Tuloverotukseen muutoksia 2015 Ansiotulojen valtion tuloveroasteikko vuonna 2015 Hallitus esittää (He 122/2014), että tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa alennettaisiin 000 eurosta 90000 euroon. Lisäksi asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtäisiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja noin 1,5 prosentilla. Verotettava ansiotulo, euroa 16 500 24 700 24 700 40 300 40 300 71 400 71 400 90 000 90 000- Vero alarajan kohdalla, euroa 8,00 541,00 3 271,00 9 957,50 15 491,00 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 6,5 17,5 21,5 29,75 31,75 Pääomatulot Pääomatulojen verotusta muutettaisiin alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40000 eurosta 30000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin. Pääomatulon alempi verokanta säilyy nykyisessä 30 prosentissa. Perusvähennys Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2930 eurosta 2970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennettaisiin 19 prosentista 18 prosenttiin. Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 2 970 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 800 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 11 000 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 19 500 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 24 900 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 21 500 euron vuosituloille. Työtulovähennys Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1010 eurosta 1025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin.
Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,2 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 119 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatettaisiin korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,37:stä 1,39:ään ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin. Lapsivähennys Verotuksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön lapsivähennys verovuosina 2015-2017. Vähennys myönnettäisiin alaikäisen lapsen huoltajalle. Vähennysoikeus määräytyisi verovuoden viimeisen päivän huoltosuhteiden mukaan. Vähennyksen määrä olisi 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Vähennys laskettaisiin enintään neljän lapsen perusteella. Yksinhuoltajalle vähennys myönnettäisiin kaksinkertaisena. Lapsivähennys olisi verosta tehtävä vähennys. Vähennyksen määrä pienenisi 1 prosenttia verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 36 000 euroa ylittävältä osalta. Puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä saadaan, kun tuloista vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Asuntolainan korkovähennys Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vähennyskelpoinen määrä olisi 65 prosenttia vuonna 2015, 60 prosenttia vuonna 2016, 55 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018. Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennettaisiin kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon. Osan verovuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennettäisiin 55 euron sijasta 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti. Omavastuuosuuden korotuksen vuoksi työsuhdematkalipun verovapautta muutettaisiin siten, että työsuhdematkalippu olisi verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa ylittävältä osalta 3400 euroon asti. Edustusmenojen vähennyskelpoisuus Edustusmenojen määrästä 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista menoa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa.
Elokuvatuottajalle myönnetty tuotantotuki Kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetyn tuotantotuen verovapaus elinkeinotulon verotuksessa poistettaisiin. Osuuskunnan jakama ylijäämä Hallitus esittää (He 130/2014), että osuuspääoman korosta eli osuuskunnan saadusta ylijäämästä 25 prosenttia olisi jatkossa veronalaista pääomatuloa tai yritystuloa 2500 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa olisi 85 prosenttia ja veronalaista yritystuloa 75 prosenttia. Osuuspääoman korko voisi tietyissä tilanteissa olla myös ansiotuloa. Osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa pidettäisiin verotuksessa pääsääntöisesti osuuskunnasta saatuna ylijäämänä. Osuuskunnan vähennyskelpoista ylijäämää rajattaisiin sekä vähennykseen oikeutettujen osuuskuntien että vähennyskelpoisen määrän suhteen. Perintövero ja lahjavero Hallitus esittää (He 123/2014), että perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja muutettaisiin korottamalla veroprosentteja kaikissa asteikkojen portaissa yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Väliaikaisena säädetty ylin asteikkoporras säädettäisiin pysyväksi 2016 lukien. Kohtuuttomien veroseuraamusten estämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että kumulointitilanteessa lain voimaantulon jälkeen saadun perinnön ja lahjan verotuksessa aikaisemmin saadun lahjan perusteella vähennettävä määrä laskettaisiin uusien lahjaveroasteikkojen mukaan. Perintöveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: arvo euroina 20 000 40 000 40 000-60 000 60 000-200 000 200 000-1 700 3 900 23 500 159 500 8 11 14 17 20 Perintöveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: arvo euroina
20 000 40 000 40 000-60 000 60 000-4 300 9 300 319 900 21 27 33 36 Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: arvo euroina 4 000-17 000 17 000-50 000 50 000-200 000 200 000-1 140 4 770 25 770 161 770 8 11 14 17 20 Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: arvo euroina 4 000-17 000 17 000-50 000 50 000-2 830 11 740 325 240 21 27 33 36 Välilliset verot Autovero Hallitus esittää autoverolakiin (He 125/2014) muutoksia, joiden mukaan takseille myönnettävä autoveron alennus poistettaisiin vuoden 2015 alusta. Isojen erikoisvarusteltujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet kuitenkin säilytettäisiin ennallaan. Maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus ehdotetaan pois-tettavaksi. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on hankittu ennen lain voimaantuloa, koskisi kuitenkin vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika. Siten ajoneuvo, joka on rekisteröity muuttajan käyttöön tai jonka hankinnasta on tehty sitova ostosopimus ennen lain voimaantuloa, olisi edelleen oikeutettu veronalennukseen, jos muutto Suomeen tapahtuu viimeistään vuoden 2017 lopussa. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Oikeutta käyttää ulkomailla rekisteröityä työnantajan tai ammatinharjoittajan ajoneuvoa Suomessa väliaikaisesti veroa suorittamatta laajennettaisiin.
Oikeus väliaikaiseen käyttöön olisi myös työntekijän tai ammatinharjoittajan perheellä. Henkilön perheeseen katsottaisiin kuuluvan hänen kanssaan yhteisessä taloudessa asuva aviopuoliso sekä heidän naimattomat lapsensa. Aviopuolisoon rinnastettaisiin työntekijän kanssa avioliittoa solmimatta yhteisessä taloudessa avioliiton omaisissa olosuhteissa jatkuvasti elävä henkilö. Ajoneuvon lyhytaikaista verotonta käyttöoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että Suomessa vakinaisesti asuva luonnollinen henkilö saisi käyttää omaa tarvetta varten väliaikaisesti maahantuomaansa ajoneuvoa veroa suorittamatta yhtäjaksoisesti enintään 14 päivän ajan kerran kalenterivuodessa. Tällainen lyhytaikainen käyttö edellyttäisi, että ajoneuvo on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Ajoneuvoa voisivat Suomessa käyttää myös muut samaan perheeseen kuuluvat henkilöt. Ajoneuvosta olisi annettava Tullille käyttöönottoilmoitus ennen käytön aloittamista Suomessa. Autoveron vientipalautuksille ehdotetaan maksettavaksi korkoa silloin kun määräaikaiseen käyttöön tuotu ajoneuvo viedään pysyvästi pois Suomesta. Ajoneuvovero Hallitus esittää ajoneuvoverolakiin (He 124/2014) muutoksia, joiden mukaan henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästöihin perustuvaa vuotuista ajoneuvoveron perusveroa korotettaisiin verotuottojen lisäämiseksi ja veron ohjausvaikutuksen parantamiseksi. Korotuksen suuruus olisi päästötason mukaan 12-69 euroa vuodessa. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä autolla vero nousisi noin 60 euroa vuodessa. Korotus lievästi painottuisi keski- ja suuripäästöisiin autoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Laissa on kuitenkin 12 kuukauden siir-tymäaika, joten korotettua veroa kannettaisiin vasta vuoden 2016 veropäiviltä. Korotettua veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin verovelvollisille jo vuoden 2015 aikana. Energiaverotus Hallitus esittää muutoksia energiaverotusta koskevaan lainsäädäntöön (He 128/2014): Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä yleisen veroluokan sähkön veroa korotettaisiin vuoden 2015 alusta. Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa korotettaisiin 0,84 senttiä litralta ja dieselöljyn 0,95 senttiä litralta. Korotus nostaisi moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa noin sentin litralta ja dieselöljyn 1,2 senttiä litralta, kun otetaan huomioon arvonlisäveron vaikutus. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset polttoainekustannukset nousisivat noin 13 eurolla ja dieselauton 12 eurolla, jos niillä ajetaan 17000 kilometriä vuodessa.
Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta korotettaisiin nostamalla hiilidioksiditonnin arvoa 35 eurosta 44 euroon. Tämä merkitsisi keskimäärin 15 prosentin korotusta kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun verotasoihin. Kevyen polttoöljyn arvonlisäverollinen hinta nousisi 3,0 ja raskaan polttoöljyn 3,6 senttiä litralta. Kaukolämmön hintaa muutos nostaisi suuremmissa kaupungeissa 2,5-4,0 prosenttia kaukolämpölaitoksen polttoainevalikoiman ja tyypin mukaan. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaisi 50-60 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän suurin piirtein saman verran keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella. Polttoturpeen energiaveroa alennettaisiin siten, että se säilyisi vuoden 2014 verotasolla. Yleisen veroluokan (I) sähkön veroa korotettaisiin 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskisi kotitalouksien, julkisen sektorin sekä palveluelinkeinojen kuluttamaa sähköä. Korotus nostaisi 2000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kerrostalohuoneiston sähkökustannuksia noin yhdeksän euroa vuodessa ja 20000 kilowattituntia kuluttavan sähkölämmitteisen omakotitalon sähkökustannuksia noin 87 euroa vuodessa. Vuoden 2014 alun hinnoilla kotitalouksien sähkön hinta nousisi arviolta 2,8-3,4 prosenttia. Sähköveron korotusta vastaavasti nostettaisiin maataloudelle myönnettävää sähköveron palautuksen määrää. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirrettäisiin korkeammin verotettuun sähköveroluokkaan I, minkä lisäksi kaivostoiminnalta poistettaisiin oikeus energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen. Jätevero Hallitus esittää (He 126/2014), että jäteveroa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Tupakkavero Hallitus esittää (He 127/2014), että savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetetaan keskimäärin yhdeksän prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon. Korotuksen arvioidaan nostavan savukkeiden hintoja keskimäärin 7,1 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän irtotupakan keskimäärin 7,7 prosenttia. 20 kappaleen savukeaskin hinta nousisi noin 38 senttiä. Voimalaitosvero
Hallitus esittää (He 129/2014), että voimalaitosverolaki ja siihen liittyvät verotustekniset säädösmuutokset kumottaisiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.