paljon monessa asiassa. Tietenkin se on ollut suuri apu, että on saanut raha-asioita kuntoon, mutta myös niiden selvittelystä ja miettimisestä on ja tulee tulevaisuudessa olemaan apua. Ainakin omalta kohdaltani uskon, että en enää koskaan tule tekemään samanlaisia velkoja. Myös henkiseltä kannalta on ollut todella helpottavaa, kun on saanut paljon neuvoja ja tietoa esim. velkaneuvojalta. Ei enää ahdista ja mietitytä niin paljon rahaasiat, kuin ennen. Tukihenkilön apu on ollut iso, koska hän on kannustanut monissa asioissa eteenpäin jatkamaan. Esimerkiksi en olisi koulua aloittanut varmasti ilman häntä. Koko projekti on mielestäni ollut erittäin hyvä ja tarpeellinen. On tämän projektin aikana ainakin minulla tullut paljon positiivisia asioita elämään, esimerkiksi edellä mainittu koulun aloitus ym." "Tämä juttu merkitsee hyvin paljon. Se tarkoittaa suurta iloa ja turvaa, sitä, että on olemassa joku, joka ymmärtää vaikeuksia tuomitsematta ja jolle on ihan hyvä sellaisena kuin on. Näin isona tyttönä ei enää huvita jakaa omia asioita ja ajatuksia vanhempien kanssa ja kerronkin ne sinulle. Yksinkertaisesti sanottuna ilman tätä juttua olisin paljon yksinäisempi." Elämän Taito ry/ Leppävirta ja Varkauden alue Leppävirta Nuoria ohjattu erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin, mm. n.15 nuorta Elämän Taito ry:n itse järjestämään sählyryhmään sekä vapaaehtoistyöhön 7.5.3. Lapin lääni Inarin kunta/nuorisotyö Inari Suunnitelman mukaisesti hanke on osallistunut Ivalon ylä-asteen koulun jatko-opetus hankkeen tetjaksojen työssäoppimispaikkojen hankitaan (yht. 6). Nuoria on ohjattu työpajatoimintaan samoin kuin koulun oppilaille on järjestetty lyhyt periodi viestintäpajalla ennen sijoittamista lopullisiin työharjoittelu paikoihin. Jatko-opetus hankkeen kautta etsivällä on yhteydet Pohjois-Suomen sosiaali-alan kehittämiskeskuksen hallinnoimaan ennalta ehkäisevään ja ESR-rahoitteiseen Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa-hankkeeseen. Yhteisötaidetta menetelmänään käyttävässä hankkeessa ovat mukana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta sekä sosiaalitieteidenlaitos ja Ranuan, Kemijärven, Kolarin ja Inarin kuntien nuorisotoimet. Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö Rovaniemi Kyselyssä kohta "muu toimenpide" koskee kohdallamme keskustelupalstalle kirjoittaneita nuoria,

joita on ensisijaisesti ohjattu henkilökohtaiseen tapaamiseen aluksi. Heitä ei siis ole suoraan ohjattu viranomaistahoille. Keskustelupalstalle kirjoittaneet ovat pääsääntöisesti peruskouluikäisiä, yksilöohjaukseen tulevat ovat usein vanhempia. 7.5.4. Länsi-Suomen lääni KaksKättä työpaja Oy/ Härmänmaa Seinäjoki Tässä työssä on tärkeää, että asiakkaalle annetaan aikaa pohtia osallistumistaan toimenpiteisiin. Asiakastyössä meille toimenpide on jo se, että lukuisten yritysten jälkeen tapaaminen asiakkaan kanssa toteutuu...tai saadaan edes puheyhteys asiakkaaseen ja aika sovittua. Äänekosken kaupunki Äänekoski Nuoria on ohjattu vapaa-ajantoimintaan ja opiskelua on tuettu. Alkuvuonna panostimme työssämme toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden tukemiseen mm. säännöllisellä vapaa- ajantoiminnalla. Kohderyhmään saatujen kontaktien määrän merkitseminen saattaisi myös olla tarpeen työn määrittelyssä: onhan lukuisilla vapaa- ajan kontakteilla merkitystä niin asiakaspohjan kartoituksessa kuin ennaltaehkäisevän työn kannalta. Kangasalan kunta Kangasala Työvoimaan ohjatut nuoret osallituvat joko työmarkkinatukiharjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteesen.. Hankkeeseen on ohjautunut nuoria mm. sosiaalitoimesta, työ- ja elinkeinotoimistosta, toiseen asteen oppilaitoksista, jolloin yksittäistä, ensisijaista toimenpidettä on vaikea määrittää. Hanke on toiminut tiiviissä yhteystyössä työpajojen kanssa ja sinne on ohjautunut monia nuoria jotka näkyvät edellisessä tilastoinnissa te-toimiston kohdalla, koska asiakkaat ohjataan pääsääntöisesti pajalle työhallinnon kautta. Suurin osa asiakkaista ohjataan ensisijaisesti työ-ja elinkeinotoimistoon, useasti nuori jää silti etsivän työparin asiakkaaksi tai ohjautuu koulutukseen/pajalle tms. Edellä kuvattua tilannetta ei nyt voi tilastoida kysymyslomakkeeseen. Jupiter-säätiö Vaasa Toiminta-alueen arvioidun kohderyhmän kokohan riippuu suoraan rajauksesta. Esim. voiko ajatella pelkästään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia, joilla ei ole (mitään) kontaktia peruspalveluihin. Noin puolella tavoitetuista nuorista kuitenkin jo ennestään jokin tai useampi muu toimenpide meneillään, tai ainakin kontakti; esim. mielenterveyspalvelut, jälkihuolto jne. Ja silti ei esim. työnhaku voimassa. Nuoret hakeneet yhteishaussa "vain johonkin" ilman sen kummempaa pohdintaa ja kutsumusta alalle, ja ensimmäisten vaikeuksien myötä toisen asteen opinnot tyssänneet siihen. Ja seuraavassa haussa sama ruletti uudelleen. Porin kaupunki/hallintokeskus/talouspalvelut/nuorten työpaja Pori Ensisijaisen ohjatun toiminnan määrittelyssä tuotti vaikeuksia se, että nuoren "oikeaan" toimenpiteeseen sijoittumiseksi nuori voidaan ohjata ensin johonkin toiseen toiminpiteeseen. Esim.

ensin ilmoittautumaan te-toimistoon, ammatinvalinnanohjaukseen ja sitten työpajalle, tai nuorisotoimeen odottamaan seuraavan toimienpiteen toteutumista. Nuori voi myös hakea ohjausta johonkin tiettyyn toiminpiteeseen, mutta työskentelyn edetessä varsinainen ongelman ydin selviää ja ohjausta pyritään tekemään paremmin nuoren tilannetta tukevaan toimenpiteeseen. Sosiaalipalvelusäätiö Raina Naantali Välillä on haasteellista määritellä missä kohtaa etsivän työn osuus päättyy, esim. kun nuori saavuttaa jonkin osatavoitteen, mutta jatkaa kuitenkin toimenpiteessä, kun hän saavuttaa seuraavan osatavoitteen jne. Tähän tulee luoda yhteinen näkemys asiasta. Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Turku Työ on todellista verkostotyötä, välillä yhden asiakkaan asioissa on monta viranomaista yhdessä. Joten nuorelle on erityisen tärkeää, että hänellä on yksi aikuinen, joka on mukana verkostossa ja toimii "tulkkina". Nuorelta tullut lainaus: "mun asioissa ei oo kukaan ikinä jaksanu auttaa tälleen ku te nyt, oikeesti kertonu ja näyttäny mitä mun pitää tehdä" Turun kaupunki Turku Nuoria on ohjattu myös työharjoitteluun, suomenkielen kursseille/koulutukseen ja asunnon etsimiseen - monella asiakkaalla on elämäntilanteessaan paljon järjestettävää ennen kuin he kykenevät ohjautumaan esim. töihin tai opiskelemaan. -yksin tulleet maahanmuuttajanuoret tarvitsevat paljon tukea ja tuovat uudet haasteet kun heille ei ole paikkoja mihin ohjata (asunto,työ,koulutus,suomenkieli,yksinäisyys) Åbo Kringlan rf Åbo 7 elever i grundläggande utbildning. Mål: Avgångsbetyg från grundläggande utbildning, plan för fortsatt utbildning/praktik i ungdomsverkstad och fortsatt uppföljning i individuell handledning. 7.5.5. Oulun lääni Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Oulu "Löydetyt" nuoret ovat tulleet työpajatoimintaan mukaan. Osa nuorista ei ole erinäisten syiden vuoksi kyennyt toimintaan pajalla, ja yhteistyöhön osallistuminen on ollut muutenkin vaikeaa. Tällöin nuorta on ohjattu tarkoituksenmukaiseen muuhun palveluun. 7.6. Hankkeiden painopiste-alueita 7.6.1. Etelä-Suomi Svenska Produktionsskolan Helsingfors

Nätverksarbete- Förstärka servicestrukturen på svenska. Den uppsökande verksamheten handlar bl.a. om att finna nyckelpersoner i olika organisationer som arbetar med ungdomar på fältet. Sveps försöker i samarbete med nyckelpersonerna nå ungdomar som riskerar lämna skolan, bli arbetslösa och hamna i utanförskap. Det uppsökande arbetet innebär även handledning utgående från unga personens individuella behov. Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry Järvenpää Yhteistyö jo olemassa olevien palveluiden kanssa ja hankkeen voimakas markkinointi Vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen kannatusyhdistys SOVINTO ry Helsinki Monikulttuurisuus, kenttätyö, pajaharjoittelijoiden rekrytointi Vantaan kaupunki/ Nuorisopalvelut Vantaa Monikulttuuristen nuorten tavoittaminen ja palveluohjaus, etsivä työ kauppakeskuksissa ja asemilla, juhlaviikonloppuina ja sovitusti yhteistyö ja mukana oloankkapartiossa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsinki Projektimme erityisenä kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttaja ja romaninuoret. Enemmistö projektin asiakkaista on kuitenkin valtaväestön nuoria. Heinolan kaupunki Heinola Internetissä, kouluilla ja musiikkitapahtumien kautta tehtävä etsivätyö. Porvoon kaupunki Porvoo Yksilöllinen tuki asiakkaalle (palvelunohjaus, "rinnalla kulkeminen", ohjaus- ja tukikeskustelut, katutyö) Helsingin kaupunki /Nuorisoasiainkeskus Helsinki Helsinkiläiset somali- ja romaninuoret, 13-16vuotiaat, etsivä nuorisotyö, koulunkäynnin tukeminen Imatran kaupunki /Sivistystoimi /Nuorisopalvelut Imatra Hanketta toteutetaan ns. matalankynnyksen periaatteella (mm. nuoriso-ohjaajapäivystykset eri oppilaitoksissa ja nuorisotiloilla). Olemme painottaneet työssä nuorten palveluohjaukseen ja jatkopolkujen seurantaan. Hyvinkään kaupunki, Nuorten työpajatoiminta Hyvinkää Jalkautuva palveluohjaus Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsinki

Projektimme erityisenä kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat ja romaninuoret. Enemmistö asiakkaista koostuu kuitenkin valtaväestön nuorista. Laptuote-säätiö Lappeenranta suunnitelmissa monikulttuurisuus. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Kotka Verkostotyö / Palveluohjaus: Etsimme nuorelle hänelle sopivaa palvelua/toimintaa, johon "saatamme" hänet yleensä henkilökohtaisesti. Hoidamme nuoren kanssa ja avuksi käytännönjärjestelyt ja olemme mukana virallisten osuuksien, kuten esim. kaavakkeiden täytössä ja hoitamisessa. Olemme verkostoituneet mm. saappaan, tekstarihelpin ja tutor -toiminnan kanssa suoraan "nuori nuorelle" toiminnalla. Kyseiset vapaaehtoistyöntekijät on koulutettu tietoisiksi meistä ja he voivat osaltaan katutyössään siivilöidä nuoria meidän haaviin. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Lahti Katutyö 7.6.2. Itä-Suomi Loma Nurmes Oy/Hyvärilän nuorisokeskus Nurmes verkostotyö Elämän Taito ry/ Leppävirta ja Varkauden alue Sorsakoski arjen kokonaisvaltainen hallinta: koti, työ ja koulutus sekä vapaa-aika Kuopion kaupunki / Nuorten työpajat Kuopio Yksilötyö: on lähdetty liikkeelle startti- ja lähivalmennuksen keinoin kartoittamaan nuoren omaa elämäntilannetta ja sitä kautta lisäämään nuoren omaa tietoisuuttaan itsestään sekä löytämään oma paikka palvelujärjestelmässä. Joensuun Nuorisoverstas ry Joensuu Joensuussa painopisteenä Rantakylän kaupunginosa, Liperissä työ- ja elinkeinokeskuksen ja sosiaalitoimen passiiviset asiakkaat Mikkelin kaupunki Mikkeli Katutyö ajalla 1.1.-30.4.2008. Verkostotyö 1.1.-31.12.2008. Työpajatyö 30.4.-31.12.2008. Yksilövalmennus 1.1.-31.12.2008

Honkalampi-säätiö/Kajastuspajat Kitee Toiminta on sähköisessä verkossa tapahtuvaa keskustelujen seurantaa ja niihin osallistumista. Tehtävää varten on palkattu neljä "agenttia", jotka raportoivat kuukausittain löytämistään nuorista. Iisalmen Nuorison Tuki ry Iisalmi Netti-etsivätyö ja katutyö, maahanmuuttajat sekä toisen asteen koulupudokkaat. Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry Savonlinna Erityispainotuksenamme on kaduilla, leireillä ja nuorten kohtaamispaikoissa tapahtuva työ, joissa keskitymme elämänhallinnallisiin keskusteluihin. Painotamme työssämme myös ennalta ehkäisevää työtä, jolla pyrimme auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria keskustelujen ja toiminnan kautta. 7.6.3. Lapin lääni Kemin kaupunki Kemi Ratkaisukeskeinen yksilönohjaus - seikkailukasvatus - jalkautuminen - kriisi - ja traumatyö Inarin kunta/nuorisotyö Ivalo Kaikille nuorille avointa toimintaa. Nuoren elämän tilanne ratkaisee. Pienessä kunnassa liian tiukka rajaaminen ei toimi. Erityisesti kohdistuu 16-20 vuotiaisiin. Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö Rovaniemi Hankkeessa ei ole tässä vaiheessa erityispainotusta. Tällä hetkellä toiminnassa mukana olevat nuoret ovat hyvin vaihtelvista elämäntilanteista ja sosiaalisista ryhmistä tulevia. Kaikki ryhmät on huomioitu tarpeen mukaan, esimerkiksi maahanmuuttajat. Tulevaisuudessa erityispainotusta harkitaan, mikäli siihen on syytä. 7.6.4. Länsi-Suomen lääni Porin kaupunki/hallintokeskus/talouspalvelut/nuorten työpaja Pori ET- Pori hanke tukee jo olemassa olevan Porin nuorten verkoston toimintaa ja toimii osaltaan linkkinä verkoston eri toimijoiden välillä. Verkosto koostuu kattavasti nuorille Porissa palveluja tarjoavista tahoista (mm. Porin sosiaalikeskusken perusturvatoimisto, nuorisoasema, päihdepalvelut, työvoimanpalvelukeskus, nuorten työpaja, kouluvirasto, nuorisopsykiatrinen poliklinikka, kulttuurityöpaja OTSO, ammattiopisto ja työvoimatoimisto)ja toimii Ketään ei jätetä ulkopuolelle tavoitteen saavuttamiseksi. Verkosto on toiminut nykyisessä muodossaan keväästä

2007 alkaen. Koko verkosto näki etsivän työn toiminnalle tarpeen Porissa ja se sitoutui yhdessä tukemaan työllään ET- hanketta. Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi tulikin luoda Porin nuorten verkostoon toimintamallia, jotta järjestelmän ulkopuolelle ajautuneet ja siitä tippumassa olevat nuoret tulisivat tavoitetuksi. Työvalmennussäätiö Tekevä Jyväskylä varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisy - monikulttuurisuus Jupiter-säätiö Vaasa suunniteltu ja kehitetty ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka kohderyhmä 16-17v. - maahanmuuttajatyö Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Turku Katutyön kautta nuorten tavoittaminen. Maahanmuutajista on muodostunut käytännöntyön kautta tärkeä kohderyhmä. Tavoitetuista nuorista suurinosa on maahanmuuttajia. Turun kaupunki Turku graffiti nuoret, monikulttuurisuus, kouluyhteistyö, nivelvaihe Silta-Valmennusyhdistys ry Tampere Toisen asteen "kadonneet" opiskelijat, opintonsa keskeyttäneet tai eronneeksi katsotut nuoret, joiden jatko-ohjaustilanne on epäselvä. Yhteistyö nuorten ohjauspalveluiden AKU-toiminnan ja KOHO-palvelun kanssa. Kangasalan kunta Kangasala Nivelvaihetyön kehittäminen ja toteuttaminen perusasteen ja 2.asteen koulujen välillä. Syrjäytymisuhan alla olevien nuorten etsiminen ja ohjaaminen heidät tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin. Etsivää nuorisotyötä toteutetaan mm. nuorisotilojen/tapahtumien yhteydessä. Hanke toimii 5 eri kunnan alueella kahden yksilöohjaajan työpanoksella. Valkeakosken kaupunki/nuorisotoimi Valkeakoski Varsinaista erityispainotusta hankkeella ei ole. Katutyö kuuluu kuitenkin osana hankkeen toimintaan. Hankkeen työntekijä on myös mukana Valkeakosken nuorisotoimen alla tehtävässä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä ja nuorten vapaa-ajan toimintaan liittyvässä työssä. Ylöjärven kaupunki/työllisyyspalvelut Ylöjärvi poikkihallinnollinen moniammatillinen yhteistyö Lempäälän kunta Lempäälä Työpariverkosto työskentelymalli: Etsviän työn työntekijän työparina toimii eri hallintokuntien

työntekijöistä koottu verkosto (10henkeä + työntekijä). Nuorten yksilölliset ohjaus- ja tukipalvelut, koulutus ja kehittämistyö työpariverkostossa. Naantalin kaupunki Naantali Tavoitteenamme on luoda keskitetty etsivän työn palveluohjausmalli, jossa kaikki Turun läntisten kuntien ja Raision Koulutuskuntayhtymän alueen koulupudokkaat ja ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat 15-29 vuotiaat nuoret saavat tarvitsemaansa palvelua. Toimimme kiinteässä yhteydessä koulutuskuntayhtymän alaisten oppilaitosten kanssa (TIMALI, oppisop.tsto, ammattioppilaitokset ja kauppaopisto) Äänekosken kaupunki Äänekoski Toisen asteen koulupudokkaat Turun kaupunki/nuorisoasiainkeskus Turku Monikulttuurisuus,kouluyhteistyö,katutyö,graffitinuoret,nivelvaiheen ohjaus Turun kaupunki Turku monikulttuurisuus, kouluyhteistyö, nivelvaiheen ohjaus ja graffittinuoret Kokkotyö-säätiö Kokkola Kokkolan seudulla tehtävässä etsivässä nuorisotyössä painottuu vahvasti poikkihallinnollinen yhteistyö. Yhteistyö on ollut toimivaa mm. eri kouluasteiden, sosiaalityön, työvoimahallinnon ym. kanssa. Moniammatilliselle yhteistyölle eduksi voidaan lukea se että toimintamuoto on uusi eikä mikään olemassaolevista hallintokunnista koe työmuotoa vielä omaksi reviirikseen. Svenska folkskolans vänner rf/svenska studiecentralen/resurscentret Föregångarna Vaasa Den uppsökande verksamheten kompletterar och stöder redan existerande verksamhet vid RF. Tyngdpunktsområden är - Förebyggande arbete, att förhindra marginalisering - Uppsöka och aktivera redan marginaliserade ungdomar KaksKättä työpaja Oy/ Härmänmaa Seinäjoki Hanke toimii edelleen verkostolähtöisesti eli asiakkaita etsitään ja asiakkaita ohjautuu alueen toimijoiden kautta. Suomenselän Sateenkaari-säätiö Saarijärvi Ennaltaehkäisevä työ nuorten parissa (esim. kouluissa) Sosiaalipalvelusäätiö Raina Naantali Painotuksena on yhteistyö oppilaitosten kanssa.

Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveys- seura ry Vammala Moniammatillinen asiakasyhteistyö Loimaan kaupunki Loimaa Seutukunnallisuus, pyrkimyksenä alueellinen ryhmätoiminta. SENU toimii hakijana, koska alueen työpajoilta puuttuu seutukunnallinen koordinoija. Åbo Kringlan rf Åbo Vi har fokuserat på skolsamarbete samt individuell handledning. 7.6.5. Oulun lääni Kiimingin kunta Kiiminki Työpajapalvelujen kehittäminen tilaaja-tuottaja -mallin pohjalta. Kaikki työpajapalvelut, mukaan lukien etsivän työn kautta tulevat kohderyhmät. Toimitaan kahden kunnan alueella, Kiimingin ja Haukiputaan. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Oulu Taiteen työkaluilla nuori voimaantuu; etsii omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Jokilaaksojen työpajayhdistys ry Haapajärvi Työtä on tehty paljon yhteistyössä alueen oppilaitosten ja peruskoulujen kanssa. Kumppaniksi ry Kajaani Mielenterveyskuntoutujat, jotka muuten jäisivät palvelujen ulkopuolelle Oulun seutu Oulu Tavoitteena on luoda seudullinen toimintamalli, jossa kohderyhmän nuoret tavoitetaan oppilaitosyhteistyöllä ja käynnistetään neuvontapalveluprosessi syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuoria ohjataan muun muassa työkokeiluun ja heitä tuetaan elämänhallintaan liittyvissä seikoissa ja ohjataan hakeutumaan koulutukseen. 7.7. Hankkeiden näkemykset toiminnan tulevaisuudesta 7.7.1. Etelä-Suomen lääni Laptuote-säätiö

Lappeenranta Toiminan aikana on käynyt selväksi jalkautumisen merkitys toimenpiteitä tehtäessä. Osalle nuorista tuntuu olevan välttämätöntä, että heidän kanssaan käydään eri virastoissa, oppilaitoksissa ym. vastaavissa mukana, "saattajana". Työn jatkuvuuden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada tietoa hankkeen tulevaisuudesta, tarvetta on, vuoden 2009 alusta asiakkaita on tullut lisää n. 2hlö/vko. Resursseja tulisi lisätä vähintään toisella työparilla. Koulutusta voisi myös järjestää keskitetysti kaikille Suomen työpareille. Porvoon kaupunki Porvoo Toiveina on etsivän työn virtuaaliverkosto, oma keskustelupalsta tms. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Kotka Toimitilat, jossa voimme kehittää toiminnallisia ohjausmuotoja. Useasti "käsiimme jää" nuoria, joille ei vain löydy toimintaa, palvelua jopa kuukausiin. Näiden nuorten varalle toivoisimme jatkossa mahdollisuutta kehittää pienoiskurssitoimintaa mm. työnhakuun, arjenhallintaan yms. sekä toiminnallisia ohjausmenetelmiä purkamaan ongelmavyyhteä. Olemme halukkaita myös "laajentamaan" matalankynnyksen ohjauspalveluamme niin sanottuun "kahvihetkeen". Muutamana tuntina viikossa määrättynä päivänä meillä olisi "avoimet ovet", jonne nuoret voisivat tulla kahvittelemaan ja kyselemään heitä askarruttaviin pulmiin vastauksia/apua. Tämän toiminnan avulla yritämme saada ohjattaviemme kavereita ja tuttavia tulemaan palvelumme piiriin, sillä useasti kun yksi löytää tiensä meille tulee ilmi, että lähes koko porukalla on samankaltaisia probleemeja. Kahvihetken puitteissa saisimme luontevasti pyydettyä ohjattaviamme pyytämään kavereitaan tulemaan piipahtamaan ja siinä lomassa yrittäisimme luoda heihinkin ohjaussuhteen. Ohjausryhmässä on otettu asia esille ja mietitty mahdollista yhteistyötä kotkan alueen suunnittelilla olevan matalankynnyksen hankkeen kanssa. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Lahti Koulutustarpeita: Opetusministeriön rahoituksella olevien työparien tapaaminen 1-2kertaa vuodessa. Esim. 1 x vuodessa Etelä-Suomen etsivän työn työparit tapaaminen. Ja 1 x vuodessa valtakunnallinen tapaaminen, johon kuuluusivat kaikki Opm:n rahoituksella työskentelevien työparien tapaaminen. Koulutusaiheet: Etsivän työn erimuodot ja kuinka niitä toteutetataan eri paikkakunnilla, mikä työmuoto toimii ja mikä ei. Vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen kannatusyhdistys SOVINTO ry Helsinki Etsivän työn verkostotapaamiset ovat hyväksi havaittu keino käydä läpi ajatuksia työstään ja niissä saa ja voi antaa ideoita myös toiminnan kehittämiselle. Koulutuksista velkaneuvonta on meille tärkeää, sillä moni maahanmuuttajataustainen nuori on ylivelkaantunut eikä osaa yksin selvittää asioitaan. (Meillä on maaliskuussa kolmen päivän koulutus asiasta.) Mielenterveys- ja päihdeasiat on aihe, joihin olisi hyvä saada lisäkoulutusta. Esim. miten kohdata nuori, jolla on epärealistinen kuva itsestään ja osaamisestaan, ja miten saattaa hänet realistiseen elämään ilman, että hänen minuutensa murtuu. Tietoa tarvitaan lisää myös päihdekuntoutujien kohtaamisesta. Helsingin kaupunki /Nuorisoasiainkeskus Helsinki Projektityönkoulutus lähinnä projektityön hallintaan ja dokumentointiin

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsinki Säännöllisiä tapaamisia eri projektien kesken. Svenska Produktionsskolan Helsinki Det uppsökande arbetet har utmaningar. Hur föra fram det kvalitativa arbetet i redovisningen? Var ligger tyngdpunkten i den uppsökande verksamheten? Det är krävande att samtidigt arbeta sektoröverskridande och handleda ungdomarna praktiskt (t.ex. bostad, socialen, arbetslöshetsunderstöd, studier, arbete..). Hur synliggöra detta i statistiken? Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsinki Koulutustarpeita projektin osalta nousee koko ajan. Työhön kuitenkin liittyy vahvasti mielenterveys ja päihdepuolen ongelmat, asunnottomuus, velat, palveluihin ohjaus jne. Pitäisi tietää ja osata enemmän niin monista eri osa-alueista. Meillä on kuitenkin moniammatillinen tiimi, missä jokaisella neljästä työntekijästä on oma, hyvin vahva osaamisalueensa ja tiimimme on niin tiivis, että konsultointi ja tiedon/taidon jakaminen sujuu paremmin kuin hyvin. Olemme toki jatkuvasti hakeneet itsellemme lisää tietoa (esim. velkaneuvoja tulossa kouluttamaan, rikosoikeudellisista asioista koulutusta on jo ollut, mielenterveyskuntoutujan henkilökohtaisesta tuesta saamme jatkuvasti konsultaatiota ja meillä on valtava viranomais- yhteistyöverkosto erityisesti Helsingin alueella, missä konsultaatioapu on vain puhelinsoiton päässä (mm. koko sos.toimi, terveystoimi, työhallinto, poliisi jne.). Osa tiimistä kouluttaa itseään myös vapaa-ajalla projektiamme ajatellen mm. CABLE-koulutuksen avulla. Hyvinkään kaupunki, Nuorten työpajatoiminta Hyvinkää Olemme kokeneet hyväksi työmuodon eri kaupunkien ja muiden tahojen toimijoiden yhteen kokoontumisen ja yhteydenpidon. Alueellinen verkostoituminen ja etsivän työn toimijoiden erilaisten työmenetelmien sanoittaminen valtakunnallisestikin on tärkeää. Etsivän työn osa-alueita on paljon, puhetta onkin ollut valtakunnallisen etsiväntyön yhdistyksen perustamisesta, joka yhdistäisi erilaiset toimijat. Mielestämme ajatus kuulostaa hyvältä. Toukokuussa etsivän työn päiville Porvooseen ehdotimme aiheiksi mm. etsivän työn toimintamuodon sanoittamisen, eli työprosessien kuvaamisen ja työmuodon rakenteen vakiinnuttamiseen liittyvät asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi ikäryhmittäin tavoittamisen menetelmät, asiakkuusprosessin eteneminen ja seuranta (tästä eri toimijoiden valmiiksi tehdyt materiaalit jakoon ja yhteisten toimintamallien työstämistä). Kantavana ajatuksena se, että vaikka paikallisesti etsivän työn työmenetelmät ovat hyvin kirjavia, voisi olla mielekästä työstää yhteisten teemojen alle käytännön työtapoja, jotta alueellisesti olisi vakiinnutettu joitakin etsivän työn työmuodon käytäntöjä. Eli sitä mitä on laadukas etsivätyö eri ikä- ja kohderyhmien kanssa. Myös mielenkiintoisia ja ainakin meillä täällä Hyvinkäällä tämän vuoden kehittämisaiheita ovat Etsivän työn laadullinen mittaristo ja miten vaikuttavuutta voidaan mitata. Tähän liittyy m. asiakasrekisterin kehittäminen (mitä lukuja haluamme kerätä, mitkä luvut kertovat aidosti tämän työmuodon tuloksista). Laadullista mittaristoa on alustavasti suunniteltu työstettävän yhteistyössä Hyvinkään Laurean kanssa opiskelijaharjoittelun yhteydessä. Järvenpään kaupunki Järvenpää Ulkopuolinen säännöllinen työnohjaus olisi tarpeellinen.

Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry Järvenpää Kohdennettua markkinointi nuorille olisi syytä kokeilla. Vantaan kaupunki/ Nuorisopalvelut Vantaa Viranomaisyhteistyön kehittäminen ensimmäisen ja toisen asteen nivelvaiheessa siten, että jokaisen nuoren (myös maahanmuuttajanuorten) jatko-ohjaus varmistetaan. Etsivä työ on suuressa määrin tätä eri viranomaisten verkostoissa tehtävää työtä. 7.7.2. Itä-Suomen lääni Mikkelin kaupunki Mikkeli Tilastointia tulee kehittää yhtenäisemmäksi. Esim. katutyössä tietojen saaminen on mahdotonta. Vasta kun nuori on esim. pajalla näitä asioita voidaan käsitellä tarkemmin. Joensuun Nuorisoverstas ry Joensuu Etsivän työ kaipaisi panostusta toimintamenoihin. Panosten puuttuminen rajoittaa uusien kokeilujen käyttöä. Honkalampi-säätiö/Kajastuspajat Kitee Etsivä työ ei tässä muodossa näytä olevan oikein tuloksellista. Nuoria löytyy ja heitä on helppo kohdata virtuaalimaailmassa, mutta henkilökohtainen tapaaminen on varmaankin se oikea tapa saada heidät mukaan. Nuoret, jotka eivät kuulu minkään palvelun piiriin, ovat vaikea kohderyhmä kaikenkaikkiaan. Loma Nurmes Oy/Hyvärilän nuorisokeskus Nurmes Kaikille etsiville yhteinen tapa dokumentoida -auttaa hankkeen tavoitteiden ja vaikutusten arvioinnissa nyt ja tulevaisuudessa. Tutkijoille hyvää materiaalia. Luo selkeät pelisäännöt siitä mitä lain mukaan yksittäisestä henkilöstä saa kirjata ylös esim. tietokoneille, lomakkeille, päiväkirjaan... Ei vaaranneta nuoren, alaikäisen nuoren kyseessä ollessa koko perheen oikeusturvaa. Meillä on laaja palveluverkosto...verkostossa on erilaisia toimijoita, näkemyksiä... kaikki yhden puolesta toimintamallin löytyminen on haaste...löytyisikö etsivän työn kautta yhteinen kieli, tavoite, toimintamalli nuorten asioissa koko laajalle palveluverkostolle Kuopion kaupunki / Nuorten työpajat Kuopio Kirjaamiseen toivoisin saavan rakennettua tietojärjestelmän, jonka pohjalta raportointi ja seuranta olisi helppoa. Koulutustarpeeseen on näin alkumetreillä vastannut muiden lähialueiden etsivien

tapaaminen ja heidän kanssa käydyt keskustelut. Jatkossa kaipaisin laajempaa keskustelu- ja kokemusten vaihtofoorumia. Elämän Taito ry/ Leppävirta ja Varkauden alue Leppävirta Koulutustarpeita on liittyen esim. lastensuojelulakiin ja miten se käy yksiin etsivän työn kanssa, sekä raportointijärjestelmään, täytyisi löytää yhteinäisempi käytäntö kirjata kohtaamiset ylös, toistaiseksi eri toimijatahoilla ollut käytössä kunkin omiin tarpeisiin räätälöityjä kirjaamistapoja. Tavoitteena on täydentää Varkauden seudun palveluntarjontaa elämänvalmennuskeskuksella, jonka toiminnalla pysitään tukemaan nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä (työ ja koulutus, koti ja asuminen, vapaa-aika). 7.7.3. Lapin lääni Inarin kunta/nuorisotyö Inari Valtakunnallisten hankkeiden tapaaminen yksi kertaa vuosi. Maakunntien tapaaminen yksi kertaa vuosi. Kemin kaupunki Kemi Tärkeitä taitoja päihdetyö, mielenterveystyö, yksilönohjaus. Hyvä yhteistyö 2. asteen koulun kanssa. Erotodistusta hakevat nuoret tuolevat suoraan meidän tietoon. Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö Rovaniemi Me Too -projekti on lanseerannut uudet tilat Rovaniemen keskustan tuntumasta. Uusien tilojen myötä nuorille on tarjolla Me Too -kotipesä, jonne voi tulla vapaasti viettämään aikaa ilman ajanvarausta. Kotipesä on avoinna ainakin kahtena iltana viikossa klo 20 saakka, joten nuorten ei tarvitse olla liikkeellä virka-aikaan. "Metoolaiset" ovat tavattavissa myös ilta-aikaan. Nuorten ei siis tarvitse olla virka-aikaan liikkeellä saadakseen apua. Tämä on etulyöntiasema suhteessa peruspalvelujärjestelmässä toimiviin ammattilaisiin. Rovaniemeläiset yritykset ovat ottaneet hankkeen positiivisesti vastaan. Yritykset ovat lahjoittaneet mm. kilpailupalkintoja sekä elämysmatkan nuorille. Yritykset ovat myös mainostaneet Me Too:ta toimitilojensa seinillä ja nettisivuillaan. Yritykset ovat näin kantaneet yhteiskuntavastuun osallistumalla nuorten syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan. Toiminnan haasteet Me Toohun ohjautuvien nuorien sijoittuminen peruspalvelujärjestelmään luo haasteita hankkeen jatkolle. Yhteistyötä koulujen, viranomaisten ja Me Too:n välillä tulee syventää, jotta koulusta putoavat saadaan tehokkaammin pelastettua syrjäytymisuhan alta. Sidosryhmäyhteistyötä tulee siis kehittää jatkossakin, jotta Me Too integroituu saumattomasti yhteistyöhön peruspalvelujärjestelmän kanssa Kaksi aukioloiltaa ei jatkossa luultavasti riitä palvelemaan nuorten tarpeita ja työparin työpanos ei riitä kattamaan pidempiä aukioloaikoja. Nuorille on tarjottava apua siihen aikaa vuorokaudesta, kuin he sitä tarvitsevat, joten esimerkiksi viikonlopuille ajoittuville aukioloille olisi jatkossa kysyntää. Niin henkilöresurssien, kuin tilojenkin puolesta uhkakuvaksi muodostuvat viimekädessä taloudelliset resurssit. Toimintaa on Rovaniemellä ja Ranualla.

7.7.4. Länsi-Suomen lääni Kaks'Kättä työpaja Oy Seinäjoki Rahoituksen tarve toiminnalliseen osuuteen. KaksKättä työpaja Oy/ Härmänmaa Seinäjoki Ajatus siitä, että Etsivä työparitoiminta tulisi osaksi kuntien toimintaa on hyvä. Tämä helpottaisi asiakastietojen liikuttelua, moniammatillista yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä. Nyt erillinen hanke liian riippuvainen rahoituksesta ja asiakkaita ohjaavista tahoista; haavoittuvuus. Kokkotyö-säätiö Kokkola Etsivä nuorisotyö on uusi työmuoto niin Kokkolan seudulla kuin muillakin alueilla. Uskomme, että useat hankkeet kokevat haasteita samankaltaisissa asioissa. Tähän vedoten toivomme, että hankkeiden välillä tehtäisiin tiivinpää yhteistyötä. Hyviä käytäntöjä tulisi koostaa ja levittää kaikkien hankkeiden välillä. Kehittämiskohteina tulemme kiinnittämään jatkossa huomiota etsivän nuorisotyön työntekijöiden ja työpajatoiminnan yksilövalmentajien välisen yhteistyön selkeyttämiseen. Tulemme myös kehittämään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoivaa toimintaa, mihin kuuluu sekä ryhmätoiminta, yksilötoiminta ja elämänhallintataitoja lisäävä toiminta. Koemme että osaamista tulisi lisätä koulutusten myötä nuorten opintososiaalisia etuja ja työvoimahallinnon tukijärjestelmiä ja niitä koskevia velvoitteita koskien. Suomenselän Sateenkaari-säätiö Saarijärvi Omassa työssä jaksaminen, työturvallisuus: miten toimia ns. vaarallisen asiakkaan kanssa --> itsepuolustus. Mitä tehdä asiakkaan kanssa, kun kaikkea mahdollista on kokeiltu-> Onko luovutettava??? eli tietojenvaihtoa eri menetelmistä, jotka ovat toimineet Äänekosken kaupunki Äänekoski Moniammatillisen yhteistyön tarve ja käytäntö eivät kohtaa: siihen olisi hyvä saada parannusta. Säännöllinen julkisuus hankkeelle olisi hyväksi. Kangasalan kunta Kangasala Hankkeen jatkorahoituspäätökset tulisi tulla aikaisemmin, jotta hankkeen toimintoja voisi kehittää ja suunnitella pitemmällä tähtäimellä. Lempäälän kunta Lempäälä Työpareille olisi saanut olla yhteistä opastusta / lomakkeita em. tietojen keräämiseen jo etukäteen, hankkeiden alkaessa. Yhteistä tiedon levittämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista esim. asiakkaiden tavoittamisesta, kontaktipintojen luomisesta, yhteistyöverkostojen kokoamisesta, tiedottamiseta, tilastoinnista, salassapitoasioista jne. Enemmän yhteistyötä hankkeiden välille valtakunnallisesti. Kun avustukset ovat haettavissa, toiminnan järjestämisen ja suunnittelemisen kannalta olisi oleellista, että OPM ilmoittaa samalla milloin ja miten tiedot avustusten

myöntämisestä ilmoitetaan hankijalle. Silta-Valmennusyhdistys ry Tampere Nuoren kohtaamiseen liittyen päihde- ja mielenterveyskoulutusta. Tutustuminen johonkin etsivän työn hankkeeseen, esimerkkinä esim. toimiva verkostotyö. Hankkeen aikana on huomattu, että syyt palveluiden ulkopuolelle jäämiseen osalla nuorista voivat olla hyvinkin pieniä aikuisten näkökulmasta (nuori "ei saa aikaiseksi") Syitä tähän voi olla se, että nuori ei ole tottunut asioimaan esim. työvoimatoimistossa, ei ole tietoinen paikallisista työpajoista tai siitä, miten niille haetaan, ei hahmota palveluverkostoa. Ideaali ratkaisu tilanteelle olisi nuorten monitoimi/ -palvelukeskus, jonne olisi helppo tulla (keskustassa) ja jossa saisi ohjausta ja tukea kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueiden ongelmiin. Hankkeen raportointiin kaipaamme selkeitä ohjeita. Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveys- seura ry Vammala Syrjäytymiskierteessä olevien nuorten aikuisten auttaminen edellyttää toimivan yhteistyöverkoston lisäksi eri toimijoilta yhteistä tahtotilaa sekä halua sitoutua pitkäjänteisesti nuorten aseman parantamiseen. Hankkeessa toteutettavan käytännön työn kannalta keskeisiä haasteita ovatkin yleiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Koulutus ja ohjauksellinen tuki ovat tärkeitä hankkeessa tehtävän työn resurssoinnin sekä voimavarojen oikean kohdentamisen kannalta. Ylöjärven kaupunki/työllisyyspalvelut Ylöjärvi Etsiville yhteistä työnohjausta ja koulutusta (lähialueiden jottei matkat pitkiä). Jupiter-säätiö Vaasa Nettiin yhteinen foorumi (mahdollisesti suljettu), jossa voi kysyä, kommentoida, ihmetellä ja urputtaa, kehua ja kiittää etsivään työhön liittyvissä asioissa. Tällöin saisi jaettua kaikenlaisia tapauksia mahdollisimman monen kanssa, opiksi ja ojennukseksi. Samalla hyvät ideat saisi tehokkaaseen jakoon. Svenska folkskolans vänner rf/svenska studiecentralen/resurscentret Föregångarna Vaasa Fortbildning gällande lagar och förordningar som påverkar det uppsökande arbete önskas, t.ex. frågor gällande tystnadsplikt, skyldigheter och befogenheter. Porin kaupunki/hallintokeskus/talouspalvelut/nuorten työpaja Pori Suhtautuminen tietosuojaan liittyviin käytäntöihin vaihtelee samojenkin toimijoiden kesken. ETtyöntekijöiden "viranomais status", eli se, koetaanko työntekijät oikeutetuiksi saamaan oman työnsä kannalta tarpeellista tietoa vai ei, vaihtelee. Kaipaamme eri etsivän työn parien kesken enemmän tapaamisia, joiden kautta pystyttäisiin vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja muodostamaan kuvaa siitä mihin suuntaan työtä olisi tarpeen kehittää. Loimaan kaupunki Loimaa

Yhteistyö viranomaisten kanssa ei ole ongelmatonta, koska tietoja on vaikea saada käyttöön tai tiedot saadaan moniongelmaisista nuorista, joille on yritetty jo useita toimenpiteitä eikä heidän kanssa onnistu ryhmätyöskentely. Uutena ajatuksena on nostaa nuoria, jotka omaehtoisesti hakeutuvat palvelun piiriin. Sosiaalipalvelusäätiö Raina Naantali On ollut haasteellista löytää joustavia yhteistyökuvioita viranomaisten ja etsivän työparin välillä. Ongelmaa tuottaa se, että kun nuori voitaisi ohjata johonkin palveluun, niin on ollut vaikeaa löytää palvelulle maksaja. Paikka ja välineet löytyvät sekä sopiva palvelu. Haasteellista on myös löytää asiasta vastuuta kantavaa viranomaista sellaisille nuorille, joilla ongelmat eivät ole vielä kehittyneet "tarpeeksi" suuriksi eikä ole esim. diagnoosia. Ennaltaehkäisevä työote puuttuu joiltakin toimijoilta, jolloin moni nuori pääsee ns. lipsahtamaan väliinputoajiksi. Alueelliset erot toimintatavoissa ovat huomattavia. Naantalin kaupunki Naantali Toiminta on todettu erittäin tarpeelliseksi ja alueellisena toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Tiedotusta pitää vielä parantaa. Olemme päätyneet käyttämään nimenä palveluohjausta eikä niinkään etsivää työtä, joka varsinkin nuorten korvissa kuulostaa etsivätoimistolta. Joissakin tapauksissa kyseessä tietysti onkin lähes ao. toiminta. Turun kaupunki Turku miten vastataan maahanmuuttajanuorten tarpeisiin, kieli yms. palvelut -ohjaajien koulutusta; selkokielisyys, eri kulttuurien vuorovaikutus, työssä jaksaminen ja nuoren kohtaaminen ei ongelmakeskeisesti Turun kaupunki/nuorisoasiainkeskus Turku Projektin asiakkaina on paljon maahan yksin tulleita nuoria. Projekti on törmännyt usein tilanteeseen, jossa tällaiselle nuorelle ei löydy paikkaa, mihin ohjata. Esim.suomenkielen kursseille on pitkät jonot. -Etsivän työntekijöille koulutusta seuraavista aiheista: selkokieli, kulttuurien vuorovaikutus, työssä jakasaminen -Olisi hienoa, jos Opetusministeriö voisi tehdä työmuotoa laajemmin tunnetuksi omalta osaltaan. - Toiminnalle on selvästi suuri tarve.toiminnan vakiinnuttaminen projektin päättymisen jälkeen tärkeää. Miten kunnat sitoutetaan toiminnan jatkamiseen? -Työohjaus välttämätön tässä työssä. Voiko sen järjestäminen olla rahoituksen ehtona? 7.7.5. Oulun lääni Jokilaaksojen työpajayhdistys ry Haapajärvi varmasti jotenkin yhtenäiset piirteet kuvattava, huomattu koulutuksessa, että etsivää työtä on niin monta kuin etsiviä pareja.apua siihen mitä tulisi kirjata nuorista ylös eli mitä tietoja tarvitsemme esim.kun mm. teille ( eli kyselyyn) päin ilmoittelemme. Kun toiminta vakiintuun, niin myös asiat

jäsentyy ja löytyy se tärkein, mihin täällä alamme panostamaan! Kiimingin kunta Kiiminki Tarvetta olisi alle 18-vuotiaiden nuorten moniammatilliseen palveluohjaukseen liittyvälle koulutukselle; tietosuojakysymykset, lastensuojelu sekä eri viranomaisten ja vanhempien roolit ohjausprosessissa. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Oulu Etsivän työn haasteena olemme kokeneet kohdatut nuoret, jotka ovat useiden palveluiden asiakkaina. Heillä on useita keskeytyksiä eri kouluista, työpajoista, valmennusryhmistä yms. Nuorella on ulkoiset puitteet kunnossa ja huolehtiva lähipiiri, mutta sisäinen motivaatio tehdä työtä oman hyvinvointinsa eteen puuttuu, ja ajelehtiminen jatkuu. Kaipaisimme koulutusta tällaisten nuorten kohtaamiseen; tietoa, keinoja ja motivointimenetelmiä.