TUNNISTAMINEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT ARVIOINTIMANKELI

Samankaltaiset tiedostot
TUNNISTAMINEN tarve, hyöty, käyttökelpoisuus arjessa, päätavoite, edellytykset toimintaympäristölle ja vaikutukset käytännöstä asiakkaille

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kohti tulevaisuuden Sivistyskuntaa. Mika Penttilä, sivistys- ja kulttuurijohtaja

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Yhteinen keittiö -hanke

Yhteinen keittiö hanke Etelä-Pohjanmaa. Julia Sillanpää

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Mukana ihmisten arjessa

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Koillisen aluetoimijaverkoston ratkaisuja tapahtumiin ja neuvontaan

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

ARVIOINTI HANKKEEN JA OHJELMAN RIKASTAJANA

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Aikuissosiaalityön rakennusaineet ja kohti tulevaa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.11.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

PALOMA- projekti

KIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Ohjausryhmän kokous LAPE Pirkanmaa

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Osakokonaisuuden toimijat

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Kaakon kaksikko foorumi

Järjestöt maakunnan voimavarana. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Ruoka-avusta kansalaistoiminnaksi

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous

Transkriptio:

HYVÄT KÄYTÄNNÖT ARVIOINTIMANKELI palvelupäivä-, hävikki-iltapala-, peli-ilta aikuisille-, kerhotila-, jääkaappi- ja palveluaika -mallit (6 kpl). MALLI 1. palvelupäivämalli TUNNISTAMINEN tarve, hyöty, käyttökelpoisuus arjessa, päätavoite, edellytykset toimintaympäristölle ja vaikutukset käytännöstä asiakkaille Tarjoaa tietoa ja tätä kautta auttaa avun ja tuen piiriin hakeutumisessa. -Hyödyllinen kohderyhmälle, mutta myös kaikille asukkaille. -Käyttökelpoinen malli normaalissa arjessa huomioiden fyysisen, sosiaalisen, henkisen ja hengellisen ulottuvuuden. Päätavoite tarjota informaatiota, osallisuuden kokemusta seurustelun ja yhteisen pienimuotoisen liikunnan ja TOIMIVUUS JA TULOKSELLISUUS ydintoiminta ja rajaukset, määrälliset tai laadulliset hyödyt, dokumentointi, malli tai tuotekuvaus, muut tahot/toimijat jotka hyötyvät käytännöstä eli verkostot/sidosryhmät -Ydintoiminta on informaation, osallisuuden kokemuksen, seurustelun, yhteisen pienimuotoisen liikunnan/ulkoilun ja ruoan yhdistäminen huomioiden ihmisen kokonaisuus (psykofyysis-sosiaalis-hengellinen osa) -Laadullinen hyöty: auttamis-työn palvelukokonaisuuden sisältö tulee paremmin tutuksi palvelupäiviin osallistuville. SIIRTÄMINEN siirrettävyys, toistaminen alueellisesti muualla ja muuntaminen/kehitt ämistarve, huomioon otettava siirrettäessä tai hyödynnettäessä muussa toimintaympäristössä, käytännön jatkokehittäminen ja arviointi -On siirrettävä, toistettava ja muualla/ kehitettäviss -On huomioitava kunkin paikkakunnan omaleimaiset toimintaympäristöt ja eri toimijoiden kontaktipinnat ja toimintamallit. ARVIOINTI panokset-resurssit, prosessinomaisuus, konkreettiset vaikutukset, käytännön taloudellisten panosten ja muiden resurssien arviointi, käytännön etenemisen prosessinomaisuus ja käytännön konkreettisten vaikutusten arviointi -Vaikea tarkasti/suoraan arvioida taloudellisia hyötyj Kulut esim. ruokailujen ja ym. kulujen osalta on arvioitavissa. -Konkreettiset vaikutusten arviointi usean ja pitempiaikaisen palvelupäivätoteutuksen kautta. 1

2. hävikkiiltapala ruoan kautta eli fyysisen, sosiaalisen ja henkisen kokonaisuuden huomioiminen. -Edellyttää toimintaympäristöltä nopeaa reagoimista erilaisiin toimintaympäristöstä nouseviin asioihin ja ilmiöihin eli notkeutta. -Hyötyä niille, jotka erityisesti tarvitsevat tietoa, ohjausta ja mahdollisuutta osallistua ja tavata ihmisi - Myönteisiä vaikutuksia -Hyöty -kenelle tahansa asukkaalle esim. jos on muuttanut paikkakunnalle. -Tukee alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä tarjoten mahdollisuuden nuorille aikuisille osallistumiseen, tutustumiseen, yhdessä olemiseen ja maksuttomaan iltapalaan. -Päätavoite on yhteisöllisyyden tukeminen eli tarjota nuorille aikuisille mahdollisuutta osallistumiselle, tutustumiselle, yhdessä olemiselle ja maksuttomalle iltapalalle. -Edellyttää toimijoilta tavoitettavuutta ja aikataulutusta. Tilat, työntekijän työpanos, hävikki- ja täydentävät elintarvikkeet, taloudellinen resurssi, hygieniapassi. -Keskitetyt eri toimijoiden vahvuudet ja yhteydenpito = keskitetympi auttamisen malli, jossa avunsaanti helpottuu perinteisen luukulta luukulle - sijaan. -On dokumentoitu eli palvelupäivän konseptimalli on kirjoitettu auki. -On mahdollista laatia malli. -Muut toimijat esim. eri järjestöt, urheiluseurat ja yhdistykset voivat hyötyä käytännöst -Ydintoimintaa on yhteisöllisyyden tukeminen. -Varsinaista varattua yksilökeskustelun mahdollisuutta ei tässä ole. -Määrällinen etu on yksi maksuton iltapala. Laadullinen yhteisöllisyyden vahvistuminen. -On dokumentoitu. -On mahdollista laatia malli. Käytännön perusraamit ovat siirrettäviss -Palaute keräämällä/ kokoamalla +:ssat ja -:set yhteen ja arviointi näiden pohjalta. Siirtämisessä ja/tai hyödyntämisessä tulisi olla/ luoda toimivat suhteet ja yhteistyöverkostot. -Pelisäännöt. -Osallistujien kokemukset/palaute palvelupäivist -Taloudellisia panoksia palkkakulut ja hävikkiruoan kuljetus- ym. kustannukset. -Palavereissa toimintaa pohdittu ja WhatsUppryhmässä käyty reaaliaikaista keskustelua Hävikki-iltapalaan liittyen. -Jatkokehittämiseksi pohdinnassa myös toimintaan osallistujien osallistuminen Hävikkiruoan menun suunnitteluun WhatsUppissa. 2

3. peli-ilta aikuisille 4. kerhotila -Myönteisiä vaikutuksia. Asukkaiden omaa ja itsensä ideoimaa yhteisöllistä toimintaa. -Hyöty kohderyhmälle, mutta kaikille alueen asukkaille. Erityisesti elämäntilanteessa, jossa ollut muutto tai yksinäisyys. -Päätavoite on mahdollistaa mukava ajanviete ja sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin lähteen -Myönteiset vaikutukset: vahvistaa yksilön itsetuntoa, itsetuntemusta, ryhmässä toimimista ja ystävyyssuhteiden luomista. Laajemmin vahvistaa kansalaisvaikuttamista. -Edellyttää tilat, henkilökunnan työpanos (alussa), aktiiviset toimijat, pelit, iltapalaainekset. -Hyöty yhteisön asukkaalle, mutta myös yhteisölle. On myös vuokranantajan etu, että asukkaat voivat hyvin. -Edellyttää yhteisön aktiivista jäsentä tai asukastoimikuntaa. -Päätavoite luoda turvallinen asumisyhteys yhteisössä yhteisen keskustelun ja mielekkään tekemisen kautta. Asukas voi hyvin. Luoda myös myönteinen henki ja turvallisuuden -Ydintoimintaa on yhdessä tekeminen pelaamisen kautta. -Laadullinen hyöty yksilötason kokemuksina. Tarjoaa mukavaa ajanvietettä ja mahdollistaa sosiaalisten suhteiden lisääntymist -On dokumentoitu. -On mallinnettavissa. -Peli-ilta voi toimia alustana jalkautuvan työn välineen Ryhmien kokoon saattamisen kautta voi toimia saavutettavuuden/tavoitettavuud en väylänä esim. eri palveluiden ja tiedon välittämiselle ja jakamiselle. - Toiminta tapahtuu asukkaan omassa asuinyhteisössä ollen matalan kynnyksen toimintaa, lähellä asukasta. -On dokumentoitu. Muistioihin todennettu ja kirjattu -On mallinnettavissa. -Voi vähentää tarvetta esim. sotepalveluihin tai muihin palveluihin. muulla alueella ja voidaan muuntaa ja kehittä -Panoksina tilat, pelit ja iltapala -kustannukset -Pienellä taloudellisella panoksella tuottaa sosiaalista pääomaa yksilölle ja yhteisölle. -Palaute kirjallisesti kyselyillä ja kasvotusten kysymäll -Aktiivinen ja vuorovaikutuksellinen arviointi. -Edennyt. -Hyötyyn nähden panostuksesta ei isoja kuluja verhoja, kalusteita ym. -Vuorovaikutteista keskustelua käydään. 3

5. palveluaika tunne asumisessa sekä vahvistaa talkoohenke -Myönteisiä vaikutuksia. Suuntaa energiaa esimerkiksi arjen jakaminen esim. asukastoimikunnan järjestämät askarteluillat. Vahvistaa asumisrauhaa ja on yhteisen asukasvaikuttamisen kanava. -On matalan kynnyksen palvelua sitä tarvitseville. Myös tavoittaa uusia palvelunkäyttäjiä/etsivää toimintaa. -On käyttökelpoinen normaalissa arjessa. -Lähtökohtana kehittää ja syventää jo olemassa olevaa yhteistyötä diakonian ja aikuissosiaalityön välillä sekä perehtyä toimeentulotuen muutosten vaikutuksiin ja mahdollisiin ongelmiin. -Hyöty palvelunkäyttäjällä eli saa asiansa kuulluksi tutussa ympäristössä ja tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät muutoin tule palveluiden piiriin, lisätä ihmisten tietoutta olemassa olevista palveluista sekä löytää ja puuttua erilaisiin palvelujärjestelmän ongelmakohtiin, joista palautetta ei muuten välttämättä saada. -Tuottaa hyvänmielen kokemuksia asukkaalle/kaupunkilaiselle kun on ollut mahdollisuus puhua ja kysellä itselle merkityksellisistä asioista -Asukkaiden/ kaupunkilaisten tavattavissa/käytettävissä oleminen viraston ulkopuolella, jolloin työntekijä ja asiakas olisivat mahdollisimman tasavertaisia. Helppo lähestyttävyys ja ihmisläheisyys. -Asukas voi keskustella joko sosiaalityöntekijän tai diakoniatyöntekijän tai yhdessä molempien kanssa. -On dokumentoitu -Toimintamallista on ollut ajankohtaisesti hyötyä toimeentulon muutoksen yhteydess -Perusta kehittämishankkeessa. -Edellyttää diakonin ja sosiaalityöntekijän työaikaresurssia ja edellyttää rauhallista kohtaamisen tilaa, joka mahdollistaa sekä yksityisen että yleisen keskustelun. -Arviointi kunkin toteutuksen jälkeen. -Verkostoyhteistyötä ja palvelujen vaikuttavuutta lisääv 4

6. jääkaappi Ruokahävikin määrä kotitalouksissa ja yrityksissä on valtaisa. -Jääkaappi on hyödyllinen alueen asukkaille ja yrityksille, sillä sen avulla ruokaa voidaan kierrättää ja jakaa. - Yhteisestä jääkaapista on iloa kaikille, niin ruoan tuojille kuin hakijoille. -Arjessa ehdottomasti käyttökelpoinen toteutus. -Päätavoite on ruokahävikin vähentäminen kierrättämällä niin kotitalouksissa kuin yrityksissä, yhteisöllisyyden ja ihmisten osallisuuden lisääminen, hyvinvoinnin lisääminen ja ihmisten eriarvoisuuden vähentyminen yhteiskunnassa. -Toiminta perustuu ihmisten vapaaehtoisuuteen, rehellisyyteen sekä hyvään tahtoon. Ruokien tuojien on oltava vastuullisia, jotta tuodut ruokatuotteet/- tarvikkeet vastaavat kriteereit Oleellista on jääkaapin sijainti, sen mainonta ja tiedottaminen. -Yhteisen jääkaapin käyttäjät saavat ruokatarvikkeita kiertoon. Kotitaloudet ja yritykset voivat vähentää ruokahävikki -Ydintoiminta on kaikkien yhteinen jääkaappi, johon kuka vain voi tuoda tai hakea itselle ruokatarvikkeita eli kierrättää ruokatarvikkeita. -Määrällinen hyöty on ruokahävikin väheneminen. -Yhteisestä jääkaapista toteutetaan opinnäytetyö eli dokumentoidaan laajasti. -Itse laaditut ohjeet käyttäjille, omavalvontasuunnitelma sekä tuonti/seurantavihko tuoduille elintarvikkeille. -Konsepti ja perusidea on helppo toteuttaa. -Muut ruokajätettä tuottavat tahot kotitalouksien ohella kuten ruokakaupat sekä ravintolat voivat hyötyä mallista. -On siirrettävissä ja toistettavissa. Kuka vain voi perustaa uuden Yhteisen jääkaapin, jopa samassa kaupungissa voi olla useampi jääkaappi palvelemassa alueen asiakkaita. -Hyvä ottaa huomioon sijainti, aukioloajat, esteettömyys, saavutettavuus sekä leimaamattomuus. -Jatkokehittämisessä yhteys muihin yhteisiin hävikkijääkaappeihin. -Taloudellinen panos jääkaappi-pakastin sekä kuivatarvikehylly. -Kynät ja vihko. -Toimitila. -Vapaaehtoisia toimijoita eli ruoan kierrättäji -Vastuutoimija: Siivous 1-2 kertaa viikossa. -On edennyt prosessinomaisesti -Konkreettisia vaikutuksia tullaan kartoittamaan vuonna 2019 vaikutusten osalta. Vaikuttavuutta seurataan nyt menekin sekä saadun palautteen avulla. Seurantavihkon avulla ruokahävikin voi todeta vähentyneen. 5