Lainsäädäntömuutos / Maa-aineslupien ja ympäristölupien lupakäsittelyjen yhdistäminen

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Lainsäädäntömuutos / Maa-aineslupien ja ympäristölupien lupakäsittelyjen yhdistäminen Teknltk Maa-ainesluvat ja niihin liittyvät ympäristöluvat Maa-aineslupa tarvitaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Maa-aineslupaa ei tarvita, kun kyseessä on: 1. Oma tavanomainen kotitarvekäyttö 2. Rakentamisen yhteydessä irrotettujen maa-ainesten ottaminen ja hyväksikäyttö, kun toimenpide perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan. 3. Jos hankkeella on rakennuslupa, murskaaminen ilman ympäristölupaa on mahdollista tekemällä meluilmoitus, jos murskaaminen kestää alle 50 päivää. 4. Yli 50 päivää kestävä murskaus vaatii ympäristöluvan. 5. Kaivoslakiin perustuva ainesten ottaminen 6. Maa-ainesten ottaminen vesialueella, johon vaaditaan vesilain mukainen lupa. Ympäristölupa tarvitaan maa-ainesten ottamiseen liittyen 1. Kivenlouhimoa tai muuta maanrakennustoimintaan liittyvää kivenlouhintaa varten, kun kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. 2. Kiinteää tai tietylle alueelle sijoitettavaa murskaamoa varten, jos sen toiminta-aika on vähintään 50 päivää. Vähäisempään toimintaankin on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristölupa voidaan tarvita, kun käsitellään irrotettuja maa-aineksia, koska tämä toimintaa saattaa täyttää ympäristön pilaamisen tunnusmerkistön. Mikäli maa-aineslain edellytykset täyttyvät, tarvitaan aina maa-aineslupa. Tämän lisäksi tulee arvioida, vaatiiko toiminta ympäristöluvan. Pelkkä ympäristölupa ei riitä, jos kyse on maa-aineslain mukaisesta maa-ainesten irrottamisesta. Lupien yhteiskäsittelymenettely V.2015 voimaan tuleen tehtyjen lakimuutosten perusteella maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt yhdistetään lukien. Muutosten tarkoituksena on sujuvoittaa samaa hanketta koskevaa lupaprosessia sekä poistaa maa-aineslain ja ympäristön- suojelulain mukaisten lupamenettelyjen päällekkäisyyttä. Yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. Maa-aineslain menettelysäännöksiä yhdenmukaistettiin ympäristönsuojelulain menettely- säännösten kanssa. Luvantarve määräytyy edelleen erikseen sekä

2 maa-aineslain että ympäristönsuojelulain osalta. Yhteiskäsittely tulee voimaan , jonka jälkeen vireille tullut hakemus käsitellään uuden menettelyn mukaisesti. Ennen vireille tullut hakemus ratkaistaan pääsääntöisesti aiemman lain- säädännön mukaisesti. Uutta yhteiskäsittelyä sovelletaan kuitenkin myös sellaisiin vireillä oleviin asioihin, jotka muutoksenhakutuomioistuin myöhemmin palauttaa kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäviksi. Jos maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää ympäristölupaa ja maa-aineslain mukaista lupaa, niitä koskevat lupahakemukset on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Samalla hankkeella tarkoitetaan samalle toiminta-alueelle sijoittuvaa sellaista toimintaa, joka edellyttää samanaikaisesti sekä maa-aineslupaa että ympäristölupaa. Lupia on edelleen mahdollista hakea erikseen. Erillisetkin lupahakemukset on käsiteltävä yhdessä, ellei se ole tarpeetonta erityisen syyn vuoksi. Erityinen syy on esim. tilanne, jossa maa-ainesluvalla ja ympäristöluvalla ei ole ajallista tai toiminnallista yhteyttä, vaikka ne koskevat samalla toiminta-alueella toteutettavaa hanketta. Jos lupa-asiaa käsiteltäessä ilmenee, että toimintaa varten on tarpeen myös maa-aineslain mukainen lupa, luvan hakijan on lupaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa tehtävä maa-aineslain mukainen lupahakemus. Muussa tapauksessa vireillä oleva lupahakemus voidaan jättää tutkimatta. Yhteiskäsittelyssä sovelletaan erikseen maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain säädöksiä. Lupaprosessin kulku: Lupahakemuksen sisältö => Lupaharkinta => Luvan myöntämisen edellytykset => Luvan myöntäminen edellyttää, että molempien lakien luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. => Jos lupaa ei voida myöntää toisen lain nojalla, lupahakemus hylätään kokonaisuudessaan. Lupaan liitetään molempien lakien pohjalta tarvittavat lupamääräykset. Luvan muuttaminen ja toiminnan lopettaminen aiempaan tapaan. Kunnan valvontaviranomaisena on ollut molemmissa luvissa sama viranomainen, joten sen johdosta ei ole tarvetta muutoksiin. Yhteiskäsittely tekee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisesta maa-aineslain mukaisen pääasiallisen lupaviranomaisen ja valvontaviranomaisen. Valvontatehtävät keskitetään nyt kaikissa kunnissa samaan kunnan viranomaiseen kuin lupatehtävät. Sääntelyn tarkoituksena on tehostaa kuntien viranomaisten toimintaa ympäristöasioissa ja yhdenmukaistaa sääntelyä ympäristönsuojelulain kanssa. Muutokset koskevat kaikkia maa-aineslain mukaisia lupa-asioita. Lupaviranomainen Pyhäjoen kunnassa Pyhäjoen kunnassa maa-ainesluvat ratkaisee tekninen lautakunta ja ympäristöluvat ympäristösihteeri. Nykyisellä päätösvallan siirtämisellä lakimuutoksen tarkoittama yhteiskäsittely alkaen siirtää lupapäätökset, joihin tarvitaan sekä maa-aineslain että

3 ympäristönsuojelulain mukainen lupa, ympäristösihteerin päätettäväksi. Aluehallintovirastossa päätettävät luvat Aluehallintovirasto ratkaisee yhteiskäsittelyluvat, jos 1. toiminnalla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia tai asian ratkaiseminen valtion ympäristölupaviranomaisessa muuten on perusteltua toiminnan laatu tai luonne huomioon ottaen, 2. toiminnan ympäristövaikutukset saattavat kohdistua huomattavassa määrin sijaintikuntaa laajemmalle alueelle, 3. toiminta edellyttää ympäristöluvan lisäksi lupaa vesilain 3 luvun nojalla tai toiminnasta syntyvistä jätevesistä saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron pilaantumista, 4. toiminta sijaitsee usean ympäristönsuojeluviranomaisen alueella, 5. kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta, 6. toiminta sisältää pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamista, 7. maa-aineslupaa ja ympäristölupaa edellyttävän kallion tai muun kiviainesmurskaushankkeen yhteydessä käsitellään pilaantumatonta maa-ainesjätettä, betoni-, tiili- tai asfalttijätettä, kun käsiteltävä jätteen määrä on vähintään tonnia vuodessa. Kun yhteisen luvan ratkaisee aluehallintovirasto, ELY-keskus toimii valvontaviranomaisena. Luvan voimassaoloajat Yhteiskäsittelyssä annettavan luvan voimassaolo määräytyy maa-aineslain mukaisesti siten kuin lain 10 :ssä säädetään. Maa-ainesten ottamistoiminta on luonteeltaan määräaikaista johtuen ottamisalueen rajallisista resursseista. Laissa asetetaan toiminnanharjoittajalle ottamisalueen jälkihoitovelvoitteita ja valvontaviranomaiselle luvan voimassaolon päättymisen jälkeen suoritettavia tarkastusvelvoitteita. Nämä velvoitteet kohdistuvat myös yhteiskäsittelyluvan mukaiseen toimintaan, ja tämän vuoksi yhteiskäsittelyluvan voimassaoloaika on määräaikainen. Yhteinen lupa voidaan säädetyistä edellytyksistä riippuen myöntää enintään 10, 15 tai 20 vuoden ajaksi. Lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Muutoksenhakumenettelystä Maa-aineslain mukaisessa ottamislupaa koskevassa muutoksenhaussa siirrytään kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Kunnallisvalituksen erityispiirteitä ovat laaja muutoksenhakuoikeus, rajoitetut valitusperusteet sekä hallintotuomioistuimen rajoitettu tutkimus- ja ratkaisuvalta. Hallintovalituksessa valitusviranomainen voi korvata virheellisen päätöksen

4 uudella päätöksellä ja näin nopeuttaa asian loppuunsaattamista. Muutosta haetaan hallinto-oikeudelta. Yhteistä lupaa koskeva valitusoikeus määräytyy ympäristönsuojelulain 191 :n nojalla. Yhteisen luvan osalta valitus tehdään ympäristönsuojelulain mukaisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Pelkkiin maa-aineslupiin muutosta haetaan edelleen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. Yhteisluvissa valitusoikeus määräytyy ympäristönsuojelulain mukaan Valitusoikeus on: 1) asianosaisella; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella; 6) saamelaiskäräjillä sillä perusteella, että ympäristöluvassa tarkoitettu toiminta heikentää saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan; 7) kolttien kyläkokouksella sillä perusteella, että ympäristöluvassa tarkoitettu toiminta heikentää koltta-alueella kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja. Valtion valvontaviranomaisella ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on lisäksi oikeus valittaa yleisen ympäristönsuojeluedun valvomiseksi tai muusta perustellusta syystä sellaisesta päätöksestä, jolla Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut sen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen. On huomattava, että yhteisluvassa kunnan jäsenellä ei valitusoikeutta. Maa-ainesluvan osalta kunnan jäsenen valitusoikeus säilyy. Yhteisluvat ja taksat Pyhäjoella voimassa olevassa maa-ainestaksassa (Pyhäjoen tekninen lautakunta ) lupamaksun suuruus on määritelty hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan (1 snt/ 1 m3). Taksassa on minimimaksuksi määritelty 400 ja maksimiksi Ilman erillistä ottosuunnitelmaa luvitettavat vähäiset hankkeet (esim. mullanotto) maksavat 250. Pyhäjoen kunnassa voimassa olevassa ympäristölupamaksutaksassa (Pyhäjoen tekninen lautakunta ) on määritelty eri toimintojen ympäristölupamaksut. Maa-aineslain mukaisiin lupiin liittyvistä toiminnoista useimmiten tarvittava ympäristölupa kivenlouhimolle on taksassa 3000 ja kiinteä tai siirrettävä murskaamo samoin 3000 euroa. Nykyisessä ympäristölupataksassa ei ole tehty lupien yhteiskäsittelyyn liittyen helpotusta. Käsittelymaksua on kuitenkin voitu yksittäistapauksissa alentaa enintään 30 %,

5 jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on keksimääräistä pienempi. Vastaavasti on voitu korottaa käsittelymaksua enintään 40 %, jos asian käsittely on merkittävästi vaativampi. Maa-aineslupien ja niihin liittyvien ympäristölupien yhteislupakäsittelyn tarkoitus on helpottaa lupien hakemista ja käsittelyä. Samassa luvassa käsitellään yhteislupien osalta sekä aiemmin maa-aineslain mukaisessa luvassa edellytetyt asiat ja ympäristöluvassa edellytetyt asiat. Yhteiskäsittely ei muuta asiasisällön osalta juurikaan työmäärää lupapäätöksen valmistelussa. Valmistelussa työmäärä vähenee kuitenkin merkittävästi sen johdosta, että jatkossa tehdään yksi lupapäätös kahden sijaan. Asiaan liittyvissä kuntien viranhaltijoiden keskusteluryhmissä yleisin käsitys on ollut molempien taksojen säilyttäminen entisellään muutoksella, että yhteiskäsittelyssä toiseen lupaosioon tulee työmäärän helpottumista vastaava alennus. Alennusprosentti on toisen luvan osalta ollut yleisimmin 35 % - 50 %. Lakimuutoksen johdosta tässä vaiheessa esitetään, että luvasta peritään maa-aineslain taksan mukainen maksu ja ympäristölupataksan kohdan 4 perusteella tehdään yhteiskäsittelyyn siirtymisen johdosta maksuun 30 %:n alennus. Nykyisissä Raahen seutukunnan maa-aineslupataksassa ja ympäristölupataksassa on todettu lakimuutosten tai käytännön tapausten johdosta useita muutostarpeita. Muutoksia valmistellaan ja ne tulevat myöhemmin lautakunnan päätettäväksi. Samassa yhteydessä tulee tarkistettavaksi ja taksaan otettavaksi yhteiskäsittelyn lupamaksun suuruus. Pyhäjoen tekninen lautakunta päättää merkitä maa-aineslupien ja ympäristölupien yhteiskäsittelyyn siirtymisen alkaen tiedoksi. Samalla lautakunta merkitsee tiedoksi, että nämä yhteisluvat ratkaistaan jatkossa ja niihin voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulaissa määrätyllä tavalla. Edelleen lautakunta päättää, että maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain perusteella päätettävistä yhteisluvista perittävää maksua alennetaan hyväksytyn ympäristölupamaksutaksan mukaisesta maksusta 30 %. Asian valmistelijana on toiminut ympäristösihteeri Vesa Ojanperä. Ehdotus: Tekninen lautakunta 1) merkitsee maa-aineslupien ja ympäristölupien yhteiskäsittelyyn siirtymisen alkaen tiedoksi. 2) merkitään tiedoksi, että nämä yhteisluvat ratkaistaan jatkossa ja niihin voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulaissa määrätyllä tavalla. 3) maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain perusteella päätettävistä yhteisluvista perittävää maksua alennetaan hyväksytyn ympäristölupamaksutaksan mukaisesta maksusta 30 %.

6 Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen.