Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713, Savonlinna 35 3 K P L 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuolleet Syntyneet 25 2 15 min max mean 3 25 21 29 28 27 26 25 24 23 22 21 2 Vuosi 1 5 199 1995 2 25 29 Norppien lukumäärä 2 15 1 5 1989 1994 1999 Vuosi 24 29 Kannan koko 3 v. ka / poikaset Poikaset arvio
Menetelmän valinnan reunaehtoja Antaa keskeiset tiedot populaatiosta. Voidaan toistaa vuosittain ja saada vertailukelpoisia aikasarjoja. Voidaan testata vaihtoehtoisin menetelmin. On hyöty - kustannustehokas. Tulokset kestävät tieteellisen vertailuarvioinnin.
Pesämenetelmä Perustuu talvipesien havaitsemiseen (määrä per alue) ja sijaintipaikkojen tunnistamiseen (mm. varapesät). Tarkennetaan laskennan aikaisin jäähavainnoin yms. Huomioidaan myös ns. reunoilla olevat yksilöt. Toistaiseksi ainoa menetelmä, jolla kuuttituotos saadaan arvioitua. Pitkä aikasarja antaa mahdollisuuden tarkennusarvoihin sekä vuosittaiseen työn kohdentamiseen. Työvaltainen, mutta tarkin menetelmä. Teoreettisesti laskien, parhaina keväinä havaitaan jopa 9 % pesistä. Otoksen avulla pesäarviointi ei toimi riittävän hyvin, kannan hajanaisuuden ja vaihtelun vuoksi.
Pesämenetelmä tuloksista 35 3 K P L 25 2 15 1 5 min max mean 9 95 5 9 Vuosi Vertailulukuna käytetään keskiarvoa.
Syntyvyys vs. kannan koko Eri tutkimuksin todettu syntyvyyden olevan n. 18 24 % talvikannan koosta. SAIMAALLA KÄYTETTY LUKU 2 %. Syntyvyyteen vaikuttaa kannan rakenne, sukupuolijakauma, ikärakenne jne. Saimaa; kuolleisuustilasto viittaa ikärakenteeseen, jossa nuoria, ei sukukypsiä, on poikkeuksellisen vähän. Lisäksi kannan elinalue hajanainen, ei vapaata puolisonvalintaa. SYNTYVYYDEN MÄÄRÄ KUVAA POPULAATION KOKOLUOKKAA Jos ei ole ehditty tarkistaa jonkin paikan synnytystä, käytetään arviolukua.8 kuuttia.
Norppakannan kehitys syntyvyyden mukaan arvioituna Kannan tuotto on 2 % sen koosta. Käytetty 3 v. liukuvaa keskiarvoa. Huom. Trendimuutokset ja kokoluokka 3 25 Norppien lukumäärä 2 15 1 5 Kannan koko 3 v. ka / poikaset Poikaset arvio 1989 1994 24 29 1999 Vuosi
Syntyvyys vs. kuolleisuus Perustuu pitkän jatkuneeseen seurantaan, josta saadaan aikasarjoja. Saimaalla arvioitu kuolleisuuden havaitseminen n. 4 %. Antaa kuvan vuosittaisesta vaihtelusta kannan muutoksissa.
SYNTYVYYS VS. KUOLLEISUUS VUOSIARVIOT K P L 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuolleet Syntyneet 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Vuosi Käytetty prosentti; kuolleisuudesta havaitaan 41.8 % (= vv. 2-9 ka.)
LISÄÄNTYMISKYKYISTEN NAARAIDEN MÄÄRÄ Taustana paikka/pesäalueuskollisuus. Löydettäessä uusi synnytys lisätään uusi naaras arvioon. Löydettäessä kuollut ad. naaras se poistetaan arvioista. Jos paikka ollut ilman synnytystä 3 v. peräkkäin naaras poistetaan luettelosta. Antaa kuvan kokonaistilanteesta, osin myös kannan kokoluokasta, kun kannan rakenne huomioidaan. (Sukupuolijakauma, ikärakenne synnytysfrekvenssi jne.) Siis arvioidaan potentiaaliset/toiminnassa olevat synnytyspaikat. SAADAAN KESKIMÄÄRÄINEN KUVA POPULAATION RAKENTEESTA, huomioiden kirjallisuus yms. aiemmat tutkimustiedot. Voidaan kirjallisuustietojen avulla arvioida kannan karkea koko, kun huomioidaan ns. reuna-alueet ja kannan rakenne.
SYNNYTYSKYKYISTEN NAARAIDEN MÄÄRÄ 1 KPL 8 6 4 2 Synnytysky kyiset naaraat 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Vuosi ON KUVA POTENTIAALISISTA LISÄÄNTYMISPAIKOISTA. TÄMÄ KANNATTAA HUOMIOIDA, JOS OSOITTAA VOIMAKASTA MUUTOSTA. On hidas reagoimaan vuositason muutoksiin. Antaa taustaa ymmärtämään mm. kannan hajanaisuutta ja satunnaisvaihtelua. ANTAA KARKEAN KUVAN KANNAN KOOSTA.
Lentolaskenta Lasketaan jäällä karvanvaihdossa olevat norpat. Saimaalla käytetty etsintälaskentana (198-luku), elinalueen rikkonaisuus ja oletus paikkauskollisuudesta. Merellä linjalentoina, jossa näkyvyysalue vs. jääalue arviolla lasketaan jäällä makaava populaatio. Sopii paremmin suurin populaatioihin, jolloin sattuman vaikutus tulokseen on pienempi. Jäällä makaa eri tutkimusten mukaan 5 % - 7 % norpista. EI HAVAITA KUUTTEJA eli ei sovi poikastuotannon arviointiin.
Lentolaskenta KIERTÄEN ETSIEN viimeksi 21 198 63 tuntia 86 eri havaintoa vs. 1985 27 tuntia 99 havaintoa Vuoden 21 reuna-alueiden etsintälennot ei antanut oleellista uutta tietoa vrt. yleisöhavainnot ja niiden pesätarkistukset. LINJALASKENTA KOKEILU 1995 (Saimaalla huomioitava jäättömät virrat ja saarien näkemäkatveet) 7 % ja 5 % jäällä arviolla pesälaskennalla saatu arvio Kolovesi 13-18 13-16 Joutenvesi 3-42 13 18 (saarisuussattuma?) Haukivesi 41 57 44-54 Pihlajavesi 39-54 4-46
Pyydystys ja uudelleen pyydystys Perustuu yksilöiden tunnistamiseen. Voidaan kokeilla mm. riistakameroiden avulla. Vaatii liikkumis- käyttäytymistietoa yms. Antaa kuvan AVOVESIAIKAISESTA ALUETILANTEESTA. Tätä tultaneen kokeilemaan riistakameroin (Itä-Suomen yliopisto - Joensuu)
YHTEENVETOA 1. Pesämenetelmä antaa nykytiedon mukaan tarkimman kuvan kannan tilanteesta. Samalla saadaan syntyvyysarvio ja tietoa kannan levinneisyydestä ja sen muutoksista. 2. Muiden laskentatapojen käyttö rinnalla suotavaa, jotta voidaan tarkistaa pesämenetelmällä saadun tuloksen kokoluokka. 3. Menetelmien kehittymistä seurataan maailmanlaajuisesti. Saimaalla kehitystyössä mukana mm. kaksi yliopistoa ja riistantutkimus. 4. Pesämenetelmä on toistaiseksi myös kustannustehokas.
1.5.21 TS & TK SEURANNAN AVULLA SAADAAN KOKONAISKUVA TILANTEESTA Synnytyskykyisten naaraiden, syntyneiden kuuttien sekä vieroitusiässä (2 kk) elossa olleiden kuuttien määrä. KPL 1 8 6 4 2 Paras syntyvyys 4 Leudot talvet 6 ja 7 Heikoin syntyvyys 9 Elossa vieroitus iässä Syntyneet Synnytysky kyiset naaraat 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vuosi 2-luvun alussa keskimäärin n. 5 poikasta oli elossa vieroitusvaiheessa 4 vuoden jaksolla (26-9) vastaava luku on vain n. 4 kpl. Vuoden 21 syntyvyys vastaa 2-luvun alun syntyvyyttä ja erittäin vähäisen pesäkuolleisuuden vuoksi vieroitusvaiheessa on elossa 53 kuuttia.