Tässä työssä selvitetään suomen kielen kategoriaan huonekalu liittyviä prototyyppisyysilmiöitä.

Semanttinen kategoria huonekalu suomen kielessä Roope Havu Yleisen kielitieteen proseminaariesitelmä Helsingin yliopisto 22.11.2004 Abstrakti Tässä työssä selvitetään suomen kielen kategoriaan huonekalu liittyviä prototyyppisyysilmiöitä. Työtä varten on tehty kysely, jolla on selvitetty ihmisten käsitystä 80 eri sanan sopivuudesta huonekalu-kategorian jäseneksi. Työssä on myös tarkoitus verrata tästä kyselystä saatuja tuloksia tuloksiin, jotka Eleanor Rosch sai vastaavanlaisessa kyselyssä 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Sisältö 1 Johdanto 3 2 Kategorisaatiosta 4 2.1 Klassinen kategorisaatiomalli.................... 4 2.2 Moderni kategorisaatiomalli.................... 5 3 Tutkimusaineisto 7 4 Suomen kielen kategoria huonekalu 7 4.1 Prototyyppisimmät ja epäprototyyppisimmät esineet...... 7 4.2 Vastausten jakaantumisesta.................... 8 4.3 Taustamuuttujien vaikutuksesta.................. 9 4.3.1 Kotipaikka.......................... 9 4.3.2 Asumismuoto........................ 10 1

5 Vertailu Roschin tuloksiin 10 5.1 Aikaulottuvuus........................... 11 5.2 Kieliulottuvuus........................... 11 6 Lopuksi 12 Liitteet 13 Liite 1 Esimerkkilomake 14 Liite 2 Kategoria huonekalu 15 Liite 3 Asuinpaikan vaikutus vastauksiin 16 Liite 4 Asumismuodon vaikutus vastauksiin 17 Liite 5 Tulokset vertailtujen esineiden osalta 18 Liite 6 Vertailu Roschin tutkimukseen 19 Liite 7 Esimerkki Spearmanin korrelaatiokertoimen laskemisesta 20 Liite 8 Vertailussa käytetyt sanat suomeksi ja englanniksi 21 2

1 Johdanto Proseminaarityöni aiheena on suomen kielen semanttinen kategoria huonekalu. Tarkoituksenani on ollut selvittää, millä tavoin suomen kielessä kategoria huonekalu rakentuu, mitkä ovat sen keskeisimmät eli prototyyppisimmät jäsenet ja mitkä suomen kielen sanat taas ovat rajatapauksia jäsenyyden suhteen. Tämä tutkimus on tehty pääasiallisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin on mielenkiintoista saada tietoa suomen kielen semanttisten kategorioiden rakenteesta. Vaikka onkin todennäköistä, ettei suomen kielen puhujien tapa kategorisoida maailmaa ole pohjimmiltaan erilainen kuin muiden kielten puhujien, semanttiset kentät on silti jaettu eri kielissä eri tavoilla. Tämän vuoksi ei ole merkityksetöntä selvittää eri kielten kategoriajakoja. Suomen kielen semanttisista kentistä ei ole tietääkseni tehty yhtään selvitystä prototyyppisemantiikan näkökulmasta, vaikka ei ole a priori selvää, etteikö tällainen selvittely paljastaisi jotakin kielellisesti tai kulttuurillisesti mielenkiintoista. 1 Toiseksi aikomuksenani on tarkastella tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia Roschin (1975) tuloksiin. Tätä varten olen pyrkinyt käyttämään samaa arvosteluasteikkoa kuin Roschilla ja ottamaan mukaan vastaavia sanoja kuin hänen tutkimuksessaan. Vertailua tämän ja Roschin tutkimuksen välillä voi tehdä kahdella suunnalla. Toisaalta tämä tutkimus on tehty noin kolmekymmentä vuotta Roschin tutkimuksen jälkeen, joten ihmisten suhtautuminen joihinkin esineisiin on saattanut muuttua. Toisaalta suomen ja englannin kieli ovat erilaisia. Huonekalu-kentän kohdalla tämä ero näkyy siten, että englannin furniture on kollektiivisubstantiivi, eli ei ole mahdollista sanoa *a furniture (vrt. 1Leino (1993: 36-37) puhuu mm. semanttisten kenttien hedelmä ja lintu prototyyppisistä ja epätyypillisistä jäsenistä, mutta hänen antamansa tieto on peräisin Roschilta (1973). Leino käyttää Roschin yhdysvalloissa saamia tuloksia suoraan kääntäen termit suomeksi, eikä edes huomauta mahdollisuudesta, että eri kielet saattaisivat kategorisoida asioita eri tavoilla! 3

suomessa: yksi huonekalu). 2 Kategorisaatiosta Kategorisaatiossa on kyse esineiden ja asioiden jakamisesta luokkiin, käsitteiden ryhmittelemisestä ja asettamisesta niille kuuluvien yläkäsitteiden alle. Kyse on siis maailman rajaamisesta erilaisiin luokkiin. Voisi luulla, että niinkin perustavaa laatua oleva asia kuin kategorisaatio olisi jo loppuun käsitelty, mutta asia on pikemminkin päinvastoin. Luultavasti juuri siksi, että kategorisaatio on niin lähellä kaikkia ihmisen toimintoja, siitä on väitelty kiivaasti koko 1900-luvun jälkipuoliskon ajan. 2.1 Klassinen kategorisaatiomalli Klassinen kategorisaatiomalli periytyy aina Aristoteleelta asti. Aristoteles näki kategoriat välttämättömien ja riittävien piirteiden määrääminä asioiden ryhminä. Toisin sanoen Aristoteleelle kategoria oli lista piirteitä, jotka omaava yksilö oli kategorian jäsen. Tämä käsitys kategorioista vaikutti pitkään ilmeiseltä, eikä sitä juurikaan kyseenalaistettu ennen kuin 1900-luvun puolivälin aikoihin 2. Tyypillisessä klassisen mallin mukaisessa kategorisaatiossa jokainen esine tai asia kuuluu täsmälleen yhteen kategoriaan, eli kullakin käsitteellä on täsmälleen yksi yläkäsite. Hyvä esimerkki klassisen kategorisaation soveltamisesta tieteessä laajamittaisesti on Linnén eliökunnan luokittelu. Kukin eliöyksilö tai -laji voidaan sen tiettyjen ominaispiirteiden avulla yksikäsitteisesti lajitella omaan luokkaansa, jossa se jakaa tietyt piirteet kaikkien muiden luokan jäsen- 2Platonin sanotaan määrittäneen kategorian ihminen piirteillä 'höyhenetön' ja 'kaksijalkainen'. Diogeneen sanotaan kynineen kanan ja heittäneen sen Platonin nähden maahan huudahtaen: 'Tässä on Platonin ihminen!' Tällaisista tapauksista huolimatta kukaan ei ajatellut, että kategorisointi välttämättömien ja riittävien piirteiden avulla olisi jotenkin väärä lähestymistapa; kysymys oli vain oikeiden piirteiden löytämisestä. 4

ten kanssa. Esimerkiksi kettu (Vulpes Vulpes) kuuluu genukseen Vulpes, heimoon Canidae, ja niin edelleen. Biologin tehtävänä on vain löytää ne piirteet, jotka kuvaavat eliöitä täsmällisesti, ja erottavat kunkin eliön muista. 2.2 Moderni kategorisaatiomalli Modernin kategorisaatiomallin mukaan ihmisen suorittama kategorisointi ei ole kuvattavissa välttmättömien ja riittävien piirteiden avulla. Modernin näkemyksen mukaan luokittelu on monimutkainen prosessi, eikä maailman jakaminen osiin välttämättä tapahdukaan kovin yksiselitteisesti. Modernin kategorisaatiosuuntauksen ensimmäisiä ilmentymiä oli Wittgensteinin (1999[1953]) 'perheyhtäläisyyden' käsite. Wittgenstein tarkasteli sanaa peli, ja tuli siihen tulokseen, ettei ole mitään yksiselitteistä listaa piirteitä, jotka pätisivät kaikkiin niihin asiohin, mitä kutsumme peleiksi. Tarkastele esimerkiksi tapahtumia, joita sanomme "peleiksi". Tarkoitan lautapelejä, korttipelejä, pallopelejä, otteluita jne.. Mikä on niille kaikille yhteistä? Älä sano: "Niillä täytyy olla jotakin yhteistä, muuten niitä ei sanottaisi 'peleiksi'- vaan katso, onko niillä kaikilla jotakin yhteistä. Jos näet katsot niitä, et tule näkemään mitään, mikä on kaikille yhteistä, vaan tulet näkemään yhtäläisyyksiä, sukulaisuuksia, vieläpä kokonaisen sarjan sellaisia. (Wittgenstein 1999[1953]: 66.) Wittgenstein huomasi ensimmäisten joukossa, että itse kategorisaatio ei ole niin yksinkertainen asia kuin mitä aiemmin oli ajateltu. Wittgensteinin kuvaama 'perheyhtäläisyyden' käsite on kuitenkin vain yksi osa modernia, eiklassista kategorisaatiokäsitystä. Toinen tärkeä käsite on prototyyppisyyden käsite, jota tämän tutkimuksen tulokset ilmentävät. Prototyyppisyydellä tarkoitetaan kategorisaation yhteydessä sitä, että jotkin kategorian jäsenet ovat joillain tavoilla keskeisempiä kuin muut saman 5

kategorian jäsenet. Näitä keskeisempiä jäseniä kutsutaan prototyyppisemmiksi jäseniksi tai kategorian prototyypeiksi 3. Esimerkiksi lintu-kategorian prototyyppisimpiin yksilöihin kuuluvat sellaiset linnut kuin varpunen ja pulu, kun taas epätyypillisiä (vähiten prototyyppisiä) lintuja ovat mm. emu ja pingviini. Prototyyppi-ilmiöiden klassisia tutkimuksia ovat Roschin tutkimukset 70- luvulta (1973; 1975), joista käy ilmi, millä eri tavoilla prototyyppisyys ilmenee ihmisen kielellisessä käytöksessä. Roschin ehkä tärkein havainto oli, että ihmiset todella kategorisoivat asioita siten, että toiset kategorioiden jäsenet ovat keskeisempiä kuin toiset. Rosch huomasi myös, että tämän kategorian sisäisen paremmuusjärjestyksen selville saamiseksi ei ole välttämätöntä tehdä monimutkaisia kokeita, vaan riittää, että ihmisiltä kysytään heidän mielipidettään prototyyppisyydestä: The results of this study clearly indicate that semantic categories do have internal structure: (a) Subjects consider it a meaningful task to rate members of such categories according to how well they t the subjects' idea or image of the meaning of the category name and (b) there is high agreement between subjects concerning these rankings (Rosch 1975: 198) Roschin tutkimuksesta ilmenee lisäksi, että prototyyppisyys vaikuttaa myös siihen, kuinka helppoa eri kategorioiden jäseniä on palauttaa muistiin tai tunnistaa kategoriansa jäseniksi jne. Prototyyppisyys on siis monella tapaa merkittävä tekijä ihmisen semanttisen muistin järjestämisessä. 3Wittgensteinin käsittelemä peli-kategoria tuo selvästi esiin perheyhtäläisyyden tyyppiset ei-klassiset aspektit kategorisaatiosta, mutta siinä ei ole samalla tavalla helposti havaittavissa prototyyppisyytä kuin monissa muissa kategorioissa 6

3 Tutkimusaineisto Aineisto tätä tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeilla. Lomakkeissa listattiin 80 huonekalua tai muuta esinettä, joita kuitenkin usein voi löytää asuinhuoneistosta. Jokaisen esineen kohdalla annettiin asteikko yhdestä seitsemään, ja pyydettiin vastaajaa arvioimaan kyseisen esineen tyypillisyyttä huonekaluna. Yksi tarkoitti esineen olevan prototyyppinen huonekalu ja seitsemän että esine oli hyvin vähän tai ei lainkaan huonekalu. Asteikko oli valittu siten, että se olisi sama Roschin (1975) asteikon kanssa, jotta vertailu Roschin tulosten kanssa helpottuisi. Listalle tulevat esineet valittiin siten, että mahdollisimman suuri osa Roschilla olleista esineistä olisi mukana lomakkeella. Kaikille Roschin termeille ei suomen kielestä löytynyt mitään hyvää vastinetta, joten vastaavuus ei siltä osin ole kuitenkaan täydellinen. Lisäksi lisättiin joitain sellaisia esineitä, joita 70-luvulla ei voinut edes kuvitella ajateltavan huonekaluiksi (DVD-soitin, tietokone), joitain tyypillisen suomalaisia esineitä (kiuas, lauteet) ja joitain muita esineitä, joiden status oli kiinnostava (ovi, ikkunalauta). Lomakkeissa olevien esineiden järjestystä satunnaistettiin siten, että lomakkeesta oli olemassa yhdeksän eri varianttia, joiden ainoa ero oli esineiden järjestys. Esimerkki lomakkeesta on nähtävillä liitteenä Liite 1. Kyselyyn osallistui yhteensä 37 henkilöä, joista suurin osa oli opiskelijoita. 4 Suomen kielen kategoria huonekalu 4.1 Prototyyppisimmät ja epäprototyyppisimmät esineet Kyselyyn vastanneiden henkilöiden mielestä suomen kielen kategorian huonekalu prototyyppisimmät jäsenet ovat pöytä, sohva, sänky ja tuoli, sekä muutaman näiden johdannaiset, kuten ruokapöytä. Myös kirjahylly kuuluu kategorian keskeisimpiin jäseniin. Seuraavaksi tyypillisimpiä ovat sellaiset esineet kuin ra- 7

hi, divaani ja penkki. Kategorian reunoilta löytyy sekalaista esineistöä, kuten tietokone, peitto, juliste, ovi ja tuhkakuppi. Kategorioiden reunat ovat luonnollisesti sekalaista joukkoa, sillä määritelmän mukaan kategorian epätyypillisillä jäsenillä ei ole välttämättä kovin paljoa yhteistä. Kaikki kysytyt termit ja annetut keskiarvot sekä keskihajonnat löytyvät liitteestä Liite 2. 4.2 Vastausten jakaantumisesta Vastauksissa oli paljon hajontaa nimenomaan numeerisesti, koska ihmiset käyttivät vastatessaan erilaisia asteikkoja arvioidessaan esineiden prototyyppisyyttä. Toiset käyttivät enemmän ääriarvoja yksi ja seitsemän, toiset taas pitivät arvosanonsa lähempänä keskustaa. Tästä syystä puhtaasti numeeriset tulokset eivät ole kovin hyvin verrattavissa keskenään. Liittenä Liite 2 olevasta taulukosta nähdään, että esim. komero jakoi mielipiteitä tehokkaasti, ja sai keskihajonnaksi arvon 2.42. Luku on huomattavan suuri, sillä asteikolla yhdestä seitsemään korkein mahdollinenkin keskihajonta on vain kolme, joka seuraisi, jos puolet vastaajista antaisivat sanan arvosanaksi ykkösen ja puolet seitsemän. Kuvassa 1 näkyy komeron saamat arvot. 2 2 7 2 1 6 7 1 6 3 7 5 2 7 1 7 1 2 7 7 3 2 1 6 1 7 7 3 5 5 3 2 6 2 7 1 1 Kuva 1: Sanan komero saamat arvosanat. Erityisesti rajatapausten kohdalla esiintyi siis paljon vaihtelua. Kuitenkin tyypillisimmistä huonekaluista vallitsi yhtämielisyys. Kaikista tyypillisin huonekalu eli pöytä sai kaikilta 37 vastaajalta huonekaluisuusarvosanakseen ykkösen. Muutenkin nimenomaan ääripäissä vallitsi numeerisestikin suuri yksimielisyys kysyttyjen sanojen tyypillisyydestä. Tyypillisistä sohvasta, sängystä, tuolista jne. vallitsi suuri yksimielisyys, kuten myös kaikkein epätyypillisimmistä ikkunasta ja tuhkakupista. Vaikka vastaajat antoivatkin numeerisesti toisistaan poikkeavia vastauksia, esineiden keskinäisestä järjestyksestä ei ollut yhtä suurta erimielisyyttä. Vas- 8

taajat olivat pitkälti yhtä mieltä siitä, mitkä esineet olivat tyypillisempiä huonekaluja kuin toiset, vaikka käyttivätkin erilaisia asteikoita ja olivat eri mieltä siitä, mitkä esineet absoluuttisesti ajatellen kuuluisivat kategoriaan huonekalu. Laskin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen tuloksille kolmen eri jaon suhteen 4 : 1. jaettuna satunnaisesti kahteen yhtä suureen ryhmään. 2. jaettuna asuinpaikan mukaan (pääkaupunkiseutu muu Suomi) 3. jaettuna asumismuodon mukaan (omakoti- tai rivitalossa asuneet muut) Kaikille näille jaoille tuli korrelaatiokertoimeksi noin 0.96 tai 0.97, mikä osoittaa, että kategorian huonekalu sisäisestä järjestyksestä vallitsee suuri yksimielisyys 5. Vaikka taustamuuttujienkin (asuinpaikan ja asumismuodon) suhteen korrelaatio oli voimakasta, saattoi taustamuuttujista silti laskea joitain tuloksia niistäkin. 4.3 Taustamuuttujien vaikutuksesta Taustamuuttujina lomakkeessa kysyttiin vastaajan kotipaikkaa ja asumismuotoa nykyään ja lapsuudessa. Seuraavassa esitellään joitakin tuloksia, joita näistä taustamuuttujista saattoi laskea. 4.3.1 Kotipaikka Vastaajan kotipaikan suhteen vertailtiin vain sitä, onko eroa sillä, onko vastaaja kotoisin pääkaupunkiseudulta vai muualta. Nimenomaan tätä vastakkainasettelua käytettiin lähinnä sen takia, että siten saatiin molempiin ryhmiin 4Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin kertoo, kuinka yhtämielisiä kaksi osapuolta on ollut asettaessaan jotain listaa järjestettäviä yksiköitä järjestykseen. Liitteenä Liite 7 on pieni esimerkki järjestyskorrelaatiokertoimen laskemisesta. 5Huolimatta siitä, että on suuria näkemyseroja sen suhteen, mitkä kysytyistä esineistä ovat lainkaan huonekaluja. 9

suhteellisen runsaasti vastaajia, koska suunnilleen puolet vastaajista oli kotoisin pääkaupunkiseudulta (21 yhteensä 37 vastaajasta). Liitteessä Liite 3 näkyy asuinpaikan vaikutus vastauksiin. Taulukossa esineen saama negatiivinen arvo tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla esinettä pidettiin enemmän huonekaluna kuin muualla, ja positiivinen arvo päinvastaista. Esimerkiksi -9 tarkoittaa, että pääkaupunkiseudun vastauksissa kyseinen esinen oli keskimäärin yhdeksän pykälää prototyyppisempi kuin muualla Suomessa. 4.3.2 Asumismuoto Asumismuodon suhteen tarkasteltiin sitä, onko vastaaja asunut lapsuudessaan omakoti- tai paritalossa tai asuuko hän sellaisessa nykyään. Tulokset näkyvät liitteessä Liite 4. Taulukko on samanlainen kuin edellisessä aliluvussa käsitelty, paitsi että nyt negatiiviset luvut tarkoittavat, että kyseistä esinettä pidettiin enemmän huonekaluna niiden vastaajien keskuudessa, jotka ovat joskus asuneet omakoti- tai paritaloissa. Positiiviset luvut taas tarkoittavat, että kerrostalossa lapsuudessaan asuneet ja sellaisessa nykyäänkin asuvat vastaajat katsoivat kyseisen esineen olevan tyypillisempi huonekalu. 5 Vertailu Roschin tuloksiin Vertailtaessa tämän tutkimuksen tuloksia Roschin saamiin tuloksiin tarkasteltiin asiaa kahdesta näkökulmasta. Toisaalta pyrittiin tarkastelemaan sitä, vaikuttaako kolmenkymmenen vuoden ero tutkimusten välillä jotenkin tuloksiin ja toisaalta sitä, miten kieli vaikuttaa vastaajien arvioihin. Vertailu tehtiin valitsemalla Roschin tutkimuksesta ja tästä tutkimuksesta sanoja, joiden katsottiin vastaavan toisiaan ja laitettiin ne järjestykseen keskenään. Näitä järjestyksiä oli sitten mahdollista verrata toisiinsa. Käytetyt sanat ja niiden vastineet alkuperäisessä tutkimuksessa ovat liitteenä Liite 8. Vertai- 10

lun kohteena olleista esineistä saadut tulokset sekä Roschin tutkimuksen että tämän tutkimuksen osalta ovat liitteenä Liite 5 Vertailu Roschin tutkimuksen ja tämän tutkimuksen välillä on nähtävissä liitteessä Liite 6. Taulukossa ylhäällä olevat esineet ovat niitä, jotka Roschilla olivat tyypillisempiä huonekaluja ja kuvan alalaidassa olevat olivat tässä tutkimuksessa tyypillisempiä. Esimerkiksi ylälaidassa esiintyvä arvo -6 tarkoittaa sitä, että Roschilla kyseinen esine oli 6 pykälää lähempänä tyypillisintä huonekalua kuin tässä tutkimuksessa. 5.1 Aikaulottuvuus Ehkä yllättäen Roschilla sekä stereot että televisio ovat enemmän prototyyppisiä huonekaluja kuin tässä tutkimuksessa. Ainakaan kodin elektroniikan lisääntyminen ei siis ole tehnyt siitä enemmän huonekalun laista. Ehkä jopa päinvastoin; kodin elektroniikan lisääntyminen on voinut jopa luoda elektroniikalle kokonaan oman kategorian erotukseksi kategoriasta huonekalu, jolloin aiemmin jossain määrin huonekaluiksi katsotut televisio ja stereot kuuluvat nykyään 70-luvulla vähemmän ilmeiseen kategoriaan kodin elektroniikka. Myös sängyn huonekaluisuus eroaa tutkimusten välillä. Mielenkiintoinen kysymys olisi, onko sänky muuttunut 70-luvulta tähän päivään enemmän huonekaluksi ihmisten mielissä. 5.2 Kieliulottuvuus Kielen suhteen vertailun tekeminen on sikälikin vaikeaa, että termit eivät aina mene yksiin toistensa kanssa. Suomen kielessä ei ole esim. mitään englannin love seatia vastaavaa. Liittenä Liite 8 olevasta taulukosta näkee myös, että kaikkien vertailuun otettujenkaan sanojen kohdalla ei ole kyse täydellisestä kielten välisestä synonymiasta. Yksi selvä ero suomen ja englannin välillä on yläkategorian huonekalu 11

laskennallisuus (yksi huonekalu a piece of furniture). Tämän eron voisi ajatella ehkä vastaavan siitä, että Roschin tutkimuksessa sekä tyyny että sohvatyyny ovat huomattavasti enemmän prototyyppisiä huonekalu-kategorian edustajia kuin tässä tutkimuksessa. Esim. sohvatyynyn (cushion) voi ehkä ajatella olevan a piece of furniture, mutta tuskin, että se olisi huonekalu. Toisaalta mielenkiintoinen kysymys on se, miksi suomalaisille hylly ja kirjahylly tuntuvat olevan niin paljon tyypillisempiä huonekaluja kuin Roschin vastaajille? Tälle ei tunnu löytyvän mitään selvää syytä. Ehkä suomalaisessa kodissa on keskimäärin enemmän kirjahyllyjä kuin mitä amerikkalaisessa kodissa on bookcaseja? 6 Lopuksi Tarkastellaanpa lopuksi kategoriaa huonekalu näiden tulosten avulla, ja palataan hieman myös klassiseen kategorisaatiomalliin: mitä piirteitä on tyypillisellä huonekalulla? Tyypillinen huonekalu: on suhteellisen iso, mutta kuitenkin liikuteltavissa ei sisällä liikkuvia osia. tarjoaa lattiaa korkeammalla olevan pinnan, jolle asettaa jotain. Tällainen lista kuvaa jollain tapaa selvästikin tyypillistä huonekalua, mutta kuten sanottu, se ei riitä kuvaamaan kokonaan kategoriaa huonekalu. Itse kategoria on jokin rakenne ihmisen mielessä, jonka neuronitason rakentumisesta emme vielä tiedä paljoakaan. Toisaalta kategorian rajat eivät ole täsmälliset, kuten liitteen Liite 2 taulukko osoittaa. Toisaalta kategoria muuttuu ajan kuluessa; kategorian kodin elektroniikka syntyminen on ajan kuluessa vaikuttanut kategorian huonekalu muotoon. Ihmiset kategorisoidessaan 12

ovat pyrkineet löytämään sellaisia luokkia, joilla mahdollisimman hyvin pystyisivät jäsentämään ja käsittelemään maailmaa, vaikka siihen ilmestyykin koko ajan uusia olentoja ja esineitä, kuten vaikka DVD-soittimia. Kognitiivisen semantikon tehtävä onkin siinä mielessä loputon, että on mahdotonta löytää niitä todellisia pohjimmaisia semanttisia kategorioita, joilla voisi kuvata koko maailman tehokkaasti ja yksinkertaisesti. Viitteet Leino, Pentti 1993. Polysemia kielen moniselitteisyys. Kieli 8. Yliopistopaino, Helsinki. Rosch, Eleanor 1973. On the internal structure of perceptual and semantic categories. Teoksessa T. E. Moore, toimittaja, Cognitive Development and the Acquisition of Language. Academic Press, New York, sivut 111144. Rosch, Eleanor. 1975. Cognitive representations of semantic categories. Journal of Experimental Psychology: General, 104:192233. Wittgenstein, Ludwig 1999[1953]. Filososia tutkimuksia (Philosophische Untersuchungen). WSOY, Juva. 13

Liite 1 Esimerkkilomake Arvioi alla olevia sanoja sen mukaan, kuinka tyypillisiä huonekaluja ne ovat. Anna jokaiselle sanalle huonekaluisuusarvosana asteikolla 1-7, missä 1 on kaikkein tyypillisin huonekalu. Huonekalu 1 2 3 4 5 6 7 Ryijy Astiakaappi Juliste Lepotuoli CD-teline Kuivauskaappi Piano Jalkalamppu Kirjahylly Tietokone Akvaario Vaatekaappi Radio Pakastin Maljakko Tuoli Jääkaappi Lauteet Paperikori Ovi Kaappi Keinutuoli Kaappikello Vuodesohva Printteri Kiuas Jakkara Leivänpaahdin Lankapuhelin Stereot Nojatuoli Lipasto Takka Huonekasvi Rahi Liesi Hylly Jalkatuoli TV-taso Lämpöpatteri Huonekalu 1 2 3 4 5 6 7 Komero Televisio Tuhkakuppi Säkkituoli Peili Futon Taulu Kirstu Ikkunalauta Kirjoituspöytä Pöytä Matto Kattolamppu Videot Naulakko Peilipöytä Divaani Sänky Roska-astia Kaiutin Tyyny Mikroaaltouuni Kohdevalo Sohvatyyny Sohvapöytä Peitto Kahvinkeitin Penkki Ikkuna DVD-soitin Ruokapöytä Sohva Seinäkello Monitori Videotykki Lehtiteline Pöytälamppu Ikkunaverhot Yöpöytä Joulukuusi Asumismuotosi Soluasunto tai vastaava Kerrostaloasunto Rivi- tai paritalo Omakotitalo Lapsuudenkotisi Nykyinen asumuksesi Miltä paikkakunnalta olet kotoisin? 14

Liite 2 Kategoria huonekalu Huonekalu Keskiarvo Keskihajonta Pöytä 1.00 0.00 Ruokapöytä 1.03 0.16 Sohva 1.05 0.23 Sänky 1.08 0.36 Tuoli 1.14 0.41 Nojatuoli 1.16 0.44 Kirjahylly 1.27 0.60 Lepotuoli 1.32 0.66 Kirjoituspöytä 1.35 0.71 Sohvapöytä 1.49 0.95 Lipasto 1.57 1.05 Vuodesohva 1.62 1.12 Keinutuoli 1.64 1.18 Yöpöytä 1.68 1.09 Kaappi 1.97 1.52 Divaani 2.00 1.37 Jakkara 2.14 1.19 Hylly 2.16 1.48 Peilipöytä 2.32 1.45 Penkki 2.32 1.25 TV-taso 2.44 1.66 Säkkituoli 2.51 1.48 Kirstu 2.68 1.53 Rahi 2.73 1.60 Jalkatuoli 2.75 1.57 Vaatekaappi 2.81 1.94 Futon 3.03 1.99 Kaappikello 3.08 1.67 Jalkalamppu 3.14 1.77 Pöytälamppu 3.41 1.92 Astiakaappi 3.64 2.29 Naulakko 3.78 1.65 Komero 3.92 2.42 CD-teline 3.95 1.54 Peili 3.97 1.79 Piano 4.00 1.58 Lehtiteline 4.03 1.71 Kohdevalo 4.22 1.99 Kattolamppu 4.24 2.15 Seinäkello 4.24 1.88 Huonekalu Keskiarvo Keskihajonta Matto 4.43 2.02 Kuivauskaappi 4.57 1.91 Paperikori 4.84 1.73 Jääkaappi 4.95 1.90 Sohvatyyny 5.11 1.78 Kaiutin 5.14 1.86 Liesi 5.27 1.75 Televisio 5.29 1.68 Akvaario 5.32 1.53 Pakastin 5.32 1.68 Ryijy 5.35 1.49 Taulu 5.35 1.58 Radio 5.38 1.70 Stereot 5.43 1.59 Maljakko 5.51 1.57 Ikkunaverhot 5.57 1.65 Roska-astia 5.62 1.57 Tyyny 5.70 1.47 Tietokone 5.73 1.57 Takka 5.73 1.60 Ikkunalauta 5.84 1.44 Lauteet 5.89 1.39 Lankapuhelin 5.89 1.39 Huonekasvi 5.95 1.45 Kahvinkeitin 6.00 1.23 Mikroaaltouuni 6.00 1.36 Videot 6.06 1.35 Peitto 6.14 1.32 Leivänpaahdin 6.14 1.44 DVD-soitin 6.14 1.18 Kiuas 6.16 1.20 Monitori 6.17 1.13 Juliste 6.32 1.23 Ovi 6.35 1.34 Lämpöpatteri 6.36 1.46 Joulukuusi 6.41 0.97 Printteri 6.42 1.04 Videotykki 6.46 0.87 Tuhkakuppi 6.47 0.90 Ikkuna 6.62 0.91 15

Liite 3 Asuinpaikan vaikutus vastauksiin 15 10 5 0 5 10 15 Maljakko Takka Ikkunalauta Peili Lämpöpatteri Monitori Lehtiteline Juliste Stereot Roska astia Televisio Kaappikello Vaatekaappi Hylly Lipasto Lankapuhelin Radio Kiuas Sohvatyyny Kuivauskaappi Kattolamppu Penkki Videot Ikkunaverhot Jalkalamppu Jakkara Kaappi Kirjahylly Tuoli Pöytä Ryijy Kirstu Keinutuoli Sohvapöytä Lepotuoli Sohva Ikkuna Videotykki Jääkaappi Paperikori CD teline Komero Säkkituoli Printteri Lauteet Kohdevalo Rahi Peilipöytä Vuodesohva Ruokapöytä Tuhkakuppi DVD soitin Kahvinkeitin Tyyny Matto Astiakaappi Nojatuoli Joulukuusi Ovi Futon Divaani Sänky Huonekasvi Pakastin Seinäkello Pöytälamppu Kirjoituspöytä Naulakko Jalkatuoli Leivänpaahdin Peitto Tietokone TV taso Yöpöytä Akvaario Piano Taulu Mikroaaltouuni Liesi Kaiutin Pääkaupunkiseudulla Muualla 16

Liite 4 Asumismuodon vaikutus vastauksiin 20 15 10 5 0 5 10 15 Ovi Kiuas Lämpöpatteri Tyyny Ryijy Takka Videot Videotykki Lauteet Akvaario Liesi Kattolamppu Mikroaaltouuni Stereot Naulakko Piano Rahi Kohdevalo Astiakaappi Lipasto Kuivauskaappi Penkki Kirjahylly Ikkuna Juliste Roska astia Jääkaappi Paperikori Seinäkello Yöpöytä Sänky Futon Vaatekaappi Jakkara Kirjoituspöytä Sohva Ruokapöytä Joulukuusi Kaappikello Divaani Kaappi Ikkunaverhot Peili Pöytälamppu Jalkatuoli Säkkituoli Peilipöytä Keinutuoli Sohvapöytä Nojatuoli Pakastin Kaiutin TV taso Hylly Tuoli Radio CD teline Kirstu Vuodesohva Lepotuoli Pöytä Monitori Kahvinkeitin Ikkunalauta Televisio Tuhkakuppi Printteri DVD soitin Leivänpaahdin Lankapuhelin Huonekasvi Tietokone Jalkalamppu Lehtiteline Matto Peitto Komero Taulu Sohvatyyny Maljakko Omakotitalossa Kerrostalossa 17

Liite 5 Tulokset vertailtujen esineiden osalta Huonekalu Keskiarvo (Rosch) Keskiarvo (Minä) Tuoli 1.04 1.14 Sohva 1.04 1.05 Pöytä 1.10 1.00 Lepotuoli 1.33 1.32 Keinutuoli 1.37 1.64 Sohvapöytä 1.38 1.49 Lipasto 1.48 1.57 Kirjoituspöytä 1.54 1.35 Sänky 1.58 1.08 Divaani 1.70 2.00 Yöpöytä 1.83 1.68 Kirstu 1.98 2.68 Peilipöytä 2.13 2.32 Kirjahylly 2.15 1.27 Rahi 2.45 2.73 Kaappi 2.49 1.97 Astiakaappi 2.59 3.64 Penkki 2.77 2.32 Jakkara 3.13 2.14 Piano 3.64 4.00 Sohvatyyny 3.70 5.11 Lehtiteline 4.14 4.03 Komero 4.27 3.92 Stereot 4.32 5.43 Peili 4.39 3.97 Televisio 4.41 5.29 Hylly 4.52 2.16 Matto 5.00 4.43 Tyyny 5.03 5.70 Roska-astia 5.34 5.62 Radio 5.37 5.38 Liesi 5.40 5.27 Ikkunaverhot 5.67 5.57 Jääkaappi 5.70 4.95 Maljakko 6.23 5.51 Tuhkakuppi 6.35 6.47 Lankapuhelin 6.68 5.89 18

Liite 6 Vertailu Roschin tutkimukseen 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Hylly Kirjahylly Jääkaappi Sänky Jakkara Liesi Kaappi Maljakko Matto Peili Komero Pöytä Lankapuhelin Radio Penkki Kirjoituspöytä Ikkunaverhot Yöpöytä Sohva Tuhkakuppi Lehtiteline Lipasto Sohvapöytä Lepotuoli Televisio Piano Astiakaappi Peilipöytä Divaani Tuoli Roska astia Rahi Keinutuoli Tyyny Sohvatyyny Kirstu Stereot Rosch Minä 19

Liite 7 Esimerkki Spearmanin korrelaatiokertoimen laskemisesta Spearmanin korrelaatiokerroin on työkalu, jonka avulla voi laskea korrelaatioita kahden ryhmän määrittämien järjestysten välillä. Korrelaatiokerrointa voi käyttää esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, missä on jokin määrätty kohteiden (esim. taitoluistelusuoritusten) joukko, jonka kaksi ryhmää tai yksilöä (esim. taitoluistelutuomaria) järjestää oman näkemyksensä mukaiseen paremmuusjärjestykseen (tai muuhun järjestykseen). Korrelaatiokerroin kertoo tällöin kuinka yhteneviä kyseisten kahden ryhmän tai yksilön mielipiteet olivat. Korrelaatiokertoimen (r s )yhtälö on: r s = 1 6(ΣD2 ) N(N 2 1), missä D käy yli annettujen järjestysten erotusten yli ja N on järjestettävien kohteiden lukumäärä. Esimerkiksi, jos kaksi henkilöä, A ja B, olisi tehnyt tämän tutkimuksen mukaisen kyselyn, mutta vain kahdeksalla huonekalulla, olisi korrelaatiokertoimen voinut laskea seuraavalla tavalla: Huonekalu Henkilö A Henkilö B D D 2 Tuoli 1 3-2 4 Sänky 2 2 0 0 Sohva 3 1 2 4 Rahi 4 5-1 1 Penkki 5 6-1 1 Peili 6 4 2 4 Taulu 7 8-1 1 Ovi 8 7 1 1 Yhteensä 16 Tässä esimerkissä siis ΣD 2 = 16, ja kohteiden määrä N = 8, joten korrelaatiokerroin on: 6 16 r s = 1 8 (64 1) = = 1 96 504 = = 1 0.1904761... 0.81, eli noin 0.81. Tässä tapauksessa korrelaatio siis on suhteellisen voimakas, joskaan ei läheskään yhtä voimakas kuin ne korrelaatiot, mitä tutkimuksessa todettiin eri ryhmien välille. 20

Liite 8 Vertailussa käytetyt sanat suomeksi ja englanniksi Tuoli Chair Sohva Sofa Pöytä Table Lepotuoli Easy Chair Keinutuoli Rocking Chair Sohvapöytä Coee Table Lipasto Chest of Drawers Kirjoituspöytä Desk Sänky Bed Divaani Divan Yöpöytä Night Table Kirstu Chest Peilipöytä Vanity Kirjahylly Bookcase Rahi Footstool Kaappi Cabinet Astiakaappi China Closet Penkki Bench Jakkara Stool Piano Piano Sohvatyyny Cushion Lehtiteline Magazine Rack Komero Cupboard Stereot Stereo Peili Mirror Televisio Television Hylly Shelf Matto Rug Tyyny Pillow Roska-astia Wastebasket Radio Radio Liesi Stove Ikkunaverhot Drapes Jääkaappi Refrigerator Maljakko Vase Tuhkakuppi Ashtray Lankapuhelin Telephone 21