Maa-ainestenoton luvitus Tuomo Korhonen, Hämeen ELY-keskus Sora- ja kallioalueiden hyötykäyttö ja ottoalueiden jälkikäytön ansaintalogiikka- ja yrittäjyysratkaisut Lammi 30.11.2016
Esityksen sisältö Lainsäädäntö ja lupamenettelyt Esiselvitykset ja suunnittelu Ottamistoiminta ja sen valvonta Ottamisalueiden jälkihoito ja -käyttö
Ottamiseen vaikuttava lainsäädäntö Keskeisimpiä maa-ainesten ottamiseen liittyviä lakeja ovat: Maa-aineslaki 555/1981 (MAL) Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL) Vesilaki 587/2011 (VL) Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 (MRL) Luonnonsuojelulaki 1096/1996 (LSL) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 1096/1996 (YVAL) Lisäksi ottamiseen voivat vaikuttaa metsälaki, vesienhoitolaki, maantielaki, ratalaki, muinaismuistolaki, kunnalliset määräykset.
Maa-aineslaki Maa-aineslaki on maa-ainesten ottamisen sääntelyn erityislaki. Lain keskeinen tarkoitus on ohjata maa-ainesten ottamista niin, että luonnon ja maiseman sekä eräiden muiden ympäristöarvojen suojelu voidaan turvata kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Maa-aineslaki laki ei koske kaivoslakiin perustuvaa ainesten ottamista rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan sellaista ainesten ottamista vesialueella, johon vesilain mukaan vaaditaan aluehallintoviraston lupa.
Maa-aineslupa Maa-aineslaissa tarkoitettuun ainesten ottamiseen on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa (maa-aineslupa) Lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maaja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-aineslupa on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty (MAL 6 ).
Maa-ainesten ottamisen rajoitukset Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.
Maa-ainesten ottamisen rajoitukset MAL 3.2 ja 3.3 Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, ottaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmella kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.
Maa-ainesten ottamisen rajoitukset MAL 3.4 Maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Noudatettava myös kotitarveotossa
Suojaetäisyydet Ottamisalueen ympärille tarvitaan suojaetäisyys häiriintyviin kohteisiin. Suojaetäisyyteen vaikuttaa ottamisalueen ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Tutkimukset ja vakiintunut käytäntö ovat osoittaneet viereisessä kuvassa 16 esitetyt suojaetäisyydet tarkoituksenmukaisiksi. Lähde: Ympäristöministeriön opas 1/2009, Maa-ainesten kestävä käyttö
Pohjavesien suojelu Soran ottamisen on todettu lisäävän pohjaveden likaantumisriskiä. Jos ottamisalueiden pinta-ala on yli 30 % pohjavesialueesta se aiheuttaa potentiaalisen riskin pohjaveden laadulle. Vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeillä ottamisalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla yli 10 20 % suojaalueesta
Ympäristölupa Ympäristölupa tarvitaan mukaan maa-ainesten ottamiseen liittyen seuraavasti: kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää; kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Vähäisempään toimintaankin on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristölupa voi olla tarpeen myös jos toimintaan liittyy ammatti- tai laitosmaista jätteen käsittelyä.
Muraus-asetus Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. 1) kivenlouhimolla aluetta, jossa irrotetaan tai louhitaan muita kuin kaivosmineraaleja siten, että kivi voidaan hyödyntää rakennuskiven, hautakiven tai muun vastaavan tuotteen raakaaineena; 2) muulla kivenlouhinnalla kiven louhintaa siten, että kiveä voidaan hyödyntää louheena tai murskeen raaka-aineena, jos louhinta ei liity maarakennukseen taikka muuhun rakennustoimintaan, eikä siihen tarvitse hakea maa-aineslupaa 3) kivenmurskaamolla louheen, soran tai moreenin murskaamista murskaustuotteeksi murskauslaitteistolla;
Muraus-asetus Toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoitotai oppilaitoksesta. Etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on oltava vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että melua ja pölypäästöjä kyetään rajoittamaan riittävästi Asetuksessa on melun ja pölyn lisäksi säädetty muun muassa maaperän ja pohjaveden suojelusta sekä toiminnan tarkkailusta.
Vesilupa Vesilain mukainen aluehallintoviraston lupa edellytetään, jos maaainesten ottaminen voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. (VL 3:2) Tämä voi tulla kyseeseen lähinnä, mikäli suunniteltu maa-ainesten ottaminen kohdistuu pohjavedenpinnan alapuolelle pohjaveden ottamon suoja-alueelle laaja-alaisesti pohjavesialueelle. Ei poista maa-aines- ja/tai ympäristöluvan tarvetta Vesilupa on tarpeen myös jos aineksia otetaan vesialueelta
Maisematyölupa Asemakaava-alueella maa-ainesten ottaminen voi tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan nojalla, mikäli yksittäiseltä rakentamispaikalta on tarpeen poistaa maa-aineksia rakennuslupaa edellyttävää rakentamishanketta valmistelevana toimenpiteenä (MRA 72 ). Tällöin ei tarvita maa-aineslupaa
Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Maa-aineslain mukainen ottamishanke voi tulla YVAmenettelyyn joko suoraan YVA-asetukseen (6 ) sisältyvän hankeluettelonperusteella tai muutoin YVA-menettelyn tapauskohtaisen (YVAL 4 2 mom.) soveltamispäätöksen perusteella. Hankeluettelon perusteella kiven, soran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, mikäli louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa tekee alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Lupamenettelyt MAL:n, YSL:n ja VL:n mukaiset lupamenettelyt ovat pääsääntöisesti erillisiä ja toisistaan riippumattomia Samaa hanketta koskevat ympäristöja maa-aineslupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Vesilupa voi olla edellytys maaainesluvan myöntämiselle Lupahakemuksia varten on olemassa valmiita lomakkeita. Hankkeesta riippuen tarvitaan kuitenkin liitteeksi erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia.
Lupa- ja valvontaviranomaiset Maa-aineslupaviranomaisena toimii pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojelulain osalta lupaviranomaisena toimivat sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen että aluehallintovirasto. MAL ja YSL yhteiskäsittelyluvat käsittelee YSL:n mukainen lupaviranomainen MAL:n, YSL:n ja VL:n mukaisia pääasiallisia valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä ELY-keskus
Muutoksenhaku Maa-aineslupapäätökseen haetaan muutosta valittamalla paikalliseen hallinto-oikeuteen Ympäristölupapäätöksistä tehtävien valitusten käsittely on keskitetty Vaasan hallinto-oikeuteen Yhteisen luvan osalta valitus tehdään ympäristönsuojelulain mukaisesti Vaasan hallintooikeuteen. Hallintovalituksessa valitusviranomainen voi korvata virheellisen päätöksen uudella päätöksellä ja näin nopeuttaa asian loppuunsaattamista. Hallinto-oikeuksien päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Ottamisen suunnittelu
Esiselvitykset ennen suunnittelua Maa-ainesten määrä ja laatu Alueen luonnon olosuhteet Onko alueella MAL 3 :n mukaisia ottamista rajoittavia tai sen estäviä tekijöitä? Esiselvityksissä kannattaa hyödyntää olemassa olevia aineistoja Ympäristöhallinnon tietojärjestelmät ja karttapalvelut. http://www.syke.fi/avointieto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Kaavat ja niiden taustaselvitykset Alueelliset tai valtakunnalliset selvitykset kiviaines- ja pohjavesivaroista sekä luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaista alueista Ympäristö- ja kaavoitusviranomaiset
http://www.syke.fi/avointieto > karttapalvelut > maa-ainesten ottoluvat
Ottamissuunnitelma Ottamissuunnitelmassa kuvataan ottamisen lähtötilanne sekä suunnittelualueen nykytila ja selostetaan miten ottaminen on tarkoitus järjestää. Suunnitelmassa kuvataan ottamisen mahdolliset vaikutukset ympäristöön, miten ottamisen vaikutukset on arvioitu ja esitetään toimenpiteet haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Ottamissuunnitelma ei ole tarpeen, jos maa-aineshanke on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen.
Ottamisalueen ja sen ympäristön asutus, nykyinen maankäyttö, kaavoitustilanne sekä kaavamääräykset ja niiden vaikutukset suunniteltuun maa-ainesten ottamiseen. Mikäli kyseessä on vanha ottamisalue tulee selvittää aiemmat ottamisluvat, otetut maa-ainesmäärät sekä tarkkailujen keskeiset tulokset. Mikäli lupaa haetaan rantavyöhykkeelle sijoittuvalle ottamisalueelle, tulee ottamissuunnitelmassa aina esittää tälle perustelut ja erityiset syyt. Myös mahdolliset muinaisjäännökset tulee huomioida suunnitelmassa.
Luontoselvitykset Erillinen luontoselvitys on tehtävä pääsääntöisesti aina kun kyseessä on uusi ottamisalue. Olemassa olevilla alueilla voi riittää vallitsevan tilanteen toteaminen. Selvitettävä luonnonsuojelulailla ja EU säädöksillä suojeltujen lajien ja luontotyyppien mahdollinen esiintyminen ottamisalueella ja sen vaikutusalueella Luontoselvitys on tehtävä sellaisena ajankohtana, että suojeltavat lajit voidaan havaita. Luonnonsuojelualueet, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueet, Natura 2000 verkon alueet, Metsälain 10 :n tarkoittamat monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt
Pohjavesiolosuhteiden kuvaus Vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavaa toimintaa koskevassa ympäristölupahakemuksessa tai maa-ainesten ottamissuunnitelmassa on oltava, jos se on lupaharkinnan kannalta tarpeellista: hydrogeologinen yleiskuvaus pohjavesialueesta selvitys pohjaveden tilasta ja maaperän laadusta tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista selvitys toimenpiteistä, joilla estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muista suunnitelluista pohjaveden suojaustoimenpiteistä selvitys kaivoista ja vedenottamoista sekä hankkeen vaikutuksista niihin selvitys veden ottamoiden suoja-alueista ja suojaaluemääräyksistä.
Suunnitelmakartat Yleiskartta (1:250000 1:100000) Perus- ja teemakartat (1:25000 1:10000) Hankealue ja sen ympäristö Mahdolliset häiriintyvät kohteet Suojellut alueet Nyky- ja lopputilannekartat ja leikkauspiirrokset (1:5000 1:500) Ottamis- ja ottoalueidenrajat Oton etenemissuunnat ja vaiheistus Murskaus- ja seulontalaitteistot Tukitoimintoalue Varastokasat Tarkkailupisteet pintamaiden varastointialueet Sähköisen käsittelyn helpottamiseksi ei mielellään A3:a suurempia tulosteita
Ottamistoiminnan kuvaus ottamissuunnitelmassa Ottamisen valmistelu sekä ottamisen toteutus ja vaiheistus. Suunniteltu ottamisen kokonaisaika. Lisäksi voidaan esittää vuotuisia ja vuorokautisia toiminta-aikoja. Maa-aineslupa voidaan myöntää enintään 10 vuodeksi. Erityisestä syystä lupaaika voi kuitenkin olla 15 vuotta tai kalliokiviaineksen oton osalta 20 vuotta. Tiedot ottamisalueen pinta-alasta sekä otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä. Määrät ilmoitetaan kiintokuutiometreinä (k-m3). Maa-ainesten laatu ilmoitetaan käyttämällä samaa ryhmittelyä kuin vuosittain kunnan valvontaviranomaiselle tehtävässä ilmoituksessa otetuista maa-ainesmääristä. Ryhmittely on: sora ja hiekka kalliokiviaines (murske, louhe) rakennuskivi ja muu tarvekivi moreeni siltti ja savi eloperäiset maalajit (multa, lieju) Suunnitelmassa esitetään otettavan maa-aineksen pääasialliset käyttökohteet.
Suunnitelmassa esitetään myös arviot kaivannaisjätteen määrästä ja laadusta sekä toimenpiteistä niiden vähentämiseksi. Selvitys käytettävistä työkoneista ja -laitteista sekä niihin liittyvistä tankkaus- ja huoltopaikoista sekä ottamiseen liittyvän liikenteen järjestämisestä Ottamissuunnitelmassa kerrotaan myös, kuinka ottamisalue merkitään maaston, mitä ottamistoiminnan valvontaa helpottavia toimenpiteitä tullaan tekemään (korkeuskiintopisteet, tasomerkinnät, luiskausmallit, pohjaveden havaintoputket). Lisäksi suunnitelmassa on syytä esittää turvallisuutta edistävät ja asiattomien liikkumista ohjaavat toimenpiteet.
Vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin Suunnitelmassa esitetään millaisia ottamistoiminnan aikaisia ja sen jälkeisiä muutoksia alueen lähi- ja kaukomaisemassa tulee tapahtumaan. Ottamistoiminnan vaikutukset luonnonoloihin tunnistetaan luontotyyppi- ja lajitasolla. Ottamistoiminnan vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen ja laatuun arvioidaan sekä ottamisen aikana että sen jälkeen. Rantavyöhykevaikutusten osalta tulee selvittää ottamistoiminnan mahdolliset vaikutukset rantaluontoon ja -maisemaan.
Vaikutusten tarkkailu Tavanomaisimpia tarkkailtavia ympäristövaikutuksia ovat etenkin soran ja hiekan ottamisalueilla pohjaveden pinnan korkeus ja laatu sekä kallion ja soran ottamisalueilla melu ja pölypäästöt. Kallion ottamisalueilla tulee lisäksi tarkkailla tärinää ja pintaveden laatua etenkin, jos louhosvesiä johdetaan ympäröiviin vesistöihin.
Haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Ottamissuunnitelmassa tulisi käsitellä ainakin toimenpiteet melun, pölyn ja tärinän leviämisen estämiseksi. Haitallisia meluvaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa viikonloppuisin ja iltaisin. Pohjaveden pilaantumisen riskiä voidaan vähentää muun muassa varikkoalueen huolellisella rakentamisella ja ylläpidolla sekä työkoneiden ja laitteiden huolellisella käytöllä. Maisemavaikutuksia voidaan vähentää säilyttämällä olemassa oleva kasvillisuus alueella niin kattavasti kuin se teknisesti on mahdollista. Onnettomuuksien estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä esitetään suojausrakenteet ja -varusteet.
Ottamisalueen jälkihoito ja -käyttö Ottamisalueen jälkihoidosta ottamissuunnitelmassa esitetään alueen siistiminen toiminnan päätyttyä alueen muotoilu ja pintamateriaalin levitys kasvillisuuden palauttaminen alueelle soveltumattoman käytön estäminen Myös alueen myöhemmästä käytöstä esitetään alustavat suunnitelmat.
Ottamistoiminnan aikana Noudatettava ottamissuunnitelmaa, lupahakemusta ja lupien määräyksiä Suunnitelmasta ja määräyksistä mahdollista poiketa vain lupa- tai valvontaviranomaisen suostumuksella Lupaviranomaiselle ilmoitettava otettujen ainesten määrä ja laatu vuosittain. Tiedot kerätään sähköiseen NOTTO-tietokantaan Valvontaviranomainen tekee säännöllisesti tarkastuksia
Ottamisalueiden jälkikäyttö Soran ja hiekan ottoalueilla pohjavesiensuojelu rajoittaa jälkikäyttömuodon yleensä metsätalouteen tai ulkoiluun Muita mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat: Asutus Uimapaikat Ampuma- ja moottoriradat Teollisuus Kaatopaikat ja jätteiden käsittelyalueet Riistanhoitoaluet Luonnontieteelliset opetuskohteet Monimuotoisuutta palvelevat kompensaatioalueet
Lisätietoja Maa-ainesten kestävä käyttö, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, YM Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25/2010, SYKE Kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arviointi, Suomen ympäristö 27/2012, SYKE