TAPAUS: Nuuska urheilun toimintaympäristössä
ESITYKSEN ETENEMINEN 1. Johdanto selvitykseen 2. Aineisto 3. Tulokset
1. JOHDANTO SELVITYKSEEN
SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Nuuskan käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa. Nuorille nuuska kulkeutuu kavereiden kautta. (Puupponen et al. 2017). Joukkueurheilulla ja nuuskan käytöllä yhteys (Piispa 2017, Mattila et al. 2012). Nuuskaa tuodaan matkustajatuontina pohjoisen rajan kautta sekä matkustajalautoilta (Salminen et al. 2017).
TUTKIMUSKYSYMYKSET 1.Miten nuuska liikkuu nuorten keskuudessa ja urheilun toimintaympäristössä? 2. Miten nuuskan välittämiseen ja käyttöön urheilun toimintaympäristössä suhtaudutaan? Kenen tulisi puuttua nuuskan välittämiseen sekä nuorten nuuskan käyttöön? 3. Miten nuuskan käyttöön on yritetty puuttua urheilun toimintaympäristössä? Millaisia käytäntöjä on tällä hetkellä olemassa, miten käytännöt ovat toimineet ja mitkä asiat on koettu haasteiksi?
MAANTIETEELLISET RAJAUKSET Pääkaupunkiseutu ja Oulun seutu valittiin selvitykseen aiempaan tietoon perustuen. Molempien sijainti nuuskan maahantuonnin kannalta olennainen. (Salminen et al. 2017.) Maantieteelliseen rajaukseen vaikutti myös tarve löytää useampi tarpeeksi iso vaikutusalue, joista urheilujoukkueita oli mahdollista saada mukaan.
TOTEUTUS 1/2 Selvitys toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Selvitys toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Selvitykseen valittiin kolme joukkueurheilulajia, jotka olivat jalkapallo, jääkiekko ja salibandy. Tavoitteena oli saada kattavasti mukaan lajien kaikki toimintatasot.
TOTEUTUS 2/2 Selvityksessä oltiin kiinnostuneita alaikäisten nuuskankäytöstä. Mukaan otettiin vanhimmat saatavilla olevat alaikäiset ikäryhmät. Selvityksen ytimeksi valikoitui C- ja B-juniori-ikäluokat, eli 16 17- vuotiaat nuoret. Selvitykseen haastateltiin nuoria, heidän vanhempiaan, valmentajiaan tai joukkueenjohtajiaan sekä seurojen ja liittojen toimihenkilöitä.
2. AINEISTO
AINEISTONKERUU Aineistonkeruu toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina, sekä vanhemmille tehdyllä verkkokyselylomakkeella. Pelaajien haastattelut tehtiin ryhmähaastatteluina ja muut haastattelut yksilöhaastatteluina. Haastattelut toteutettiin urheiluympäristöissä. Liittojen ja seurojen toimistoilla, sekä joukkueiden harjoitusten yhteydessä urheiluhalleilla.
AINEISTO Kolme liittoa Liittojen toimihenkilöt Kuusi seuraa Toiminnanjohtajat, Valmennuspäälliköt, Lajivastaavat ja Seurajohtajat Kuusi joukkuetta Valmentajat / Joukkueenjohtajat Pelaajat Vanhemmat
3. TULOKSET
HAASTATELLUT NUORET Nuoret olivat pääosin urheiluun tavoitteellisesti suhtautuvia nuoria. Nuuskaa nuorista käytti ainoastaan yksittäiset henkilöt. Nuoret puhuivat nuuskasta ja sen välittämisestä avoimesti.
NUUSKA KULKEUTUU NUORILLE Sosiaalisen median, kavereiden ja vanhempien veljien kautta. Nuuska liikkuu kaveripiireissä, mutta nuorempien suuntaan määrät vähenevät. Nuuskaa koetaan olevan helppoa saada. Alaikäisyys ei ole ongelma. Oulun seudulla nuuskan hakeminen suoraviivaisempaa kuin pääkaupunkiseudulla.
ALAIKÄSYYS, EI SE OO MINKÄÄN NÄKÖINEN ESTE NUUSKAN SAAMISELLE. - JÄÄKIEKONPELAAJA, PÄÄKAUPUNKISEUTU NO SAMANIKÄSTEN TAI VANHEMPIEN KAVEREIDEN KAUTTA VOI SAADA JOS HALUAA. - JALKAPALLONPELAAJA, OULUN SEUTU NO AIKA PALJON NÄKEE TUOLLA IHAN SOSIAALISESSA MEDIASSA. ILMOITETAAN JA KYSYTÄÄN JA JULKISESSA KYSELYSSÄ, KYSYY JOTKUT ETTÄ KELLÄ ON MYYDÄ JA MYYVÄT SIELLÄ. - SALIBANDYNPELAAJA, OULUN SEUTU
ASENNOITUMINEN NUUSKAAN Useimmat kokevat että nuuska sopii urheilijalle, ns. urheilijan päihde. Ei tarkkaa tietoa nuuskan terveyshaitoista, kuten esimerkiksi tupakan vaikutus hapenottokykyyn. Ollaan paljon mielikuvien varassa. Jopa positiivisia mielikuvia nuuskan vaikutuksista. Virallisesti nollatoleranssi nuuskaan kaikessa urheilutoiminnassa. Nuuskaan puuttuminen jäänyt levon, ravinnon ja älylaitteiden varjoon. Pääosa vastanneista korosti yhteistä vastuuta; joukkueet, koti ja koulu.
NIINKUN SILLEEN JÄÄ SELLANEN MIELIKUVA, ET NUUSKA EI OLIS NII VAARALLISTA, VAIKKA EIHÄN SE TÄYSIN TOTTA OOKKAAN. - JALKAPALLONPELAAJA, PÄÄKAUPUNKISEUTU NO SANOTAAN, ET JOS JOKU TUPAKOI TAI KÄYTTÄÄ NUUSKAA, NIIN SIT KÄYTTÄKÖÖT MIELUUMMIN NUUSKAA, MUT EI SE KELLEKKÄÄN NIINKUN HYVÄKS OO TIETENKÄÄN, KUTEN MITKÄÄN MUUTKAAN AINEET. - JALKAPALLOVALMENTAJA, PÄÄKAUPUNKISEUTU
NUUSKATTOMUUDEN EDISTÄMINEN 1/2 Nuuskattomuuden edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä seuroissa ja joukkueissa ei varsinaisesti ollut. Seurojen säännöissä nuuskankäyttö kyllä kielletään kautta linjan. Nyt joukkueissa tahtotila, että käyttöä ei sallita, mutta käytännön nuuskatapauksista ei toistaiseksi kokemusta yhdessäkään joukkueessa.
NUUSKATTOMUUDEN EDISTÄMINEN 2/2 Iso ero vapaaehtoisuuteen ja työsuhteeseen perustavassa valmentamisessa. Valmentajat toimivat vaihtelevista lähtökohdista, joten valmentajien toimintaa pitää tukea. Valmentajan merkitys esikuvana ja kulttuurin luomisessa nähtiin isona kautta linjan. Johdonmukaisuus oman toiminnan ja kieltämisen välillä tärkeä urheilutoiminnassa mukana olevilla aikuisilla koettiin tärkeäksi.
SE ON VALMENTAJASTA SIT TAAS KIINNI, ET JUST KUN HÄN ON PELANNUT ERI SEURAS KUN ME KOLME TÄHÄN ASTI, NIIN SE ON IHAN TÄYSIN VALMENTAJASTA JA SEURASTA, YHTEISESTÄ SOPIMUKSESTA KIINNI ET MITEN SE MENEE SE NUUSKANKÄYTÖN KAA. ET JOTKUT VALMENTAJAT ON TIUKEMPII KUN TOISET JA JOTKUT ANTAA SEN TÄYSIN TAPAHTUA JA JOTKUT PITÄÄ SITÄ IHAN NORMAALINA. - JÄÄKIEKONPELAAJA, PÄÄKAUPUNKISEUTU
NUUSKAN KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN Nuoret yleisesti sitä mieltä, että nuuskasta voisi olla enemmän tietoa ja puhetta urheilun alueella. Nyt käytännössä tieto tulee koulun kautta. Kieltoja, valistusta ja kampanjoita yksinään ei koettu toimiviksi käytännöiksi. Keskustelukulttuurin luominen nuorten kanssa tärkeää. Lajin sisäisten esikuvien merkitys, sillä jos esikuvat käyttävät ja pelaavat lajin huipulla, nuori tekee johtopäätökset. Tämä vesittää valistustyön sanomaa.
PUUTUTAAN SIELTÄ SISÄLTÄPÄIN AJOISSA ASIOIHIN. ET EI UHMATA ET ÄLÄ JUO ALKOHOLIA KUN SIELTÄ SIT SAATTAA TULLA ETTÄ JUONPAS. ET MIELUMMIN OHJATAAN NÄIN JA NÄIN. - SEURAN EDUSTAJA, JALKAPALLO, PÄÄKAUPUNKISEUTU
Pesäpalloseura otti tiukan linjan nikotiinituotteisiin nuuskan käyttöä kitketään junioreilta ja yleisöltä (Yle 11.1.2019).
KIITOS!
LÄHTEET Salminen, P., Fonselius, R., & Ollila, E. (2017). Uusi tupakkalaki tuli miten kävi nuuskan maahantuonnin? Yhteiskuntapolitiikka (82) 2017:1 Puupponen, M., Ruokolainen, O., Ollila, H., & Seppänen, J. (2017). Savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden aloittamisalttius, käyttö ja hankinta sekä suhtautuminen tekstivaroituksiin nuorilla keväällä 2016. Tutkimuksesta tiiviisti: 2017/1. Piispa, M. (2017). Sammuuko savuke, nouseeko nuuska. Tutkimus yläkouluikäisten tupakkatuotteisiin liittyvistä mielikuvista ja kokemuksista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Mattila, V. M., Raisamo, S., Pihlajamäki, H., Mäntysaari, M., & Rimpelä, A. (2012). Sports activity and the use of cigarettes and snus among young males in Finland in 1999-2010. BMC public health, 12(1), 230. Yle (11.1.2019) https://yle.fi/uutiset/3-10592432