Mobiili työ Perjantai-meeting 03.02.2012 Johanna Koroma, koulutussuunnittelija, TtM
Mobiili ja monipaikkainen työ Uusi työskentelymuoto, jossa varsinaista yhtä kiinteää työpaikkaa ei ole vaan työntekijät liikkuvat useissa eri tiloissa tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen (yli 10 h/vko) (Gareis, Lilischkis ja Mentrup 2006) Mobiili työ johtaa monipaikkaiseen työhön; kun liikutaan, työnteon areena laajenee
Mobiilin työn kuvaus toimintajärjestelmänä (perustuu Vygotsky 1962, Leontjev 1978, Engeström 1987, Vartiainen 2005) Toimintaympäristö Toimintaympäristö Toimintaympäristö Mobiili toimintaympäristö Työvälineet Mobiili toimintaympäristö Mobiili toimintaympäristö Työvälineet Työvälineet Työntekijä Työntekijä Työntekijä Kohde Kohde Kohde Tulo s Tulo s Tulo s Säännöt Säännöt Säännöt Yhteisö Yhteisö Yhteisö Työnjako Työnjako Työnjako
Mobiilin työn toimintaympäristön vaativuustekijät (Vartiainen & Hyrkkänen, 2010) Matkustaminen Modernin työn toimintaympäristön vaatimusten hallinta on hyvinvoinnin edellytys Työn vaatimat kompetenssit Uudella tavalla rakentuva työaika
Tutkimushankkeet TSR 2007-2012/Aalto yliopisto yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa 1. Mobiilin ja monipaikkaisen työn työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmän kehittäminen 25 mobiilin työntekijän haastattelu ja päiväkirja 2. Työpaikkaselvitys mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä (2011-2012) yhteistyö kolmen eri työterveyshuollon kanssa
Työn mukaan eletään...vapaaaikanakin toimistopäivät ei ole 9-17 vaan työaika on selvästi muuttunut työtehtävien määräaikojen määrittämäksi työt "läykkyvät" vapaa-ajalle ja päivät rytmittyvät uudella tavalla vaikutuksia perhe-elämään ja harrastuksiin Kansainvälisessä ympäristössä toimiminen vaikuttaa työaikoihin Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä muuttaa omaa työskentelyä ja omia työaikoja Iltapalaverit aikaerojen vuoksi
Teknologia luo tilaisuuden Teknologia rajoittaa kommunikointia enää hyvin vähän laitteet toimivat lähes joka paikassa Työn tekemisen rajoittaminen jää tavallisimmin yksilön vastuulle, kun esimiehen on vaikea seurata liikkuvan työntekijän työaikoja ja työskentelytapoja
"Meillä on vaan todella pitkä työmatka" Matkapäivä on huomattavasti toimistopäivää pidempi: matkustusajalla tehdään usein töitä esim. puhutaan puheluja ja luetaan puhelimesta sähköposteja matkalle lähdetään joko edellisenä iltana tai aamulla aikaisin tavallisesti klo 5.30-6.30 välillä kotiin palataan klo 19.00-22.00 matkalla tehdään usein pidempää työpäivää aikaero muuttaa aikataulua selvästi sisäisen kellon suhteen negatiivisesti esim. Lontoossa työpäivän päättyessä klo 17 on Suomessa klo jo 19 ja silloin alkaa aikaisintaan kotiin paluu matkalla on useammin kuin kotimaassa iltaohjelmaa esim. yhteinen illallinen kokouksen päätteeksi, joka saattaa alkaa jopa vasta klo 22.00 Suomen aikaan haasteellisimmaksi matkustamiseen käytetyn ajan kokivat ne, joilla oli pieniä lapsia matkustusaika ei ole tavallisesti työaikaa työehtosopimuksen mukaan
Palautumisen haasteet työntekijät eivät juurikaan jousta matkalta paluun jälkeisen päivän työn aloittamisajankohdasta jos lentokone oli myöhässä, ei se vaikuta seuraavan päivän ohjelmaan, vaikka uni olisi jäänyt lähes olemattomaksi matkustuspäivät koetaan kuormittavina yli 50 matkapäivää vuodessa koetaan jo kuormittavana useimmat ovat tehneet jotakin järjestelyjä työmatkoihin liittyen "Se on, niin raskasta, pitkät päivät tulee, kun aamulla hyvin aikaseen nouset, ja oot illalla sitten myöhään. Jos ne on yhden päivän matkoja, niin se työpäivän pituus on semmonen 12, 14 tuntii helposti. Niin siin menee sitten seuraava päivä vielä siihen palautumiseen."
Monipaikkaisuus pirstaloi työpäivää Keskeiseksi kuormitustekijäksi nousee keskeytykset työssä, joista osa vie työtä eteenpäin (enablers) ja osa ei (disablers) Yhteistyötarpeesta syntyvät keskeytykset palaverit (kasvokkain tai virtuaali), keskustelut kollegojen kanssa teknologian aiheuttamat: puhelut, sähköpostit, chatit tai tekstiviestit matkat ja siirtymiset Käytetystä fyysisestä tai virtuaalisesta tilasta syntyvät häiriöt ja keskeytykset toimiston avotila muut kohdattavat tilat esim. lentokenttä tekniikan toimimattomuus ja rajoitukset "Dual presence" (moniläsnäolo) tarve syntyy organisaation asettamista odotuksista ja normeista olla tavoitettavissa sekä virtuaalitilaan kasaantuvista töistä ja liikkumisen viemästä ajasta, jotka synnyttävät aikapaineita luetaan sähköposteja puhelinpalaverin aikana, puhutaan työpuheluita samalla kun tehdään kotitöitä tai ajetaan autolla
Kotona tehdyt etätyöpäivät tuovat mahdollisuuden rauhoittua ja keskittyä Kotona työskenneltäessä haetaan keskeytymätöntä aikaa "Kotona mul puuttuu siis se, että ei oo näitä kauheita palavereita kokoajan. Mun päivät on semmosia et mä ooon niinku palaverissa palaverissa palaverissa. Ja joka kerta kun mä tuun tähän näin (oma työpiste) niin on vähintäänkin 3-4 ihmistä joil on jotain asiaa, niin mähän koen et mä en saa henkeä siis. Et täs kotona on niinku semmonen rauha." Kuitenkin monitilatoimistoihin ollaan yleisesti tyytyväisiä
Työterveyshuollon uusia haasteita Mobiilit työntekijät "katoavat" Mobiilit työntekijät työskentelevät useissa eri fyysisissä tiloissa, joiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta on vastuussa yrityksen ulkopuolinen taho (asiakasyritys, liikenneväline, hotelli...) tarvitaan keino selvittää työolot riittävän "kevyesti" ja asiakasystävällisesti näissä tilanteissa ohjauksen ja neuvonnan sekä muiden työterveyshuollon toimenpiteiden tueksi Mobiilius saattaa jäädä tunnistamatta tärkeä selvittää yrityksen tasolla, kuinka paljon ja millä tavalla mobiilia työtä tehdään sekä tehdä oikeita kysymyksiä terveystarkastuksissa, työpaikkakäynneillä ja sairausvastaanotollakin
...lisää haasteita... Työyhteisö ja monikulttuurisuus Tiimien kansainvälistyessä (virtuaalitiimit) kaikki tiimiläiset eivät kuulu suomalaisen tth:n piiriin Monikulttuurisissa työyhteisöissä on huomioitava kulttuurierot (esim. erilainen käsitys työ- ja loma-ajoista), mahdolliset kommunikointivaikeudet (harva puhuu äidinkieltään) ja käsitteiden kulttuurisidonnaisuus (esim. työhyvinvointi) vaikutukset myös esimiestyöhön Työyhteisössä voi olla useiden eri yritysten työntekijöitä (ulkoistetut toiminnot) ja myös itsenäisiä yrittäjiä Työyhteisön käsite usein muuttuu mobiilissa virtuaalisessa työssä
...lisää haasteita... Työaika Miten ohjata ja neuvoa työntekijöitä, kun työaika on rakentunut uudella tavalla matkustusaika ei useinkaan ole työaikaa -> riittävän palautumisen merkitys Laajemman ergonomiakäsitteen käyttöönotto Fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi on tärkeä tunnistaa virtuaalisia, sosiaalia ja henkisiä kuormitustekijöitä sekä pyrkiä vaikuttamaan niihin Kognitiivisen ergonomian merkitys lisääntyy jatkuvasti (työmuistin kuormittuminen työn esimerkiksi keskeytysten vuoksi, erilaisten teknisten laitteiden ja ohjelmien käytettävyys, havaitsemiseen liittyvät rajoitukset ym.)
Esimiehet, jotka lisää haasteita ovat usein fyysisesti eri paikkakunnalla tai jopa eri maassa, jolloin työntekijöiden työhyvinvointia on vaikea seurata voivat olla eri kulttuurista eikä suomalainen työterveyshuolto lainsäädäntöineen ole heille tuttu kaipaavat tukea työntekijöiden perehdyttämiseen, valmentamiseen ja tukemiseen mobiilin työn haasteisiin tietoa työhyvinvoinnista ja eri kuormitustekijöistä yhteisen keskustelun sekä sopimusten ja pelisääntöjen luomisen pohjaksi matkustuksen ja muun elämän tasapainottaminen työajan rakentumiseen uudella tavalla tietoa suomalaisesta työterveyshuoltolainsäädännöstä ja -palveluista
lisää haasteita Yrityksen toimistotilojen muutokset Työtilojen muutos esimerkiksi monitilatoimistoiksi muuttaa työskentelytapoja (toimintaa) Jos työntekijöitä ei kouluteta uusiin työskentelytapoihin ja erilaisten työtilojen käyttöön, he usein jatkavat työntekoa kuin olisivat edelleen omissa työpisteissään tai huoneissaan. Tuloksena on valituksia melusta ja työn keskeytyksistä. Työterveyshuoltoa tarvitaan suunnittelun tukena sekä neuvomassa ja ohjaamassa esimiehiä ja työntekijöitä hyvillä ergonomiaratkaisuilla voidaan vaikuttaa Muutos Kiihtyvä muutosvauhti -> työntekijöiden muutosvastarinta ja oma epävarmuus (ei ole valmiita näyttöön perustuvia ratkaisuja uusiin tilanteisiin)
Työpaikkaselvitys lähde: www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/12860
Esimerkkinä matkustamiseen liittyvät muuttujat (Hyrkkänen, Koroma, Muukkonen, Ojalehto, Rautio & Vartiainen, 2011)
Esimerkkinä työaikaan liittyvät muuttujat (Hyrkkänen, Koroma, Muukkonen, Ojalehto, Rautio & Vartiainen, 2011)
Esimerkki yhteisesti sovituista tavoista toimia Työntekijä Esimies Työsuojelu Työterveyshuolto huolehtii osaltaan riittävästä levosta, palautumisesta ja muista terveellisistä elintavoista sekä kertoo esimiehelle ja työterveyshuoltoon todellisen työskentelyyn käytetyn viikkotuntimäärän tukee työaikakulttuuria, jossa ei ihannoida ylipitkiä tauottomia työpäiviä ja töiden viemistä kotiin, pyrkii tunnistamaan alaisten palautumisen vaikeudet ajoissa sekä toimii itse esimerkkinä palautumisesta huolehtimisessa huolehtii siitä, että uudella tavalla rakentuva työaika ja palautuminen otetaan huomioon työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa sekä riskinarvioinnissa pyrkii tunnistamaan työntekijöiden palautumisen vaikeudet mahdollisimman aikaisin ja antamaan riittävästi ohjausta ja neuvontaa sekä ajallisesta että sisällöllisestä palautumisesta ja niiden merkityksestä terveyteen keskustelee esimiehen kanssa matkustustyön määrästä ja kuormittavuudesta käy läpi yhdessä alaisensa kanssa ja suunnittelee tulevan ajanjaksoon (1/2 vuotta) sisältyvien matkapäivien sekä klo 23-06 aikana matkalle lähtöjen ja paluiden määrän kiinnittää huomiota öiseen aikaan matkustamista tai työskentelyä sisältäviin töihin, jolloin valvomiseen liittyy lisääntynyt virheiden ja tapaturmien riski väsymyksen ja tarkkaavaisuuden huononemisen vuoksi tunnistaa matkatyön terveyshaitat ja pyrkii ennaltaehkäisemään niitä, antamalla neuvontaa ja ohjausta sekä paljon matkustaville yksilöille että työyhteisöille (Koroma, Hyrkkänen & Rauramo, 2011)
Arviointimenetelmiä Organisaatiokyselyt Yksilökyselyt Ryhmähaastattelut (tiimi) Yksilöhaastattelut Työhyvinvointikalenteri (päiväkirja) Sykeväliarviointi yhdistettyinä yksilöhaastatteluihin
Kiitos! Johanna Koroma johanna.koroma@ttl.fi Lisätietoja: Hyrkkänen ym.(2011) Mobiilin työn työolojen ja työkuormituksen arviointikonsepti Turun ammattikorkeakoulu Raportteja 103 "Yksi työpaikka on muuttunut useaksi erilaiseksi työskentelypaikaksi työpäivän aikana kuljetun reitin varrella." Koroma ym. (2011) Mobiili työ. Työhyvinvointi liikkuvassa ja monipaikkaisessa tietotyössä Työturvallisuuskeskus