KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2012 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.7.2013 COM(2013) 565 final KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2012 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA FI FI

VUOSIKERTOMUS 2012 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA 1. JOHDANTO Euroopan komission ja kansallisten parlamenttien suhteet jatkoivat kehittymistään vuonna 2012, kuten kahtena edellisenäkin vuonna, kahdella eri toimintakentällä. Toinen on perustamissopimuksen mukainen toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi, jonka mukaisesti kansalliset parlamentit valvovat komissiota ja tarkastavat järjestelmällisesti, ovatko komission vastikään hyväksymät lainsäädäntöehdotukset toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Toinen on puolestaan poliittinen vuoropuhelu, jonka puitteissa vaihdetaan tietoja ja mielipiteitä erilaisista poliittisista kysymyksistä niin lainsäädäntövaiheessa kuin muissakin tilanteissa ja joka käsittää myös muita aiheita kuin toissijaisuuskysymyksiä. Tässä kahdeksannessa vuosikertomuksessa komission ja kansallisten parlamenttien suhteista keskitytään poliittiseen vuoropuheluun. Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismiin liittyviä erityisiä näkökohtia, kuten ensimmäistä ns. keltaisen kortin menettelyä, jonka kansalliset parlamentit aloittivat työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen koskevan komission asetusehdotuksen (Monti II) vuoksi, käsitellään vuoden 2012 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. Se julkaistaan tämän kertomuksen rinnalla ja olisi näin ollen nähtävä tätä kertomusta täydentävänä asiakirjana. Ensimmäinen keltaisen kortin menettely oli selkeästi yksi komission ja kansallisten parlamenttien suhteiden keskeisistä piirteistä vuonna 2012. Silti myös laajempi vuoropuhelu, joka koski komission politiikkojen ja ehdotusten pääsisältöä ja laajeni toissijaisuuden noudattamisen valvonnan ulkopuolelle tarjoten kansallisille parlamenteille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti EU:n politiikan valmisteluun, oli keskeinen osa EU:n toimintakenttää erityisesti talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisen yhteydessä. Vuoropuhelu tehostui edelleen ja rikasti näin komission ja kansallisten parlamenttien suhteita merkittävästi. Poliittisen vuoropuhelun muotoja olivat vuonna 2012 i) yleiset kahdenväliset ja monenkeskiset keskustelut, jotka käynnistyivät tai joita käytiin usein parlamenttienvälisissä kokouksissa (ks. 2 luku), ii) kirjallisten lausuntojen ja vastausten vaihto kansallisten parlamenttien ja komission välillä (ks. 3 luku) ja iii) lukuisat muut yhteydenotot ja kokoukset vuoden mittaan (ks. 4 luku). 2. TÄRKEIMMÄT HAASTEET: KASVUA EDISTÄVÄ JULKISEN TALOUDEN VAKAUTTAMINEN JA DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS Kansalliset parlamentit antoivat vuonna 2011 lausuntoja ja vaihtoivat näkemyksiä monista säädösehdotuksista, joilla talous- ja finanssikriisiä pyritään ratkaisemaan. Lisäksi ne osallistuivat tiiviisti sekä yleiseen että alakohtaiseen keskusteluun monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014 2020. Vuoden 2012 epävakaassa taloustilanteessa kansalliset parlamentit keskittyivät entistä enemmän kriisin ratkaisuun Euroopassa ja tukivat komission tähän liittyviä ponnisteluja. 2

EU:n asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC), johon kuuluu Euroopan parlamentin edustajia, oli edelleen tärkeä foorumi keskusteluissa kansallisten parlamenttien kanssa. Tanskan COSAC-puheenjohtajakausi antoi lisäpontta sisämarkkinoiden toimenpidepaketin 12:ta avaintoimintoa koskevalle parlamenttityölle ja auttoi ymmärtämään, miten tärkeitä ovat Euroopan digitaalistrategia, palveludirektiivin täytäntöönpano ja etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa. COSAC:n puheenjohtajana toiminut Kypros jatkoi samaa työtä pitämällä sisämarkkinahallinnon ja Euroopan laajuiset energiainfrastruktuurit toimintaohjelmansa kärkipäässä. Komissio vahvisti marraskuussa 2012 julkaistussa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 1 painopisteiksi vakautustoimien jatkamisen niin, että ne eriytetään kunkin maan tarpeiden mukaan, valtionvelkamarkkinoiden kuohunnan hillitsemisen rahoitusalan vakauden ja luotottamisen palauttamiseksi, kilpailukykyä parantavien ja hintajoustoa lisäävien rakenteellisten uudistusten toimeenpanon erityisesti työmarkkinoilla ja tehokkaan julkishallinnon varmistamisen. Komissio kannusti edelleen kansallisia parlamentteja osallistumaan talouspolitiikan EUohjausjaksoon, jotta voidaan valmistella keskustelua EU:n politiikan keskeisistä linjauksista, jotka on määritelty Eurooppa 2020 -strategiassa. Vastauksena huhtikuussa 2012 Kööpenhaminassa pidetyssä COSAC:n kokouksessa annettuun kehotukseen tehostaa poliittista vuoropuhelua talouspolitiikan EU-ohjausjakson aikana komissio sitoutui käymään tehostettua vuoropuhelua kansallisten parlamenttien kanssa erityisesti kahtena ajankohtana 2 : ensin vuoden alussa, vuotuisen kasvuselvityksen julkaisun jälkeen ja toisen kerran Eurooppaneuvoston hyväksyttyä maakohtaiset suositukset. Tämä lisää tietoisuutta asiasta kansallisissa parlamenteissa ja helpottaa niiden osallistumista kansallisten talousarvioiden laadinnan (vakaus- ja lähentymisohjelmat) ja kansallisten uudistusohjelmien varhaisvalmisteluihin. Lisäksi se auttaa ymmärtämään paremmin, mihin perustuvat maakohtaiset suositukset, joiden täytäntöönpano on viime kädessä kansallisesta päätöksenteosta riippuvaista. Komission ja kansallisten parlamenttien välinen poliittinen vuoropuhelu perustui vuonna 2012 koko EU:ssa lisääntyvään yhteisymmärrykseen siitä, että talous- ja rahaliiton säilyminen toiminnallisena edellyttää jäsenvaltioiden tiiviimmin koordinoitua makrotalous- ja finanssipolitiikkaa, mutta myös siitä, että talous- ja rahaliiton syventäminen edelleen edellyttää lisäksi vahvaa demokraattista valvontaa, johon kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti osallistuvat. Komissio esitti asiakirjassa Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi keskustelunavaus 3 näkemyksiään siitä, mitä olisi tehtävä Euroopan pankki-, finanssi- ja talouspolitiikan yhdentämiseksi edelleen. Se korosti näin ollen myös sitä, että demokraattinen vastuuvelvollisuus voidaan varmistaa vain järjestelmässä, jossa vastuunjako ja vastuuvelvollisuutta koskevat mekanismit ovat selkeät. Hahmotelman tarkoituksena oli käynnistää laajempi julkinen ja institutionaalinen keskustelu näistä kysymyksistä, ja komissio on toistuvasti todennut, että se halusi mielipiteitä ja näkökantoja kansallisilta parlamenteilta. Komissio korosti, että demokraattisen vastuuvelvollisuuden pitäisi yleensä olla sillä tasolla, jolla täytäntöönpanopäätös on tehty, ja samalla on huomioitava taso, johon päätöksellä on vaikutusta. Kun poliittisen päätöksenteon yhdentäminen syvenee ja toimivallan yhdistäminen 1 750. 2 Komission vastaus XLVII COSAC -kokouksen kirjoitukseen: http://www.cosac.eu/denmark2012/plenarymeeting-of-the-xlvii-cosac-22-24-april-2012/. 3 777 final/2. 3

lisääntyy Euroopassa, sen tulisi vastaavasti näkyä Euroopan parlamentin lisääntyneenä osallistumisena. Lisäksi voitaisiin tutkia kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välisen yhteistyön lisäämismahdollisuuksia, koska kaikkien parlamenttien jäsenet lienevät täysin tietoisia tekemiensä päätösten keskinäisistä riippuvuussuhteista. Kummankin tason parlamenteilla on erityisiä ja täydentäviä rooleja. Kummankin tason valvontavaltaa on lisättävä, ja parlamenttienvälistä yhteistyötä voitaisiin syventää. Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien on yhdessä täsmennettävä, miten tämä tapahtuu. Voidaankin todeta, että talouspolitiikan EU-ohjausjakson demokraattista oikeutusta koskevasta kysymyksestä tulikin keskeinen osa niin varsinaista parlamenttienvälistä vuoropuhelua kuin kansallisten parlamenttien vuoropuhelua komission kanssa. Tähän sisältyi epävirallisia 4 ja virallisempia aloitteita, jotka koskivat parlamentin valvontavallan ja parlamenttienvälisen yhteistyön lisäämistä osana vahvistettua talouden ohjausta ja hallintaa, tapahtui se sitten yleisesti EU:n perussopimusten pöytäkirjan (N:o 1) 9 artiklassa säädetyn parlamenttienvälisen yhteistyön kautta tai vakaussopimuksen 13 artiklan perusteella, kuten maaliskuussa 2012 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa (asianomaisia parlamentaarisia elimiä edustavien jäsenten konferenssi) sovittiin (ks. myös 5 luku). 3. KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN KIRJALLISET LAUSUNNOT Osallistuminen ja aihealat Kansallisilta parlamenteilta saatiin vuonna 2012 yhteensä 663 lausuntoa 5, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011 (622 lausuntoa). Lisäys oli huomattavasti pienempi kuin edeltävinä vuosina (lisäystä oli 55 prosenttia vuonna 2010 ja 60 prosenttia vuonna 2011). Tarkasteltaessa kaikkein aktiivisimpia kamareita 6 huomataan, että Portugalin parlamentilta (Assembleia da República) saatujen lausuntojen määrä lisääntyi huomattavasti (ennen 184,nyt 227 lausuntoa). Niiden osuus oli yli 30 prosenttia kaikista komissiolle vuonna 2012 lähetetyistä lausunnoista. Osallistumista komission kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun lisäsivät kuitenkin myös Italian Senato della Repubblica (ennen 76, nyt 96 lausuntoa), Saksan Bundesrat (ennen 33, nyt 59), Ranskan Sénat (ennen 4, nyt 19), Itävallan Bundesrat (ennen 3, nyt 12), Puolan Senat (ennen 4, nyt 11), Tšekin Poslanecká snĕmovna (ennen 5, nyt 10), Irlannin Houses of the Oireachtas (ennen 1, nyt 7) ja Espanjan kaksi kamaria, Congreso de los Diputados ja Senado yhdessä (ennen 2, nyt 7). Toisaalta useiden kamareiden lausuntojen määrä laski selvästi, esimerkkeinä Romanian Camera Deputaţilor (ennen 40, nyt 26 lausuntoa), Italian Camera dei Deputati (ennen 28, nyt 15), Bulgarian Narodno Sabranie (ennen 19, nyt 13), Tanskan Folketing (ennen 14, nyt 8), Luxemburgin Chambre des Députés (ennen 14, nyt 6) ja Romanian Senat (ennen 33, nyt 2). 4 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle osoitetussa kirjeessään, joka oli päivätty 7. joulukuuta 2012, 11 kansallisen parlamentin unionin asioita käsittelevien elinten puheenjohtajat valittivat, että ehdotuksia kansallisten parlamenttien roolin konkreettiseksi parantamiseksi on tehty huolestuttavan vähän. Tämä oli seurausta Kööpenhaminassa 26. marraskuuta 2012 pidetystä kokouksesta, jossa keskusteltiin siitä, miten yhdennetymmän rahoitus-, finanssi- ja talousunionin tueksi voidaan luoda demokraattisen oikeutuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistavat vahvat mekanismit. 5 Lukuihin sisältyy toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa lähetetyt 70 lausuntoa. 6 Ks. liite 1. 4

Vuonna 2012 poliittiseen vuoropuheluun liittyvä toiminta lisääntyi yleisesti 15 kamarissa, 15 kamarissa aktiivisuus väheni ja seitsemässä kamarissa lausuntomäärä pysyi täsmälleen samana kuin vuonna 2011. On huomattava, että Ruotsin Riksdag, jonka perusteltujen lausuntojen määrä lähes kaksinkertaistui (ennen 11, nyt 20), lähetti 60 prosenttia vähemmän komission ehdotusten ja aloitteiden sisältöön liittyviä lausuntoja. Kymmenen poliittiseen vuoropuheluun aktiivisimmin osallistuneen kamarin osuus kaikista saaduista lausunnoista oli yli 80 prosenttia. Kuusi kamaria ei toimittanut yhtään lausuntoa komissiolle, ja kuusi lähetti vain yhden. Kansallisten parlamenttien vuonna 2012 toimittamat 663 lausuntoa liittyivät 354 erilaiseen (lainsäädäntöä koskevaan ja muuhun) komission asiakirjaan 7. Eniten eli vähintään viisi kommenttia keränneiden 23 komission asiakirjan osuus kaikista saaduista lausunnoista oli 25 prosenttia. Suurin osa komission asiakirjoista, joita kansalliset parlamentit kommentoivat, sai osakseen 1 3 lausuntoa. Tämä osoittaa, että kansallisten parlamenttien huomio ja kiinnostus kohdistuvat hyvin erilaisiin asioihin. Keltaisen kortin menettely 8 on tärkeä edistysaskel komission ja kansallisten parlamenttien suhteissa. Sen ottivat ensimmäistä kertaa käyttöön eräät kansalliset parlamentit, jotka olivat huolissaan toissijaisuusperiaatteen toteutumisesta työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen koskevassa komission asetusehdotuksessa (Monti II) 9. Asiaa käsitellään tarkemmin vuoden 2012 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa, johon tässä asiakirjassa viitataan. Komission ehdotukset ja aloitteet, jotka saivat kansalliset parlamentit toimittamaan eniten lausuntoja, olivat Monti II -asetus 10 (17 lausuntoa), tietosuojadirektiivi 11 (13), tietosuojaasetus 12 (12), käyttöoikeussopimusdirektiivi 13 (11), tekijänoikeusdirektiivi 14 (10), katsastusasetus 15, Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevat suuntaviivat 16 (9), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto 17 (8), luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi 18 (8), luottolaitosten valvontaa koskeva asetus 19 (8), sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskeva asetus 20 (7), katsastusdirektiivi 21 (6), 7 663 saadusta lausunnosta 509 koski lainsäädäntöasiakirjoja (asetusluonnoksia, direktiivejä, suosituksia, päätöksiä jne.), kun taas 147 lausuntoa liittyi tausta-asiakirjoihin (tiedonantoihin, valkoisiin tai vihreisiin kirjoihin tai mietintöihin). Lausunnoista 7 oli kansallisten parlamenttien valiokunta-aloitteisia mietintöjä. 8 Ks. pöytäkirjan (N:o 2) 7 artiklan 2 kohta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta. 9 131. 10 130. 11 KOM(2012) 010. 12 KOM(2012) 011. 13 KOM(2011) 897. 14 372. 15 380. 16 KOM(2011) 650. 17 617. 18 280. 19 511. 20 238. 21 382. 5

avoimuutta koskevat direktiivit 22 (6), reseptilääkkeitä koskeva direktiivi 23 (6), reseptilääkkeitä koskeva asetus 24 (6) ja koheesiopolitiikkaa koskeva lainsäädäntöpaketti 2014 2020 25 (5). Kuten vuonna 2011, eniten kansallisten parlamenttien lausuntoja keränneisiin ehdotuksiin 26 kuuluivat myös ehdotukset, jotka saivat osakseen eniten toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa lähetettyjä perusteltuja lausuntoja. Vuonna 2012 kuuden (vuonna 2011 viiden) toimintalohkon osuus oli yli puolet poliittisen vuoropuhelun yhteydessä saaduista lausunnoista (334 lausuntoa). Nämä toimintalohkot olivat sisämarkkinat ja palvelut, oikeus, sisäasiat, liikenne ja liikkuvuus, työllisyys sekä terveys. Jos tarkastellaan aiempien vuosien lausuntojen tärkeimpiä aiheita, kansallisten parlamenttien pysyvimpiä ja keskeisimpiä mielenkiinnon kohteita näyttävät olevan sisämarkkinat ja palvelut, oikeus sekä sisäasiat. Suuntaus, joka alkoi Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, eli kansallisten parlamenttien ja komission välisen poliittisen vuoropuhelun siirtyminen muista asiakirjoista yhä enemmän lainsäädäntöasiakirjoihin, jatkui vuonna 2012. Itse asiassa vain hyvin pieni osuus asiakirjoista, joihin kansallisten parlamenttien lausunnot kohdistuivat, oli muita kuin lainsäädäntöasiakirjoja. Niiden 23 ehdotuksen joukossa, jotka keräsivät kansallisilta parlamenteilta eniten lausuntoja (vähintään viisi lausuntoa), vain yksi komission energiaalan etenemissuunnitelmaa koskeva tiedonanto 2050 oli muu kuin lainsäädäntöasiakirja. Tästä suuntauksesta poikkesivat kuitenkin Ruotsin Riksdagin 13 poliittista lausuntoa, jotka koskivat yksinomaan muita kuin lainsäädäntöasiakirjoja, kun lainsäädäntöasiakirjoja koskevat 20 lausuntoa olivat kaikki puolestaan perusteltuja lausuntoja. Poliittisen vuoropuhelun keskeisiä aiheita 27 Kansallisissa parlamenteissa erityistä huomiota kiinnittivät vuonna 2012 muiden muassa seuraavat aloitteet ja ehdotukset: Ehdotus asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 28 Kahdeksasta komission ehdotuksesta, joiden johdosta annettiin kolme perusteltua lausuntoa, ehdotusta tietosuoja-asetukseksi kritisoitiin sekä toissijaisuuden että suhteellisuuden perusteella 29. Ehdotus direktiiviksi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja monta aluetta kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensoinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla 30 Komissio sai kymmenen lausuntoa, joissa ehdotukseen suhtauduttiin yleensä myönteisesti. Kolmessa perustellussa lausunnossa sen sijaan kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. Yhdessä lausunnossa, joka tuli kahdeksan viikon määräajan jälkeen, kannettiin erityistä huolta toissijaisuudesta. 22 084. 23 049. 24 048. 25 KOM(2011) 610, KOM(2011) 611, KOM(2011) 612, KOM(2011) 614 ja KOM(2011) 615. On huomattava, että lausuntoja saatiin 15 lisää vuoden 2011 loppuun mennessä, joten lausuntojen yhteismäärä oli 20. 26 Ks. liite 2. 27 Kansallisten parlamenttien lausunnot ja komission niihin antamat vastaukset ovat osoitteessa: http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/relations/relations_other/npo/index_en.htm. 28 KOM(2012) 011. 29 Tarkempia tietoja tätä ehdotusta koskevista kansallisten parlamenttien lausunnoista on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa (COM(2013) 566), s. 8. 30 372. 6

Ehdotus direktiiviksi käyttöoikeussopimusten tekemisestä 31 Komission saamista 11 lausunnosta kolme oli perusteltuja lausuntoja, joissa esitettiin huoli toissijaisuusperiaatteen toteutumisesta. Yhdessä lausunnossa, joka tuli kahdeksan viikon määräajan jälkeen, kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotus asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 32 Komissio sain yhdeksän tätä ehdotusta koskevaa lausuntoa, muun muassa lausunnon, jossa kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. Kyseinen lausunto toimitettiin kuitenkin määräajan jälkeen. 4. YHTEYDENPITO JA VIERAILUT Komission ja kansallisten parlamenttien poliittista vuoropuhelua käytiin myös poliittisen ja hallinnollisen tason kokouksissa ja yhteydenottojen avulla. Kaikilla kansallisilla parlamenteilla on jatkuvasti kokouksia komission jäsenten kanssa Brysselissä ja eri jäsenvaltioissa. Varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič, joka vastaa toimielinten välisistä suhteista, vieraili vuonna 2012 kuudessa kansallisessa parlamentissa ja otti vastaan useita parlamentaarisia valtuuskuntia komission päätoimipaikassa Brysselissä. Tiettyjä lainsäädäntöehdotuksia ja poliittisia aloitteita koskevien keskustelujen lisäksi esiin tuli usein kysymyksiä, jotka liittyvät talouden uuteen ohjaukseen ja hallintaan, demokraattiseen oikeutukseen sekä Euroopan tapaan reagoida kriisiin ja sen kaikkiin eri näkökohtiin. Komissiolla oli poliittisen tason edustus kaikissa tärkeimmissä parlamenttienvälisissä kokouksissa vuonna 2012. Erityisesti voidaan mainita, että komission puheenjohtaja Barroso osallistui huhtikuussa 2012 Kööpenhaminassa pidettyyn COSAC:n täysistuntoon yhdessä komission varapuheenjohtajan Kroesin ja komission jäsenten Potočnikin ja Barnierin kanssa. Kolmessa muussa COSAC:n kokouksessa olivat läsnä varapuheenjohtaja Šefčovič, komission jäsenet Hedegaard ja Oettinger sekä sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston varapääjohtaja. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Ashton osallistui äskettäin perustetun yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän parlamenttienvälisen konferenssin ensimmäiseen kokoukseen, kuten 21. 22. huhtikuuta 2012 Varsovassa pidetyssä puhemieskonferenssissa sovittiin. Komission virkamiehet osallistuivat pyynnöstä kansallisten parlamenttien valiokuntien kokouksiin, ja kymmenen pääosastoa (MARKT, SG, JUST, RTD, JRC, ECFIN, ENTR, COMM, HOME ja REGIO) osallistuivat kansallisten parlamenttien Brysselissä olevien pysyvien edustajien kanssa 17 kokoukseen, joissa keskusteltiin monista tulevista aloitteista tai käsiteltävänä olevista asioista. Kansallisten parlamenttien pysyvät edustajat tapasivat kerran varapuheenjohtaja Šefčovičin ja komission jäsen Geoghegan-Quinnin sekä kerran puheenjohtaja Barroson, varapuheenjohtaja Šefčovičin ja komission jäsenten Malmströmin ja Andorin kabinettien jäsenet. 31 KOM(2011) 897. 32 KOM(2011) 650. 7

5. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Vuoden 2013 alussa järjestettiin useita tärkeitä tapahtumia, joissa kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti ilmaisivat toistuvasti toiveensa lisätä osallistumistaan aiempaa tiiviimpään talous- ja rahaliittoon sekä talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Tämä osoitti selvästi sen, että demokraattista oikeutusta koskeva keskustelu pysyy tänäkin vuonna toimielinten välisen, myös komission ja kansallisten parlamenttien välisen, vuoropuhelun kärjessä. Keskustelut demokraattisesta oikeutuksesta ja vastuuvelvollisuudesta saattavat jopa lisääntyä tulevina kuukausina. Tarve lujittaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson demokraattista oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta sekä Euroopan parlamentin osuutta siihen oli myös yksi tärkeistä horisontaalisista viesteistä 27. 28. tammikuuta 2013 Dublinissa pidetyssä COSAC:n puheenjohtajien kokouksessa ja talouspoliittista EU-ohjausjaksoa koskevan ensimmäisen eurooppalaisten parlamenttien viikon aikana, joka pidettiin 28. 30. tammikuuta 2013 Brysselissä ja johon puheenjohtaja Barroso ja varapuheenjohtaja Šefčovič osallistuivat. Kokouksessa vahvistui myös laaja tietoisuus siitä, että kriisin sosiaalisiin, poliittisiin ja institutionaalisiin seurauksiin on puututtava kiireellisesti. EU:n perustajajäsenvaltioiden parlamenttien ja Euroopan parlamentin edustajat korostivat Luxemburgissa 11. tammikuuta 2013 pitämässään epävirallisessa kokouksessa, että talous- ja rahaliiton lujittamiseen tähtääviin uusiin toimiin on liitettävä oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta lisääviä konkreettisia toimenpiteitä vahvistamalla parlamenttien asemaa tässä yhteydessä. 33 Tämän vuoksi komissio aikoo kiinnittää huomiota siihen, että vahvistettua poliittista vuoropuhelua, jota se on tarjonnut kansallisille parlamenteille talouspolitiikan EUohjausjakson kahdessa keskeisessä vaiheessa, toteutetaan tehokkaasti. Komissio kannustaa vahvasti kansallisia parlamentteja käyttämään hyväksi tilaisuutta keskustella sen kanssa vuotuisen kasvuselvityksen yhteydessä osoitetuista tärkeistä kysymyksistä ja siitä, miten kansallisessa päätöksenteossa voidaan tehokkaimmin panna täytäntöön maakohtaisia suosituksia. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta on tulossa ratkaisevan tärkeä väline, jonka avulla tuetaan ja seurataan rakenneuudistusten toteuttamista jäsenvaltioissa. Yhtenä esimerkkinä tästä on, että komissio on ottanut talouspolitiikan EUohjausjaksossa käyttöön EU:n oikeusalan tulostaulun. Lisäksi komissio pannut erittäin kiinnostuneena merkille ehdotuksen, joka tehtiin ensimmäistä kertaa järjestetyn eurooppalaisten parlamenttien teemaviikon aikana ja jonka mukaan kansallisten parlamenttien olisi järjestettävä säännöllisesti Eurooppa-päivä, jolla lisätään tietoisuutta EU:n asioista. Komissio kannattaa ehdotusta täysipainoisesti. Kansallisten parlamenttien ja komission nykyisen poliittisen vuoropuhelun ohella kyseinen aloite voisi toimia muutosvoimana nyt, kun pyritään lisäämään kansallisten parlamenttien mahdollisuuksia valmistella yleisesti EU-tason politiikkaa ja osallistua enemmän toimielinten 33 He ehdottivat, että vakaussopimuksen 13 artiklan mukaisen konferenssin rakenne ja kokoonpano vastaisivat vastikään perustetun YUTP/YTPP:n parlamenttienvälisen konferenssin rakennetta ja kokoonpanoa. Ehdotettiin, että näistä asioista keskustellaan lisää EU:n parlamenttien edustajien konferenssissa, joka pidetään huhtikuussa 2013 Kyproksella. 8

yhteisiin toimiin, joilla varmistetaan, että rakenneuudistukset toteutetaan ja että uudistusprosessi jatkuu. Ne voisivat näin auttaa kriisiin johtaneiden ongelmien ratkaisemisessa ja saattaa Euroopan takaisin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tielle. 9

Liite 1 Kansallisilta parlamenteilta/kamareilta saatujen lausuntojen kokonaismäärä (poliittinen vuoropuhelu ja toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi) vuonna 2012 Jäsenvaltio Parlamentin kamari Lausuntojen kokonaismäärä 34 Portugali Assembleia da República 227 1 Italia Senato della Repubblica 96 1 Saksa Bundesrat 59 5 Tšekki Senát 46 0 Ruotsi Riksdag 33 20 Romania Camera Deputaţilor 26 0 Ranska Sénat 19 7 Yhdistynyt Perustellut lausunnot (pöytäkirja N:o 2) House of Lords 16 1 kuningaskunta Italia Camera dei Deputati 15 0 Bulgaria Narodno Sabranie 13 0 Itävalta Bundesrat 12 3 Puola Senat 11 1 Tšekki Poslanecká sněmovna 10 0 Belgia Chambre des Représentants 9 3 Tanska Folketing 8 3 Irlanti Oireachtas 7 0 Espanja Congreso de los Diputados ja Senado 7 2 Alankomaat Eerste Kamer 7 2 Kreikka Vouli ton Ellinon 6 0 Luxemburg Chambre des Députés 6 3 Yhdistynyt House of Commons 6 3 kuningaskunta Itävalta Nationalrat 3 1 Puola Sejm 3 3 Alankomaat Tweede Kamer 3 3 Kypros Vouli ton Antiprosopon 2 1 Viro Riigikogu 2 0 Saksa Bundestag 2 1 Malta Kamra tad-deputati 2 1 Romania Senatul 2 0 Suomi Eduskunta 1 1 Latvia Saeima 1 1 Liettua Seimas 1 1 Slovakia Národná Rada 1 1 Alankomaat Tweede Kamer ja Eerste Kamer 1 1 Belgia Sénat 0 0 Ranska Assemblée nationale 0 0 Unkari Országgyűlés 0 0 Irlanti Dail Eireann 0 0 Slovenia Državni svet 0 0 Slovenia Državni zbor 0 0 Yhteensä 663 70 34 Tähän määrään sisältyvät sekä lausunnot että perustellut lausunnot, jotka kansallisilta parlamenteilta on saatu. 10

Liite 2 Komission ehdotukset ja aloitteet, joista saatiin eniten lausuntoja poliittisen vuoropuhelun yhteydessä vuonna 2012 35 Komission asiakirja 130. KOM(2012) 010. KOM(2012) 011. KOM(2011) 897. 372. 380. KOM(2011) 650. 617. Otsikko Ehdotus neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen (Monti II) direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta. asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) direktiiviksi käyttöoikeussopimusten tekemisestä direktiiviksi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja monta aluetta kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensoinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi asetukseksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta Lausuntojen kokonaismäärä Perustellut lausunnot (pöytäkirja N:o 2) 17 12 13 3 12 4 11 3 10 3 9 5 9 1 8 5 35 Taulukkoon on otettu kaikki ehdotukset, joista saatiin vähintään kuusi lausuntoa kansallisilta parlamenteilta. 11

280. 511. 238. 382. 084. 049. 048. 512. direktiiviksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivien 77/91/ETY ja 82/891/EY, direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY,2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY ja 2011/35/EY ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Ehdotus neuvoston asetukseksi luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla asetukseksi unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta direktiiviksi ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja kyseisten lääkkeiden sisällyttämisestä yleisen sairausvakuutuksen korvausjärjestelmien piiriin Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta ihmisille tarkoitettuja reseptilääkkeitä koskevan yleisölle tiedottamisen osalta Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta reseptilääkkeitä koskevan yleisölle tiedottamisen osalta ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta reseptilääkkeitä koskevan yleisölle tiedottamisen osalta asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta mainitun asetuksen ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o / välisen vuorovaikutuksen osalta 8 1 8 1 7 6 3 6 2 6 2 6 2 6 12

Liite 3 Saatujen lausuntojen määrä toimintalohkoa / komission yksikköä kohden vuonna 2012 Sisämarkkinat ja palvelut 112 Oikeus 52 Liikenne ja liikkuvuus 45 Sisäasiat 43 Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasiat 42 Terveys- ja kuluttaja-asiat 40 Ympäristö 28 Pääsihteeristö 28 Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia 27 Maatalous ja maaseudun kehittäminen 25 Yritys- ja teollisuustoiminta 25 Koulutus ja kulttuuri 22 Kauppa 22 Energia 19 Verotus ja tulliliitto 18 Talous ja rahoitus 17 Ilmastotoimet 14 Meri- ja kalastusasiat 12 Tutkimus ja innovointi 12 Kehitys ja yhteistyö EuropeAid 11 Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu 9 Aluepolitiikka 9 Eurostat 8 Talousarvio 7 Oikeudellinen yksikkö 4 Kilpailu 3 Laajentuminen 3 Euroopan petostentorjuntavirasto 3 Viestintä 2 Euroopan ulkosuhdehallinto 1 Yhteensä 663 13