PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 27.6.2007 LSU 2006 Y 976 (113) ASIA HAKIJA Lihasikalan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Ismo ja Kimmo Ranta Nilkku Oy Märsyläntie 120 69100 Kannus ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Uusi lihasikala tulee sijoittumaan Kannuksen kaupungin Mutkalammin kylään tilalle Huhtakangas RN:o 11:39. Lihasikalan pohjapinta ala tulee olemaan noin 2 370 m 2. Lihasikalaan tulee kahdeksan osastoa, 16 karsinaa/osasto ja 12 lihasikaa/karsina. Lihasikapaikkoja tulee yhteensä olemaan 1 536. Uuden sikalan yhteyteen rakennetaan 2 800 m³:n kokoinen altapäin täytettävä lietesäiliö. Lisäksi hakija on vuokrannut 550 m³ lietetilavuutta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 26.10.2006. Hakemusta on täydennetty 26.2.2007 ja 23.4.2007. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 1 000 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT Koska kyseessä on uusi toiminta, sillä ei ole aikaisempia lupia. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19
2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Lihasikalan lähiympäristö on maa ja metsätalousvaltaista. Pohjois ja länsisuunnalla sikala rajoittuu metsäalueeseen ja itäsuunnalla Märsyläntiehen. Lihasikalan välittömässä läheisyydessä, noin 90 metrin etäisyydellä etelään, sijaitsee yhden osakkaan emakkosikala, josta porsaat siirretään nyt rakennettavaan lihasikalaan loppukasvatukseen. Kannuksen kaupungin kaavoitusja ympäristönsuojelulautakunta on 2.7.1997 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Lupa on myönnetty 165 emakolle ja 93 liha/siitossialle. Emakkosikalan yhteydessä on 603 m³:n ja 1600 m³:n kokoiset lietesäiliöt. Lähin asuinrakennus sijaitsee lihasikalasta noin 90 metrin ja lietesäiliöstä noin 160 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Väliin jää hakijan omistuksessa olevaa kangasmetsää. Asuinrakennus on ollut asumattomana noin 15 vuotta. Lähin seuraava asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä kaakkoon. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita. Lähimpään vesistöön, Kärkisojaa, on etäisyyttä noin 120 metriä. Toiminta sijoittuu Kärkisojan valuma alueelle (52.006). Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Iso Hannin I luokan pohjavesialue (1021 702), sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä pohjoiseen. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lihasikalan pohjapinta ala tulee olemaan noin 2 370 m 2. Sikalaan tulee kahdeksan osastoa, jossa 16 karsinaa/osasto ja 12 lihasikaa/karsina. Lihasikalassa tulee olemaan yhteensä enintään 1 536 lihasikapaikkaa. Lihasikalaan sijoitetaan myös toimisto, taukohuone, pukeutumistilat, rehukeskus ja kuivikevarasto. Porsaat tuodaan loppukasvatukseen viereisestä emakkosikalasta noin 25 kiloisina. Toiminta on suunniteltu aloitettavan tammikuussa 2008. Toiminta tuottaa sianlihaa noin 400 000 kiloa vuodessa. Käyttövesi otetaan Mutkalammin kylän omasta vesiosuuskunnasta. Sikalaan tulee koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. Lihasikalan lanta käsitellään lietelantana. Lanta poistetaan imulannan poistomenetelmällä ja varastoidaan sikalan eteläpäädyn lounaispuolelle rakennettavassa 2 800 m³:n kokoisessa altapäin täytettävässä lietesäiliössä. Lietesäiliön pohja tiivistetään soralla (min 150 mm) ja valetaan teräsbetonivalulla (120 mm). Säiliö toteutetaan 3,7 metrin betonielementeillä ja säiliö varustetaan 1,3 metrin korkuisella suojaverkolla. Lietelannan varastotilaa tulee olemaan myös kuiluissa noin 295 m³. Hakija on lisäksi vuokrannut 550 m³ lietelannan varastotilaa Kyösti Isohannin lietesäiliöstä, joka sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä sikalasta. Hakijalla on käytettävissä yhteensä noin 3 645 m³ lietteen varastointitilaa. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa peltoa 48 hehtaaria. Lisäksi hakija on laatinut yhteensä 156 hehtaaria kattavat lannan luovutussopimukset. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromut ja pilaantuneet rehut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle. Sikalan sosiaalitilojen jätevedet ja sikalan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla ei tule sijaitsemaan polttoainesäiliöitä. Liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä.
3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lihasikala ja lietesäiliö suunnitellaan ja rakennetaan niin, että niistä syntyvät päästöt ympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Hakemuksen mukaan sikalan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Lannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Lannan levitys tapahtuu pääosin käyttämällä urakointia, joka nopeuttaa lannan kuljettamista ja pellon muokkausta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 12.3 10.4.2007. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kannuksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Asematie 1. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Kannuksen kaupungintalolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kannuksen kaupunginhallitukselta, valvontalautakunnalta sekä sosiaali ja terveyslautakunnalta. Hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lisäksi tieto hakemuksen vireillä olosta on julkaistu 15.3.2007 Lestinjokilaakso lehdessä. Tarkastus Lihasikalan ja lietesäiliön tulevalla sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 19.4.2007. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kannuksen kaupungin perusturvalautakunta on 30.3.2007 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa päättänyt esittää lausuntonaan puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä Ismo ja Kimmo Ranta Nilkku Oy:lle sikalan sijoittamiseen ehdolla, että mikäli lietesäiliöstä aiheutuu ärsyttävässä määrin hajuhaittoja sikalan ympäristön asutukselle, tulee lietesäiliö kattaa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu perusturvalautakunnan lausunnon johdosta 19.4.2007 tarkastuskäynnin yhteydessä. Hakija ei katsonut tarpeelliseksi antaa lausunnosta vastinetta.
4 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Ismo ja Kimmo Ranta Nilkku Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalan toiminnalle Kannuksen kaupungin Mutkalammin kylään tilalle Huhtakangas RN:o 11:39 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristölupa myönnetään enintään 1 536 lihasian kasvattamiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lihasikalan pohjarakenteet ja lietesäiliön rakenteet Lihasikalan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja lietteen johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön antamien ohjeiden mukaisesti (MMM RMO C4). Lietelanta ja toiminnassa muodostuvat jätevedet tulee varastoida lietesäiliöissä. Lietelannan 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3 072 m³. Kun lisäksi huomioidaan jäte ja sadevedet, tulee varastotilaa olla käytettävissä vähintään 3 500 m³. Uusi lietesäiliö tulee olla toimintavalmis ennen lihasikalan käyttöönottoa. Lietesäiliö tulee rakentaa niin, että se on mahdollista myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön lastausalue tulee olla tiivispohjainen, esimerkiksi asfaltoitu. Lietesäiliöt, myös vuokrasäiliö, tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. 2. Lannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 140 hehtaaria. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannanlevityssopimuksen tehneet ovat tietoisia, miten lanta tulee kulloinkin voimassa olevien asetuksen ja ehtojen mukaan levittää. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen.
5 Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Pohjavesialueella sijaitsevilla pelloilla ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Päästöt ilmaan Lihasikalan ilmastointi tulee olla koneellinen ja optimoitavissa. Hormit tulee sijoittaa harjalle mahdollisimman korkealle harjan yläpuolelle. Liete tulee poistaa imupoistomenetelmällä riittävän usein. Sikojen ruokinta tulee olla optimoitua ja sikala tulee pitää siistinä puhdistamalla kulkuväylät ja eläinten siirron jälkeen tyhjilleen jäävät karsinat riittävän usein. Uusi lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja se tulee täyttää altapäin. Lietesäiliöiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Asuinrakennuskiinteistöihin rajoittuvien peltojen lannan multaus tulee tapahtua neljän tunnin kuluessa levityksestä (alle 50 metrin etäisyydellä). Levitettäessä lietelantaa oraille, tulee levityksen tapahtua joko sijoitustai letkulevityslaitteistolla. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tilalla tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivis, jäähdytettävissä oleva raatokontti tai muu vastaava raatojen säilytykseen tarkoitettu tila. Kontin desinfiointi ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.
6 6. Toiminnan muu tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa lihasikalan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Tulokset tulee liittää kirjanpitoon. Toimintaa koskeva kirjanpito, uudet ja muuttuneet lannan levityssopimukset on vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähetettävä valvontaviranomaiselle. 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee lihasikalan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 8. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa valvontaviranomaiselle lihasikalan käyttöönotosta. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on lihasikalan toimintaa koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että toiminta tulee sijaitsemaan alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen katsotaan tavanomaiseksi. Lihasikalan lähiympäristö on pääosin peltoa ja metsää. Viereisellä kiinteistöllä, noin 90 metriä etelään, sijaitsee yhden osakkaan 165 emakon ja 93 liha/siitossian kokoinen sikala. Kannuksen kaupunki on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan vuonna 1997. Lihasikalan ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon viereisellä kiinteistöllä
7 sijaitsevan emakkosikalan toiminta. Toimintojen yhteisvaikutusta ympäristöön hajuhaittojen osalta on tarkasteltu yhdessä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä pohjoissuunnalla. Asuinrakennus ei ole ollut asuinkäytössä 15 vuoteen. Lihasikalan ja asuinrakennuksen väliin jää hakijan omistama puustoalue. Uusi lietesäiliö rakennetaan noin 160 metrin etäisyydelle kyseisestä lähimmästä asuinrakennuksesta. Lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja se tulee täyttää alta päin. Lietesäiliö tulee rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella, kuten esimerkiksi peltikatteella, mikäli toiminnasta muodostuu nyt etukäteen arvaamattomia hajuhaittoja. Lihasikalan ja lietesäiliön ympäristö tulee pitää siistinä viihtyisyysnäkökohtiin perustuen. Lihasikalan ympäristön kulkutiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja lietesäiliön lastausalue tulee olla tiivis ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden käytössä tulee olla huolellinen. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että lihasikalan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölupa myönnetään lihasikalan enimmäislihasikapaikkojen mukaisesti. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Lihasikalan pohjarakenteet, lietelannan ja jätevesien johtamiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen lietelannan varastotilavuus katsotaan riittäväksi, kun huomioidaan vuokrasäiliö sekä lihasikalan syvät kuilurakenteet. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Rakentamalla piha alueet ja lietesäiliön lastausalue tiiviiksi ehkäistään maaperän liettyminen ja siitä aiheutuva epäsiisteys. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari 11 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä tarpeellisia määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jättämällä lannalla tai muulla orgaanisella lannoitteella käsittelemättömät vyöhykkeet kaivojen ympärille on määrätty samasta syystä. (lupamääräys 2) Kattamalla lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja täyttämällä uusi lietesäiliö alta päin vähennetään siitä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa.
8 Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden ja eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Uusi lietesäiliö on määrätty rakennettavaksi siten, että se on mahdollista kattaa kiinteällä katteella, mikäli toiminnasta myöhemmin aiheutuu nyt ennalta arvaamattomia hajuhaittoja. Myös optimaalisella ilmastoinnilla ja ruokinnalla sekä lannan tehokkaalla multauksella vähennetään sekä eläinsuojasta että lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 3) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Lihasikalan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 7) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
9 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2017 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kannuksen kaupunginhallitus Kannuksen kaupungin valvontalautakunta
10 Kannuksen kaupungin perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kannuksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Lestinjokilaakso lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.