ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008

OPETUSMINISTERIÖ NUORISOYKSIKKÖ ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008 Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ

Sisällysluettelo Esipuhe...5 1. Johdanto...6 2. Kysely...7 3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi...7 3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi...7 3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008...8 3.2.1. Etsivä työparitoiminta laajenee 2009...12 3.3. Henkilötyövuodet...12 3.4. Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot...12 3.5. Moniammatilliset työryhmät...14 3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä...14 3.7. Hankkeiden talous...15 4. Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret...15 4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999...15 4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta...16 4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli...18 4.4. Tavoitettujen nuorten taustatietoja...20 4.4.1. Nuorten toimeentulo...21 4.4.2. Nuorten asuminen...22 5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta...24 5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista...24 5.2. Toimenpiteet...25 5.2.1. Nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä...28 5.2.2. Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuoli- ja ikäjakautuma...29 6. Etsivät työparit...31 6.1. Naiset ja miehet etsivän työntekijöinä...31 6.2. Etsivien työparien koulutustaustat...32 6.3. Etsivien työparien kielitaito...32 6.4. Etsivän työparin työntekijöiden aloituskuukausi...33 6.5. Etsivien työparien työntekijöiden työkokemus...33 6.6. Etsivien työparien työnohjaus...34 7. Hankkeiden esille nostamat asiat...36 7.1. Yleiset asiat...36 7.2. Riittämättömyyden tunne...36 7.3. Etsivän työparitoiminnan vastaanotto ja yhteistyön sujuvuus eri toimialojen kanssa...37 7.4. Etsivän työn menetelmistä työn ensimmäisenä vuonna saatuja hyviä käytäntöjä...37 7.5. Etsivän työparitoiminnan käyttämiä työtapoja...38 7.5.1. Etelä-Suomen lääni...39 7.5.2. Itä-Suomen lääni...40 7.5.3. Lapin lääni...41 7.5.4. Länsi-Suomen lääni...42 7.5.5. Oulun lääni...43 7.6. Hankkeiden painopiste-alueita...43 7.6.1. Etelä-Suomi...43 7.6.2. Itä-Suomi...45 7.6.3. Lapin lääni...46

7.6.4. Länsi-Suomen lääni...46 7.6.5. Oulun lääni...49 7.7. Hankkeiden näkemykset toiminnan tulevaisuudesta...49 7.7.1. Etelä-Suomen lääni...49 7.7.2. Itä-Suomen lääni...52 7.7.3. Lapin lääni...53 7.7.4. Länsi-Suomen lääni...54 7.7.5. Oulun lääni...56

Esipuhe Tämä raportti on toinen nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivästä työstä; ensimmäinen raportti koski toiminnan alkua vuonna 2008, mutta tähän on koottu koko vuotta 2008 koskeva aineisto. Seuraava toimintaa koskeva kysely toteutettaneen alkuvuodesta 2010. Oletettavasti kyselyä uudistetaan saadun palautteen ja tämän raportin tuloksista ennakoitavien trendien kuvaamiseksi. Suurin osa jatkokyselyjen kysymyksistä pysyy samana kuin ensimmäisessä ja toisessa kyselyssä, jotta vertailtavuus on mahdollista eri raporttien välillä. Etsivää nuorisotyötä kutsutaan tässä etsiväksi työparitoiminnaksi, koska se kuvaa työtapaa, joka nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työhön näyttää muotoutuvan. Etsivä työparitoiminta jatkaa osaltaan erityisnuorisotyön perinteistä etsivää työtä, joka kehitettiin Oslossa yli kolmekymmentä vuotta sitten. Etenkin maaseutumaisissa kunnissa perinteisen katutyön tilalle näyttää kehittyvän verkostomainen työote, jossa nuoria asiakkaita etsitään julkisten palvelujen "välistä". Nämä nuoret ovat joko niitä, joilta puuttuu oma-aloitekyky saavuttaa julkisen sektorin palvelut tai jotka eivät syystä taikka toisesta jaksa suorittaa loppuun heille kohdennettua palvelua olipa se sitten opiskelua, työharjoittelua tai muuta aktivoivaa toimintaa. Tämä toinen kysely oli - samoin kuin ensimmäinen - menestyksekäs; kaikki toimijat ovat vastanneet kyselyyn. Tässä raportissa kuvataan tuloksia ja toimintaa niin lääni- kuin valtakunnan tasolla. Kyselyyn ovat vastanneet etsivää työparitoimintaa tekevät henkilöt. Vaikka tämä on vasta toinen raportti tästä valtionavulla tuetusta toiminnasta, niin tulokset osoittavat, että tälle työmuodolle on tarvetta ja hyvin lyhyessä ajassa etsivän työn ammattilaiset ovat löytäneet nuoria, joita ovat voineet auttaa. Tämä kohdennettu valtionapu, josta hallitus teki päätöksen joulukuussa 2007 ja joka toimeenpantiin ensimmäisen kerran keväällä 2008, täydentää sitä etsivän työn työntekijöiden verkostoa, joka maassamme on ollut olemassa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Etsivän työparitoiminnan webropol-pohjainen kysely ja sen raportointi toteutettiin tiimityönä. Länsi-Suomen lääninhallituksen nuorisotoimen sivistystoimentarkastaja Erik Häggman kanssa, joka on muokannut kyselylomaketta sekä purkanut kyselyn tilasto-osuudet ja kirjoittanut yhteistyössä kanssani raportin tekstin. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Helsingissä 14. heinäkuuta 2009 Jaana Walldén neuvotteleva virkamies nuorisoyksikkö opetusministeriö

1. Johdanto Hallitus päätti joulukuussa 2007 kohdentaa nuorten matalapalkkatukeen osoitetusta määrärahasta 15,5 miljoonaa euroa nuorisotoimen, opetustoimen sekä työhallinnon palvelujen parantamiseen. Uudelleen kohdentamisessa joko lisättiin hyväksi käytännöiksi osoittautuneiden palvelujen määrä tai tehtiin uusia avauksia, jollainen nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn käynnistäminen on. Vuoden 2008 valtionbudjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen. Etsivän työn määräraha on yksi niistä toimista, joilla hallitus vastaa nuorten ulkopuolisuuteen yhteiskunnan palveluista ja sitä kautta mahdollisesti kehittyvään syrjäytymisen riskiin. Etsivä työ toteuttaa varhaisen puuttumisen ideaa. Etsivän työn kohderyhmäksi määriteltiin alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi tavoitteena oli parantaa nuorten työpajatoiminnan varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palveluja. Näiden palvelujen tarve on lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2007 pajanuorista 7,5 %, yli 600 nuorta, tuli pajoille ilman viranomaisen lähetettä. Nuorten työpajojen ja etsivän työn laajentamisella ja vakiinnuttamisella voidaan turvata nykyistä paremmin palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Etsivän työn avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Samalla ohjataan oppivelvollisuusikäisiä jatkamaan peruskoulu loppuun. Toiminnalla toteutetaan nuorisolain (72/2006) tavoitetta nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi sekä valtioneuvoston 13.12.2007 hyväksymää hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa 2007 2011 sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteita. Hakuaika etsivän työn hankkeisiin päättyi 15.2.2008, päätökset tehtiin saman vuoden huhtikuussa. Opetusministeriö myönsi harkinnanvaraista valtionapua 54 hankkeella; määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia oli 56. Hakuohjeessa määriteltiin etsivä työ seuraavasti: Etsivää työtä tekevät työskentelevät pareittain. Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä. Etsivän työn ammattilaisilta edellytetään kokemusta nuorisotyöstä. Tavoitteena on, että vuosittain tätä työtä tekisi noin 50 työparia ympäri maan. Hakijoina voivat olla kaikki oikeustoimikelpoiset toimijat, jotka vuonna 2008 toteuttavat tai käynnistävät nuorten työpajatoimintaa tai jotka ovat osa työpajatoiminnan moniammatillista verkostoa. Hakijoiden edellytetään osallistuvan etsivän työn kustannuksiin myös omalla panostuksellaan Hakemukset olivat korkeatasoisia. Hakijat, joista pääosa oli kuntia, olivat tehneet yhteishakemuksia. Tästä syystä etsivän työn ammattilaisia palkattiin kaikkiaan 112 henkeä 148 kuntaa käsittävälle alueelle. Etenkin pienimmät kunnat olivat rakentaneet yhteistyöverkoston, johon osallistui kuntien koosta riippuen keskimäärin 2-4 kuntaa. Enimmillään yhteistyö kattaa jopa

kymmenen kuntaa. Isot kaupungit hakivat tukea useammalle etsivän työn työparille, joiden toimialueena olivat kaupungin eri osat. Valtionapu oli noin 20 000-30 000 euroa/työntekijä. Tämä raportti kuvaa etsivän työn hankkeiden ensimmäisen vuoden toiminnan tuloksia ajalla 1.1. 31.12.2008. Seuraava raportti nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivän työn työparitoiminnasta toteutettaneen keväällä 2010. 2. Kysely Kysely osoitettiin kaikille niille hankkeille, joille vuonna 2008 myönnettiin etsivään työparitoimintaan valtionapua. Tässä raportissa kuvataan kohdennetun valtionavun tuella toteutettua toimintaa ja sen tuloksia vuonna 2008. Kyselyssä pääsääntöisesti ei ole selvitetty syitä asioille tai lukumäärille, vaan ainoastaan vertailtu niitä keskenään valtakunnallisella, läänien tai maakuntien tasolla. Ne yksittäiset paikkakunnat, jotka tekstissä mainitaan, on kirjattu siksi, että ne poikkeavat merkittävästi valtakunnallisen kyselyn muista raportoiduista vastauksista. Kysely suoritettiin webropol-kyselynä osoitteessa www.webropol.com. Kysely koski hankkeiden toimintaa ajalla 1.1.2008 31.12.2008. Kysely lähetettiin 57 työparille. Kaikki työparit vastasivat kyselyyn eli vastausprosentti oli 100 %. Kyselyyn vastanneet työparit jakautuivat lääneittäin seuraavasti; Lääni Työparien määrä Etelä-Suomi 15 Itä-Suomi 8 Lappi 3 Länsi-Suomi 25 Oulu 6 Yhteensä 57 Taulukko 1, Työparien määrä lääneittäin 3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi 3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi Hankkeista suurin osa (66 %) käynnistyi vasta vuoden 2008 loppupuolella. Ainoastaan Etelä- ja Itä- Suomen lääneissä enemmistö hankkeista käynnistyi edellisvuoden ensimmäisellä puoliskolla. Lääni Joulukuu 2007 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Yhteensä Etelä-Suomi 2 6 7 15 Itä-Suomi 1 3 1 2 1 8 Lappi 1 2 3 Länsi-Suomi 4 1 3 12 4 1 25 Oulu 1 1 3 1 6 Yhteensä 1 6 6 7 6 25 5 1 57 Taulukko 2, Hankkeiden käynnistymiskuukausi

Hankkeiden ensimmäiset kuukaudet on yleensä mennyt toiminnan ja verkostojen rakentamiseen. Etsivät työparit ovat ensin kartoittaneet nuorten tilannetta sillä alueella, joilla toimivat, tarkentaneet tehtävän kuviin ja määritelleet menetelmiä, joilla työskentelevät. Sen jälkeen he ovat tehneet työtään tutuksi niin nuorille ja viranomaisille. Nuoria etsivät työparit ovat tavanneet kouluilla, oppilaitoksissa, nuorten tapahtumissa, nuorisotaloilla tai muissa nuorten tapaamispaikoissa. Tämän jälkeen etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä nuorten tavoittamiseksi. Tästä voidaan päätellä, että monilla paikkakunnilla etsivä toiminta pääsee "täyteen vauhtiin" vasta vuonna 2009. 1.7. - 66 % ennen 30.6. 34 % Kuva 1, Hankkeiden käynnistyminen 3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008 Etsivä työparitoiminta kattoi ensimmäisen vuoden aikana 147 kuntaa eli 37 % maan kunnista. Kuntien lukumäärä kasvoi yhdellä syksyllä, koska Nivalan kunta aloitti yhteistyön sen alueen muiden kuntien kanssa etsivässä työssä. Toiminnan kattavuus oli korkein Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä, missä etsivä toiminta kattoi 42 % läänien kunnista. Lapin läänissä toiminta kattoi ainoastaan 19 % kunnista. Lapin läänin pitkät etäisyydet haittaavat toiminnan järjestämistä seutukunnallisena yhteistyönä. Lääni Yhteensä Mukana osuus Etelä-Suomi 86 22 25,6 Itä-Suomi 57 22 38,6 Lappi 21 4 19,0 Länsi-Suomi 188 79 42,0 Oulu 47 20 42,6 Yhteensä 399 147 36,8 Taulukko 3, Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa Kun vertaillaan toimintaa maakunnittain, niin huomataan, että Kanta-Hämeen alueella ei ole lainkaan valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa. Satakunnassa puolestaan toiminta keskittyy Porin kaupunkiin. Eniten mukana olevia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa ja vähintään puolet tai enemmän kunnista on toiminnan piirissä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Maakunta ET Kuntia %-osuus Etelä-Karjala 5 12 41,67 Etelä-Pohjanmaa 19 26 73,08 Etelä-Savo 5 18 27,78 Itä-Uusimaa 1 10 10,00

Kainuu 1 9 11,11 Kanta-Häme 0 16 0,00 Keski-Pohjanmaa 5 12 41,67 Keski-Suomi 6 27 22,22 Kymenlaakso 5 12 41,67 Lappi 4 21 19,05 Pirkanmaa 15 28 53,57 Pohjanmaa 5 17 29,41 Pohjois-Karjala 10 16 62,50 Pohjois-Pohjanmaa 19 38 50,00 Pohjois-Savo 7 23 30,43 Päijät-Häme 2 12 16,67 Satakunta 1 25 4,00 Uusimaa 9 24 37,50 Varsinais-Suomi 28 53 52,83 Kaikki yhteensä 147 399 36,84 Taulukko 4, Kunnat mukana toiminnassa maakunnittain Etsivä työparitoiminta on monesti keskittynyt suurempien kaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille. (katso kartta 1)

Kartta 1, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa 2008

Kartta 2, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa vuonna 2009

3.2.1. Etsivä työparitoiminta laajenee 2009 Etsivä työparitoiminta laajenee jonkun verran vuonna 2009 (kts. kartta 2). Opetusministeriön myöntämien avustusten perustella toiminta kattaa 40 % kunnista. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna on 3 %. Kun vertailee vuosien 2008 ja 2009 karttoja, niin tulee muistaa, että kuntien lukumäärät ao. vuosina ovat erit. Vuonna 2008 kuntia oli 415 ja vuonna 2009 kuntia on 348. Siksi toiminnassa mukana olevien kuntien lukumäärä vähenee 15, koska kunnat, joissa oli etsivää toimintaa vuonna 2008, yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Lääni ET Kuntia %-osuus Etelä-Suomi 21 72 29,17 Itä-Suomi 25 54 46,30 Lappi 5 21 23,81 Länsi-Suomi 60 142 42,25 Oulu 21 43 48,84 Yhteensä 132 332 39,76 Taulukko 5, Etsivässä työparitoiminnassa mukana olevien kuntien määrä 2009 3.3. Henkilötyövuodet Etsivä työparitoimintaa lisäsi nuorten parissa toimivien ammattilaisten määrää. Toiminta lisäsi yhteensä 85,5 uutta lisähenkilötyövuotta. Henkilötyövuosien (HTV) lisäykset lääneittäin ovat samassa suhteessa käynnistyneiden hankkeiden määrään. Viidessä hankkeessa etsivä työparitoiminta ei tuonut mukaan uusia henkilöstöresursseja. Hankkeissa, joissa valtionavustuspäätös ei tuonut uusia resursseja, avustus mahdollisti määräaikaisten henkilöiden työsuhteen jatkamisen. tällaisia olivat esimerkiksi Suunta Elämään - hankkeen työntekijät, jotka olivat yhteisvastuukeräyksen tuella jo aikaisemmin työskennelleet nuorten kanssa edistäen juuri matalan kynnyksen -periaatetta nuorten työpajatoiminnan kokonaisuudessa. Suunta Elämään -hanke päättyi alkuvuodesta 2008. Lääni Kyllä, kuinka monta HTV:tta Hankkeet, jossa HTV:n määrä ei noussut Etelä-Suomi 24,42 0 Itä-Suomi 9,5 2 Lappi 3 0 Länsi-Suomi 42,15 2 Oulu 6,5 1 Yhteensä 85,57 5 Taulukko 6, HTV:n lisäys lääneittäin vuonna 2008 3.4. Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot Etsivillä työpareilla on laajat yhteistyöverkostot eri viranomaisiin. Eniten yhteistyötä etsivät työparit tekevät sosiaalitoimen ja työhallinnon viranomaisten kanssa ja kaiken työparien yhteistyötahoina ne mainitaankin. Nuorten työpajat, nuorisotoimi ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat edustettuina 95 % verkostoissa. Peruskoulut ja nuorten huoltaja/huoltajat ovat myös edustettuina yli 80 % verkostoissa eli etsivät työparit tekevät merkittävästi yhteistyötä nuorten kotien kanssa. Mielenkiintoista on myös, että etsivällä työparitoiminnalla on paljon yhteistyötä

myös seurakuntien ja yhdistyksien kanssa. Osittain tätä selittänee se, että osa etsivän työparitoiminnan työntekijöistä tunsi tai oli mukana yhteisvastuukeräyksen Suunta Elämään - hankkeessa, mutta suurempi selittävä tekijä lie seurakuntien diakoniatyö nuorten parissa. Yhdistyksien osuutta selittänee osaltaan se, että osa nuorille suunnattavista, julkisista palveluista tuotetaan yhteisöissä, joilta mm. kunnat ostavat palveluja. Yks selitys lienee myös se, että etsivät työparit auttavat nuoria löytämään ja aloittamaan itselleen sopivia harrastuksia, joilla voidaan auttaa nuorta tavoitteissaan. Vertailtaessa yhteistyöverkostoja lääneittäin löytyy monia eroavaisuuksia, joista voi nostaa esille ainakin seuraavia; Lapin ja Itä-Suomen lääneissä Kela on mukana melkein kaikissa verkostoissa, Itä-Suomen läänissä kriminaalihuolto on myös vahvasti edustettuna verkostoissa, toisaalta Itä-Suomessa huoltajien edustus on alhaisin, Oulun läänissä yhteistyö peruskoulun kanssa on vähäisintä, Itä-Suomen läänissä päihdehuolto on edustettuna kaikissa verkostoissa, Lapin läänissä yritykset ovat edustettuina kaikissa verkostoissa, Organisaatioiden määrä Muut, ketkä yritykset Verkostoissa edustettuina olevat tahot 20 23 57 yhdistykset 37 työhallinto 57 toisen asteen koulutuksen järjestäjä 55 terveystoimi 40 sosiaalitoimi 57 seurakunta päihdehuolto 39 40 poliisi 31 peruskoulu/ 49 nuorten työpajat nuorisotoimi 54 55 nuoren huoltaja/huoltajat 50 mielenterveystoimisto 41 kriminaalihuolto 25 Kela/FPA 33 0 10 20 30 40 50 60 Kaavio 1, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa Hankkeiden määrä Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Kela/FPA 60,00 87,50 100,00 44,00 50,00 57,89 kriminaalihuolto 26,67 75,00 33,33 52,00 16,67 43,86 mielenterveystoimisto 46,67 75,00 66,67 84,00 83,33 71,93 nuoren huoltaja/huoltajat 93,33 62,50 100,00 92,00 83,33 87,72 nuorisotoimi 100,00 100,00 100,00 92,00 83,33 94,74 nuorten työpajat 100,00 100,00 66,67 100,00 83,33 96,49 peruskoulu 93,33 87,50 100,00 84,00 66,67 85,96 poliisi 60,00 62,50 66,67 52,00 33,33 54,39

päihdehuolto 66,67 100,00 66,67 64,00 50,00 68,42 seurakunta 66,67 87,50 33,33 68,00 83,33 70,18 sosiaalitoimi 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 terveystoimi 53,33 87,50 66,67 72,00 83,33 70,18 toisen asteen koulutuksen järjestäjä 100,00 100,00 100,00 96,00 83,33 96,49 työhallinto 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 yhdistykset 66,67 75,00 66,67 64,00 50,00 64,91 yritykset 46,67 25,00 100,00 36,00 33,33 40,35 Muut, ketkä 53,33 37,50 33,33 32,00 0,00 35,09 Taulukko 7, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa 3.5. Moniammatilliset työryhmät Etsivän työparitoiminnan yksi kulmakivi on moniammatillinen yhteistyöverkosto. Työpareista suurin osa on jäseninä myös erilaisissa muissa moniammatillisessa verkostoissa. Verkostojen määrät ja tehtävät ovat moninaiset. Suuri osa niistä liittyy kuitenkin työpajatoimintaan sekä paikallistason verkostoihin, joissa pohditaan ratkaisuja nuorten siirtymiseen kouluasteelta toiselle ja työelämään ja nuorten palvelujen parantamiseen. Lääni Ei Kyllä Yhteensä Etelä-Suomi 6,67 % 93,33 % 100,00 % Itä-Suomi 0,00 % 100,00 % 100,00 % Lappi 33,33 % 66,67 % 100,00 % Länsi-Suomi 12,00 % 88,00 % 100,00 % Oulu 0,00 % 100,00 % 100,00 % Yhteensä 8,77 % 91,23 % 100,00 % Taulukko 8, Etsivien työparien jäsenyydet muissa verkostoissa 3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä Opetusministeriön etsivän työparitoiminnan hakuohjeissa todetaan kohderyhmistä seuraava: Työparin tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi hakuohjeissa todetaan työparien osalta seuraava: Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä Etsivän työparitoiminnan kyselyssä työpareilta kysyttiin myös heidän arviota toiminnan kohderyhmän suuruudesta. Vastaukset olivat kuitenkin eritasoisia. Osa on arvioidun alueen kaikkia tukipalveluja tarvitsevien nuorten määrää, osa on arvioinut koko alueen nuorten määrää, osa oman hankkeen tavoitettavissa olevien nuorten määrää. Syy erilaisiin vastauksiin kuvastaa sitä, että kyselyn aikana etsivien työparien työ mm. tehtävän moniulotteisuudesta oli vielä eri vaiheessa kartoitusta. Tästä syystä saaduista vastauksista ei voi tehdä johtopäätöstä toiminnan kohderyhmän koosta. Vastaukset osoittavat kuitenkin, että paikallistasolla tulisi keskustella ja löytää yhteinen poliittinen päätös etsivän työparitoiminnan kohderyhmistä, sen mahdollisesta rajaamisesta sekä kohderyhmän

kartoittamisesta. Näin toimimalla paikkakunnalla edistettäisiin nuorten auttamisessa toimivien verkostojen yhteistyön sujumista. Opetusministeriön hakuohjeiden perusteella olisi kuitenkin esille nostettavissa ainakin seuraavat selkeät kohderyhmät; peruskoulunsa päättävät, jotka eivät hae jatkokoulutuspaikka, ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävät nuoret nuoret, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot toisen asteen keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat nuoret, jotka eivät oma-aloitteisesti saavuta tarvitsemiaan julkisia palveluja. 3.7. Hankkeiden talous Opetusministeriö jakoi vuoden 2008 alussa tukea etsivään työparitoimintaan 2,5 milj. euroa 54 organisaatiolle. Tämän kohdennetun valtionavun ja toimintaa organisoivan tahon taloudellisen panoksen turvin 57 työparia aloitti toimintansa. Etsivän työparitoiminnan kokonaiskustannukset vuodelle 2008 olivat yhteensä 1,9 milj. euroa. Kokonaiskustannusta tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa hankkeista käynnistyi kesäkuun jälkeen. Vuonna 2008 myönnetystä valtionavusta siirtyi hankkeissa lähes miljoona euroa vuoden 2009 toimintaan. Vuoden 2009 valtionapu on myönnetty hankkeille siten, että sitä voidaan käyttää vasta sen jälkeen kun vuoden 2008 avustus on käytetty loppuun. Kuluvan vuoden valtionapu on myönnetty kattamaan ne toimitakuukaudet vuoden 2009 loppuun saakka. Vuodelle 2010 ei enää siirtyne vuoden 2009 valtionapua, vaan tukemisessa päästään kalenterivuosijaksotukseen. Lääni Rahoituspäätös Kokonaiskustannukset, euroina 2008 Etelä-Suomi 671 000,00 589 556,76 Itä-Suomi 365 000,00 301 686,22 Lappi 117 000,00 98 112,00 Länsi-Suomi 1 087 000,00 796 781,98 Oulu 260 000,00 197 541,00 Yhteensä 2 500 000,00 1 983 677,96 Taulukko 9, Valtionapu ja kokonaismenot 2008 4. Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret 4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999 Lääni nuorten määrä naiset miehet Etelä-Suomi 590 177 413 Itä-Suomi 466 158 308 Lappi 137 43 94 Länsi-Suomi 666 263 403 Oulu 140 75 65 Kaikki yhteensä 1999 716 1283 Taulukko 10, Tavoitettujen nuorten määrä 2008

Etsivä työparitoiminta tavoitti ensimmäisen toimintavuoden aikana 1999 nuorta. Tavoitetuista nuorista 64 % oli poikia/miehiä ja 36 % oli tyttöjä/naisia. Läänien väliset erot eivät ole suuria, mutta Oulun läänissä tytöt ovat enemmistönä. Oulun läänin kuudesta hankkeesta neljässä tyttöjä tavoitettiin enemmän kuin poikia. Tätä selittää osaltaan se, että läänissä toimii etsiviä työpareja, jotka ovat painottaneet nk. tyttötyötä ja toinen selittävä tekijä ehkä on se, että läänin alueella olevista etsivistä työpareista enemmistö on naisia. Myös Länsi-Suomen läänissä tavoitettujen tyttöjen osuus on suurempi kuin muissa lääneissä. lääni yhteensä naiset miehet Etelä-Suomi 590 30,00 70,00 Itä-Suomi 466 33,91 66,09 Lappi 137 31,39 68,61 Länsi-Suomi 666 39,49 60,51 Oulu 140 53,57 46,43 Kaikki yhteensä 1999 35,82 64,18 Taulukko 11, Tavoitettujen nuorten jakautuminen sukupuolen mukaan lääneittäin Tavoitettujen nuorten määrä kertyy suurelta osin niistä hankkeista, jotka aloittivat vuoden 2008 alkupuolella. Pohdittaessa tavoitettujen nuorten lukumäärää, tulee muistaa, että suurin osa etsivistä työpareista aloitti heinä-elokuussa tai myöhemmin toimintansa (kaikkiaan 66 %). Käynnistäessään työtään etsivät työparit ovat ensin tarkentaneet työnkuvaansa, kartoittaneet nuorten kasvu- ja elinoloja ja etenkin nuorille tarjottavia palveluja sekä tiedottaneet omasta toiminnastaan niin nuorille kuin virnaomaistahoille. Tämän jälkeen on päässyt alkamaan nuorten kanssa yhdessä tehtävä työ. Aloituskuukausi tavoitettujen nuorten määrää Tammi-kesäkuu 961 Heinä- 1038 Yhteensä 1999 Taulukko 12, Tavoitetut nuoret etsivän työparitoiminnan aloituskuukauden mukaan 4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta Tavoitetuista nuorista 258 on vielä peruskoulussa tai peruskoulun keskeyttäneiden tavoitettujen nuorten lukumäärä on 71 nuorta.: näiden kahden luvun yhteenlaskettu osuus kattaa 16,5 % kaikista tavoitetuista nuorista. Itä-Suomessa peruskoulussa olevien nuorten osuus tavoitetuista on korkein eli 32 %. Peruskoulussa olevien määrät ovat korkeita mm. Mikkelissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa eli niillä paikkakunnilla, joilla etsivä työparitoiminta painottaa ao. ikäryhmien tukemista. Peruskoulunsa keskeyttäneistä tavoitetut 71 nuorta ovat lähes puolet siitä määrästä, joka jää vuositasolla ilman peruskoulun päättötodistusta. Etelä-Suomen läänissä tämän ryhmän osuus on suurin eli 10 % läänin alueella tavoitetuista nuorista. Valtakunnallisessa tarkastelussa suurimman tavoitettujen nuorten ryhmän muodostaa ammatillisen perustutkinnon opiskelunsa keskeyttäneet eli 26 % tavoitetuista nuorista. Toiseksi suurin ryhmä on peruskoulunsa suorittaneet, jotka eivät ole jatkaneet opiskelua. Heitä on lähes 500 ja suurin osa (37 %) heistä tavoitettiin Etelä-Suomen etsivän toiminnan kautta, Lapin ja Oulun läänissä heitä on noin 25 % kaikista läänien alueilla tavoitetuista nuorista. Muista selvityksistä tiedetään, että ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneet muodostavat yhden suurimmista ryhmistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Etsivien työparien

ensimmäisen vuoden aikana tavoittamista nuorista peräti 26 % ovat ammatillisen perustutkinnon opiskelun keskeyttäneitä nuoria. Länsi-Suomen läänissä näitten nuorten osuus tavoitetuista on yli 36 %. Kahdeksassa hankkeessa ammatillisen perusopetuksen keskeyttäneitten osuus on yli 50 %. Näistä hankkeista viisi on Länsi-Suomessa ja niistä neljä sijoittuu Pohjanmaan maakuntien alueelle. Etelä-Suomessa, Lapissa ja Oulun lääneissä kussakin yhdessä hankkeessa tavoitetuista nuorista lähes 50 % oli sellaisia, jotka ovat keskeyttäneet ammatillisen perusopetuksen syystä taikka toisesta. Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki peruskoulussa 38 152 20 28 20 258 peruskoulu keskeytynyt 58 3 0 10 0 71 peruskoulu suoritettu 219 70 35 125 33 482 lukio keskeytynyt 13 4 3 20 9 49 lukio suoritettu 6 8 8 11 0 33 ylioppilas 11 4 3 13 5 36 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 38 53 15 86 20 212 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 146 76 24 240 41 527 ammatillinen perustutkinto suoritettu 28 21 12 50 6 117 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0 1 0 1 3 5 alempi korkeakoulututkinto 4 0 0 1 0 5 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 3 0 3 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 1 0 0 0 0 1 Muu 1 9 1 16 3 30 ei tietoa 27 65 16 62 0 170 Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Taulukko 13, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat lukumäärät Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tavoitetuista on 117. Lukumäärässä ei ole vielä nähtävissä vuoden 2008 lopulla alkaneen nuorisotyöttömyyden nousua, mutta näiden nuorten osuus on kuitenkin korkeimmat Lapin ja Länsi-Suomen läänissä muihin lääneihin verrattaessa. Tarkasteltaessa tätä ryhmää hankekohtaisesti erottuvat seuraavat maakuntakeskukset: Oulu, Kajaani, Pori, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tavoitetuista nuorista ammatillista perustutkintoa suorittamassa olevien nuorten osuus on korkea, luku on Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta yli 10 %. Paikkakuntia, joissa etsivä työpari on tavoittanut ammatillista perustutkintoa suorittamassa olleita nuoria lähes 50 % kaikista tavoitetuista, ovat: Äänekoski, Valkeakoski, Naantali ja Turku. Näillä paikkakunnilla etsivät työparit toimivat läheisessä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa niiden nuorten tavoittamiseksi, jotka tarvitsevat tukea opintojen sujumiseen. "Ei tietoa" ilmoitusten määrät painottuvat Itä- ja Länsi-Suomessa toimiviin hankkeisiin. Itä- Suomessa kyse on yhden hankeen taustadokumentoinnin puutteista ja Länsi-Suomessa kyse on useamman hankkeen puuttuvista tiedoista. Koulutustaustatiedoista ei voi suoraan päätellä paikka- tai maakuntien tai läänien välisiä eroja, koska eri paikkakunnilla toimivilla etsivillä työpareilla on painotettu eri-ikäisten nuorten parissa

tehtävää työtä sen mukaan, onko alueella mahdollisesti muita hankkeita, joissa on kohdennettua nuorisotyötä tai miten paikallisesti on haluttu työtä sen alkuvaiheessa suunnata. Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki peruskoulussa 6,44 32,62 14,60 4,20 14,29 12,91 peruskoulu keskeytynyt 9,83 0,64 0,00 1,50 0,00 3,55 peruskoulu suoritettu 37,12 15,02 25,55 18,77 23,57 24,11 lukio keskeytynyt 2,20 0,86 2,19 3,00 6,43 2,45 lukio suoritettu 1,02 1,72 5,84 1,65 0,00 1,65 ylioppilas 1,86 0,86 2,19 1,95 3,57 1,80 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 6,44 11,37 10,95 12,91 14,29 10,61 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 24,75 16,31 17,52 36,04 29,29 26,36 ammatillinen perustutkinto suoritettu 4,75 4,51 8,76 7,51 4,29 5,85 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,00 0,21 0,00 0,15 2,14 0,25 alempi korkeakoulututkinto 0,68 0,00 0,00 0,15 0,00 0,25 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,00 0,00 0,00 0,45 0,00 0,15 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,05 muu 0,17 1,93 0,73 2,40 2,14 1,50 ei tietoa 4,58 13,95 11,68 9,31 0,00 8,50 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 14, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat prosenttiosuudet lääneittäin Etsivän työparitoiminnan tavoittamien tyttöjen ja poikien välillä koulutustaustoissa on pieniä eroja. Tytöistä suurempi osa on keskeyttänyt lukio-opinnot kuin pojat kun taas pojissa on enemmän peruskoulunsa päättäneitä, joilla ei ole toiseen asteen opintoja. Koulutustausta Tytöt Pojat Kaikki peruskoulussa/ 12,57 13,09 12,91 peruskoulu keskeytynyt 2,79 3,98 3,55 peruskoulu suoritettu 19,27 26,81 24,11 lukio keskeytynyt 3,77 1,71 2,45 lukio suoritettu 2,37 1,25 1,65 ylioppilas 2,23 1,56 1,80 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 10,89 10,44 10,61 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 25,42 26,89 26,36 ammatillinen perustutkinto suoritettu 5,59 6,00 5,85 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,56 0,08 0,25 alempi korkeakoulututkinto 0,42 0,16 0,25 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,42 0,00 0,15 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,00 0,08 0,05 muu 1,96 1,25 1,50 ei tietoa 11,73 6,70 8,50 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 Taulukko 15, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat ja sukupuoli 4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli Tavoitetuista nuorista enemmistöllä on äidinkielenä suomi (85 %). Ruotsinkieltä puhuvien osuus on 4 %, saamenkielisiä joukossa ei ole. Tavoitetuista nuorista 215 eli 11 %:lla on muu äidinkieli kuin

suomi, ruotsi tai saame. Heidän katsotaan tässä raportissa olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Suurin yksittäinen ryhmä on somalinkieliset, joiden osuus on 3,8 %. Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi/finska 432 450 135 548 140 1705 ruotsi/svenska 43 0 0 36 0 79 saame/samiska 0 0 0 0 0 0 eesti/estniska 1 0 0 3 0 4 englanti/engelska 1 0 0 3 0 4 ranska/franska 1 0 0 1 0 2 saksa/tyska 0 0 0 0 0 0 somali/somaliska 62 0 0 15 0 77 venäjä/ryska 5 3 1 8 0 17 muu/annat 45 13 1 52 0 111 Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Taulukko 16, Tavoitettujen nuorten äidinkielet Suurin osa maahanmuuttajista on tavoitettu Etelä- ja Länsi-Suomen läänien alueilla, yhteensä 197 nuorta. Tämä on peräti 91,6 % koko maassa tavoitetuista maahanmuuttajataustaisista nuorista. Etsivän työparitoiminnan hankkeista 25 on ilmoittanut tavoittaneensa maahanmuuttajataustaisia nuoria. Näistä 25 etsivästä työparista 13 on Länsi-Suomessa, 8 Etelä-Suomessa ja Lapin ja Oulun lääneissä on kummassakin 2 hanketta. Etelä- ja Länsi-Suomessa kaksi työparia, Vantaan ja yksi Turun neljästä pareista, ovat keskittyneet toiminnassaan maahanmuuttajataustaisiin. Turussa kaikki etsivät työparit raportoivat, että tavoittamistaan nuorista enemmistö on maahanmuuttajataustaisia nuoria. Käytännössä tavoitetut maahanmuuttajataustaiset nuoret tulevat Helsingin ja Turun seuduilta (83 %). Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi, ruotsi, saame 475 450 135 584 140 1784 muu äidinkieli 115 16 2 82 0 215 Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi, ruotsi, saame 80,51 96,57 98,54 87,69 100,00 89,24 muu äidinkieli 19,49 3,43 1,46 12,31 0,00 10,76 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 17, Nuorten äidinkieli verrattuna kotimaiset kielet/muut kielet Maakunnittain tarkasteluna maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on suurin Varsinais-Suomen (40,61 %) ja Uudenmaan (27,8 %) maakunnissa. Oulun läänissä ei ole tavoitettu maahanmuuttajataustaisia nuoria lainkaan. suomi, ruotsi, saame muu äidinkieli yhteensä muun äidinkielen osuus maakunta/landskap Etelä-Karjala 66 1 67 1,49 Etelä-Pohjanmaa 158 1 159 0,63 Etelä-Savo 206 16 222 7,21 Itä-Uusimaa 32 2 34 5,88 Kainuu 12 0 12 0,00 Keski-Pohjanmaa 24 1 25 4,00

Keski-Suomi 88 3 91 3,30 Kymenlaakso 29 0 29 0,00 Lappi 135 2 137 1,46 Pirkanmaa 177 5 182 2,75 Pohjanmaa 19 2 21 9,52 Pohjois-Karjala 118 0 118 0,00 Pohjois-Pohjanmaa 128 0 128 0,00 Pohjois-Savo 126 0 126 0,00 Päijät-Häme 57 0 57 0,00 Satakunta 20 3 23 13,04 Uusimaa 291 112 403 27,79 Varsinais-Suomi 98 67 165 40,61 Kaikki yhteensä 1784 215 1999 10,76 4.4. Tavoitettujen nuorten taustatietoja Nämä tässä kuvatut tiedot ovat vain suuntaa antavia ja niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä. Tätä osiota kyselyssä kehitetään edelleen yhdessä etsivien työparien kanssa. Kyselyssä kartoitettiin etsiviltä työpareilta muita yleisiä taustatietoja tavoitetuista nuorista kuin edellä olleet. Koska etsiviä työpareja ei pyydetty etukäteen keräämään näitä tietoja, niin näiden tietojen vastausmäärät ovat muita tietoja selvästi alhaisemmat. Tämän takia "ei tietoa" vastausten osuus on korkea. Työpareilta kysyttiin seuraavia taustatietoja: Toiminta (Työ opiskelu) Toimeentulo Asuminen Jatkossa on myös lisättävä toimeentulovalikkoon vaihtoehtoja, koska nyt käytössä ollut määre ei ole riittävä kuvastamaan nuorten tilannetta riittävästi. Kaikista tavoitetuista nuorista opiskelijoita on 28 %. Työttöminä työnhakijana on 450 nuorta eli 22,5 %. Tämän lisäksi työttömiksi on kirjattu 16 % nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita nuoria, jos ei huomioida "ei tietoa" olevien osuus, on 21 %. Kyselyn vastauksissa tästä kohtaa puuttuvat tiedot 25 % osalta tavoitetuista nuorista, jota selittää edellä mainitun syyn lisäksi se, että osa nuorten asiakkuudesta etsivään työparin kanssa on niin alussa, että kartoitusta yhdessä nuoren kanssa ei ole vielä ehditty tehdä. Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 48 151 20 30 12 261 työssä käyvä 12 2 2 10 2 28 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 214 90 9 115 22 450 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 157 15 21 104 30 327 opiskelija 52 43 14 144 41 294 sairausloma 7 6 0 32 1 46 eläkkeellä 3 0 1 6 0 10 asevelvollisuus 7 0 0 4 0 11 kotona (lastenhoito) 2 0 0 1 5 8 muu 30 15 1 22 14 82 ei tietoa 58 144 69 198 13 482

Yhteensä 590 466 137 666 140 1999 Ilman "ei tietoa" olevien lukumäärä 532 322 68 468 127 1517 Taulukko 18, Tavoitettujen nuorten toiminta, kaikki tavoitetut nuoret Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 8,14 32,40 14,60 4,50 8,57 13,06 työssä käyvä 2,03 0,43 1,46 1,50 1,43 1,40 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 36,27 19,31 6,57 17,27 15,71 22,51 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 26,61 3,22 15,33 15,62 21,43 16,36 opiskelija 8,81 9,23 10,22 21,62 29,29 14,71 sairausloma 1,19 1,29 0,00 4,80 0,71 2,30 eläkkeellä 0,51 0,00 0,73 0,90 0,00 0,50 asevelvollisuus 1,19 0,00 0,00 0,60 0,00 0,55 kotona (lastenhoito) 0,34 0,00 0,00 0,15 3,57 0,40 muu 5,08 3,22 0,73 3,30 10,00 4,10 ei tietoa 9,83 30,90 50,36 29,73 9,29 24,11 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 19, Tavoitettujen nuorten toiminnan prosenttiosuudet, kaikki tavoitetut nuoret Tarkasteltaessa tuloksia, pois lukien "ei-tietoa" olevien määrä, voidaan todeta, että 30 % tavoitetuista nuorista on työttömiä työnhakijoita. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita, on 22 %. Länsi-Suomessa nuoria on kirjattu sairauslomalla olevaksi lähes 7 %, joka on selvästi enemmän kuin muissa lääneissä olevat vastaavat luvut. Itä-Suomen läänissä tavoitetuista nuorista lähes puolet on vielä peruskoulussa, joka kertoo myös siitä, että etsivässä työparitoiminnassa painotetaan yhteistyötä peruskoulun kanssa, kuten erityisesti esim. Mikkelin hankkeessa on tehty. Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 9,02 46,89 29,41 6,41 9,45 17,21 työssä käyvä 2,26 0,62 2,94 2,14 1,57 1,85 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 40,23 27,95 13,24 24,57 17,32 29,66 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 29,51 4,66 30,88 22,22 23,62 21,56 opiskelija 9,77 13,35 20,59 30,77 32,28 19,38 sairausloma 1,32 1,86 0,00 6,84 0,79 3,03 eläkkeellä 0,56 0,00 1,47 1,28 0,00 0,66 asevelvollisuus 1,32 0,00 0,00 0,85 0,00 0,73 kotona (lastenhoito) 0,38 0,00 0,00 0,21 3,94 0,53 muu 5,64 4,66 1,47 4,70 11,02 5,41 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 20, Tavoitettujen nuorten toiminta, ilman "ei tietoa" 4.4.1. Nuorten toimeentulo Nuorten toimeentuloa kysyttiin ensimmäistä kertaa ja saadun tuloksen perusteella sitä on kehitettävä yhdessä etsivien työparien kanssa. Kysymyksen asettelussa oli mahdollisuus antaa vain yksi vastaus/nuori. Tästä syystä tiedot puuttuvat 41 % tavoitetuista nuorista, joten tietoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Suurin osa nuorista saa toimeentulonsa opintotuesta, työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta tai vanhemmilta. Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä

palkka 15 1 1 17 2 36 työttömyysturva 122 29 5 54 7 217 lyhyt toimeentulo tuki 19 8 4 44 14 89 pitkäaikainen toimeentulotuki 149 13 0 48 12 222 opintotuki 45 18 10 47 15 135 vanhempien tuki 82 54 4 138 36 314 sairauspäiväraha 6 6 0 31 1 44 eläke 3 2 1 6 1 13 vanhempainetuudet 8 1 0 5 2 16 muu 26 8 1 41 13 89 ei tietoa 115 326 111 235 37 824 Kaikki 590 466 137 666 140 1999 Kaikki ilman ei tietoa 475 140 26 431 103 1175 Taulukko 21, Tavoitettujen nuorten toimeentulo Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä palkka 2,54 0,21 0,73 2,55 1,43 1,80 työttömyysturva 20,68 6,22 3,65 8,11 5,00 10,86 lyhyt toimeentulo tuki 3,22 1,72 2,92 6,61 10,00 4,45 pitkäaikainen toimeentulotuki 25,25 2,79 0,00 7,21 8,57 11,11 opintotuki 7,63 3,86 7,30 7,06 10,71 6,75 vanhempien tuki 13,90 11,59 2,92 20,72 25,71 15,71 sairauspäiväraha 1,02 1,29 0,00 4,65 0,71 2,20 eläke 0,51 0,43 0,73 0,90 0,71 0,65 vanhempainetuudet 1,36 0,21 0,00 0,75 1,43 0,80 muu 4,41 1,72 0,73 6,16 9,29 4,45 ei tietoa 19,49 69,96 81,02 35,29 26,43 41,22 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 22, Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, kaikki Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä palkka 3,16 0,71 3,85 3,94 1,94 3,06 työttömyysturva 25,68 20,71 19,23 12,53 6,80 18,47 lyhyt toimeentulo tuki 4,00 5,71 15,38 10,21 13,59 7,57 pitkäaikainen toimeentulotuki 31,37 9,29 0,00 11,14 11,65 18,89 opintotuki 9,47 12,86 38,46 10,90 14,56 11,49 vanhempien tuki 17,26 38,57 15,38 32,02 34,95 26,72 sairauspäiväraha 1,26 4,29 0,00 7,19 0,97 3,74 eläke 0,63 1,43 3,85 1,39 0,97 1,11 vanhempainetuudet 1,68 0,71 0,00 1,16 1,94 1,36 muu 5,47 5,71 3,85 9,51 12,62 7,57 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 23 Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, ilman "ei tieto" osuutta 4.4.2. Nuorten asuminen Tavoitettujen nuorten asumista kysyttiin myös ensimmäistä kertaa omana kysymyksenään, koska ensimmäisessä raportissa yksi nuorten ongelma on oman asunnon puute. Mutta samoin kuin edellä, nämä tiedot ovat vain suuntaa antavia, koska " ei tietoa" -vastauksien osuus on 32 %. Suurin osa tavoitetuista nuorista asuu vanhempiensa luona, mikä on luonnollista ottaen huomioon heidän

ikänsä. Kun tietoja tarkastellaan pois lukien "ei tietoa" -vastaukset, niin vanhempiensa luona asuvien nuorten määrä on 46,7 %. Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 184 89 33 266 64 636 omassa vuokra-asunnossa 116 48 16 164 34 378 omassa omistusasunnossa 17 1 1 5 0 24 kaverien luona 56 5 2 13 1 77 opiskelija-asunnossa 5 7 4 6 9 31 asunnoton 77 5 0 5 0 87 tukiasunnossa 16 4 2 13 0 35 laitoksessa 7 3 0 5 3 18 muu 44 4 1 26 1 76 ei tietoa 68 300 78 163 28 637 Kaikki 590 466 137 666 140 1999 Ilman ei tietoa 522 166 59 503 112 1362 Taulukko 24, Tavoitettujen nuorten asuinolot, kaikki Nuorten asumistarkastelussa Etelä-Suomen tilanne poikkeaa muista lääneistä useassa kohdassa. Vanhempiensa luona asuu 35 5 nuorista kun muissa lääneissä yli 50 % nuorista asuu vanhempiensa kanssa samassa kodissa (kts. taulukko 26). Etelä-Suomessa on myös selvästi enemmän asunnottomia nuoria (15 %) kuin muualla ja samoin kaverien luona asuvien nuorten osuus (11 %) on suurempi kuin muissa lääneissä. Etsivän työparitoiminnan hankkeista 18 on löytänyt asunnottomia nuoria, näistä seitsemän (7) hanketta on Uudenmaan maakunnan alueella. Asunnottomuus Helsingin ja Vantaan alueilla tavoitettujen nuorten ongelma, ja näissä kaupungeissa toimivat etsivät työparit painottavat myös tätä näkökulmaa työssään. Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 31,19 19,10 24,09 39,94 45,71 31,82 omassa vuokra-asunnossa 19,66 10,30 11,68 24,62 24,29 18,91 omassa omistusasunnossa 2,88 0,21 0,73 0,75 0,00 1,20 kaverien luona 9,49 1,07 1,46 1,95 0,71 3,85 opiskelija-asunnossa 0,85 1,50 2,92 0,90 6,43 1,55 asunnoton 13,05 1,07 0,00 0,75 0,00 4,35 tukiasunnossa 2,71 0,86 1,46 1,95 0,00 1,75 laitoksessa 1,19 0,64 0,00 0,75 2,14 0,90 muu 7,46 0,86 0,73 3,90 0,71 3,80 ei tietoa 11,53 64,38 56,93 24,47 20,00 31,87 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 25, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet, kaikki Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 35,25 53,61 55,93 52,88 57,14 46,70 omassa vuokra-asunnossa 22,22 28,92 27,12 32,60 30,36 27,75 omassa omistusasunnossa 3,26 0,60 1,69 0,99 0,00 1,76 kaverien luona 10,73 3,01 3,39 2,58 0,89 5,65 opiskelija-asunnossa 0,96 4,22 6,78 1,19 8,04 2,28 asunnoton 14,75 3,01 0,00 0,99 0,00 6,39 tukiasunnossa 3,07 2,41 3,39 2,58 0,00 2,57

laitoksessa 1,34 1,81 0,00 0,99 2,68 1,32 muu 8,43 2,41 1,69 5,17 0,89 5,58 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 26, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet ilman ei-tietoa Länsi-Suomen ja Oulun läänissä nuorten asuminen omassa vuokra-asunnossa on korkeampi kuin muissa lääneissä. Oulun läänissä myös opiskelija-asunnossa asuvien nuorten osuus on muita läänejä korkeampi; tätä selittänee mm. Oulun seudun suuret opiskelijamäärät suhteessa väestöön. 5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta 5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista Tavoitetuista nuorista 1455 on ohjattu ja sijoittunut toimenpiteisiin; tämä osuus on 73 % kaikista nuorista. Tämä luku seuraa sitä, miten nuoret ovat saaneet tarvitsemiaan julkisia palveluja. Tulos on hyvä ja se osoittaa, että etsivä työparitoiminta auttaa nuoria saavuttamaan palveluja.. Etelä- Suomen, Lapin ja Oulun lääneissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut yli 80 % tavoitetuista nuorista ja Lapissa on korkein sijoittumisosuus eli 87 %. Länsi-Suomen läänissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut 61,5 %. Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Suomi 590 490 100 Itä-Suomi 466 318 148 Lappi 137 120 17 Länsi-Suomi 666 410 256 Oulu 140 117 23 Yhteensä 1999 1455 544 Taulukko 27, Toimenpiteissä olevien nuorten määrät lääneittäin Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Suomi 590 83,05 16,95 Itä-Suomi 466 68,24 31,76 Lappi 137 87,59 12,41 Länsi-Suomi 666 61,56 38,44 Oulu 140 83,57 16,43 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 28, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet lääneittäin Kun tavoitettujen nuorten sijoittumista tarkastellaan maakunnittain, niin erot ovat merkittäviä. Nuorten sijoittumisesta toimenpiteisiin matalimmat kuvut ovat Etelä-, Keski- ja Pohjanmaan maakunnissa. Maakunnittain katsottuna näyttääkin siltä, että mitä useampi nuori on tavoitettu, sitä matalampi sijoitusluku on. Toisaalta esim. Pohjois-Karjalan matalaa sijoituslukua selittää yhden hankkeen tulokset. Itä-Uudellamaalla ja Kainuussa yli 90 % tavoitetuista on sijoittunut toimenpiteisiin. Tämän vertailun tuloksia tulee katsoa suhteessa myös siihen, missä kuussa vuonna 2008 etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä; tätä kuvaa taulukko 30. Maakunta Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Karjala 67 80,60 19,40 Etelä-Pohjanmaa 159 32,08 67,92

Etelä-Savo 222 71,62 28,38 Itä-Uusimaa 34 91,18 8,82 Kainuu 12 91,67 8,33 Keski-Pohjanmaa 25 76,00 24,00 Keski-Suomi 91 76,92 23,08 Kymenlaakso 29 89,66 10,34 Lappi 137 87,59 12,41 Pirkanmaa 182 71,98 28,02 Pohjanmaa 21 76,19 23,81 Pohjois-Karjala 118 43,22 56,78 Pohjois-Pohjanmaa 128 82,81 17,19 Pohjois-Savo 126 85,71 14,29 Päijät-Häme 57 80,70 19,30 Satakunta 23 69,57 30,43 Uusimaa 403 82,63 17,37 Varsinais-Suomi 165 64,85 35,15 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 29, Toimenpiteissä olevat nuoret maakunnittain, prosenttiosuudet Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Tammikuu 170 65,88 34,12 Huhtikuu 195 84,10 15,90 Toukokuu 204 82,35 17,65 Kesäkuu 392 72,96 27,04 Heinäkuu 164 78,66 21,34 Elokuu 658 75,23 24,77 Syyskuu 193 44,56 55,44 Lokakuu 23 65,22 34,78 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 30, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet hankkeen aloituskuukauden mukaan Tarkasteltaessa nuorten sijoittumista toimenpiteisiin hankkeen aloituskuukausittain on luonnollista, että mitä myöhemmin hanke on käynnistynyt, sitä matalampi on nuorten jatkosijoittumista kuvaava luku. Toisaalta jostain syystä tammikuussa alkaneilla hankkeilla on matala luku nuorten jatkoon sijoittumisesta. Sitä, johtuuko se esim. siitä, että alussa ei vielä ole tilastoitu näitä asioita, ei voi kyselyn vastauksista päätellä. Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Tammi-kesäkuu 961 75,96 24,04 Heinä- 1038 69,85 30,15 Yhteensä 1999 72,79 27,21 Taulukko 31, Nuorten sijoittuminen hankkeiden aloituskuukauden mukaan 5.2. Toimenpiteet Tavoitettuja nuoria, jotka on ohjattu ja jotka ovat sijoittuneet eri toimenpiteisiin -vertailu osoittaa, että monille nuorista tarvitaan apua useammalta eri taholta samanaikaisesti. Toimenpiteitä tarvitaan usein enemmän kuin 1/nuori. Siinä, miten etsivät työparit ovat kirjanneet nuorille tarjottavia

toimenpiteitä, on eroja. Osa työpareista kirjaa ylös sen tahon tai toimenpiteen, johon nuorelle saadaan ensisijainen asiakkuus, toiset työparit kirjaavat kaikki ne toimenpiteet, joista luodaan samanaikainen palvelukokonaisuus nuorelle hänen tuen tarvettaan vastaavasti. Toisaalta toimenpiteiden dokumentointiin vaikuttaa sekin, minkä ikäisiä suurin osa tavoitetuista nuorista on. Tätä kuvastaa esimerkiksi Itä-Suomen etsivän työparitoiminnan toimenpidevalikoiman erilaisuus suhteessa muihin lääneihin. Lisäksi toimenpiteen toteutumiseen (ja siten myös kirjaamiseen) vaikuttaa se, miten paikkakunnilla on nuorille palveluja tarjolla. Johtopäätöksenä voi todeta, että kaikkien läänien alueilla eniten nuoria ohjattiin te-toimistojen asiakkuuteen, nuorten työpajoille, koulutukseen tai takaisin kouluun tai opiskeluun. Etelä-Suomen läänissä sosiaalitoimen palveluihin on ohjattu muita läänejä enemmän. Taustalla voi olla, että muihin lääneihin verrattuna asunnottomuus oli tavoitettujen nuorten keskuudessa etelässä korkea. Ajankohtainen keskustelu tyttöjen kasvavista mielenterveysongelmista on myös luettavissa toimenpiteissä; tytöistä 7 % on ohjattu mielenterveyspalveluihin. Alueiden väliset erot ovat terveyspalveluihin ohjaamisessa merkittävät ja Oulun läänissä nuoria on ohjattu niihin muita läänejä enemmän. Vertailtaessa tytöille ja pojille tarjottuja toimenpiteitä erottuu, että pojat tarvitsevat tyttöjä useammin nk. aktivointitoimenpiteitä kun taas tytöt sijoittuvat poikia useammin koulutukseen. Myös nuorten työpajatoimintaan ohjatuista nuorista pojat ovat enemmistönä. Nuorten työpajatoimintaan on sijoittunut kaikkiaan 270 nuorta eli 18 % toimenpiteisiin ohjatuista ja sijoitutetuista nuorista. Työhallinnon palveluihin on ohjattu 387 nuorta eli 26 % nuorista, joista taas edelleen nuoria on ohjattu työpajoille. Koulutukseen on ohjattu 335 nuorta eli 23 % jatkosijoitetuista. Tarjottujen toimenpiteiden lukumääristä voi päätellä, että suuri osa tavoitetuista nuorista tarvitsee erilaisia tukipalveluja, joilla vahvistetaan heidän valmiuksiaan ennen kuin he ovat valmiita jatkamaan koulutukseen tai työelämään. Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä mielenterveystoimisto 32 4 7 19 20 82 nuorisotoimi 16 77 4 19 16 132 opiskelu 135 57 14 87 43 336 oppisopimuskoulutus 13 2 3 3 4 25 poliisi/ 9 4 1 0 0 14 päihdekuntoutus 22 7 1 11 0 41 sosiaalitoimi 111 12 20 27 15 185 terveyskeskus 14 5 1 2 12 34 työpaja 141 24 17 65 25 272 te-toimisto 149 100 28 80 36 393 työhön 23 3 1 26 20 73 muu 120 67 58 83 15 343 velkaneuvonta 23 5 0 5 4 37 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 10 11 1 24 3 49 nuori kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä 14 4 5 26 4 53 Yhteensä 832 382 161 477 217 2069 Taulukko 32, Toimenpiteiden määrä, joihin nuoria on ohjattu

Toimenpiteet työvoimatoimisto 18,99 muu opiskelu 16,58 16,24 työpaja 13,15 sosiaalitoimi 8,94 nuorisotoimi 6,38 mielenterveystoimisto työhön 3,53 3,96 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä nuori kieltäytyy toimenpiteestä päihdekuntoutus velkaneuvonta terveyskeskus oppisopimuskoulutus poliisi/ 2,56 2,37 1,98 1,79 1,64 1,21 0,68 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 Prosenttiosuus Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä mielenterveystoimisto 3,85 1,05 4,35 3,98 9,22 3,96 nuorisotoimi 1,92 20,16 2,48 3,98 7,37 6,38 opiskelu 16,23 14,92 8,70 18,24 19,82 16,24 oppisopimuskoulutus 1,56 0,52 1,86 0,63 1,84 1,21 poliisi 1,08 1,05 0,62 0,00 0,00 0,68 päihdekuntoutus 2,64 1,83 0,62 2,31 0,00 1,98 sosiaalitoimi 13,34 3,14 12,42 5,66 6,91 8,94 terveyskeskus 1,68 1,31 0,62 0,42 5,53 1,64 työpaja 16,95 6,28 10,56 13,63 11,52 13,15 te-toimisto 17,91 26,18 17,39 16,77 16,59 18,99 työhön 2,76 0,79 0,62 5,45 9,22 3,53 muu 14,42 17,54 36,02 17,40 6,91 16,58 velkaneuvonta 2,76 1,31 0,00 1,05 1,84 1,79 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 1,20 2,88 0,62 5,03 1,38 2,37 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 1,68 1,05 3,11 5,45 1,84 2,56 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 33, Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu, prosenttiosuudet Tiedot Kaikki Naiset Miehet mielenterveystoimisto 3,96 6,23 2,79 nuorisotoimi 6,38 7,51 5,80