Eroauttamisen hyvien käytäntöjen pilotit yhteiskehittämisen kohteena Eron Ensiapupisteet

Samankaltaiset tiedostot
ESITTELYDIAT EROTEMAATTISEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYSTÄ per

KATSELMUS. Lape Pks UM Perhekeskus kehittämisryhmän kokous Kallion virastotalo. Pj. Marjatta Karhuvaara, Espoo

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

Kahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantata pa

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Eropalvelut. Erotilanteisiin mahdollisimman nopeasti apua, ettei tilanne kärjisty. Mar

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA Seinäjoki

Peruspalveluiden raaka-aineet perhekeskusverkosto lasten ja perheiden arjessa

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Johtaminen ja toimintakulttuurin muutos lapsiperheiden palveluissa ja perhekeskuksissa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

LAPE PKS Lapsen paras - yhdessä enemmän Lape Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Perhekeskusseminaari

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Perhekeskukset Suomessa

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Muutosagentin terveiset Uudenmaan maakunta Lape Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Eroauttamisen mallin rakentaminen Pohjois-Savossa

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Monitoimijainen arviointi. Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelukuvaus. Kasvatus- ja perheneuvonnan päivät Sirkku Rahikkala Virve Hongisto

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan ja vanhemmuuden & parisuhteen tuen palveluiden kehittämisen työryhmien tapaaminen 25.4.

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

EROPALVELUT LAPE PIRKANMAA. Marja Olli

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Pysyvää muutosta - mihin suuntaan?

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Perhekeskuskehittämisen valtakunnalliset linjaukset

Mitä perhekeskus tekee? versio

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Mies, ero ja käytännön asiat

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Transkriptio:

Eroauttamisen hyvien käytäntöjen pilotit yhteiskehittämisen kohteena Eron Ensiapupisteet Eroauttamisen yhteiskehittämispäivä 26.4.2018 Marjatta Karhuvaara ja Miia Kokko-Pekkola

Perheoikeudellisten palvelujen tavaratalo Ensiapu Lastensuojelun perintä Adoptioneuvonta Asiantuntijatuki Tapaamispaikkatoiminta Olosuhdeselvitykset Follosovittelun Asiantuntijapalvelut Lastenvalvojien sopimuspalvelut Lapsen huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus Puolison elatus E-ero Täytäntöönpanosovittelu Avioliittolain mukainen perheasioiden sovittelu Isyyden selvittäminen Ensiapupisteet sisäänkäyntinä palvelujärjestelmään! 2 Marjatta Karhuvaara

TAUSTA-ASIAKIRJAT kehittämisen perustana 1) Valtakunnallinen hankesuunnitelma Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta : Tavoitteena on eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus lapsen edun toteutumiseksi erotilanteessa ja sen jälkeen Kriisiapu ja neuvonta sekä palveluohjaus erotilanteessa turvataan Luodaan helposti saavutettava matalan kynnyksen palvelu - eron ensiapupiste, jossa erovanhemmilla on mahdollisuus saada nopeasti sekä juridista neuvontaa että tukea eroon liittyvien tunteiden työstämiseen sekä tarvittaessa ohjaus tarpeen mukaisten ero- ja psykososiaalisen tuen palveluiden piiriin. Palveluja tarjotaan sekä lapsille että vanhemmille ja palveluohjaus toimii sekä julkisen että kolmannen sektorin palveluihin. Eron ensiapupisteessä järjestetään säännöllisesti myös esimerkiksi eroinfo-tilaisuuksia, joihin voi osallistua myös sähköisesti. 3

TAUSTA-ASIAKIRJAT kehittämisen perustana 2) Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman uusi hankesuunnitelma 2016-2018 Lapsen paras yhdessä enemmän Kehitetään sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden tukea eron jälkeen osana perhekeskustoimintaa ja eroperheiden palveluita. Parannetaan eropalveluiden saatavuutta Kootaan eroperheille tarjottavia palveluita Eron ensiapupisteitä ja muita palveluita, jotka huomioivat erityisesti sovinnollisuuden, yhteistyövanhemmuuden, lapsen osallisuuden sekä oikeuden suojeluun, perheiden monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta huomioiden 4

Edellisistä nousevat YLEISPERIAATTEET Helppo saavutettavuus Matala kynnys, asiointi nimettömänä Nopea apu Mahdollisuus erosta puhumiseen sekä käytännön asioista että tunteista - sekä ammattilaisen että vertaisen kanssa Erotilanteisiin, eroperheen erityiskysymyksiin ja lasten asioiden järjestämiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta yleisellä tasolla - ei case-neuvontaa yksilötasolla - Voi asioida myös yksin! Tiedontarpeeseen vastaaminen - auktorisoitua tietoa! - Eroinfo -tilaisuuksia, Eron ABC -tyyppisiä, esim. ETU-liiton Puhutaan erosta ja MLL:n Eron edessä - iltoja Palveluohjaus - ei palvelutarpeen arviointia yksilötasolla - sekä julkisiin että kolmannen sektorin palveluihin Arvo- ja asennelähtökohtana lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa ja yhteistyövanhemmuus. Kuitenkin lapsen turvallisuus edellä! 5

Edellisistä nousevat PALVELUIDEN LAATU Ensiapupisteissä ja palveluissa, joihin pisteistä ohjataan Palveluiden läpileikkaavana ajatuksena on Pyrkimys eron jälkeiseen yhteistyövanhemmuuteen ja Lapsen edun toteutuminen eron kohdanneiden lasten oikeus lapsuuteen Palveluissa tulee painottua ja toteutua Lape-hankkeen neljä ohjaavaa periaatetta 1. Lapsen oikeudet ja lapsen etu 2. Voimavarojen vahvistaminen 3. Lapsi- ja perhelähtöisyys sekä 4. Perheiden monimuotoisuus Myös lähisuhdeväkivallan ja sen riskin tunnistaminen sekä riittävän tuen ja suojelun saannin varmistaminen erotilanteen palveluissa on tärkeää Laadunvarmistus palvelukuvauksilla 6

EROPOLKU LAPSEN PARHAAKSI oikeanlainen tuki oikeaan aikaan oikealle taholle ohjaten eron eri vaiheet tunnistaen palveluvaikossa valtiolliset, kunnalliset, seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut Luodaan perhekeskusten toimintaympäristöön - selkeä kokonaisuus sekä - palvelupolku Tavoitetila: sekä asukkaat että kaikkien eropalvelujen toimijat tietävät mitä palveluja on käytettävissä mitä ne ovat sisällöltään (selkeät palvelukuvaukset) kenelle ne on tarkoitettu mihin vaiheeseen vanhempien välisen suhteen vahvistamista, ongelmien selvittämistä ja eroprosessia ne soveltuvat ja miten niihin hakeudutaan 7 Hankepäällikkö Maikki Arola ja Hankekoordinaattori Maarit Lindman

MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen ja jatkokehittäminen Helpompi saavutettavuus (fyysinen sijainti) Eroperheiden palvelut ovat hajallaan ja erillään asiakkaiden arjen toimintaympäristöistä Eropalveluita ja palveluohjausta tarjotaan kootusti samasta toimipisteestä, joka on sijoitettu esim. perhekeskukseen, varhaisen tuen palvelukeskittymään, ostoskeskuksen tai kirjaston yhteyteen Mittaristoon palataan tarkemmin myöhemmin. Laaditaan ylläpitosuunnitelma kerätyn palautteen ja arvioinnin kautta. Jos kokeilu osoittautuu toimivaksi, se vakiinnutetaan kiinteäksi osaksi maakunnallista palvelujärjestelmää. Jatkokehittäminen: Aukioloaikojen laajentaminen virastoaikojen ulkopuolelle Matalampi kynnys Viranomaispalvelu korottaa asioimiskynnystä monella tavalla Asiointi on mahdollista nimettömänä ja yksin ilman toista vanhempaa. Viranomaispalvelut ja 3-sektorin palvelut linkitetään ja verkostoidaan paremmin. Asiointi tapahtuu ilman ajanvarausta Apu ja tuki nopeammin Apu, tuki ja tieto on hajallaan ja eri sisältöistä, asiakas joutuu asioimaan eri toimipisteissä, jonot palveluihin ovat pitkiä Akuutti keskusteluapu, asiatieto ja tieto palveluista sekä palveluohjaus tarjotaan yhdestä paikasta. Asiointi tapahtuu ilman ajanvarausta Jatkokehittäminen: Myös palvelut pystyttäisiin tarjoamaan samasta toimipisteestä Mahdollisuus erosta puhumiseen sekä käytännön asioista että tunteista Asiakkailla on suuri puhumisen tarve. Lastenvalvojapalvelu keskittyy ja painottuu sopimustyöskentelyyn, ja siellä asioivat vanhemmat yhdessä. Perheneuvola- ja terapiapalveluihin on pitkät jonot ja joillekin liian korkea kynnys Erosta puhumiselle on tilaa eri tavalla kuin sopimuspalvelussa. Myös järjestöt ja seurakunnat ovat mukana tarjoamassa mahdollisuutta kohtaamiseen ja keskusteluun. Jatkokehittäminen: Koulutetun vertaistuen tarjoaminen edellyttäisi aukioloaikojen laajentamista virastoaikojen ulkopuolelle ja soveltuvampia toimitiloja 8 Kokeilukortti Eron ensiapupiste

MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen ja jatkokehittäminen Tiedontarpeeseen vastaaminen kokonaisvaltaisemmin. Tieto on auktorisoitua ja yhteisesti ymmärrettyä Ajantasaisempi ja oikea-aikaisempi palveluohjaus Asiakkailla on suuri tiedon tarve ja puutteelliset tiedot eroprosessista ja palveluista. Eri toimijat ja sosiaalinen media tarjoavat asiakkaille keskenään ristiriitaista informaatiota Asiakkaille jaettava tieto on oikeaa, ajantasaista ja yhdenmukaista. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako mahdollistaa ajantasaisuuden ylläpidon ja virheellinen informaatio saadaan oikaistuksi. Asiakkaalle pyritään löytämään jatkopaikka, seuraava etappi ja/tai vaihtoehtoiset palvelupolut. Ensiapupisteeseen voi myös tulla uudelleen Jatkokehittäminen: Tieto ja palvelut tulisi olla saatavilla myös sähköisesti 9 Kokeilukortti Eron ensiapupiste

KOKEILUT VANTAALLA JA ESPOOSSA Kokeilujen aikataulu Toimipisteet Toimijat ja eri toimijoiden roolit Ensiapupisteiden yhtenäistä toimintaa ohjaavat periaatteet käytännössä Markkinointi! Arviointi http://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/138214 https://www.espoo.fi/fi- FI/Lapsiperheet/Vanhemmuus_ja_parisuhde/Eroauttaminen 10

UUDEN KULTTUURIN ÄÄRELLÄ Ensiapupisteen yhtenäistä toimintaa ohjaavat periaatteet käytännössä Ylläpidetään ensiapupistettä ensisijaisesti matalan kynnyksen informaatiopisteenä ohjaus ja neuvonta pyritään pitämään yleisellä tasolla Asiakkaan tilanteeseen ei oteta henkilökohtaista kantaa Kunnioitetaan mukana toimijoiden näkemyksiä ja luodaan keskusteleva, avoin kulttuuri Pyritään yhdenmukaisuuteen asiakkaiden ohjauksessa Pyritään laajaan asiakasohjaukseen palveluiden näkökulmasta infoähkyä kuitenkin välttäen Huomioidaan tilan mahdollisesti tuomat haasteet- vältetään liikaa mölyä Varmistetaan asiakkaan lähtiessä tietoisuus jatkopalveluista, jos niille tarvetta Sitoudutaan tarvittaessa kokonaisuuden kehittämiseen ja muokkaamiseen yhdessä Pysytään joustavina Noudetaan yleisiä sosiaalialan eettisiä periaatteita ja arvoperustaa Nautitaan työstämme ja yhdessä tekemisestä! 11 Hankepäällikkö Maikki Arola ja Hankekoordinaattori Maarit Lindman