SVENSKA NORMALLYCEUM Kellarin perusparannus Hankesuunnitelma 16.9 HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO / TILAKESKUS OPETUSVIRASTO RAKENNUSVIRASTO / HKR- Rakennuttaja
Sisällysluettelo YHTEENVETO...3 1 Hankkeen perustiedot...3 Tiivistelmä...4 3 Hankesuunnittelutyöryhmä...4 LÄHTÖKOHDAT...5 1 Toiminnan kuvaus...5 Hankkeen tarpeellisuus...5 3 Tekniset korjaustarpeet...5 4 Toiminnalliset muutostarpeet ja niiden ratkaiseminen...6 LAAJUUS...6 1 Tilat nykyisin ja muutostarpeet...6 Tilat perusparannuksen jälkeen...6 4. RAKENNUSPAIKKA...7 4.1 Hankkeen sijainti...7 4. Asemakaava...7 4.3 Rakennuslupa-asiat...7 4.4 Kunnallistekniikka...7 5. LAATUTASO...8 5.1 Toiminnallinen laatutaso...8 5. Tekninen laatutaso...8 6. AIKATAULU JA RAKENNUSTYÖN JÄRJESTELYT...9 6.1 Aikataulu...9 6. Työmaajärjestelyt...9 7. KUSTANNUKSET...9 8. RAHOITUSSUUNNITELMA JA VALTIONOSUUS...9 9. KÄYTTÖTALOUS...9 9.1 Vuokrakustannukset...9 9. Käyttäjän hankinnat...9 10. TOTEUTUS-JA YLLÄPITOVASTUU...9 1 MUUT TARVITTAVAT SELVITYKSET...10 1 VÄISTÖTILAT JA TOIMINTAOLOSUHTEET PERUSPARANNUKSEN AIKANA.10 1 LIITTEET...10 (10)
YHTEENVETO 1 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi Osoite Svenska Normallyceum, kellarin perusparannus Unioninkatu, 130 Helsinki Sijainti Kaup. osa 3 Kaartinkaupunki, kortteli 195, tontti 1 Toiminta Laajuus Koulurakennus, jossa toimivat Gymnasiet Svenska normallyceum sekä Högstadieskolan Svenska normallyceum Koko rakennuksen bruttoala ennen peruskorjausta on 7338 brm Kellarin perusparannuksen bruttoala on 1770 brm, huoneistoala 1147 htm ja hyötyala 966 m Ajoitus hankesuunnittelu ja suunnittelu 8-09 toteutus 4/9-8/9 Kustannukset 1 591 0 euroa (alv 0 %), 1 9 0 euroa (alv %) Liitteenä kustannusarvio / Liite 1 Vuokrakustannukset Hankkeella ei ole vuokravaikutusta Rahoitus Rakentamisohjelmassa vuonna 9
Tiivistelmä Svenska Normallyceum on 1880 rakennettu koulurakennus, jota on laajennettu 18-19-lukujen taitteessa sekä 1930-luvulla. Rakennuksen peruskorjaus on tehty vuonna 1960 ja sen jälkeen salaoja ja sadevesijärjestelmä on uusittu vuonna 1997, ja keittiö- ja ruokalatiloissa tehty saneeraus vuosina 1983 ja 4. Syksyllä 7 tehdyissä kosteustutkimuksissa havaittiin kellarikerroksen oppilashuollon tiloissa kosteusvaurioita. Keväällä 8 tehtiin koko kellarissa lisätutkimuksia. Muualla koulutiloissa tehtiin sisäilmatutkimuksia ja otettiin materiaalija pölynäytteitä. Ilman hiilidioksidipitoisuuden todettiin ylittävän terveyden suojelun sallimat ylärajat. Kellarin kosteusongelmat osoittautuivat niin pahoiksi, että kellarin kosteuskorjaukset päätettiin tehdä hätätyönä vuonna 8. Näiden töiden osalta Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt hankepäätöksen 15.18, 1533 (Khs 8 317). Korjaus on valmistunut 9. Korjauksen valmistuttua myös keittiö ja ruokasali on voitu ottaa takaisin käyttöön. Tämä hankesuunnitelma sisältää kellarin tilojen uudelleenrakentamisen kosteusvauriokorjauksen jälkeen. Työ on tarkoitus toteuttaa siten, että kellarin tilat ovat valmiit syyslukukauden 9 alkaessa. Kellarin perusparannushanke kuuluu Etelä-Suomen lääninhallituksen valtionosuuden myöntösuunnitelmaan vuodelle 9 aikaistettuna home- ja kosteusongelmaisena hankkeena. Koko koulurakennuksen perusparannuksen hankesuunnittelu aloitettiin samanaikaisesti kellarin kosteuskorjausten kanssa. Perusparannus käsittää rakennuksen täydellisen korjaamisen kellarin perusparantamista lukuun ottamatta. 3 Hankesuunnittelutyöryhmä Käyttäjähallintokunta Tilaaja: Rakennuttaja: Opetusvirasto / Marketta Savelainen Svenska Normallyceum högstadieskolan / Li-Lo Söderholm Svenska Normallyceum gymnasiet / Mikael Nyholm Kiinteistövirasto / tilakeskus / Heli Marstio HKR- Rakennuttaja: Pirjo Kajaste, hankesuunnittelija Sauli Kivivuori, projektinjohtaja Mauno Halttunen, LVI-rakennuttaja Jari Henriksson, sähkörakennuttaja Eira Kaskela, kustannuslaskija 4
Suunnittelijat: Tutkimukset Arkkitehtitoimisto Hormia Oy / Mikko Hormia Optiplan Oy / Seppo Kuitunen (R) Ins.tsto Sarpanen Oy / Seppo Tolvanen (S) Tuomi Yhtiöt Oy / Kimmo Lahti (LVI) Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy/ kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, haitta-ainekartoitus Kynnys ry / esteettömyyskartoitus Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot ovat rakennustapaselostuksessa. Hankesuunnitelmaa laadittaessa on oltu yhteydessä Rakennusvalvontavirastoon, pelastuslaitokselle (Harri Laakso) ja Helsingin kaupunginmuseoon (Anne Salminen). LÄHTÖKOHDAT 1 Toiminnan kuvaus Rakennus on koko historiansa ajan toiminut koulurakennuksena. Kellarissa sijaitsevat koulun ruokahuollon, oppilashuollon ja teknisen käsityön tilat, poikien liikuntasali puku- ja pesutiloineen, oppilas :t, henkilökunnan sosiaalitilaa, teknistä tilaa sekä vähäisessä määrin opetustilaa. Hankkeen tarpeellisuus Kellarin kosteusvauriokorjaus on toteutettu siten, että kevyet väliseinät ja muut kevyet rakenteet on purettu ja pohjan rakenteet on uusittu betonipintaan saakka. Korjatun alapohjan päälle on rakennettava tilat uudelleen, lukuun ottamatta aikaisemmin perusparannettua keittiötä ja osaa ruokasalista, joihin kosteusvauriohankkeessa ei ole puututtu. 3 Tekniset korjaustarpeet Rakennuksessa on sisäilmaongelmia, joiden on todettu johtuvan sekä rakenteissa olevista kosteusvaurioista ja haitallisista aineista että puutteellisesta ilmanvaihdosta. Kellarin lattian kosteusvauriot on korjattu erillisenä hankkeena. Rakennus tullaan koko rakennuksen perusparannuksessa varustamaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Kellarin osalta ilmanvaihdon rakentaminen toteutetaan tässä hankkeessa. Lattian kosteusvauriokorjauksessa puretut tilat on rakennettava uudelleen, kalustettava ja varustettava. Uudelleen rakentamisen yhteydessä uusitaan lähes kaikki tekniset järjestelmät. 5
4 Toiminnalliset muutostarpeet ja niiden ratkaiseminen Paloturvallisuus Rakennuksen paloturvallisuuden parantamiseksi on haettu erilaisia ratkaisutapoja. Suojelunäkökohdat huomioon ottaen parhaaksi on todettu koko rakennuksen sprinklaaminen. Sprinklerikeskus sijoitetaan kellarikerrokseen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt paloturvallisuusparannusten hankesuunnitelman (khs 6, 4.8), joka toteutetaan kellarin osalta tämän hankkeen yhteydessä ja rakennuksen muilta osin seuraavassa perusparannushankkeessa. Esteettömyys Rakennuksen sisäänkäynneissä on portaita, jotka hankaloittavat liikuntarajoitteisten pääsyä rakennukseen. Toinen pihan puoleisista sisäänkäynneistä varustetaan luiskilla liikuntaesteisten kulkua varten. Hissi, joka on varsin ahdas, kulkee vain kerrosten 1-4 välillä. Hissi vaihdetaan suuremmaksi ja ulotetaan kellarikerrokseen perusparannuksen yhteydessä. Tässä hankkeessa tehdään tilavaraus kellarikerrokseen. Esteettömät wc-tilat puuttuvat. Kellariin rakennetaan kaksi liikuntaesteisille soveltuvaa -tilaa. LAAJUUS 1 Tilat nykyisin ja muutostarpeet Koko rakennuksen bruttoala on 7338 brm Kellarin perusparannuksen bruttoala on 1770 brm, huoneistoala 1147 htm ja hyötyala 966 m Rakennus on mitattu hankesuunnittelun aikana. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset ja uutta opetustilaa toivotaan atk- /ryhmätyötä varten. Tilat perusparannuksen jälkeen Kellarin lattia on rakennettu kosteusvauriokorjausten yhteydessä osin aiempaa alempaan tasoon, jolloin kellaritilat ovat käyttökelpoisemmat. Henkilökunnan uudet sosiaalitilat on sijoitettu kellarikäytävän yhteyteen. Uusi atk-/ryhmätyötila sijoitetaan kellariin. Kellarin wc-tilat on muutettu käytävälle avautuviksi erillistiloiksi. Hissille on osoitettu tilavaraus kellarikerroksesta. Teknisiä uusia tilavarauksia on kellarin sprinklerihuone, jonka johdosta kellarin wc-tilat järjestetään uudelleen. Liitteenä kellarin pohjapiirros / Liite 6
4. RAKENNUSPAIKKA 4.1 Hankkeen sijainti Rakennus sijaitsee Kaartinkaupungissa lähellä Tähtitorninmäkeä osoitteessa Unioninkatu O 4. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1936. Tontilla on rakennuskielto kaavan laatimista varten. Luvanvaraiset työt vaativat lausunnon asemakaavoittajalta. 4.3 Rakennuslupa-asiat Muutokset ovat kansalaisten turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia, joten rakennuslupa tarvitaan. Lupa kellarin muutostöille on saatu. 4.4 Kunnallistekniikka Rakennus on liitetty kaupungin vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoon. Kellarin kosteuskorjaushankkeen yhteydessä on rakennuksen pohjaviemärit uusittu. 7
5. LAATUTASO 5.1 Toiminnallinen laatutaso Rakennus tullaan varustamaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Sprinklerikeskus sijoitetaan kellarikerrokseen ja järjestelmä kytketään käyttöön koko perusparannuksen valmistuttua. Rakennuksen esteettömyyttä parannetaan mm. tekemällä wc-tiloja liikuntarajoitteisille. Hissivaraus tehdään kellariin. Teknisen käsityön tilojen purunpoisto uusitaan siten, että poistoilma johdetaan ulos rakennuksesta pihalla sijaitsevaan erilliseen poistotorniin. 5. Tekninen laatutaso Kellari korjataan sekä rakennus- että talotekniikan osalta vastaamaan toiminnan tarpeita. 5.1 Rakennustekniikka Rakennuksen suuren rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi kaikki uudet asennukset on tehtävä erityisellä huolella. Liitteenä oleva rakennustapaselostus on jaoteltu vaiheisiin 1 ja, joista vaihe 1 on kellarin perusparannuksen osuus / Liite 3 5. Sähköjärjestelmät Kellarissa uusitaan kaikki sähkötekniset järjestelmät. Uudet järjestelmät toteutetaan nykymääräysten mukaisina. Sähkötyöt on esitetty järjestelmittäin erillisessä sähköselostuksessa. Liitteenä sähköselostus, kellarin osuus / Liite 4 5.3 LVI-tekniikka Rakennuksen lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät uusitaan. Pohjaviemärit on uusittu kosteusvauriokorjauksen yhteydessä. Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Kellarin osuus näistä järjestelmistä toteutetaan tässä hankkeessa. Kellarikerroksen teknisen työn tiloihin asennetaan purunpoistojärjestelmä. Rakennukseen asennetaan automaattinen sammutusvesijärjestelmä (HI-FOG korkeapainejärjestelmä), jonka keskusyksikkö ja vesisäiliö sijoitetaan kellariin. LVIA-työt on käsitelty järjestelmittäin erillisessä LVI-selostuksessa. Liitteenä LVI- selostus, kellarin osuus / Liite 5 8
6. AIKATAULU JA RAKENNUSTYÖN JÄRJESTELYT 6.1 Aikataulu hankesuunnittelu ja suunnittelu 8-9 toteutus 4-8/9 6. Työmaajärjestelyt Rakentamisen aikana koulu toimii ylemmissä kerroksissa, joten työmaa-alue ja työmaaliikenne on erotettava koulutiloista ja koulun poistumistiereitit järjestettävä toimiviksi. 7. KUSTANNUKSET HKR- Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 1 591 0 euroa (alv 0 %) ja 1 9 0 euroa (alv %) tasossa 1/8, RI=17,0, THI=15, Liitteenä kustannusarvio UKA / liite 1 8. RAHOITUSSUUNNITELMA JA VALTIONOSUUS Perusparannushanke on esitetty talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa toteutettavaksi vuonna 9. Hankkeen rahoitustarve otetaan huomioon rakentamisohjelmaa tarkistettaessa. Hanke sisältyy Etelä-Suomen lääninhallituksen valtionosuuden myöntösuunnitelmaan vuodelle 9 aikaistettuna hankkeena. 9. KÄYTTÖTALOUS 9.1 Vuokrakustannukset Hankkeella ei ole vuokravaikutusta 9. Käyttäjän hankinnat Muuttokustannuksista vastaa opetusvirasto. Irtokalusteiden kustannuksista vastaa opetusvirasto. 10. TOTEUTUS-JA YLLÄPITOVASTUU Hankkeen investointikustannuksista vastaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ja tilojen käyttökustannuksista Helsingin kaupungin opetusvirasto. 9
1 MUUT TARVITTAVAT SELVITYKSET Hankeen kustannukset eivät ylitä EU-hankintailmoituksen kynnysarvoa, joka on rakennusurakassa noin 5,8 miljoonaa euroa (alv 0 %). 1 VÄISTÖTILAT JA TOIMINTAOLOSUHTEET PERUSPARANNUKSEN AIKA- NA Perusparannuksen ajan pihalla on käytössä -parakit, jotka on tuotu paikalle kosteusvauriokorjauksen aikana. 1 LIITTEET Liite 1 Kustannusarvio Liite Pohjapiirros Liite 3 Rakennustapaselostus Liite 4 Sähköselostus Liite 5 LVI-selostus 10
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
0 0 Ovi 6 wc n 8 n 9 690 8 OPASTIN/ POISTOILMA 13 6 1 TEKNISENTYÖNLUOKAN KONEET su uissa k neet ja laitteet uett l n nimike): PUUTYÖSTÖ 064 K nehuone uu) O/T = iko tas höylä PS = Pyöräs ha S = uus rvi VS = Vannes ha H = Nauhahiomakone HIP = Hi mapöytä YJ = Ala-jyr inkone l ikuteltava) PUUTYÖ 065 ( uutyö ila) pe li u o ER KUR 3 ave i 5 7 0 50 5 3 38 50 4 6 0 ks. ka ustekaavi ARK 9 vk Ovi 35dB TUSSIT. EO Ovi 5 35dB 350 50 7 Ovi 35dB vk Ovi 3 35dB Ovi 4 35dB ODO US 4 50 50 047 9 0 x 074 07 Ovi 6 wc 9 0 x Ovi 7 wc 3 0 50 Ovi 48 35 d 9 0 x V-KONE 5 ulo O I AS- HUO ON I A URAKKA-ALUEEN RAJA URAKKAAN KUULUU MYÖS LVI- SUUNNITELMIEN MUKAISET: - TYÖT ULLAKOLLA JA VESIKATOLLA - V-JA VESIJOHTOJEN A HEUTTAMAT TYÖT PIHALLA JA KADUN +PUOLELLA EI URAKASSA EI URAKASSA UUSI AKUST IKKAVERHO, NYKYISET V RHOKISKOT h = n. 60 6 O KEN IKUN ASA I 07 P = Pylvä p rak ne Kuvios ha pöytämal i Monitaivu in pöytämal i HP = Höyläpenkki 4 kpl Jakkara METALLI- JA SÄHKÖTYÖ 067 Metal ityö ila) MS = Metal is rvi P = P lvä p rak ne Tyhji muovain Valo u lait pöytämal i Hal inos uri KS = Kaarisakset LP = L vynpyöristysk ne LK = L vynku mauskone Jakkara MATER.VAR 066 L vyvaunu puu L vyvaunu meta li uu/metal ityö varastotyö ila)) M TALLITYÖSTÖ 070 Kuumakä itt lytyö ila) MV = Metal iv nnesaha HK = P nk ihi mak ne pl MH = Mig- Hitsauskone PK = Pist hit auskon pöytäma li KH = Kaa uhitsaus Nestekaa u AHJO = Nestekaa uahjo VI MEISTELY 068 V im ist lytyö tila) Syövytys huuht lu k hitys tankki pöytäma li KALUSTONHOITAJAN TILA JA VARASTO 044 Kalustonhoitaj n työ ila) HK = P nk ihi mak ne EI URAKASSA KAASUKAAPIT Kaa u varasto), KATSO ER KO SP RRUSTUS. PURUNPOISTOLAITTEET, KATSO IV-SUUNNITELMAT. JÄTESÄ L ÖNOSTIN, LATTIA mm ALEMPANA. LASTAUSTASO, ALUM. KYYNELLEVYÄ URAKKA-ALUEEN RAJA URAKKAAN KUULUU MYÖS LVI- SUUNNITELMIEN MUKAISET: - TYÖT ULLAKOLLA JA VESIKATOLLA - V-JA VESIJOHTOJEN A HEUTTAMAT TYÖT PIHALLA JA KADUN +PUOLELLA LATTIAPINTA NI N ALAS KUIN MAH. SISÄKORKEUS 3130 + JÄTESÄILIÖNOSTIMEN VAATIMA KUOPPA. IV-SUUN.MUKA NEN SÄLEIKKÖ KKUNAAN vi 50 UO EI 3 0 0 x 970 940 UR IM 063 0 4 0 x Ovi 36 O EI 30 HIP. PS UU 064 säh. YJ ÖS Ö L VS O/T 48 H TLS 1 säh. S TLS 1 HP A Ovi 37 O UU 065 TLS 4. Ö HP HP HP P TLS 4 4 50 E 7 KEI IÖ 0 KEI Ö 8 EM VAR K 9 0 0 0 RUOKASA I 0 4a kä ijohde VARAUS: H SSIN JATKAMINEN KELLAR K RROKSEEN YLÄK RROSTEN P RUSPARANNUKSEN YHTEY ESSÄ. EI TÄSSÄ URAKASSA, SE NÄ ENNALLAAN. KÄ 0 7 kä ijohde E 0 5 kä j hde O 0 6 UKUH 047 vanha peili 6 h 18 laatoiteta n kauttaalta n h 18 laatoiteta n kauttaalta n v nhat p nkit ja naulakot as nneta n takai in. Ovi 11 su h 1 010 x 1 VVVAR 048 kaivo -1 mm: kallis us n. 1/ 450 450 laattakynnys kaivo -10mm: ka lis us n. 1/1 kaivo -1 mm: kal is us n. 1/1 ESUH 05 5 0 5 450 laattakynnys IIK O E 050 0 x vi 3 wc IK O E Ö 049 UIHKU 05 06 4 KÄ 05 laat i us h 1 OR 7 laatoi us h 1 VAR k iv - 6mm: k li us n. 1/1 060 37 6 0 0 3 608 644 069 4 v 49 O E 30C -T LOJEN VÄL SET SEINÄT AK n YLÄPUOLE LE, h. n50. 03 SI V 033 3 8 0 x 0 9 0 x h 1 Ovi 5 s iv Ovi 4 wc 3 065 8 34 965 0 Ovi 6 wc Ovi 7 w Ovi 8 w Ovi 9 wc Ovi wc 50 0 50 50 0 x 0 x 0 x 8 0 x 0 8 0 x 0 C 0 08 09 030 03 KÄ 06 0 70 407 4 4 4 4 4 0 0 VS vi 0 O EI 30 VANHAAN OVEEN POISTUMIST ELUKITUS, TUPLPESÄLUKKO. 3 55 837 4 4 40 034 035 36 8 0 x 0 x 8 0 x 0 Ovi 4 wc 560 Ov 3 w Ovi wc 9 6 6 9 6 946 673 vi 5 wc Ovi 7 wc Ovi 30 8 0 x 0 8 0 x 0 0 x 0 0 x 0 038 W 039 5 VAR 073 4 4 0 0 430 430 30 kä ijohde SÄH K 0 x 05 Ovi 38 Ovi 4 O E 30 0 x 0 MA ER VAR 66 575 80 4. 5. 6. 950 x 050 Ovi 39 Ovi 45 O videotykki O S RINK- ER- KESKUS 06 ENERGIA- AI OKSEN MUUN AMO 6 ME A I A SÄHKÖ- Ö 067 l i u au upinta LS 5 TLS 3 7. TLS 3 TLS 3 MS Ovi 4 O 5. Ovi 40 Ovi 44 O O V IME S- E 068 5 6. 6 TLS 7 NYK. KAUKOLÄMPÖPUT I O E 069 4. SÄH RUOKASA I 0 3 IV KONEH 0 8 S VS S IV 0 9 00 540 8 B 7 7 59 INVA W INVA 04 0 3 7 0 7 0 0 Ovi 9 wc PPP V + 1 37 Ovi 0 wc SEINÄT n h= VANHA PALO-OVI S RRETÄÄN UUTEEN KORKOON 053 kaivo -10mm: al is u n 1/1 kä ijohde VS laattakynnys 8 x 0 vi 3 su h Ovi 3 kaivo -8mm: kal is us n. 1/1 SEINÄT n h= 8 x 0 Ovi 3 60 5 0 0 aat akynnys vi 5 wc SU HK 046 x vi 9 su h Ovi 33 0 5 4 HK KA US ONHOI A AN 5 0 I A A -VARAS O HENK SOS M 044 4 043 + 37 0 + 1 37 S 5 + 1 37 V HENK SOS N 045 65 57 0 5 0 Ovi 34 w x 4 0 4. 04 50 87 699 SEINÄT n h= ä ijohde m ntt li pureta n uud n viauk n edestä kä ijohde O i 46 O E 3 MV Ov 43 O E 30 0 x ME A - TLS 6 ÖS Ö 070 LP HK LK KS HJO HK B 50 50 50 7 0 0 750 5. vi 5 O E 3 KH HITSAUS - ALUE MH K KH SÄHKÖ K 056 OR 058 A RUOKASA I 0 4b ÄMMÖNA KOH 0 9 HITSAUSSUOJAVERHO KÄ VAR 055 054 0 0 x 950 Ovi 47 EI30 VES MITTAR N UUSI PAIKKA OTETAAN KÄYTTÖÖN KUN L ITYNTÄJOHTO UUSITAAN) SOKKELIN MANTTELO NNIT JA K VET TARKEMITTA MATTA K RUOK. UU ET IKKUNAT IV-SUUN.MUK INEN SÄLEIKKÖ KKUNAAN A K R HMÄ 057 Ö I A HENK AUKOH 059 vä i ilalaatoi us ks. ka ustekaavio ARK 8 C